Energiatehokkuuden kehittämiseen erikoistuneet LeaseGreen ja Ekonor toteuttavat Helsingin Vuosaaressa hankkeen, joka tehostaa Helsingin kaupungin omistamien vuokrakerrostalojen energiankäyttöä. Projektissa asennetaan viiden taloyhtiön lämmönjakelujärjestelmään niin sanotut lämmönvahdit, joiden arvioidaan supistavan talojen kaukolämpölaskua noin 250 000 euroa investointien elinkaaren aikana.
Talot on rakennettu vuosina 1999-2001. Niiden yhteenlaskettu tilavuus on 80 000 m3 ja lämmityskustannukset noin 200 000 euroa vuodessa. Uudet lämmönvahdit rahoitetaan LeaseGreenin kuukausimaksuun perustuvalla mallilla, jonka ansiosta rakennusten lämmityskustannukset pienenevät jo sopimuskaudella.
”Helsingin kaupunki on energiatehokkuuden edelläkävijä”, LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo.
”Meidän yhteistyömallimme kiihdyttää energiansäästöhankkeita: pääsemme toteuttamaan sellaisiakin projekteja, joihin taloyhtiöiden tai kaupunkien omat budjettivarat eivät riitä. Tässä on suuri mahdollisuus kaikille Suomen kunnille. Energiatehokkuuden mahdollisuudet kannattaa katsoa läpi ennen kuin ryhdytään lomauttamaan esimerkiksi opettajia.”
Vuosaaren vuokratalojen uudet lämmönvahdit toimittaa suomalainen Ekonor Oy. Talojen lämmitystä on tähän saakka ohjattu pelkän ulkolämpötilatiedon perusteella. Lämmönvahti aistii kiinteistön muuttuvat lämpökuormat ja säätää lämmitystä todellisen tarpeen mukaisesti. Tekniikka perustuu patentoituun paine-erokompensoinnin menetelmään ja kiinteistön lämmitysjärjestelmässä tehtävään optimointiin.
”Perinteinen säätö ei huomioi ulkolämpötilatiedon lisäksi muita lämpökuormia, jolloin asunnoissa syntyy suuria lämpötilaeroja”, Ekonorin toimitusjohtaja Matti Nevala sanoo. ”Kuumimpien huoneistojen omistajat joutuvat tuulettamaan liiat lämmöt ikkunoiden kautta. Siinä ei ole tietenkään mitään järkeä.”
Taloyhtiöissä asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista, joiden asumiskustannukset ovat nousseet 2000-luvulla inflaatiota nopeammin energian ja kiinteistönhoidon kallistumisen myötä. Taloyhtiöiden järkevä energiansäästöpotentiaali on rakennusten iästä riippuen keskimäärin 10-25 %, mutta 1960-70-luvuilla rakennetuissa taloissa se voi olla jopa 30-50 %.