Asunto-osakeyhtiölain kehittämistarpeita selvittänyt verkkokysely keräsi ennätysmäärän vastauksia kansalaisilta. Viime vuoden lopussa toteutettuihin, eri vastaajaryhmille kohdennettuihin kyselyihin vastasi yli 6 300 taloyhtiön osakasta, hallituksen jäsentä, isännöitsijää ja kiinteistönvälittäjää. Heistä yli neljä tuhatta haluaa osallistua myös touko–kesäkuussa hankkeen seuraavaan vaiheeseen, jossa kartoitetaan tarkempia toimintavaihtoehtoja joukkoistamisen avulla.
Kansalaisten mielipiteitä kysyttiin ensimmäisen kerran näin laajasti jonkin lain uudistustarpeen arvioimiseksi. Kyselyillä selvitettiin tarvetta parantaa lainsäädännöllisin tai hallinnollisin toimin asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden asemaa sekä yhtiöiden toimintaa ja viestintää. Oikeusministeriö toteutti kyselyt yhdessä Suomen Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kiinteistönvälitysalan keskusliiton kanssa.
Taloyhtiöiden osakkeenomistajat eivät koe saavansa riittävästi tietoa, selviää kyselystä. Taloyhtiöt voivat parantaa viestintäänsä sekä osakkaiden ja asukkaiden tiedonsaantia ilman lakimuutoksia.
Tilikauden aikaisen viestinnän toivotaan parantuvan
Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista on tyytyväisiä yhtiökokousviestintään. Toisaalta erityisesti osakkaat ovat tyytymättömiä tilikauden aikaiseen viestintään. Huomattavassa osassa taloyhtiöistä on toistuvia erimielisyyksiä tai riitoja osakkaiden kesken. Puolet osakkaista ja neljännes hallituksen jäsenistä piti tarpeellisena viranomaisen ylläpitämää sovittelu- tai riidanratkaisuelintä.
Osakkaiden todettiin yleensä ilmoittavan yhtiölle remonteistaan lain mukaisesti, ja remontti-ilmoitusta koskevia vaatimuksia pidettiin pääosin riittävän selkeinä. Ilmoitusten käsittelymaksujen ja valvonnan kustannusten arvioitiin pääosin säilyneen ennallaan. Ilmoitusvelvollisuuden ja remonttien valvonnan katsottiin hieman vähentäneen remonteista aiheutuneita vahinkoja.
– Lainsäädännön määräysten ja yksityiskohtaisen säätelyn lisääminen ei ratkaise taloyhtiöiden viestinnällisiä haasteita ja asukkaiden tiedonsaannin ongelmia. Taloyhtiöt voivat toimia paremmin ja avoimemmin kuin mitä lainsäätäjä on minimiksi asettanut, korostaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen.
Hyvä hallintotapa on tärkeä
Taloyhtiöissä tarvitaan eettisiä ohjeita ja periaatteita, jotka täydentävät lakeja ja ohjaavat laissa asetettua vähimmäistasoa parempaan toimintaan. Hyvä hallintotapa -suositus täydentää lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja, selkiyttää toimijoiden rooleja sekä lisää taloyhtiön hallinnon ennakoitavuutta ja avoimuutta. http://www.taloyhtio.net/hallinto/hyvahallintotapa/.
– Taloyhtiöissä hyvän hallintotavan noudattaminen on erityisen tärkeää, sillä yhtiön hallitus koostuu useimmiten tavallisista osakkeenomistajista. Yhtiön toiminta perustuu osakkailta perittäviin vastikkeisiin ja osakkeenomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hyvä hallintotapa takaa kaikkien osakkaiden oikeuksien toteutumisen ja toisaalta asettaa myös velvoitteita osakkeenomistajille. Osaava hallitus ajaa aina kaikkien osakkaiden yhteistä etua, korostaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Kai Haarma.
Hyvään hallintotapaan kuuluu asunto-osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu, heidän oikeuksiensa suojeleminen ja rohkaiseminen hallinnossa toimimiseen. Suositus ohjaa myös taloudellisten tietojen oikea-aikaiseen ja tarkkaan raportointiin sekä riskienhallintaan. Lisäksi Hyvä hallintotapa pureutuu johdon ohjaus- ja valvontatehtäviin. Läpinäkyvyys on tärkeää kiinteistön arvon kannalta ja se lisää luottamusta taloyhtiön asioiden hoitamisessa.
Hyvä hallintotapa kannattaa käsitellä taloyhtiön yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat vaikuttaa ja sitoutua sen sisältöön. Tarkoituksena on selkiyttää ja konkretisoida lainsäädännön määräyksiä hyvän hallintotavan määrittelemisen avulla. Tämä tuo uutta suojaa taloyhtiöiden osakkaille. Hyvä hallintotapa on enemmän ja parempaa kuin lainsäädännön edellyttämä minimitaso eri toiminnoissa.
Avoin kysely aktivoi vaikuttamaan
Kyselyn tulosten julkistamistilaisuudessa puhunut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on ilahtunut siitä, että kysely aktivoi näin laajasti kansalaisia osallistumaan heitä koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämiseen.
– Opimme sen, että kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä ministeriössä. Yhteistyö asuinkiinteistöalan järjestöjen kanssa tuotti paremman kyselyn, moninkertaisen vastausmäärän ja hyvät valmiudet selvitystyön jatkamiseen, Henriksson totesi.
Henrikssonin mukaan kyselyn palaute myös kertoo, että lainsäädäntö ei aina ole oikea ratkaisu ongelmiin, vaan monesti apu voi löytyä hyvien käytäntöjen ja viestinnän kehittämisestä.