Asukkaiden ja omistajien kannattaa varautua tulvavahinkoihin etukäteen jo nyt, kun kevään tulva-aika lähestyy. Oman alueen tulvavaroituksia ja -tiedottamista on syytä seurata, sillä kiinteistön omistajan ja asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Näin muistuttavat Suomen ympäristökeskus ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Tulva-aika näyttäisi tänä keväänä alkavan Etelä- ja Lounais-Suomessa keskimääräistä myöhemmin eli aikaisintaan maalis-huhtikuun vaihteessa. SYKE julkaisee tarkemman tulvaennusteen myöhemmin maaliskuussa. Tulvatilanteen kehittymistä ja ennusteita voi seurata mediasta ja esim. www.ymparisto.fi/tulvatilanne -sivuilta.

Suositeltavia käytännön toimia ennen tulvaa

Asukkaan ja kiinteistön omistajan kannattaa hyvissä ajoin selvittää, miten tulva on alueella aiemmin vaikuttanut tai miten sen oletetaan leviävän. Apuna voi käyttää tulvakarttoja. Jos on epätietoisuutta siitä, onko oma kiinteistö tulvariskialueella, asia kannattaa selvittää hyvissä ajoin.  Kaupunkialueilla vahinkoriskiä lisäävät hulevesitulvat.  Kiinteistöjen omistajat ja niiden asukkaat voivat vähentää ja osin estää tulvista aiheutuvia vahinkoja hyvällä varautumisella. Vähintään kolmen asunnon rakennuksissa tulee olla pelastussuunnitelma.

Omaisuuden turvaamiseksi on hyvä varautua siirtämään omaisuutta turvaan sekä hankkia esim. hiekkasäkkejä ja muita suojaamismateriaaleja. Koska vesi saattaa tulla asuntoon myös kellarin tai wc:n viemärin kautta, on hyvä varmistaa, että viemärin mahdollinen takaiskuventtiili on kunnossa. Kellarin lattian ritiläkaivon tukkimista varten kannattaa varata muovia ja painoiksi sopivia esineitä.

Tulva voi aiheuttaa myös välillisiä riskejä, kuten juomaveden saastumisen, tulipalon, avunsaannin vaikeutumisen tai estää kotoa poistumisen. SPEK muistuttaa, että hätätilanteiden varalta kotiin on tärkeää hankkia alkusammutusvälineitä, ensiaputarvikkeita sekä kotivaraa. Siihen kuuluu puhdasta juomavettä, ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita useammaksi päiväksi.

Poikkeuksellisten tulvavahinkojen korvaamiskäytäntö muuttuu

Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja korvataan valtion budjettivaroista tämän vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen näitä rakennus- ja irtaimistovahinkoja korvataan vakuutuksista. Jos tulvaturvan sisältävää vakuutusta ei ole, kiinteistön tai irtaimiston omistaja vastaa itse poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista kustannuksista. Kotivakuutukseen sisältyvää tulvaturvaa kannattaa tiedustella omasta vakuutusyhtiöstä.

Vastuunjako tulvatilanteissa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vastuulla on vesitilanteen seuranta, tulvavaarasta tiedottaminen sekä ennakoivat tulvantorjuntatoimenpiteet, kuten säännöstelyn ohjaus. 
Suomen ympäristökeskus SYKE tekee tulvaennusteita ja karttoja sekä tukee ELY-keskuksen toimintaa.
Pelastusviranomainen suunnittelee ja johtaa sekä toimintaa tulvantorjuntatilanteissa että pelastustoimintaa.
Kunta suojelee omia rakenteitaan ja toimintaansa sekä tukee pelastusviranomaisia.
Asukas ja kiinteistön omistaja suojelee ihmisiä ja omaisuutta omatoimisesti.

Aiheesta lisää:

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa 1,7 prosenttia. Sen sijaan talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni 0,2 prosenttia.

Liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksoilla 10/2012–12/2012 ja 10/2011–12/2011, % (TOL 2008)

Rakennusyritysten myynnin määrä väheni 3,5 prosenttia vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Myynnin määrä supistui loka-joulukuussa 2012 kaikilla rakentamisen alatoimialoilla. Suurin vähennys oli talonrakentamisen myynnin määrässä, joka pieneni 4,4 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä väheni 2,5 prosenttia sekä maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä 3,6 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Koko vuotta 2012 tarkasteltaessa rakennusyritysten liikevaihdon kehitys heikkeni merkittävästi. Alkuvuodesta liikevaihto kasvoi vielä yli 10 prosentin tahtia, mutta loppuvuoteen mennessä vauhti oli hidastunut alle yhteen prosenttiin. Liikevaihto kasvoi keskimäärin päättyneenä vuonna 3,9 %. Myynnin määrä sen sijaan kääntyi laskuun jo alkuvuodesta 2012 ja koko vuoden määrä jäi 2,2 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.

Liikevaihtokuvaajissa siirrytään käyttämään perusvuotta 2010=100 tammikuun 2013 tiedoista alkaen. Tiedot julkaistaan uudella perusvuodella ensimmäisen kerran 15.4.2013.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2012, joulukuu, Tilastokeskus

Rakennustyömaiden purkutöiden hiilijalanjälki saadaan nyt mitattua ensi kertaa uudella päästölaskurilla. Laskuri on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Sen avulla muun muassa työmaan energiankulutusta voidaan pienentää ja jätteiden lajittelua tehostaa siten, että purkutyömaan päästöt voivat jopa puolittua.

Delete Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämä hiilijalanjälkilaskuri mittaa muun muassa työmaalla käytettävästä energiasta, rakennusjätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Laskurin avulla esimerkiksi jätteiden lajittelu ja kuljetukset tehostuvat, ja myös työkoneiden polttoaineenkulutukseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn diplomityön mukaan isoilla purkutyömailla päästöt voivat jopa puolittua.
– Hiilijalanjälkilaskuri mittaa koko purkutyömaan päästöt aina itse purkamisesta ja siihen kulutetusta energiasta jätteiden lajitteluun, käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön asti. Eri vaiheiden päästöjen tekeminen läpinäkyväksi auttaa kiinnittämään niihin huomiota, ja siten toiminta tehostuu, kertoo Delete Groupin projektijohtaja Juha Saapunki.

Hiilijalanjälkilaskuri voi esimerkiksi paljastaa aikaisemmin ympäristölle hyväksi luullun ratkaisun huonoksi vaihtoehdoksi. Pienellä omakotitalon purkutyömaalla saatetaan lajitella kaikki jätteet omille lavoilleen.  Yhden pohjalla on metallia, toisessa puuta ja kolmannessa betonia.
– Laskuri on osoittanut, että pienillä työmailla tämä ei olekaan järkevää. Useista eri kuljetuksista ja koneiden käytöstä aiheutuu päästöjä enemmän kuin heittämällä kaikki jätteet samalle lavalle ja lajittelemalla ne vasta jätteidenkäsittelypisteessä, Saapunki havainnollistaa.

Laskuri paitsi paljastaa vähäpäästöisimmät työtavat myös kannustaa työntekijöitä työskentelemään ympäristöystävällisesti.
– Tutkimus on osoittanut, että energiankulutusta purkukohteessa seurattaessa työntekijät sammuttavat lähtiessään valot, koneet eivät käy tyhjäkäynnillä ja kuljetusreittejäkin mietitään tarkemmin, jolloin polttoaineen kulutus vähenee selvästi.

Toiminnan tehostuminen tarkoittaa paitsi ympäristöystävällisyyttä, myös näkyy selvinä säästöinä purku- ja rakennustyön rahallisissa kustannuksissa. Ympäristön huomioonottaminen liiketoiminnan elinehto Hiilijalanjälkilaskuri on kehitetty vastaamaan yritysten ja organisaatioiden kasvavaa tarvetta kiinnittää huomiota ympäristöasioihin. Yrityksissä on ymmärretty, että ympäristöstä huolehtiminen on koko liiketoiminnan elinehto.
– Enää kyse ei ole vain luonnonsuojelusta. Nyt ymmärretään, että jos ympäristöasioita ei oteta huomioon, liiketoiminnalle koituu tarpeettomia riskejä, sanoo ympäristötekniikan professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Deleten hiilijalanjälkilaskuri on otettu käyttöön esimerkiksi Helsingin Vallilassa sijaitsevalla OP-Pohjolan purkutyömaalla. OP-Pohjola-ryhmä rakentaa Vallilaan finanssialan tulevaisuuden työpaikkaa, ja ympäristöstä huolehtiminen on tärkeä osa koko ryhmän strategiaa.
– Pyrimme yrityksenä vähentämään oman toimintamme ympäristövaikutuksia ja kehittämään ympäristöasioiden hallintaan liittyviä käytäntöjä. Deleten kehittämä hiilijalanjälkilaskuri sopii rakennushankkeemme purkutöiden ympäristövaikutusten arviointiin, kertoo OP-Pohjolan viestintäpäällikkö Tiina Junttila.

Jäteseurantaan helpotusta

Hiilijalanjälkilaskuri kertoo paitsi purkutyön aiheuttamat päästöt myös tarkat tiedot syntyneistä jätteistä. Jäteraportista selviää, mitä ja kuinka paljon jätettä on kertynyt, ja mihin se on kuljetettu. Tämä helpottaa nykyistä jäteseurantaa oleellisesti.
– Jäteraporttien tekeminen on tähän asti ollut melko haasteellista. Yhtenäinen raportointimalli, joka ottaa huomioon sekä päästöt että jätteet, helpottaa jätevirran seuraamista huomattavasti, Saapunki kertoo.

Todelliset ympäristövaikutukset selviävät vasta sitten, kun purkamisen päästöjä tarkastellaan kokonaisuutena. Hiilijalanjälkilaskuri mittaakin päästöjä koko elinkaaren ajalta, eli rakennuksen purkamisesta aina materiaalien hyötykäyttöön asti. Hiilijalanjäljestä voi tulla myös negatiivinen, eli purkaminen osoittautuu ilmastolle hyväksi. Näin käy, jos materiaalin kierrätyksellä vältetyt päästöt ovat suuremmat kuin purkutyön, kuljetusten ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat päästöt.

Turussa esille noussut rikos on monella tavalla poikkeuksellinen Turun ns. hiipparimysteerin poliisitutkinnasta on selvinnyt, että rikollinen on tunkeutunut huoneistoihin avaimella. Julkisuudessa on spekuloitu turvallisuusuhan vakavuutta ja annettu ymmärtää, että kyseessä olisi helppo rikos. Lukkoyhtiö Abloy Oy:n Rakennuslukitus-liiketoimintayksikön johtaja Pasi Saarinen huojentaa kansalaisten turhaa pelkoa: Turussa ilmi tullut rikos on poikkeuksellinen, suomalaiset voivat edelleen luottaa ABLOY-lukkoihin.
 
- Rikollisuus on yhteiskunnassamme läsnä monin eri tavoin. Valitettavasti lukitusturvallisuus ei tee poikkeusta – aina on rikollisia yksilöitä ja tekijöitä olipa kyseessä mikä tahansa elämänalue lukitusturvallisuudesta tietotekniikkaan ja kotien arjesta yrityksiin, työstä vapaa-aikaan, johtaja Pasi Saarinen Abloy Oy:stä toteaa.
 
- Rikos tässäkin tapauksessa on erittäin valitettava ja tuomittava.
Saarisen mukaan Turussa nyt esille tullut rikollinen toiminta edellyttää erityistä lukko-osaamista.
 
- Teemme paljon työtä sen eteen, että lukitusturvallisuuteen kiinnitetään huomiota – mieluummin ajoissa ja ennen kuin minkäänlaisia väärinkäytöksiä pääsee sattumaan, Saarinen kommentoi kannustaen jokaista avaimenhaltijaa huolellisuuteen.
 
Suomessa on lähes 150 ABLOY-valtuutettua lukkoliikettä, jotka huolehtivat lukitusturvallisuuden vaativasta kokonaisuudesta. Lukkoliikkeiltä edellytetään korkeata turvallisuus- ja laatutasoa – käytössä on sertifioitu laatu- ja turvallisuusjärjestelmä.
 

Sonera ja Kiinteistöliitto Uusimaa ry ovat sopineet kaapelitelevisiopalvelun tarjoamisesta Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenille veloituksetta kolmen vuoden ajan Soneran valokuituverkossa. Sopimuksen tavoitteena on herättää taloyhtiöt huomaamaan, että perustelevisiopalveluiden toteuttamiseen on pääkaupunkiseudulla useampia vaihtoehtoja sekä vauhdittaa taloyhtiöiden siirtymistä uudenaikaiset viihdepalvelut mahdollistavaan, edistykselliseen valokuitutekniikkaan.

TeliaSonera Finland Oyj ja Kiinteistöliitto Uusimaa ry ovat maaliskuussa allekirjoittaneet kolmevuotisen sopimuksen Soneran kaapelitelevisiopalvelujen tarjoamisesta veloituksetta Kiinteistöliiton jäsenille Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Soneralla on valokuitusaatavuus alueella kaikkiaan noin 300 000 asuntoon.

"Pystymme toteuttamaan peruskaapelitelevisiopalvelun edullisemmin edistyksellisessä valokuituverkossamme ja tämän edun haluamme nyt siirtää eteenpäin taloyhtiöiden hyödynnettäväksi. Kuituun siirtyminen avaa taloyhtiöiden asukkaille jatkossa mahdollisuuden siirtyä huippunopeaan jopa 1000 megabitin valokuitulaajakaistaan sekä uudenaikaisiin videovuokraamotyyppisiin viihdepalveluihin", sanoo Soneran tv- ja laajakaistaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Salminen.

Sonera on kahdessa vuodessa tuplannut tv-asiakasmääränsä ja yhtiöllä on jo yli 400 000 tv-asiakasta.
"Tänä aikana olemme määrätietoisesti vahvistaneet markkina-asemaamme pääkaupunkiseudulla. Nyt tavoitteemme on nousta johtavaksi tv- ja laajakaistaoperaattoriksi pääkaupunkiseudulla, mitä sopimus Kiinteistöliitto Uusimaan kanssa tukee erinomaisesti. Meillä on pääkaupunkiseudun paras kiinteä verkko, josta osoituksena on 300 000 talouden kuituverkko. Helsingissä olemme kuiduttaneet lähes 70 prosenttia asunnoista, joten potentiaalia riittää", Salminen jatkaa.

"Kiinteistöliitto Uusimaan nykyisten ja tulevien jäsenten kannalta kyse on merkittävästä edusta, joka kannattaa hyödyntää. Uusilta jäseniltä ei peritä lainkaan jäsenmaksua vuodelta 2013. Sopimus tukee yhdistyksen jäsenmäärän kasvua ja parantaa olennaisesti jäsenpalveluita. Sopimuksen tarkoituksena on tarjota jäsentaloyhtiöille mahdollisuus kustannustehokkaasti valita haluamiaan tv-palveluita teknisesti laadukkaalla tavalla", sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Kai Haarma.

Pienemmät kiinteistökustannukset pienellä vaivalla

Käytännössä jokainen taloyhtiö tekee itse päätöksen ja sopimuksen Soneran kaapelitelevisiopalveluun siirtymisestä. Taloyhtiö saa Soneran kaapelitelevisiopalvelun ilman liittymismaksua ja kuukausimaksua kolmen vuoden ajan taloyhtiökohtaisen sopimuksen astuttua voimaan. Siirtyminen Soneran kaapelitelevisiopalveluihin on taloyhtiöille vaivatonta, sillä asukkaat voivat jatkaa nykyisten digiboksien käyttöä, ainoastaan kanavat on haettava vaihdoksen jälkeen uudelleen.

Taloyhtiö 2013 järjestetään Messukeskuksessa kongressisiivessä 10. huhtikuuta 2013. Tapahtuma on avoinna klo 9.30 – 20. Tapahtuman näyttely on avoinna 9.30 – 18.

Tilaisuus on maksuton. Käy rekisteröitymässä kävijäksi täällä.

Tapahtuman seminaareista saa lisätietoa täältä.

Tapahtuman järjestävät Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti, Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy sekä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry.
 

Kiinteistöliitto Uusimaa ry tarjoaa 80-vuotisen taipaleensa kunniaksi uusille jäsenille ensimmäisen vuoden jäsenyyden veloituksetta.

Kiinteistöliitto Uusimaa
 

Kerrostaloasukkaat lotraavat 155 litraa vettä vuorokaudessa ja rivitaloasukkaat 140 litraa. Hyvä tavoite on 100 litraa. - Vedestä maksetaan yhtiöjärjestyksessä olevan perusteen mukaan, joka on yleensä henkilöluku tai pinta-ala. Kun kaikki asukkaat sitoutuvat käyttämään vettä säästeliäästi, asumiskustannukset pysyvät kurissa, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen muistuttaa.

Eniten vettä tuhlataan suihkussa. Kuuman veden käyttöä kannattaisi kuitenkin tarkkailla, sillä 20 % kotitalon kaikesta energiasta kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Kuuma vesi on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. - Kuuman veden käytön vähentäminen on tärkein asia, johon asukas voi vaikuttaa heti ja helposti, Kauranen jatkaa.

Säästöä säännöllisellä viestinnällä

Isännöintiliiton teettämän Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset paljastivat, että asukkaat tuntevat taloyhtiöiden hallitusten mielestä energia-asiat huonosti tai erittäin huonosti. 85 prosenttia vastaajista piti energia-asioista tiedottamista kuitenkin erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

- Nopein ja tehokkain tapa vähentää esimerkiksi juuri vedenkulutusta taloyhtiössä on neuvoa asukkaita käyttämään vettä järkevästi. Taloyhtiön hallituksen vastuulla on huolehtia, että asukkaille viestitään energia-asioista säännöllisesti. Isännöinti hoitaa viestinnän käytännössä, Kauranen huomauttaa.

Näin käytät vettä järkevästi

• Älä lotraa! Sulje vesihana aina, kun et käytä vettä. Suihkussa vettä säästyy 12 litraa minuutissa, kun hanan pitää kiinni saippuoinnin ja hiustenpesun ajan.
• Ilmoita heti taloyhtiösi huoltoyritykselle, jos huomaat, että wc-istuin tai vesihana vuotaa. Taloyhtiön vesilasku saattaa vuotavien wc-istuinten takia kasvaa jopa tuhansilla euroilla kuukaudessa.
• Tiskaa astiat astianpesukoneessa. Astioiden peseminen astianpesukoneessa on huomattavasti energiatehokkaampi kuin käsin tiskaus. Juoksevan veden alla tiskaamiseen kuluu jopa 120 litraa vettä 10 minuutissa.

DNA Oy ja YIT Rakennus Oy ovat sopineet DNA Welho televisio- ja laajakaistapalveluiden toimittamisesta YIT:n asuntokohteisiin pääkaupunkiseudulla sekä Lahden, Oulun, Kuopion, Turun ja Porin talousalueilla. Sopimus koskee vuosina 2013 ja 2014 aloitettavia YIT:n kohteita sekä sisältää option yhden vuoden jatkosta. Nyt solmittu sopimus kattaa noin 3 000 asuntoa.

DNA toimittaa sopimuksen kattamiin YIT:n uudistuotantokohteisiin monipuoliset DNA Welho televisio- ja taloyhtiölaajakaistapalvelut. Asukkaat voivat halutessaan tilata taloyhtiölaajakaistaan huoneistokohtaisesti valitsemiaan lisänopeuksia, ja maksu-tv-palvelut ovat valittavissa Suomen laajimmasta tv-kanavien valikoimasta.

DNA toimittaa osaan kohteista myös kiinteistötekniikan valvontaliittymät. Lisäksi DNA ja YIT tiivistävät yhteistyötä toimitilahankkeiden liittämisessä DNA:n valokuituverkkoon, mikä tuo myös yritysasiakkaille uusia mahdollisuuksia hyödyntää DNA:n palveluita.

-YIT haluaa olla asuntorakentamisen edelläkävijä. Digitalisoituminen lisääntyy yhteiskunnassa ja sitä varten tarvitsemme kiinteistöihin toimivat laajakaistayhteydet sekä palvelut. Olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä DNA:n kanssa jo kymmenen vuoden ajan, mitä nyt tehty sopimus hyvin täydentää, kertoo liiketoimintaryhmän johtaja Harri Isoviita YIT:stä.

– Nopeat laajakaistapalvelut ja monipuolinen tv-tarjonta ovat oleellinen osa nykyaikaista asumisen viihtyvyyttä. Olemme iloisia siitä, että YIT jatkaa pitkää yhteistyötä DNA:n kanssa, sillä tehokas kuituyhteyksiin perustuva verkkomme varmistaa kiinteistöratkaisun laadun ja kapasiteetin myös tulevaisuuden palveluja varten, toteaa DNA:n laajakaistaliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen.

Kodeissa käytetään yhä enemmän samanaikaisesti verkkoa hyödyntäviä laitteita ja uusia verkkopalveluita, joiden käyttökokemus on suoraan sidoksissa nettiyhteyden laatuun ja nopeuteen. DNA Welho -laajakaistapalvelu tarjoaa tällä hetkellä nopeutta aina 350 Mb/s saakka.

Koteihin hankittavat televisiot ovat valtaosin teräväpiirtolaitteita, joihin halutaan yhä laadukkaampia HDTV-ohjelmia. DNA:lla on Suomen laajin tv-kanavatarjonta, jo yli 160 kanavaa, ja eniten teräväpiirtokanavia. Teräväpiirtokanavien tarjonta kasvaa jatkuvasti, ja kaapeliverkon kapasiteetti ja tehokkuus mahdollistavat myös tulossa olevien seuraavan sukupolven 4K-teräväpiirtolähetysten tarjoamisen kuluttajille.

Rakennuskustannukset nousivat 1,7 prosenttia vuoden 2013 helmikuussa edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat prosentin, tarvikepanosten hinnat 1,7 prosenttia ja muiden panosten hinnat 3,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Tammikuusta helmikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,2 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan, tarvikkeiden hinnat nousivat 0,3 prosenttia ja muiden panosten hinnat myös 0,3 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n tuoteuutiset luettavissa sähköisenä täällä.

Tuoteuutiset julkaistaan myös Suomen Kiinteistölehden 3/2013 välissä. Lehti ilmestyy 22.3.2013.

Kirjamyymälä avattu Kalevankadulla!

Kiinteistöalan Kustannus Oy on avannut kirjamyymälän osoitteessa Kalevankatu 12, kellarikerros. Myymälä on avoinna arkisin klo 8-16. Tervetuloa tutustumaan!

Kiinteistövero on tasavero. Kiinteistöveron korotusta on väitetty hallituskauden puolivälin tarkasteluissa ja kehysriihen alla taikakaluksi, jolla kuntatalouden ongelmat ratkaistaan. Kiinteistöliitto huomauttaa, että edes kiinteistöveron moninkertaistamisesta ei ole apua kuntatalouteen.
 

Kuntien verotulot ovat noin 20 miljardia euroa. Tärkein vero on kunnallinen tulovero, jonka tuotto on 17,5 miljardia euroa eli  87-88 prosenttia verotuloista. Yhteisöveron tuotto on 1,3 miljardia euroa  ja kiinteistöveron 1,3 miljardia euroa. Kiinteistövero on arvonlisäveron tavoin tyypillinen tasavero, joka ei lainkaan ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä. Keskiverron keskustakerrostalon asukas maksaa kiinteistöveroa 30 senttiä huoneistoneliöltä kuukaudessa, mikä on yhdeksän prosenttia hoitovastikkeesta ja seitsemän prosenttia kaikista asunnon hoitokuluista.
 

Helsingin keskustan toiseksi kalleimmalla alueella kiinteistöveron osuus hoitovastikkeesta on 12 prosenttia ja 10 prosenttia kaikista asunnon kuluista. Kerrostaloyhtiöissä kiinteistöveroa maksetaan enemmän kuin jätehuollosta ja siivouksesta yhteensä. Liikekiinteistön kiinteistövero on yli 20 prosenttia kaikista kiinteistön ylläpitokuluista.
Kokonaisuutena asuminen kerryttää runsaasti veroja yhteiseen kassaan. Monille on yllätys, että suomalaiset taloyhtiöt maksavat hoitokulustaan arvonlisä-, energia-, jäte-, ja kiinteistöveroina peräti 27 prosenttia.
Kiinteistöverojen mahdollisen kiristämisen seurauksena taloyhtiöiden vastikkeet nousisivat automaattisesti. Veronkiristyksiin menevät rahat otettaisiin kotitalouksien muusta kulutuksesta tai säästämisestä, tai jopa velanottoa pitäisi lisätä.
 

Kiinteistöjen ylläpitokulut ovat nousseet jyrkästi: vuodesta 2005 vuoden 2012 loppuun peräti 44 prosenttia. Samana ajanjaksona ostovoima on kasvanut vain noin 35 prosenttia. Tällä hetkellä kiinteistöjen ylläpitokulut nousevat noin neljän prosentin vauhtia, mutta ostovoiman kasvu on hidastunut selvästi alle kolmeen prosenttiin. Vuonna 2013 ostovoima ei kasva edes kuluttajahintaindeksin muutoksen verran.
Kiinteistövero ei määräydy maksukyvyn mukaisesti
 

Asunto-osakkaat maksavat kiinteistöveroa vastikkeessaan eli käytännössä huoneistoneliöiden mukaan ja vuokralaiset maksavat kiinteistöveron vuokrissaan. 
Taloyhtiöissä veronkiristys tarkoittaisi sitä, että riski tinkiä huollosta ja ylläpidosta kasvaisi. Samalla kasvaisi myös riski välttää kaikista tärkeimpiäin investointeja, myös välttämättömiä. Tämä kasvattaisi korjausvelkaa ja kansallisomaisuuden rappeutumiskierteen uhkaa.
 

Kiinteistöveropohja laajemmaksi ja veroprosentit kohtuullisiksi
 

Kiinteistöveron veropohjaa pitää laajentaa ja sen tuottoa lisätä ulottamalla vero muiden tuotantokiinteistöjen tavoin maa- ja metsätalousmaahan. Lisäksi veroprosentit sekä verotusarvot on pidettävä kohtuullisina. Kiinteistöveron asumiskustannuksia korottavaa vaikutusta pitääi lieventää erottamalla asuinkäytössä olevat tontit yleisestä kiinteistöverosta, kuten muun muassa kunnat ovat esittäneet. Nämä muutokset lisäisivät kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta.
 

Suurin osa suomalaisista pitää väestönsuojien rakentamista tarpeellisena. Tämä selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä kyselytutkimuksesta. Kuitenkin väestönsuojajärjestelmää ja sen ominaisuuksia tunnetaan heikosti. SPEK korostaa, että väestönsuojilla on edelleen keskeinen tehtävä väestönsuojelun kokonaisuudessa, johon kuuluvat tarvittaessa myös evakuoinnit. Väestönsuojien rakentamisesta käytävä keskustelu on keskittynyt erityisesti rakentamisen kustannuksiin.

Suomalaisista 66 % on sitä mieltä, että väestönsuojia pitäisi jatkossakin rakentaa. Vastaajista 11 % taas katsoo, että väestönsuojien rakentamisesta voitaisiin luopua. Jopa 23 % ei kuitenkaan osaa sanoa mielipidettään. SPEK on tutkinut asiaa myös aikaisemmin, kyselytutkimuksissaan vuosina 2008 ja 2010, ja väestönsuojien rakentaminen on saanut molempina kertoina enemmistön tuen.

Kyselyn toteutti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimeksiannosta Suomen Kyselytutkimus Oy. Tutkimukseen haastateltiin kaikkiaan 1000 17–79 -vuotiasta mannersuomalaista henkilöä.

Väestönsuojajärjestelmää tunnetaan heikosti

Aiemmissa tutkimuksissa on noussut esille epäilyksiä väestönsuojien riittävyydestä esimerkiksi ydinsodassa. Tämä osoittaa selvästi, että väestönsuojajärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia tai väestönsuojien kehittämisen lähtökohtia ei tunneta riittävästi. Väestönsuojat antavat toimivaltaisille viranomaisille operatiivista liikkumavaraa, toiminta-aikaa ja suojausmahdollisuuksia myös kaikkein pahimmissa skenaarioissa. Suojien tavoitteena on antaa suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.

Väestönsuojien rakentamista vastustavat tahot ovat nostaneet esille erityisesti väestönsuojien rakentamisesta koituvat kustannukset ja näiden vaikutuksen asumiskustannuksiin. Keskustelu väestönsuojista yksinomaan kustannustekijänä on yksipuolista ja ohjaa mielikuvia väärään suuntaan.

– Olennaisempaa olisi keskustelu riittävästä väestönsuojelukyvystä. Kykenemmekö suojaamaan väestöä siten kuin kansallisen puolustuksen vakavimmat uhkamallit edellyttävät? SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen kysyy. – Nyt tehty kyselytutkimus osoittaa, että kansalaiset pitävät väestönsuojia tärkeinä. Kyse on myös henkisestä kriisinkestävyydestä ja sen ylläpidosta.

Väestönsuojelu on toiminnallinen kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa pelastus-, sammutus- ja raivaustehtävät sekä väestön evakuoinnit ja suojaaminen väestönsuojissa toisiaan täydentävinä mahdollisuuksina. Kansallisen järjestelmän kehittämisessä haasteena ei siis ole yksinomaan itse suojien rakentaminen ja sen kustannukset.

Tekes on myöntänyt de minimis -avustusta Karves Energia & Valvonta Oy:lle Energiaisännöinti-konseptin kehittämiseen pilottihankkeen avulla. Tuki on osoitettu vuodelle 2013 ja on enintään  50 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Energiaisännöinti on tulevaisuutta

Karves Energia & Valvonta Oy:n kehittämä Energiaisännöinti voitti kesäkuussa 2012 Peloton Innovation Camp –ideakilpailun (www.peloton.me). Energiaisännöinnin ideana on koota yhteen ryhmäenergiahankkeisiin pk-yrityksiä samalta pienteollisuusalueelta. Yhteistyössä saavutettavat synergiaedut voivat kasvaa merkittäviksi ja toimintamalli on riskitön mukaan tuleville tahoille.  Pilottihankkeessa yhteistyössä ovat Sitra ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Tavoitteena markkinaehtoisesti toimiva malli

Pilottihanke on suunniteltu kaksivuotiseksi. Karveksen tavoitteena on tuoda vuonna 2015 markkinoille täysin markkinaehtoisesti toimiva ja pk-teollisuuden tarpeita vastaava ja nopeasti laajennettavissa oleva Energiaisännöinti –palvelu. Laskelmien mukaan Energiaisännöinnille sopivia pienteollisuusalueita on Suomessa noin 400. Vuosittainen säästöpotentiaali voi kasvaa merkittäväksi. Keskimäärin energiatehokkuustoimenpiteillä saadaan aikaan 10-20 % kustannussäästöt kohteesta riippuen.

Energiaisännöinnin ansainta perustuu syntyneisiin säästöihin ESCO-konseptin* mukaisesti. Yleensä katselmushankkeiden ongelmana on, että vain noin puolet havaitusta energiansäästöpotentiaalista toteutuu. Energiaisännöinti tähtää pitkäjänteiseen yhteistyöhön asiakkaan energiatehokkuuden parantamisessa, jolloin taloudellisesti kannattavia säästötoimenpiteitä ei jää tekemättä eikä kustannushyötyjä saamatta.

Mikä Energiaisännöinti?

Energiaselvitykset, energiansäästötoimenpiteet ja bioenergian sekä muiden uusiutuvien energialähteiden käytön suunnittelu ja toteutus voidaan toteuttaa yhteishankintana kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tavoitteena on tarjota kaikki palvelut ilman alkuinvestointeja asiakasyrityksiltä. Palvelut sisältävät energiakatselmuksen tai –selvityksen, ehdotettujen toimeenpanojen toteutuksen sekä toteutuksen jälkeisen seurannan. Energiaisännöitsijä seuraa asiakkaan energiankäyttöä projektin jälkeen useamman vuoden ajan, varmistaen asiakkaan energiatehokkaan toiminnan. Energiaisännöinti on asiakkaalle riskitön vaihtoehto.

Isännöintiliitto selvitti taloyhtiöiden hallitusten kokemuksia isännöinnistä. - Isännöintiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. 62 % hallitusten jäsenistä antaa isännöintipalvelulle vähintään hyvän arvosanan, ja enemmistö suosittelisi nykyistä isännöintiyritystään, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Isännöintiyrityksiä arvostetaan eniten luotettavuudesta ja niiden asiantuntemusta talousasioissa kehutaan erityisesti. Sen sijaan aloitteellisuudessa ja asiakaspalvelussa on vielä kehittämisen varaa. - Isännöinnin on otettava rohkeammin taloyhtiön johtajan rooli. Isännöinnin tehtävänä on huolehtia siitä, että taloyhtiön arki sujuu, asumiskustannukset ovat ennakoitavia ja korjaukset suunnitelmallisia, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä toteaa.

Taloyhtiöiden hallitusten kanssa tehtävää yhteistyötä arvioitaessa isännöinti kerää kiitosta asioiden valmistelussa ja esittelyssä. Asukasviestinnässä menee sitä vastoin huonommin. - Asukkaat janoavat tietoa asumiseen vaikuttavista asioista, mutta he eivät koe saavansa sitä riittävästi. Vastuu toimivasta ja tehokkaasta asukasviestinnästä on paitsi isännöinnin, myös taloyhtiön hallituksen harteilla, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen painottaa.

Poimintoja tutkimuksesta

• Puolet taloyhtiöpäättäjistä kokee, ettei asukkaille jaeta riittävästi tietoa.
• Hallituksen jäsenet, joiden tavoitteena on kehittää taloyhtiötään ja nostaa kiinteistön arvoa, ovat kaikista tyytyväisimpiä isännöintiyritykseensä.
• 3/5 vastaajista suosittelisi muille nykyistä isännöintiyritystään.

Vuoden Energiaperhe 2012 –tittelin pokkasi jääkiekkovalmentaja, Suomen Urheiluopiston rehtori Erkka Westerlund perheineen. Westerlundit pienensivät kotinsa sähkönkulutusta peräti 30,8 prosenttia pienillä muutoksilla ja kertoivat avoimesti kokemuksistaan kisablogissaan.

Vattenfallin järjestämässä Vuoden Energiaperhe 2012 –kilpailussa käytiin loppuun asti kiivasta taistelua Erkka Westerlundin, jääkiekkolegenda Jukka Tammen ja laulaja Heidi Kyrön kesken. Kisan tuomaristo joutui puimaan kilpailijoiden saavutuksia pitkään ja huolella ennen kuin voittaja ratkesi.

Erkka Westerlundin voittoon vaikuttivat säästöprosenttien lisäksi etenkin blogitekstit, joissa sekä Erkka että Tarja-vaimo kertoivat avoimesti kisataipaleestaan.

- Erkka ja Tarja kirjoittivat tekemistään säästötoimenpiteistä, kokemuksistaan ja ajatuksistaan kisan varrelta. Etenkin Erkka analysoi perheen sähkönkulutusta tarkkaan ja vertaili sekä aikaisempien vuosien kulutusta että eri sähkölaitteiden kulutusta. Westerlundeilla ei tehty isoja muutoksia, vaan säästö kertyi muun muassa lämmityksen, valaistuksen ja kiukaan käytön tarkistamisesta, kertoo kilpailijoita avustanut energia-asiantuntija Airi Laakkonen, joka on mukana myös tuomaristossa.

Westerlundin perhe kulutti lopulta 30,8 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aikaisemmin. Heidi Kyrö perheineen keräsi 27,1 prosentin säästön ja Jukka Tammi kaahasi kisan loppumetreillä kärkeen 37,8 prosentilla. Yhteensä kolmikko säästi noin 33 000 kWh sähköä ja noin 5000 euroa.

- Tämän verran sähköä kuluu vuoden aikana esimerkiksi 25 yksiössä, 10 kahden hengen rivitaloasunnossa tai 5 neljän hengen kaukolämmitetyssä omakotitalossa. Säästetyn sähkön määrä on ihan huikea! Laakkonen kehuu.

Asennetta ja esimerkkiä

Tuomaristo kuvailee voittajan valintaa vaikeaksi, sillä pelkkien säästöprosenttien sijaan kokonaisuus ratkaisi. Kilpailijakolmikko oli mukana oikealla asenteella ja tsemppasi toisiaan.

- Kisasta jäi päällimmäisenä mieleen kilpailijoiden sitoutuminen koko perheen voimin. Heille oli selvää, ettei säästäminen tarkoita pimeässä istumista villapaita päällä, vaan että säästöjä saadaan aikaan tekemällä järkeviä valintoja, kuvailee BaseN:n myyntijohtaja Jukka Paananen, joka on mukana tuomaristossa.

Kilpailijoiden blogikirjoitukset ja niistä välittyvä into saivat tuomaristonkin vilkaisemaan sisälämpömittaria kotiin tullessa. Paananen uskoo, että kilpailijat ovat näyttäneet kannustavaa esimerkkiä myös kilpailua seuranneille.

- Kilpailijaperheet ovat työnsä, elämänsä ja asumisensa suhteen erilaisissa tilanteissa. Kaikki löysivät kuitenkin kohteita, joista energiaa voi säästää ilman, että oma mukavuus kärsii. Kisan seuraaminen on viihteellinen oppikirja tavallisten perheiden energiansäästöön, sillä asumismuodosta ja elämäntilanteesta riippumatta kaikki löytävät siitä vinkkejä itselleen.

Suomen Kiinteistölehti 3/2013 on luettavissa Digilehtenä. Hyödynnä jäsenetusi ja rekisteröidy lukijaksi.

Omakotitalojen ja omakotitalotonttien kaupankäynti jatkaa laskuaan. Omakotitalotonttien kysyntä laski 12 prosenttia viime vuodesta. Vaikka kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, käytettiin rahaa kauppoihin sama 8,1 miljardia euroa kuin vuonna 2011.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, johon on koottu vuoden 2012 tiedot kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

Tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo omakotitalojen kaupankäynnin hienoisesta ja tonttikauppojen rajusta laskusta.

”Omakotitalojen hinnat nousivat sekä kaava-alueilla että haja-asutusalueilla vajaat 2 prosenttia. Kalleimmat omakotitalokiinteistöt sijaitsivat Espoossa, missä omakotitalo maksoi keskimäärin 435 000 euroa. Omakotitalotonttien kysynnän lasku on ollut rajua: 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.”

Lomamökit kallistuvat edelleen

Loma-asumiseen liittyvän kiinteistökaupan määrä laski 10 prosenttia edellisvuodesta. Eniten takkuavat rantatonttien kaupat: esimerkiksi omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin 42 750 euroa (laskua 1 %), ja kiinteistökauppojen määrä laski 28 prosenttia.

Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 2 prosenttia. Mökin tontteineen sai keskimäärin 140 000 eurolla.

”Lomakiinteistöjen kauppoja on vaikea analysoida. Vähäiset kaupat voivat johtua siitä, että hinnat ovat niin korkealla tai siitä, että tarjonta on niin vähäistä”, Juhani Väänänen sanoo.

Metsä ja pelto käyvät kaupaksi

Maatalousmaan kaupassa on nähty pientä piristymistä jo muutaman vuoden ajan. Peltokauppoja solmittiin 19 prosenttia vuotta 2011 enemmän.

”Peltokauppojen kasvu johtunee tilakokojen kasvusta”, Väänänen pohtii.

Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa, 12 100 euroa hehtaarilta. Metsämaa maksoi eniten Uudellamaalla, 5 300 euroa hehtaarilta.

Gasum toimittaa maalämpöä hyödyntävän kaukolämpöratkaisun EKE-Rakennus Oy:n pientaloalueelle Kirkkonummen Sundsberg III -kaava-alueella. Edistykselliseen maalämpöpumpputekniikkaan ja luonnonkaasuun perustuvan Gasum WarmaGeo -kaukolämmön tuotannossa syntyy poikkeuksellisen alhaiset hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt.

Rakentamisen lupakäsittelyjä tehostavan sähköisen asiointipalvelun Lupapiste.fin pilotointi alkaa kunnissa maaliskuun lopussa. Ensimmäisenä palvelun ottaa käyttöön Järvenpää.

Lupapiste on sähköinen palvelu, jossa rakentamisen lupiin liittyvät hakemukset ja aineistot välittyvät kunnan järjestelmiin sähköisessä muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa Lupapiste kattaa rakennus- ja toimenpidelupien, toimenpideilmoitusten sekä poikkeamislupien hakemisen. Vuoden 2013 lopussa palvelu laajenee kattamaan kuntien ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden käytön lupien hakemisen. Palvelu mahdollistaa koko lupaprosessin hoitamisen sähköisesti.

”On hienoa, että meillä on mukana jo noin kaksikymmentä pilottikuntaa, joiden kanssa voimme kehittää Lupapistettä. Kuntien rakennusvalvonnoista ja heidän asiakkailtaan suoraan saatava käytännön palaute ohjaa palvelun kehittämistä”, kertoo projektipäällikkö Pirjo Saksa ympäristöministeriöstä.

Palvelun tilaaja on ympäristöministeriö, ja sen toteuttaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita. Kevään aikana käyttäjiksi liittyvät Järvenpään lisäksi Naantali ja Sipoo. Loppuvuoden aikana Lupapiste otetaan käyttöön myös hankkeen muissa noin kahdessakymmenessä pilottikunnassa, joihin kuuluvat esimerkiksi Kirkkonummi, Kuopio ja Mikkeli. Palvelu valmistuu vuonna 2014. Lupapiste -palvelu on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe).

Asiointi sujuvammaksi hankkeen alusta loppuun saakka

Lupapiste-palvelussa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat hoitaa ja jakaa lupa- ja ilmoitusasiansa viranomaisten sekä projektin muiden osapuolten kanssa. Palvelu sähköistää koko asiointiprosessin lomakkeista neuvontaan, seurantaan ja päätöksiin saakka sekä vähentää virastoissa asioinnin tarvetta.  Siihen kuuluu myös neuvontapalvelu, jossa kansalaiset voivat saada tietoja luvan tarpeesta, myöntämisestä vastaavasta viranomaisesta ja luvan hakemisen vaatimuksista. Uuden kanavan toivotaan olevan myös hyvä työkalu neuvonnan ja asiakaspalvelun kehittämisessä.

”Palvelu kattaa koko hankkeen elinkaaren ensimmäisestä kontaktista hankkeen valmistumiseen saakka, olipa kyseessä sitten parvekkeen lasitus tai uuden ostoskeskuksen rakentaminen”, kertoo Lupapiste-palvelusta vastaava Ilkka Mattila Solitasta. Solita vastaa palvelun kehittämisestä, käyttöönotosta ja tuottamisesta.

Hankkeen pääsuunnittelija ja rakennusvalvonta voivat keskustella palvelussa keskenään ja rakennuttajalla on mahdollisuus seurata käsittelyn etenemistä. Palvelu voi nopeuttaa lupakäsittelyä sekä vähentää paperin määrää, kun piirroksista ja muista asiakirjoista otetaan tulosteet vasta sitten, kun kaikki tarvittavat korjauskierrokset on tehty. Tulevaisuudessa myös asiakirjojen ja dokumenttien arkistointi muuttuu sähköiseksi.

”Toivomme sähköisen palvelun helpottavan sähköpostiruuhkaa sekä puhelinneuvonnan tarvetta. Tällä hetkellä suuret kuvatiedostot kuormittavat usein lupakäsittelijöiden sähköposteja. Lupapiste-palvelun avulla luonnosvaiheen keskustelut ja tiedostojen vaihto voidaan käydä sähköisellä, ympäri vuorokauden käytössä olevalla alustalla”, kertoo Järvenpään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki.

Lupapiste-palvelu julkistetaan Oulussa rakennustarkastuspäivillä 20.3.2013.