Johtavat julkiset hankintayksiköt käynnistivät 3.4. ryhmähankkeen yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen tähtäävän urakka- ja sopimusmallin kehittämiseksi. Malli on tarkoitus kehittää ja testata vuoteen 2016 mennessä siten, että se täyttää myös uuden hankintadirektiivin vaatimukset.
Tavoitteena toimialan kulttuurin muutos
Ryhmähankkeen tavoitteena on muuttaa alan toimintatapoja ja kulttuuria ja nostaa Suomi Euroopan kärkeen vaativien kiinteistö- ja rakennushankkeiden ja palveluiden toteuttamisessa. ”Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää ja testata yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen soveltuvien urakka- ja sopimusmallit sekä hankintamallit. Nämä on tarkoitus hyväksyttää alan yhteiseen käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä”, kertoo hankkeen ohjausryhmän muodostaneen RAKLI ry:n tekninen johtaja Ilpo Peltonen.
Opit Australiasta, USA:sta ja Suomesta
Kehitettävä toteutusmalli on tarkoitus perustaa Australiassa laajasti käytettyyn allianssimalliin ja amerikkalaiseen integroituun projektitoimitukseen (Integrated Project Delivery).
Hankkeen puuhamiehenä toimineen Vison Alliance Partners Oy:n Lauri Merikallion mukaan suomalaisesta sovelluksesta voidaan puhua yhteistoiminta- tai IPT-mallina, jonka pisimmälle vietyä allianssimallia sovelletaan Suomessa nyt jo mm. Tampereen Rantatunnelin ja Lahden Matkakeskuksen toteuttamisessa. Ensimmäinen tällä mallilla toteutettu Helsingin yliopiston Vuolukiventien peruskorjaus- ja uudisrakennuskohde valmistui jo joulukuussa 2013.
Kehitettävässä toteutusmallissa on tarkoitus yhdistää 90-luvulla kehitetyn projektinjohtomallin ja edelleen työn alla olevan PPP-kehitystyön tuloksia. Toimialalla ei hanketta koordinoivan Vison Alliance Partners Oy:n Jani Saarisen mukaan ole enää varaa PPP-hankkeiden kanssa tehtyihin virheisiin. ”Erinomaisen toteutusmallin suurimpana esteenä on ollut yhteisten mallien ja sopimusten puute, joka on selkeästi hidastanut mallin käyttöönottoa. Ei tällaista kehitysvastuuta voi jättää yksittäisille tilaajille. Ensimmäisten alan yhteisten sopimuspohjien luomiseen on mennyt nyt jo 15 vuotta”, jatkaa Saarinen
Testaus todellisissa hankkeissa
Kehitettävät mallit on tarkoitus testata käytännön hankkeissa. Ensimmäisessä vaiheessa uusia oppeja testataan Espoon Elä- ja asu – seniorikeskusten (á 30 milj. €) rakentamisessa, Helsingin yliopiston hallintorakennuksen kehittämisprojektissa (15-20 milj. €), Kainuun keskussairaalan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa (n. 100 milj. €) sekä valtatien 6 parantamisessa välillä Taavetti-Lappeenranta (90 milj. €). Kaikista näistä hankkeista on tarkoitus käynnistää julkinen vuoropuhelu alan toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa ennen hankintailmoitusten jättämistä.
RAKLI ry:n tekninen johtaja Ilpo Peltonen pitää käytännön testausta elintärkeänä. ”Paras oppi saadaan todella vaativista käytännön hankkeista ja kokemuksista, joita tilaajat nyt suunnittelevat ja ratkovat yhdessä.”
Toteuttajina johtavat julkiset hankintayksiköt
Ryhmähankkeen toteuttavat ja rahoittavat kiinteistö- ja rakennusalan johtaviin tilaajiin kuuluvat Espoon Tilakeskus, Finavia, Gasum, Helsingin Tilakeskus, Helsingin yliopisto, Kainuun sote, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Liikennevirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki.
Hanketta ohjaa RAKLI ry ja sen operatiivisesta toteutuksesta vastaa Vison Alliance Partners Oy.
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajiksi tilaajat valitsivat Euroopan ensimmäiset julkiset allianssihankkeet käynnistäneiden Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikiven ja Liikenneviraston investointijohtaja Pekka Petäjäniemen.