Valtioneuvosto hyväksyi 27. helmikuuta asetukset, jotka yhdessä samaan aikaan annettujen ympäristöministeriön asetusten kanssa viimeistelevät rakennusten energiatodistusta koskevan uudistuksen. Energiatodistus tarvitaan 1. kesäkuuta alkaen myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa.

Energiatodistus kertoo rakennuksen energialuokan ja sisältää suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen. Energialuokka tulee ilmoittaa myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Lisäksi todistus tulee laittaa näkyville suurissa rakennuksissa, joissa yleisöpalvelutilojen koko on yli 500 m².

"Uusi todistus on entistä selkeämpi ja luotettavampi työkalu erilaisten rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen osto- ja vuokraustilanteissa. Asunto on monelle meistä elämän suurin hankinta. On tärkeää, että silloin on saatavilla luotettavaa tietoa siitä, mitä on hankkimassa”, kertoo ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ylijohtaja Helena Säteri.

”Tärkeää on myös se, että uusi todistus sisältää suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen, joista on hyötyä sekä nykyiselle että tulevalle asukkaalle. Yksittäisilläkin muutoksilla voi olla iso merkitys. Jos esimerkiksi 1970-luvun öljylämmitteisen omakotitalon julkisivua eristetään lisää, ikkunoiden energiatehokkuutta parannetaan ja ilmanvaihtoon lisätään lämmön talteenotto, voi energiatehokkuusluokka muuttua E:stä D:ksi", Säteri lisää.

Uudistettuja energiatodistuksia tehdään heti lain voimaantulon jälkeen lähes kaikessa uudisrakentamisessa sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloissa ja uudehkoissa pientaloissa. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta 1.7.2017 alkaen.

Mikäli kiinteistö on arvoltaan hyvin vähäinen, vuokra on pieni tai kohdetta ei esitellä julkisesti, energiatodistus voidaan laatia valmiin lomakkeen avulla niin kutsutun kevennetyn menettelyn kautta. Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai pienille, alle 50 m² kokoisille rakennuksille. Vanhan lain mukaiset energiatodistukset ovat voimassa voimassaoloaikansa mukaisesti. Isännöitsijätodistukseen sisältyvät energiatodistukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti.

Kodinkoneista tuttu työkalu energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen

Energiatodistusta laadittaessa arvioidaan rakennusosien ja teknisten järjestelmien kuntoa sekä selvitetään mahdollisuudet parantaa rakennuksen tai sen osan energiatehokkuutta kustannustehokkaasti ja sisäilman laatua huonontamatta. Energiansäästösuositusten tulee sisältää arvio ehdotettujen toimien vaikutuksesta rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Ympäristöministeriön asetus sisältää tietoa energiatodistuksen laatimisen yksityiskohdista, energiatodistuksen ulkonäöstä ja sisällöstä sekä energialuokkien raja-arvoista eri käyttötarkoituksen rakennuksille.

Uudistus parantaa energiatodistusten vertailtavuutta ja luotettavuutta. Todistuksissa käytetään jatkossa aina samanlaista lomaketta, ja todistus on voimassa 10 vuotta. Rakennuksen energiatehokkuus määritellään samalla tavalla kuin 1.7.2012 voimaan tulleissa uudisrakentamisen energiamääräyksissä, joten uusien ja vanhojen rakennusten vertaileminen helpottuu. Energiatodistuksen laatijalla tulee olla vaadittu tekniikan alan tutkinto tai korvaava työkokemus ja hyväksytysti suoritettu laatijakoe. Pätevyyksiä on kahden tasoisia.

Samanaikaisesti asetusten kanssa hyväksyttiin 1.7.2012 voimaan tulleisiin uudisrakentamisen energiamääräyksiin liittyvä asetusmuutos, jossa tarkennetaan määräyksissä esitettyjä lämpimän käyttöveden laskentasääntöjä sekä päivitetään muutamia määräysten yksityiskohtia uuden energiatodistuslainsäädännön johdosta.

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakentamisessa rakennuslupaa haettaessa sekä vuodesta 2009 myynti- ja vuokraustilanteissa suurissa rakennuksissa ja uusissa pientaloissa. Pientalojen energiankulutuksella on merkitystä, sillä niiden osuus rakennusten energiankulutuksesta on 27 %.  Kaiken kaikkiaan rakennuksissa kuluu jopa 40 % energian kokonaiskulutuksesta Suomessa.

• Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä (pdf, 149 kt)
• Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (pdf, 70 kt)
• Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijätodistuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (pdf, 70 kt)
• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (pdf, 637 kt)
• Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympräistöministeriön asetuksen muuttamisesta (pdf, 124kt)
• Esimerkki uudispientalon energiatodistuksesta (pdf, 109 kt)
• Rakennuksen energiatodistus uudistuu -esitys (pdf, 972 kt)
• Energiatodistus: Usein kysytyt kysymykset (pdf, 352 kt)
• Energiatodistus

Vantaalla toimiva suomalais-saksalainen Bauer Watertechnology Oy tarjoaa vedenkäsittelylaitteellaan ratkaisun kiinteistöjen putkiongelmiin. Se säästää rahaa, lisää asumismukavuutta ja lykkää esimerkiksi putkiremonttia. Bauer Watertechnology oli alun perin saksalaisyhtiö. Harald Bauerin johdolla kehitettiin ensimmäiset vedenkäsittelylaitteet Saksassa lähes 20 vuotta sitten. Nyt yhtiön omistuksesta on 2/3 Suomessa ja loput Saksassa.

Bauer Watertechnologyn kemikaaliton, sähkömagneettinen vedenkäsittelylaite toi vaihtoehtoisen ratkaisun putkisto-ongelmiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Bauer Watertechnologyn toimitusjohtajan Veikko Timosen mukaan toimintavuosien aikana on asennettu tuhansia laitteita omakotitaloista teollisuuslaitoksiin ja niillä on säästetty parhaimmillaan kolmannes energiakuluissa.

Bauerin vedenkäsittelylaitteen avulla monet taloyhtiöt ovat päässeet eroon vuotavista putkista ja hanoista sekä kylmistä pattereista. Energian kulutus kiinteistöissä on vähentynyt ja asumismukavuus parantunut. Puhdas putkisto merkitsee myös parempilaatuista vettä ja pidentää putkistojen ja vettä käyttävien kodinkoneiden käyttöikää. Kalliita ja hankalia putkiremontteja voidaan siirtää vuosilla eteenpäin.

Bauer-vedenkäsittelylaitteiston edut ja toimivuus on todettu esimerkiksi kansainvälisesti arvostetun professori Simo Pehkosen tutkimuksessa sekä VTT:n Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit -selvityksessä vuonna 2009. VTT:n selvityksessä todetaan, että menetelmällä voidaan poistaa saostumista johtuvat virtaushäiriöt ja ehkäistä siten korroosiota.

Maksoi itsensä vuodessa

Kuopiolainen Asunto Oy Särkiniemen Haka kulutti energiaa lämmityskaudella 2012 vähiten koko historiansa aikana. Laitehankinta maksoi itsensä takaisin ensimmäisen vuoden aikana. Sen jälkeen energiakulutuksessa on säästetty kymmeniä tuhansia euroja. Bauer-vedenkäsittelylaite asennettiin yhtiöön kolme ja puoli vuotta sitten.

Ekologinen rakentaminen lisääntyy. Rakennussuunnittelijoiden käyttöön on nyt kehitetty laskuri, jolla on helppo selvittää rakennusten materiaalisidonnaiset päästöt. VTT on yhteistyössä Pöyryn kanssa kehittänyt uudis- ja peruskorjaushankkeisiin soveltuvan ILMARI-laskurin. VTT ylläpitää laskuria ja Pöyry käyttää sitä omissa elinkaarien suunnitteluprojekteissaan.

Rakennusten hiilijalanjälki on noussut viime aikoina merkittäväksi rakennusten ympäristötehokkuutta kuvaavaksi mittariksi energiatehokkuuden rinnalle. Rakennussuunnittelulta ei ole juurikaan edellytetty hiilijalanjäljen arviointia, ja hyviä työkaluja ei ole ollut.

ILMARIn avulla rakennukselle voidaan laskea hiilijalanjälki eli kasvihuonekaasujen nettosumma. Laskenta keskittyy kasvihuonekaasupäästöiltään merkittävimpiin rakennusosiin, kuten perustuksiin, rakennusrunkoon, julkisivuihin, seiniin, päällysteisiin ja piharakenteisiin. Laskuri huomioi myös materiaalien valmistuksen, kuljetukset ja materiaalihukan. Sen avulla voidaan vertailla eri suunnitteluratkaisuja keskenään. Laskuri auttaa myös kustannustehokkaiden ratkaisujen valinnassa.

”Kun materiaalien hiilijalanjäljen rinnalla tarkastellaan myös energiatehokkuutta, voidaan muodostaa kattava käsitys rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Täydennämme laskurin taustatietoja sitä mukaan, kun saamme materiaalitoimittajilta tietoja valmistusprosessien ympäristövaikutuksista”, kertoo VTT:n johtava erikoistutkija Tarja Häkkinen.

Pöyryllä ILMARI-laskuria käyttävät elinkaariasiantuntijat, joiden tehtävänä on muun muassa helpottaa eri suunnittelualojen työtä ympäristövaikutusten huomioimisessa.

”Ilmari on ensi askel jokaisen hankkeen rakennusmateriaalien ympäristötiedon hyödyntämiseen. Ennen tehtävämme painottuivat energiatehokkuuden tarkasteluun, mutta nyt myös materiaalien ympäristövaikutuksista saadaan tietoa nopeammin ILMARI-työkalun avulla. Esimerkiksi työkalun kehitysvaiheessa Pöyryllä tehdyssä diplomityössä selvitettiin, miten toimistorakennuksen rungon valinnalla voidaan vaikuttaa materiaalien kautta syntyviin päästöihin. Tarkoituksemme on lisätä kattava ympäristötieto kustannustiedon rinnalle suunnitteluvaihtoehtojen tarkasteluun", täydentävät Pöyryn elinkaarikonsultit Jenni Bäck ja Paula Rantanen.

ILMARI soveltuu uudis- ja peruskorjaushankkeiden suunnitteluun. Peruskorjaushankkeiden hiilijalanjäljen optimointi on uudisrakennushankkeita vaikeampaa, koska tasapaino energiatehokkuuden, kustannusten ja viihtyvyyden välillä on toteutettava olemassa olevien ratkaisujen rajoissa. Korjausrakentamisessa materiaalien osuus hiilijalanjäljestä on vain pieni osa. ILMARI soveltuu silti näihinkin hankkeisiin täydentämään energia-asiantuntemusta ja laajentamaan elinkaariajattelua.

G4S:n ja Asokodin yhteistyö laajenee toukokuun alussa, kun G4S:n Palvelukeskus palvelee Asokotien asukkaita myös pääkaupunkiseudulla ja Hämeenlinnassa. Jatkossa noin 12 000 uutta Asokotien asukasta pystyy tavoittamaan isännöitsijän ja huoltotoimiston yhdestä numerosta milloin tahansa.

- G4S Palvelukeskuksen avulla pystymme tarjoamaan parempaa palvelua asiakkaillemme. Ensinnäkin yhden numeron järjestelmä on asiakkaillemme vaivaton käyttää. Ennen jopa noin 25 % asiakkaistamme soitti väärään numeroon, kun he tarvitsivat huoltoa tai isännöitsijää. Toisekseen tietojärjestelmästä voimme helposti nähdä, mistä aiheesta asiakkaat soittavat, ja siten voimme reagoida nopeasti heidän toiveisiinsa, kertoo Asokotien kiinteistöjohtaja Matti Tarhio.

Puhelut ohjautuvat G4S:n Palvelukeskukseen, jossa yhteydenotot kirjataan Asokotien tietojärjestelmään ja ohjataan oikeille henkilöille. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti Asokotien intranetpalvelussa.

- Lisäksi ratkaisu on meille kustannustehokas; säästöjä saadaan aikaiseksi, kun päällekkäisiä asiakaspalvelutoimintoja yhdistetään yhteen palvelukeskukseen, lisää Tarhio.

G4S:n ja Suomen suurimman asumisoikeusasuntojen omistajan Asokodit Oy:n yhteistyö alkoi vuonna 2008.

Asokotien asukkailta tulevien ilmoitusten määrä on vuositasolla noin 40 000, joista 87 prosenttia tulee jatkossa ohjautumaan G4S Palvelukeskukseen ja loput 13 prosenttia toiselle palveluntuottajalle.

- G4S:n Palvelukeskuksen vastinajat ovat nopeat ja vastausprosentit ovat erinomaiset, kertoo G4S:n myyntijohtaja Jussi Kauppinen.

G4S tulevaisuuden turvallisuusratkaisujen suunnannäyttäjä

- Kiinteistöalan kehityssuunta on menossa siihen suuntaan, että tehostamista haetaan palveluita yhdistämällä. Palvelukeskussopimuksemme on yksi esimerkki tehokkaasta toimintamallista, kuvaa Kauppinen.

Jatkossa palvelut tullaan räätälöimään kiinteistöalan asiakaspalveluun ja kilpailukykyyn entistä tiiviimmin. Palveluja tullaan kehittämään vielä laajempaan kokonaisuuteen asiakaslähtöisesti. Yhteistyö luo erinomaisen pohjan uusien palveluratkaisujen luomiseen. Esimerkiksi kenties tulevaisuudessa Asokodin asukas voi soittaa isännöitsijän lisäksi kotipalveluja G4S:n numerosta.

- Uskomme G4S:n olevan tässä hyvä yhteistyökumppani. Olemme tehneet yhdessä strategista kehitystyötä ja jaamme yhteisen tahtotilan toimintojen sekä kehityssuuntien linjoista. Yhteinen tavoitteemme on parantaa asiakkaan saamaa palvelua entisestään, Tarhio kiittää.

Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet tuovat mukanaan tiukempia rakentamismääräyksiä, mutta tarjoavat samalla kiinteistö- ja rakennusalan edelläkävijäyrityksille tilaisuuden kehittää liiketoimintaansa ja luoda uusia innovaatioita.

Rakennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland järjestävät yhteistyökumppaneineen kilpailun, jolla haetaan vuoden 2013 ilmastoystävällisintä kerrostaloa ja toimistorakennusta. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa rakennusalaa ympäristötehokkaaseen rakentamiseen ja ilmastoystävällisen rakentamisen mittareiden käyttöön sekä tuoda esille osaamista ja parhaita käytäntöjä. Kilpailuun osallistuminen on avoin kaikille asuin- ja toimistokerrostalohankkeille. Kilpailuun ilmoittaudutaan 17.5.2013 mennessä.  

Kohteita mitataan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Tulos lasketaan GBC Finlandin ohjeiden mukaisesti.
”Rakennukset ovat pitkäikäisiä hyödykkeitä, ja elinkaaren hiilijalanjälki on hyvä mittari niiden päästöjen arvioimiseen ja vähentämiseen. Green Building Councilin ohjeistus tarjoaa tähän hyvän, yhteismitallisen työkalun ja autamme omalta osaltamme ohjeiden käyttöönottoa alalla”, sanoo toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä.
”Kilpailu tarjoaa rakennuttajille mahdollisuuden selvittää hankkeidensa hiilijalanjälki yhteismitallisella tavalla. Näin parhaat osaajat ja hankkeet nousevat esille ja toimivat esimerkkeinä ja vetureina koko toimialalle”, sanoo toimitusjohtaja Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista.

Kilpailun voittajan valitsee tunnuslukujen ja harkintansa perusteella tuomaristo, johon kuuluvat Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry, Matti Rautiola, Rakennustietosäätiö, Heli Kotilainen, Green Building Council Finland ja Seppo Mölsä, Rakennuslehti.

Kilpailun voittaja, tuomariston kunniamaininnat ja osallistujat julkistetaan Ekorakennus 2013-tapahtumassa marraskuussa. Maaliskuussa ilmoittautuneet toimijat julkistetaan kilpailun välitiedotustilaisuudessa.
Kilpailun järjestää Rakennusteollisuus RT yhteistyössä Green Building Council Finlandin kanssa. Kilpailua tukevat järjestäjien lisäksi Saint-Gobain ISOVER ja Skaala Oy. Kilpailun teknisestä toteutuksesta vastaa Bionova Consulting.

Lisätietoa

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämän tutkimuksen mukaan sekajätteen määrässä ja koostumuksessa on selviä eroja erityyppisten asuinkiinteistöjen välillä. Vähiten sekajätettä tuottavat yli 20 huoneiston kiinteistöissä asuvat. HSY tutki pääkaupunkiseudulla syntyvää sekajätettä syyskuussa 2012.

Tutkimuksen perusteella hyödynnettävien jätteiden kiinteistökohtainen keräys vaikuttaa sekajätteen määrään. Tämä näkyy etenkin sekajätteen joukossa olevan keittiöbiojätteen määrässä. Yli kymmenen huoneiston kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä oli vähemmän keittiöbiojätettä kuin alle kymmenen huoneiston kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä. Yli kymmenen huoneiston kiinteistöillä biojäte on kerättävä erikseen. Pienemmille kiinteistöille biojätteen erillinen keräys on vapaaehtoista.

Sekajätetutkimus antaa eväitä jätehuollon ympäristöystävälliseen suunnitteluun

Sekajätettä kertyi viime vuonna pääkaupunkiseudulla noin 185 000 tonnia eli 176 kiloa asukasta kohden. Sekajätteen määrä on kasvanut hieman aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Sekajätettä kertyi vuonna 2007 166 kiloa asukasta kohden ja vuonna 2003 169 kiloa asukasta kohden. Eniten kasvoi erilaisten pakkausmateriaalien, kuten muovin, metallin, pahvin, paperin ja kartongin määrä. Muovin osuus oli 18 prosenttia eli 32 kiloa, kun vuonna 2007 muovia kertyi asukasta kohden 25,4 kiloa. Paperin, pahvin ja kartongin osuus oli 15 prosenttia eli yhteensä 26 kiloa asukasta kohden. Biojätettä kotitalouksien sekajätteestä oli 39 prosenttia eli 69 kiloa asukasta kohden.  

Jätteiden laadun ja määrän kehitystä seuraamalla voidaan suunnitella kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tiedot sekajätteen koostumuksesta huomioidaan esimerkiksi jätteiden keräyksen ja käsittelyn, jäteneuvonnan sekä jätteiden materiaali- ja energiasisällön hyödyntämisen suunnittelussa.

Tutkimusta varten sekajätettä kerättiin erikokoisista kiinteistöistä, joissa asuu yhteensä noin 15 000 asukasta. Sekajätettä kerättiin noin 60 000 kiloa.  Erikseen kerättävät hyödynnettävät jätteet kuten biojäte, kartonki ja paperi eivät olleet mukana tutkimuksessa. Tutkimuksen toteutti Ramboll Finland Oy.

Sekajätetutkimus toteutettiin osana Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, joka saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta.

Raportti

Häkämyrkytyksen syynä on usein taitamaton tulisijan käyttö. Lakisääteisen nuohouksen yhteydessä nuohoojat myös tarkistavat tulisijan kunnon ja opastavat sen käytössä. Häkävaroitin toimii lisäturvana.

– Varomattomasta tai taitamattomasta tulisijan käytöstä johtuvia onnettomuuksia tapahtuu Suomessa aivan liikaa. Vaikka joskus syynä on viallinen tulisija tai savuhormi, valitettavan usein jopa kohtalokkaiden onnettomuuksien syyksi paljastuu ihmisen huolimattomuus tai puutteet lämmitystaidoissa. Jokainen häkämyrkytys tai läheltä piti tilanne on turha, Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Petteri Virranta linjaa.

Häkää eli hiilimonoksidia (CO) muodostuu epätäydellisessä palamisessa aina silloin, kun tuli ei saa riittävästi happea. Häkämyrkytyksiin kuolee Suomessa joka vuosi 10–20 henkilöä ja läheltä piti -tilanteita sattuu huomattavasti tätäkin enemmän. Riskipaikkoja häkämyrkytyksille ovat autot, asuntovaunut sekä kesämökit.

Vaarallinen kaasu

Häkämyrkytyksen oireita ovat mm. päänsärky, huimaus, pahoinvointi ja uneliaisuus. – Huoneilmaan pääsevä häkä johtuu myös taitamattomasta tulisijan käytöstä. Esimerkiksi korvausilman puute saattaa johtaa häkäkaasun kertymiseen huoneilmaan. Hengenvaarallista häkää on vaikea havaita, koska se on hajuton, mauton ja näkymätön kaasu. Häkä imeytyy vereen ja elimistöön tehokkaammin ja nopeammin kuin happi. - Jo pieni häkäpitoisuus saattaa tappaa hyvin nopeasti, Virranta varoittaa.

Häkää muodostuu käytännössä aina jonkin verran, kun tulisijassa on tuli, niin kauan kuin sininen liekki on näkyvissä hiilien seassa. Pelastusopiston vuonna 2011 Itä-Suomessa tekemissä mittauksissa häkäpitoisuuksia löytyi joka kymmenennen asunnon ilmasta. Syykin on selvä: selvityksen mukaan joka viides sulkee pellin, kun uunissa on vielä kekäleitä. Palamista myös pitkitetään sulkemalla peltiä pikkuhiljaa.

– Savupelti suljetaan vasta sitten, kun kaikki liekit varmasti ovat sammuneet ja hiillos tummunut, Virranta neuvoo. Pellin sulkemisen jälkeen on varmistettava vielä, ettei tulisijassa ole palavaa ainesta eikä tuhkatilaankaan ole pudonnut hehkuvaa hiiltä, joka jäisi sinne kytemään. Tuhkan seassa kuumat hiilet voivat kyteä jopa päiviä.

Pohjois-Karjalassa toimivat nuohoojat ovat myös ryhtyneet kuluvan vuoden alussa mittaamaan häkäpitoisuuksia alueen kodeissa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja nuohoojat hankkivat yhdessä 32 kannettavaa häkämittaria. Tarkoituksena on, että asuntojen häkäpitoisuus mitataan nuohouskäynnin yhteydessä ilmaiseksi. Näin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua heti ja näin on jo tapahtunutkin.

Opettele oikea käyttö

Nykyiset tulisijat ovat oikein käytettyinä ja huollettuina turvallisia ja helppohoitoisia. Onnettomuuksien syynä onkin usein osaamattomuus, tiedon puute tai huolimattomuus. Puulla lämmittäminen ei ole geeneissä sukupolvelta toiselle siirtyvä taito. – Oikeiden lämmitystapojen opettelu on tärkeää, eikä neuvon kysymistä tarvitse mitenkään ujostella. Me nuohoojat neuvomme ja opastamme mielellämme asiakkaitamme tulisijojen oikeaan käyttöön, Virranta painottaa.

Kuten ajoneuvot, tulisijatkin tulee "katsastaa" vuosittain. Tulisijan tarkastaminen kuuluu nuohoojan tekemään vuosittaiseen lakisääteiseen nuohoukseen. Samalla tarkistetaan esimerkiksi, miten mahdolliset häkäkaasut johdetaan ulos varaavasta tulisijasta. Tulisijanomistajan pitää se tietää ja asia kannattaa varmistaa nuohoojalta.

Häkävaroitin hyvä turva

Häkäonnettomuutta vastaan on onneksi helppo varautua. Hiukan ilmaa kevyempänä häkä kulkeutuu yleensä lämpimien ilmavirtojen mukana ylöspäin. Häkäkaasun syntymisen tulisijassa voi ehkäistä poraamalla 10 – 12 millin reiän savupeltiin tai leikkaamalla savupellin kulmat pois.

Häkävaroitin toimii lisäturvana. – Paras paikka häkävaroittimelle on vaakasuorassa kattopinnassa noin puolen metrin etäisyydellä katon ja seinän rajasta, jolloin savukaasut osuvat siihen nopeimmin ja suuremmalla todennäköisyydellä, Virranta neuvoo.

Häkävaroitin ei korvaa pakollista palovaroitinta eikä häkävaroitinta ole tarkoitettu korvaamaan mahdollisten häkälähteiden huoltotoimenpiteiden ja asianmukaisten asennusten laiminlyöntiä.

Palo- ja häkävaroitinten toiminta pitää testata vähintään kerran kuussa. Muista vaihtaa paristot säännöllisesti!

Tämän vuoden tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan helmikuun loppuun mennessä kuollut 11 miestä ja 4 naista. Kuolleista 7 on ollut yli 65-vuotiaita. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurantaan. Palokuolematilasto kertoo selkeää kieltä turvallisuuden haasteista – ikääntyvän väestön asumisen turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan entistä paremmin.

Tämän vuoden 15 palokuolemaa on 3 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Toissavuoteen verrattuna tulipaloissa on kuollut 2 enemmän.

Palokuolemien jakautuminen sukupuolten välillä on samanlainen kuin aiempinakin vuosina: noin kolmannes kuolleista on naisia, kaksi kolmannesta miehiä. Ikäjakautuma on selkeästi viime vuosina muuttunut niin, että yhä useampi palokuollut on ikäihminen. Ikäihmisten osuus tulipaloissa kuolleista on selkeästi suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä.

Palokuolleiden ikäjakautuma on selkeä viesti päättäjille: ikääntyvän väestön asumisen turvallisuutta täytyy pystyä kehittämään. SPEK korostaa, että paloturvallisuutta voidaan selkeästi parantaa kartoittamalla ja poistamalla asunnon paloturvallisuusriskit sekä parantamalla asunnon suojaustasoa esimerkiksi sammutuslaitteiston avulla.

Someron kaupungista Varsinais-Suomesta kuultiin helmikuun puolivälissä hyvä tulipalouutinen: Palvelutalon saunassa syttyi tulipalo. Henkilökunta havaitsi palon ja ryhtyi alkusammutukseen. Alkusammutuksen jälkeen henkilökunta poistui palavasta tilasta, sulki oikeaoppisesti väliovet ja alkoi evakuoida asukkaita. Rakennuksessa asuu mm. keskivaikeasta muistisairaudesta kärsiviä vanhuksia ja fyysisesti apua tarvitsevia vanhuksia.

Paloilmaisin toimi ensin, sen jälkeen automaattinen sammutuslaitteisto. Sprinkleri sammutti palon. Palosta ei seurannut henkilövahinkoja. Myös materiaaliset tuhot jäivät vähäisiksi. Henkilökunta ja automatiikka toimivat tilanteessa esimerkillisesti.

Rakentajien työttömyys nousi helmikuun aikana jo yli 20 prosenttiin. Työttömyyspäivärahaa sai helmikuussa 12112 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä eli 1200 enemmän kuin edelliskuussa.

Rakentajien työttömyys on noussut ripeästi talven aikana ja suurimmat työttömyyslukemat nähdäänkin vielä kuluvan maaliskuun aikana. Helmikuussa työttömänä oli 20,6 % rakentajista eli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Kyse ei siis ole enää normaalista kausivaihtelusta vaan rakentamisen selkeästä vähenemisestä.

Pahimmin työttömyys koettelee jälleen Lapin ja Kainuun rakentajia. Lapissa työttömänä oli 30,8 % ja Kainuussa 33,9 % kassan jäsenistä. Työttömyys on vähäisintä Uudellamaalla, jonka rakentajista oli 12,8 % vailla työtä.

Työttömyys on lähtenyt ripeään nousuun myös elementtejä valmistavassa betoniteollisuudessa, jossa mentiin vielä edelliskuukautena reilussa 13 prosentin työttömyydessä. Helmikuussa päädyttiin jo 16,3 prosenttiin eli elementtikysyntä on ollut hiljaisempaa.

Paras työllisyystilanne on edelleen putkialan ammattilaisilla, joiden työttömyys oli vain 10 prosenttia.

Joulukuun alussa julkistetun Hypon asuntomarkkinoiden vuoden 2012 viimeisen neljänneksen asuntomarkkinaanalyysin otsikoita olivat: ”Ilmassa loppuvuonna vero- ja korkohuumaa – nousupiikkiä markkinoilla loppuvuodeksi” ja ”Ongelmat pääkaupunkisedun metropolialueen asuntomarkkinoilla kasvavat.” Viime katsauksen (Q4/2012) analyysin pisteet olivat + 205 eli = 20,5 % Nyt tuo vuoden vaihteen vero- ja korkohuuma on ohi. Analyysin pisteet ovat selvästi alaspäin, lopputulos 35 pistettä eli 3,5 %:ia. .

Sääntelykupla on asuntomarkkinoiden suurin uhka

On viimeinen hetki ryhtyä toteuttamaan perustavanlaatuisia normitalkoita ja asuntotuotannon lisäämistoimia, jotta kasvukeskusten asuntomarkkinat eivät hyytyisi sääntelykuplan voimasta. Oikein toteutetulla sääntelykuplan puhkaisulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä asuntojen hinnoissa. Monen kasvukeskukseen työn perässä muuttavan asuntovelallisen näkökulmasta kynnys omaan, varsinkin uuteen asuntoon on noussut kohtuuttoman, monille jopa ylivoimaisen korkealle. Syy asunnonostokyvyn heikentymiselle on ylisääntely, mikä nostaa asuntojen, remonttien ja asuntorahoituksen hintoja ja estää kysyntää vastaavan asuntotuotannon lisäämisen..

Epävarmoina aikoina pitää toimia vain asuntokaupan ja asuntolainaamisen ammattilaisten kanssa

Asuntomarkkinaosapuolet seuraavat nyt tarkasti euroalueen tilanteen kehittymistä ja hallituksen ”kehysriihen” päätöksiä. Luottamus tulevaisuuteen on koetuksella. Asuminen on kuitenkin järjestettävä kaikissa oloissa ja silloin korostuu se kuinka toimit asunto- ja asuntolaina-markkinoilla. Omistusasunto ja asuntolaina ovat perheen ja pankkisuhteen peruskallio ja asuntolainapankkisuhde kestää usein pitempään kuin avioliitto. Tämän vuoksi pankinvalinta ei ole vain ”marginaali”-asia näillä asuntohinnoilla.

Asuntomarkkina-analyysi luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Eläkevakuutusyhtiö Etera on ostanut Etu-Töölöstä tontin, jolle se rakennuttaa seniorivuokra-asuntoja.

Etera osti Paavo Nurmen Säätiöltä kiinteistöyhtiön, joka omistaa tontin Pohjoisella Rautatiekadulla Helsingissä. Aivan Marian sairaalan vieressä sijaitseva tontti on rakentamaton kerrostalotontti.

”Näin hyvältä paikalta tarjoutuu harvoin tilaisuutta ostaa tonttia. Erinomaisella paikalla, aivan ydinkeskustan palvelujen äärellä on asunnoille aina kysyntää. Uskomme, että kysyntää on erityisesti senioriasunnoille, joita on harvoin mahdollista rakentaa uudiskohteeseen näin keskustaan”, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta sanoo.

Rakennusoikeutta tontilla on 6 200 kerrosneliömetriä. Rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2013, ja asunnot valmistuvat keväällä 2015.

Etera on yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista yli 900 miljoonan euron kiinteistösijoituksillaan. Kaikkiaan Eteralla on sijoituksia noin 5,7 miljardia euroa. Sijoitukset tuottivat 9,9 prosenttia vuonna 2012.

Yhtä henkilöhissiä käytetään keskimäärin 150 000 kertaa vuodessa, toimisto- ja liikerakennusten hissejä jopa puoli miljoonaa kertaa vuodessa. Hissien huoltaminen on vaativaa työtä, johon liittyy paljon riskejä. Työskentelyolosuhteissa on usein puutteita.

Hissien huoltotyöt joudutaan monesti tekemään ahtaassa tilassa. Avoimessa hissikuilussa työskentelevät ovat työkaluineen vaarassa pudota. Muitakin vaaratekijöitä on: Hissi voi lähteä yllättäen liikkeelle, siitä voi saada sähköiskun, hissikoneiston osat alkavat liikkua odottamattomalla tavalla tai hissin käyttäjät toimivat yllättävästi. Mikäli työntekijöiden turvallisuus on vaarassa, pitää asia korjata mahdollisimman nopeasti.

Jotta hissit pysyvät turvallisina, ne pitää huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti sekä viat korjata. Kun hississä on turvallista työskennellä, voidaan huolto tehdä nopeasti ja esteettömästi. Tämä on myös hissin haltijan etu.

Riskit arvioitava ennen työskentelyä

Hissien huolto- ja kunnossapitotyötä tekevien yritysten on noudatettava työturvallisuuslain vaatimuksia. Laki edellyttää, että työnantajan on arvioitava riskit ennen töiden aloittamista ja ryhdyttävä riskien arvioinnin edellyttämiin toimenpiteisiin. Puutteet hissien työturvallisuudessa saattavat kasvattaa kunnossapitoon käytettyä aikaa tai olla jopa esteenä työn tekemiselle.

Sähköturvallisuuslain mukaan hissin haltija vastaa hissin turvallisuudesta. Haltijoita ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöissä yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä. Heidän on huolehdittava muun muassa hissin huollosta, tarkastamisesta ja siitä, että havaitut viat ja puutteet korjataan riittävän nopeasti.

Työolosuhteiden turvallisuutta parannetaan yhteistyöllä

Hissityöturvallisuudesta laadittu ohje (kansallinen standardi SFS 5880) huomioi hissityön erityispiirteet. Standardissa on nostettu esille asioita, jotka vaikuttavat työturvallisuuteen: ohjauskeskusten kosketussuojaus, pääkytkin, huoltoajopainikkeet, pysäytyspainike kuilun pohjalla, koneiden ja laitteiden mekaaninen suojaus, kuilun pohjan tikkaat ja konehuoneen kulkutiet. Nämä on tärkeää saattaa vastaamaan tämän päivän turvallisuusvaatimuksia.

Puutteet hissin työskentelytilojen turvallisuudessa eivät aina ole hissin haltijan tiedossa. Hissin huoltajalla on paras käsitys tilanteesta ja hänen tulisikin välittää haltijalle tieto puutteista. Haltija voi tilata työturvallisuusriskien arvioinnin hissitarkastuksia tai huoltoa tekeviltä yrityksiltä. Jotta turvallisuuspuutteet saadaan korjattua, tarvitaan yhteistyötä hissihuoltoliikkeiden, tarkastuslaitosten ja hissit omistavien taloyhtiöiden kesken.

Verkkokaupan avajaispäivät: Kaikki tuotteet - 25 %!

Kiinteistöalan Kustannnus Oy:n verkkokauppa viettää virallisia avajaispäiviään 7.-8.3.2013.

Avajaisten kunniaksi tarjoamme 25 % alennuksen kaikista tuotteistamme. Ole nopea, tarjous on voimassa vain näiden kahden päivän ajan!

Tarjous koskee
- kirjoja
- lomakkeita
- Suomen Kiinteistölehteä ja Locusta sekä
- sähköisiä tuotteitamme.

Alennuksen saa myös uusista ja tulevista tuotteista.

Tarjoukseen ei voi yhdistää muita alennuksia.

Hyödynnä ainutkertainen tarjous ja siirry ostoksille verkkokauppaan

Yksityisten vuokranantajien kannustaminen sijoittamaan uudistuotantoon toisi valtavan määrän kaivattuja vuokra-asuntoja, kertoi Suomen Vuokranantajat ry:n puheenjohtaja Jouni Lehtinen tänään Hotelli Tornissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät yhdessä Vuokraturva, Tilastokeskus, Suomen Vuokranantajat ry ja Vuokralaiset ry.

Lehtisen mukaan hallitukselta puuttuu koko asuntomarkkinat kattava vuokra-asuntopoliittinen suunnitelma. Julkisuudessa ja kabineteissa puhutaan vain tuetusta vuokra-asuntotuotannosta. Vuokra-asunnoista 265.000 kpl on kuitenkin jo nyt yksityisten henkilöiden omistamia. Vain 5 % lisäys yksityiseen vuokra-asuntokantaan, toisi markkinoille noin 500 uutta kerrostaloa. Tämä tarkoittaa 13.000 uutta vuokra-asuntoa. Yleishyödyllisen puolen volyymi on viime vuonna ollut 1.200 uutta vuokra-asuntoa. Lukujen vertailu kertoo suuren yksityisen asuntosijoittajamassan vaikutuksesta verrattuna yleishyödyllisiin toimijoihin.

Rahoituksen saanti on kuitenkin kiristynyt yksityisillä asuntosijoittajilla. Investointihalukkuutta madaltaa myös varainsiirtoveron sekä pääomatuloveroprosentin nosto. Yksityisiä asuntosijoittajia ei ole pidetty ratkaisuna asuntopulaan tai vuokra-asuntomarkkinoiden ongelmiin, mutta nyt on aika keksiä keinot yksityisen pääoman liikkeelle saamiseksi ja sen pääoman saamiseksi nimenomaan uudistuotantoon, joka tuo tosiasiallisesti uusia asuntoja markkinoille.

 – Pääomatuloveroprosentti tulee laskea 15 %:iin, kun asuntosijoittaja sijoittaa vuokrauskäyttöön tulevaan uudiskohteeseen, vaatii Suomen Vuokranantajat ry:n puheenjohtaja Jouni Lehtinen. Pääomatuloveroprosentin alennus voisi alkuun olla väliaikainen, jotta nähtäisiin sen vaikutukset uudistuotannon määrään.

Suomen Vuokranantajat ry:n laskelmien mukaan vaatimuksen toteuttaminen toisi 7,8 milj. euroa lisää pääomaverotuloja valtiolle. Työllisyysvaikutus olisi noin 42.000 henkilötyövuotta rakentamiseen. Kun rakennusalan työttömyys on jo reilusti yli 20 %, toisi vaatimus myös toivotun lisäpotkun rakennusalan työllisyystilanteeseen.

Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2012 keskimäärin 3,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 4,7 prosenttia ja muualla maassa 3,2 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,6 prosenttia.

Keskimääräisten neliövuokrien (€/m²/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2012

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 11,98 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 15,33 euroa neliöltä ja muualla maassa 10,36 euroa neliöltä. ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 10,25 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asunnoissa oli 11,26 euroa ja muualla maassa 9,72 euroa.

Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 4,9 prosenttia, Espoossa vuokrat kohosivat 4,4 ja Vantaalla 3,8 prosenttia. Tampereella vuokrat kohosivat 2,6, Jyväskylässä 2,9, Lahdessa 3,4 ja Turussa 3,2 prosenttia. Kuopiossa vuokrat nousivat 4,2 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Vuokratilastossa on mukana noin 248 000 vuokra-asuntoa.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 11,8 prosenttia vuodessa, kun taas muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 2,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Koko maassa omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 545 euroa vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 158 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 423 euroa.

Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat nousivat 9,4 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 21,6 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 103 neliömetriä.

Vuonna 2012 omakotitalojen hinnat laskivat 0,2 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 0,6 prosenttia. Vuonna 2012 omakotitalon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 3 023 euroa ja muualla maassa 1 441 euroa.

Pientalotonttien hinnat nousivat 3,1 prosenttia koko maassa vuonna 2012. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,4 prosenttia ja muualla maassa 2,7 prosenttia. Vuonna 2012 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 154,8 euroa ja muualla maassa 15,6 euroa.

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Rakennusalan veronumeron käyttöönotto on toteutettu hyvin Uudenmaan rakennustyömailla. Rakennusliiton toimitsijat tekivät kahden päivän aikana tarkastuksen lähes 40 työmaalle, joissa työskenteli noin 1000 rakentajaa. Heiltä kaikilta tarkistettiin veronumero ja puutteita havaittiin vain 10 rakentajalla.

-Varsinaisia veronumerotunnisteen väärennöksiä tavattiin vain yksi, sanoo Rakennusliiton Uudenmaan aluepäällikkö Vilppu Oikarinen.

Rakennusliiton tarkastus osoittaa, että tieto veronumerosta on mennyt hyvin perille ja yritykset ovat ottaneet sen tosissaan.

Aluepäällikkö Vilppu Oikarinen pitää myönteisenä sitä, että veronumeron myötä myös henkilökohtainen tunnistekortti on nyt kaikilla työntekijöillä mukana.

Rakennusalan veronumero tuli tämän kuun alussa voimaan kaikilla yhteisillä työmailla. Rakennusliitto aikoo jatkaa edelleen tarkastuksia eri puolilla Suomea.

Lain mukaan veronumeron sisältävä tunnistekortti on pidettävä koko ajan esillä eli se ei voi olla lompakossa tai autossa. Se, että tunnistekortti on taskussa, on jo lainrikkomus.

Asunnot rakennetaan Vantaan Kaivokselaan, Helsingin Alppikylään ja Keravan Ahjoon.

NCC ja TA-Yhtymä ovat tehneet sopimuksen 246 asumisoikeus- ja vuokra-asunnon rakentamisesta Vantaan Kaivokselaan, Helsingin Alppikylään ja Keravan Ahjoon. Kohteiden rakentaminen aloitetaan vuoden 2013 alkupuolella ja ne valmistuvat vuoden 2014 aikana.

– Tavoitteenamme on lisätä tarjontaa uusista asumisoikeus- ja vuokra-asunnoista, joille on kasvualueilla todella kova kysyntä. Olemmekin erittäin tyytyväisiä NCC:n kanssa solmimaamme sopimukseen, kertoo TA-Yhtymän toimitusjohtaja Panu Kärnä.

– Keskinäinen, useiden vuosien yhteistyömme TA-Yhtymän kanssa toimii erinomaisesti. Sopimusten myötä pääsemme toteuttamaan Kaivokselaan monipuolista asuntotarjontaa sekä täydentämään Alppikylän ja Keravan Ahjon uusia asuinalueita, kommentoi maajohtaja Juha Korkiamäki.

Marraskuussa käynnistynyt Nordic Built Challenge –innovaatiokilpailun ensimmäinen vaihe on päättynyt.  Kilpailussa on mukana viisi kiinteistöä, yksi kustakin pohjoismaasta.  Tavoitteena on kehittää ja uudistaa kiinteistöjä kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla.  Suomessa kilpailukohteena on Tampereen Kalevassa sijaitseva, valtion virastotalona toimiva Hippostalo, jonka omistaa Senaatti-kiinteistöt.

Suomen kilpailukohde Hippostalo sai kaikkiaan 43 ehdotusta sekä Suomesta että ulkomailta. Näistä valitaan kilpailun jatkoon neljä parasta, jotka julkistetaan 2.4.2013.

Suomessa kilpailun ensimmäinen vaihe oli ennen kaikkea ideakilpailu, jossa pääpaino oli hakea uudenlaisia, joustavia ja innovatiivisia työympäristöratkaisuja ja tutkia, miten tiloja ja tonttia voidaan hyödyntää ja kehittää ekotehokkuuden näkökulmasta. ”Tavoitteenamme on kilpailun kautta löytää ratkaisuja, jotka olisivat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä laajemminkin 1970 - 80-luvun toimistorakennusten peruskorjauksissa,” sanoo johtava asiantuntija Kristiina Koskiaho Senaatti-kiinteistöistä.  Lisäksi Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on kilpailuttaa ideoita siitä, miten tyypillisestä tuon ajan virastorakennuksesta saadaan teknisin keinoin Energia Plus -talo. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että talo tuottaa oman käytettävän energiansa ja jakaa ylimääräisen energian verkkoon. Tavoite on asetettu korkealle ja toteutuminen edellyttää rakenteellisia ja energiateknisiä innovaatioita.

Suomessa kilpailun arviointiraati käy ensimmäisen vaiheen 43 ehdotusta nyt läpi ja valitsee neljä seuraavaan kilpailuvaiheeseen jatkajaa. Kukin neljästä jatkoon valitusta saa palkinnoksi 300 000 Norjan kruunua.

Suomen Vuokranantajien esitykset vuokra-asuntojen rakentamista lisäävistä toimista ovat Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan monin osin kannatettavia.

–On totta, että suuri on suomalaista vuokra-asunnoista on yksityishenkiöiden omistamia. Kyse on usein pienomistajista, joilla on 1-2 asuntoa. Heille asunnon vuokraaminen ei välttämättä ole ammattimaista liiketoimintaa, jossa tavoiteltaisiin maksimituottoja.

Harjuniemen mukaan vuokra-asuntopulan vaivaamassa maassa on tarpeen suhtautua myönteisesti myös yksityisten omistamaan vuokra-asuntotuotantoon.

–Tässä voitaisiin saada hyvin pienilläkin toimilla aikaiseksi tuhansia uusia vuokra-asuntoja. Eikä tässä tarvita järeitä, hallituksen ja valtion rahastoja tai suuria tukijärjestelmiä. Enemmän on kyse siitä, että tarvitaan selkeitä, vaikka määräaikaisia houkuttimia, jotka tekevät asuntojen rakentamisen ja vuokraamisen houkuttelevammaksi. Niin ikään yksityissektorin vuokra-asuntojen poistuminen vuokrakäytöstä on syytä pysäyttää.

 -Myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen saa  aikaan verotulojen lisääntymistä.  Rakentaminen työllisyysvaikutus myös muille aloille on erittäin suuri. Rakentamisen kannustaminen on kokonaistaloudellisesti järkevää ja tehokasta talouspolitiikkaa. Samalla vähennetään asuntopulaa.