Yhteiskunnan kannattaa tukea avustuksin 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjauksia. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mielestä vanhan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa aina enemmän kuin uudisrakentamisella.

Lylykankaan mielestä yhteiskunnan kannattaa taloudellisesti tukea korjaushankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusia rakentamisen innovaatioita ja asennetta. - Samalla voidaan antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.

Vanhan rakennuskannan peruskorjaushankkeiden ongelmana on ollut se, että kaikkiin korjaus- ja parannustarpeisiin yritetään vastata yhdessä korjaushankkeessa, jolloin siitä tulee taloudellisesti niin haastava yhtälö, että toteuttaminen lykkääntyy, peruuntuu tai päädytään lyhytnäköisiin ratkaisuihin.
- Kun vanhoja kerrostaloja saneerataan johdonmukaisesti useiden korjaustoimenpiteiden sarjana, rakennusten laatu- ja ympäristöominaisuudet voidaan nostaa aivan uudelle tasolle, ehdottaa arkkitehti Kimmo Lylykangas.

Lylykangas arvioi Aalto-yliopiston tutkimukseen viitaten, että vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa enemmän kuin uudisrakentamisella. - Tämän vuoksi 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuuskorjauksiin kannattaa ryhtyä ja yhteiskunnan osoittaa siihen tarvittava taloudellinen tuki, esittää Lylykangas.

Vanhat rakennukset tarvitsevat pitkäjänteisiä ylläpitostrategioita, joihin energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan sisällyttää. Asunto-osakeyhtiöiltä on jo aiemmin alettu vaatia PTS-suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ennakoida tulevia korjaustarpeita.

Uusia korjausrakentamisen innovaatioita tulisi Lylykankaan mielestä tuotteistaa yhteistyössä ja muodostaa konsortioita innovaatioiden edelleen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Lylykankaan mielestä rakennusalan haaste on alan konservatiivisuus. - Pelätään uusien menetelmien riskejä ja ongelmia, vaikka niiden takana olisi tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa. Käytännöt muuttuvat hitaasti, pohtii Lylykangas.
Korjausrakentaminen kannattaa aina

Lylykangas on ollut kehittämässä puuelementteihin perustuvaa TES-korjausmenetelmää yhteistyössä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. TES-menetelmällä toteutettuja hankkeita on parhaillaan valmistumassa monessa maassa. Menetelmää on kehitetty yhteiseurooppalaisesti ja vaihdettu parhaita käytäntöjä ja hankkeiden kokemuksia maasta toiseen.

TES- menetelmään perustuvia demonstraatiohankkeita on toteutettu mm. Saksan Münchenissä ja Augsburgissa, Ranskan Voironissa, Ruotsin Halmstadissa, Oulussa Suomessa ja Lontoossa Englannissa. Kaikki kohteet olivat erilaisia ja tavoitteena oli käyttää innovatiivista ja kestävän kehityksen mukaista korjausmenetelmää.

Suomessa ensimmäinen TES-korjaus toteutettiin Riihimäen Peltosaaressa, jonka passiivisaneerausta Lylykangas pitää edelläkävijähankkeena. Riihimäen Innova-korjaus valmistui heinäkuussa 2012 ja toinen suomalainen TES-korjauskohde valmistui Oulussa helmikuussa 2013. - Riihimäen hanke kuitenkin osoitti, etteivät ARAn nykyiset korjausavustuskäytännöt tunnista kokonaisvaltaisesti energiatehokkuutta parantavaa korjausmenetelmää, arvioi Lylykangas.

Yhteiskunnan kannattaa Lylykankaan mielestä kannustaa eri toimin energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen purkamisen sijasta. TES- korjausmenetelmä on osoittautunut teknisesti toimivaksi ja taloudellisesti kilpailukykyiseksi. Menetelmä on kilpailukykyinen erityisesti valmiissa kaupunkirakenteessa, jossa teollinen esivalmistus on ainoa tapa rakentaa häiritsemättä liian paljon ympärillä olevaa asustusta.
- TES-menetelmään perustuvia korjauksia voidaan tehdä useassa eri vaiheessa ja aikatauluttaa työt taloyhtiön talouden mukaan. Samalla voitaisiin antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.

Teollinen esivalmistus vastaus kosteus- ja homeongelmiin

TES-menetelmän rinnalla tulee Lylykankaan mielestä kehittää myös talotekniikan esivalmisteisia ratkaisuja, joissa voidaan eriyttää käyttöiältään erilaiset rakenteet ja komponentit. - Nyt ongelmana on se, että korjaukset yhdistävät, sekoittavat ja integroivat eri käyttöiän omaavia ratkaisuja keskenään, joka tekee eri osien vaihtamisen hankalaksi ja aiheuttaa seuraavissa korjausvaiheissa tarpeettomia kustannuksia, muistuttaa Lylykangas.

Uusien rakentamisen teknologioiden tavoitteena on kehittää rakentamisen laatua. Varsinkin puurakentamisen järjestelmien kehitystyö perustuu pitkälle vietyyn esivalmistukseen, jolla voidaan vähentää rakentamisen aikaisia kosteusriskejä. Teollisen esivalmistuksen myötä työmenetelmät, kosteudenhallinta ja mittatarkkuus ovat kehittyneet.

- Meillä on suuria sisäilma- ja kosteusongelmia jopa aivan uusissakin kouluissa ja päiväkodeissa, vaikka samaan aikaan käytettävissä on enemmän tutkimustietoa näiden ongelmien ratkaisuun kuin koskaan aiemmin. Ongelmat kertovat talotekniikan ja ulkovaipan muodostaman kokonaisuuden huonosta toimivuudesta käytännössä, mutta myös suunnittelun ja rakentamisen haasteellisuudesta, sanoo Lylykangas.

Rakennusalan sääntelyllä myönteinen vaikutus

Arkkitehti Kimmo Lylykangas uskoo, että ilman direktiivien ohjausvaikutusta rakennusalan reagointi ympäristökysymyksiin olisi Suomessa merkittävästi hitaampaa. - Direktiivi pakottaa reagoimaan nopeammin, jotta rakennettu ympäristö kantaa taakkansa ilmastotalkoissa. Direktiiviin täytäntöönpano, tulkinnat ja painopisteet voidaan tehdä kansallisen sääntelyn puitteissa, koska rakentaminen on aina paikallista. On hyvä, että on kansallista liikkumavaraa, koska rakentamisen kulttuurit ovat niin erilaisia eri maissa.

Suomen katsotaan edustavan Venäjän suuntaan EU:n käytäntöjä ja osaamista. Vastaavasti myös Venäjällä on otettu käyttöön energiatehokkuussäädöksiä, joita ei kuitenkaan Suomessa tunneta. - Tässä olisi kenties mahdollisuus viedä Venäjälle meidän osaamistamme sekä toisaalta selvittää venäläisiä energiatehokkuustavoitteita suomalaiselle teollisuudelle, ehdottaa Lylykangas.

Teollisen puurakentamisen uusien innovaatioiden arvioidaan luovan uudis- ja korjausrakentamiseen sekä palvelusektorille uutta potentiaalista liiketoimintaa. Jo nyt on merkkejä siitä, että rakennusalalle on syntymässä teollisen tuoteosatoimitusten rinnalle rakennusprosesseja ja -aikaa lyhentävää teollisten elementtien asentamiseen erikoistunutta korjausrakentamisen kokonaishallintaan liittyvää liiketoimintaa.
Myös yhtenäisten eurooppalaisten rakennusalan säännösten katsotaan edistävän liiketoimintaa, koska yhtenäiset käytännöt korostavat rakennusalan eurooppalaista sisämarkkinaa ja avaavat sen kautta vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi uusi rakentamisen energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää kaikilta jäsenmailta suunnitelmaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi mm. ”Deep renovation” –strategian toteuttamisella.

Rakennusalojen palkat nousevat huhtikuun alusta lähtien 1,9 %. Nyt tuleva korotus sovittiin vuoden 2012 työehtosopimusneuvotteluissa. Korotus koskee kaikkia rakennusalojen työehtosopimuksia. Tuntipalkkojen lisäksi myös kesken olevien urakoiden palkkoja korotetaan 1,9 % tunnilta urakan jäljellä olevassa osassa.

Rakennusaloilla on voimassa kaksivuotiset työehtosopimukset, jotka sisältävät eräitä tänä vuonna voimaan tulevia tai tulleita parannuksia.  Tämän vuoden alussa mm. talonrakennuksen ja maalauksen matkakorvausten mittaaminen säteellä loppui. Sen mukaan 1.1.2013 lähtien asunnon ja työpaikan välinen matka on voitu mitata yleisen liikenteen käytössä olevaa reittiä myöten. 1.9.2013 alkaen myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta alkaa kertyä lomarahaa.

Rakennusliitto ei ole mukana raamisopimuksessa. Rakennusalojen työehtosopimukset päättyvät 28.2.2014.

Rakennusliitto on ilmoittanut jo aiemmin, että se on valmis liittokohtaisiin sopimuksiin myös seuraavalla kierroksella. Liiton valtuuston mukaan liittokohtaisilla voidaan ratkaista alakohtaisia asioita. Sen sijaan nollaratkaisuun rakentajat eivät tule valtuuston mukaan suostumaan.

Hallitus sopi kehysriihessä kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edistämisestä kasvukeskuksissa. Kiinteistöliiton puheenjohtaja, rahoitusneuvos Matti Inha kummastelee jatkuvaa vuokra-asumisen tukemista omistusasumisen sijasta. – On muistettava, että ARA-tuotanto on vain osa vuokramarkkinoista. Suomen 850 000:sta vuokra-asunnosta puolet on yksityisten henkilöiden omistamia, Inha huomautti Kiinteistöseminaarissa Hämeenlinnassa perjantaina.

- Kun leikataan asuntolainojen korkovähennystä kannattaa pysähtyä arvioimaan saavutettuja tuloksia. Omistusasunnon hankkimiseen liittyneet verotuet ovat kannustaneet suomalaisia perheitä säästämään ja ottamaan vastuun asumisensa omatoimisesta järjestämisestä.

Kiistakapulana asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä verovähennys koskee Suomessa suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Omistusasunnoissa asuville perheille on lainojen takaisinmaksun myötä kertynyt varallisuutta. Tätä asuntovarallisuutta voidaan pitää lisäeläkesäästämisenä, koska Suomessa lainat on yleensä maksettu ennen eläkkeelle siirtymistä. Näin eläkkeelle jäätyään omistusasuja asuu hoitokustannuksilla, kun vuokra-asuja maksaa asumisestaan käyvän vuokrahinnan.

Omistusasumista tuetaan valtaosassa Eurooppaa. - Suomen yhteiskunnalle on ollut järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kannustaa ihmisiä omistusasumiseen. Näin yhteiskunnan eli valtion ja kuntien omistaman vuokra-asuntotuotannon tarve on ollut vähäisempää, ja valtion ja kuntien taloudelliset resurssit ovat riittäneet sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon, Inha korosti.

Eläkeläinen ja optiomiljonääri maksavat kiinteistöveroa saman verran

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen nosti pöydälle kysymyksen kiinteistöveron nostamisesta. Kiinteistövero on arvonlisäveron tavoin tyypillinen tasavero, joka ei lainkaan ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä. Kiinteistöveroon ei vaikuta se, oletko pienipalkkainen eläkeläinen vai optiomiljonääri, Hiltunen totesi.

Keskiverron keskustakerrostalon asukas maksaa kiinteistöveroa 30 senttiä huoneistoneliöltä kuukaudessa, mikä on yhdeksän prosenttia hoitovastikkeesta ja seitsemän prosenttia kaikista asunnon hoitokuluista. - Kuntapäättäjien on pohdittava sitä, voiko asumisen lisäverottaminen olla oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen, Hiltunen kysyi.

Kiinteistöliitto haluaisi myös, että yleisessä kiinteistöverossa erotettaisiin asuntotontit ja maapohja toisistaan. Lisäksi maa- ja metsätalousmaa pitäisi ottaa liiton mielestä mukaan maapohjan

Valtio määrittää kiinteistöveron minimiprosentit. Kiinteistöliiton mielestä minimin pitäisi olla nolla prosenttia. – Se toisi kunnille kilpailumahdollisuuden, Hiltunen sanoo.

Kiinteistöveron veropohjaa pitää laajentaa ja sen tuottoa lisätä ulottamalla vero muiden tuotantokiinteistöjen tavoin maa- ja metsätalousmaahan. Lisäksi veroprosentit sekä verotusarvot on pidettävä kohtuullisina. Kiinteistöveron asumiskustannuksia korottavaa vaikutusta pitää lieventää erottamalla asuinkäytössä olevat tontit yleisestä kiinteistöverosta, kuten muun muassa kunnat ovat esittäneet. Nämä muutokset lisäisivät kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta.

Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen hallituksen sopimukseen valtiontalouden kehyksistä. Asuntopoliittinen kokonaisratkaisu tarttuu olennaisiin asioihin ja sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on mahdollista saada asuntotuotanto vastaamaan nykyistä paremmin ihmisten tarpeisiin.

”Olemme peräänkuuluttaneet riittävän järeitä ja kattavia toimia, joilla etenkin tuetun vuokra-asuntotuotannon umpisolmu saataisiin avattua ja toisaalta tasapainotettua kasvukeskusten asuntomarkkinoita pitkällä aikavälillä. Kehyspäätökset täyttävät nämä toiveemme varsin hyvin ja pidämme kokonaisuutta myönteisenä yllätyksenä”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti summaa.

Vuokra-asuntotuotantoa vauhdittavat etenkin käynnistysavustukset Helsingin seudulla, yleishyödyllisyysrajoitusten keventäminen ja uuden korkotukilainamuodon kehittäminen. Korkotukilainojen omavastuukoron alentaminen toimii piristysruiskeena niin uusien vuokra-asuntojen tuottamiselle kuin korjausrakentamisellekin.

Asuntopoliittisessa uudistuksessa kaavoituksen ja maankäytön tehostaminen on keskeisellä sijalla. Tarkoitus on myös asettaa velvoitteita kaavamääräysten kustannusvaikutusten huomioon ottamiseksi sekä jatkaa normitalkoita, jolla puretaan tarpeetonta sääntelyä rakentamiskustannusten vähentämiseksi.

”Toimenpidelista kaikkinensa on vakuuttava. Jotta uudistus ei vesity käytännössä, ripeä toimeenpano on nyt tärkeää”, Pipatti muistuttaa.

Rakennusteollisuudelta saa kiitosta myös lisäpanostukset harmaan talouden torjuntaan, ja siihen liittyen kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen. Infran kannalta myönteistä on perusväylänpidon lisärahoitus ja sitoumus suunniteltujen liikennehankkeiden toteuttamiseen.

Kuntaliitto pitää hallituksen päätöstä käynnistää asuntopoliittinen uudistus tervetulleena. Liitto korostaa, että kunnat ovat keskeisessä asemassa, kun lupauksia lisääntyvästä asuntotuotannosta lunastetaan. Kuntien vuokrataloyhtiöitä on kohdeltava vähintäänkin tasavertaisesti muiden yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.

Kuntaliitto pitää hallituksen päätöstä käynnistää asuntopoliittinen uudistus tervetulleena. Liitto korostaa, että kunnat ovat keskeisessä asemassa, kun lupauksia lisääntyvästä asuntotuotannosta lunastetaan.

Linjauksissa on pyritty laajasti pohtimaan keinoja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi erityisesti Helsingin seudulla.

– On hyvä, että hallitus pyrkii saamaan muita yleishyödyllisiä toimijoita mukaan kantamaan vastuuta kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, Kuntaliiton alueet ja yhdyskunnat –yksikön johtaja Leena Karessuo toteaa. Kuntaliitto odottaa kuitenkin, että kuntien pitkäjänteinen ja johdonmukainen sitoutuminen kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen tunnistetaan myös tukijärjestelmiä kehitettäessä.

– Kunnat ovat kantaneet vastuuta kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta kaikkina niinäkin vuosina, kun muiden yleishyödyllisten toimijoiden tuotanto on ollut erittäin vähäistä tai jopa olematonta, Karessuo muistuttaa.

Kuntien vuokrataloyhtiöille tasapuolinen kohtelu

Kuntaliiton mielestä kuntien toimintaedellytysten turvaaminen tulisi olla valtion ensisijainen huoli.

– Kuntien vuokrataloyhtiöitä on kohdeltava vähintäänkin tasavertaisesti muiden yleishyödyllisten toimijoiden kanssa, Karessuo sanoo.

Helsingin seudulla on pääkaupunkiseudun suurten kunnallisten toimijoiden lisäksi monia pieniä ja keskisuuria kunnallisia vuokrataloyhtiöitä. Monet seudun kunnalliset yhtiöt kamppailevat taloudellisten vaikeuksien kanssa ja senkin vuoksi valtion vastaantuloa tarvitaan.

Käynnistysavustusta myös Helsingin seudun ulkopuolelle

Kuntaliiton mielestä linjaukset sisältävät monia tärkeitä avauksia, kuten merkittävästi markkinakorkoja suurempien aravakorkojen alennuksen, määräaikaiset korkotukiehtojen parannukset ja käynnistysavustuksen.

– Helsingin seudun lisäksi käynnistysavusta olisi ollut perusteltua ainakin jossain laajuudessa käyttää myös muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla, Karessuo painottaa.

– Kuntien kannalta tervetulleita ovat myös erityisryhmien investointiavustusten sekä hissi- ja korjausavustusten myöntämisvaltuuksien korotukset.

Kuntaliitto ottaisi tässä yhteydessä tarkasteluun myös erityisryhmien asumista koskevat, koko ajan lisääntyvät vaatimukset. Ne ovat taloudellisesti pitkällä aikavälillä investointiavustuksia huomattavasti merkittävämpiä.

Tervetullut infra-avustuksen lisäys voisi olla isompi

Norminpurkuun kiinnitetään aivan oikein huomiota. Kunnilta vaaditaan kaavoituksen normien kustannusvaikutusten arviointia. Vähintäänkin samanlaista arviointia liittyen norminantoon olisi edellytettävä valtiolta.

Kuntaliitto pitää infra-avustusta tervetulleena, mutta avustus on kovin pieni verrattuna siihen suureen taloudelliseen vastuuseen, jota tavoiteltu tonttituotanto kunnilta edellyttää palvelujen ja infran osalta.

Poikkeamispäätösten toimivallan siirtoa koskevan kokeilulain säätäminen pysyväksi on Kuntaliiton mielestä oikeansuuntainen ratkaisu. Kuntien poikkeamistoimivaltaa tulisi muutoinkin laajentaa. Vuokravalvonnan siirto kunnilta ARA:lle on oikea toimenpide.

Tässä yhteydessä on turvattava myös Kuntarahoitus Oyj:n toimintaedellytykset niin, ettei niiden laaja vastuu asuntokohteiden rahoituksesta vaaranna kuntien muun kasvavan rahoitustarpeen hoitamista.

Vain ennakkoperintärekisteriin kuuluvalla yrityksellä teetetystä remontista saa kotitalousvähennystä. Remonttiyritysten riskit ovat keskimääräistä korkeampia, joten tekijöiden taustat kannattaa aina selvittää huolella.

Noin neljä viidesosaa suomalaisten saamista kotitalousvähennyksistä perustuu kotona teetettyihin remonttitöihin. Vähennystä voi saada silloin, kun työ teetetään ennakkoperintärekisteriin kuuluvalla yrityksellä. Rekisteriin kuuluminen on helppo selvittää Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä www.aarre.fi–palvelusta, josta voi myös hankkia kattavan raportin yrityksen taloudellisesta tilasta. Samalla tulee varmistettua, ettei remonttia tekemään oteta yritystä, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa.

Jos kotiremontin tekijäksi palkkaa yksityishenkilön, on työn teettäjän huolehdittava työsuorituksen sivukuluista itse. Asiakkaan asutussa kodissa tehtävä remonttityö on myös laillinen peruste arvioida verokortilla työhön palkattavan henkilön luotettavuutta hankkimalla ote tämän luottotiedoista osoitteesta www.omatieto.fi.

Joka kahdeksas remonttifirma saa maksuhäiriömerkintöjä

Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan remonttiyritysten taloudelliset riskit ovat keskimääräistä selvästi korkeampia. Niistä lähes 12 prosenttia saa Asiakastiedon tilastollisen riskiennusteen mukaan maksuhäiriömerkintöjä vuoden kuluessa. Kaikkien yritysten keskimääräinen riski on vain hieman yli seitsemän prosenttia.

”Jo yksikin maksuhäiriömerkintä heikentää remonttiyrityksen toimintaedellytyksiä, kun esimerkiksi tavarantoimittajat lopettavat luotolla myymisen. Meneillään olevat urakat voivat silloin viivästyä tai jäädä kokonaan valmistumatta”, liiketoimintajohtaja Jarkko Anttiroiko huomioi.

Remonttiyritysten konkurssiriski on kaikkien yritysten keskiarvoon verrattuna kaksinkertainen ja ne myös maksavat laskunsa muita hitaammin. Asiakastiedon mukaan lähes joka neljännellä (23 prosenttia) remonttiyrityksellä on heikko luottoluokitus.

Asuntoministeri Kiuru lupasi kehysriihessä laajan asuntopoliittisen paketin. Lupaus ei toteutunut edelleenkään koko vuokra-asuntomarkkinan näkökulmasta. Suomen Vuokranantajat ry vaatii, että hallitus antaa selkeän vastauksen siihen, halutaanko yksityistä vuokra-asuntokantaa vai halutaanko se ajaa alas.

Kehysriihessä ei huomioitu yksityistä vuokra-asuntokantaa lainkaan. Tämä voi merkitä vain sitä, että vuokrat tulevat nousemaan. Vuokratasoihin vaikuttaa kokonaisvuokra-asuntokanta. Jos yksityinen vuokra-asuntokanta vähenee, paine tuettua kantaa kohtaan kovenee. Vaikka vuokratasoon vaikuttaa moni asia, on suuri merkitys kuitenkin kysynnän ja tarjonnan tasapainolla. Vuokra-asuntopula nostaa vuokria.

Myös muut kehysriihen asuntopoliittiset ratkaisut vaikuttavat vuokria nostavasti. ”Kukaan ei voi kuvitella, etteikö kiinteistöveron, sähköveron ja pääomatuloveroveron 32 %:n rajan kiristys valuisi ajan mittaan vuokriin”, toteaa Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kehysriihen tavoite oli saada lisää verotuloja valtion velkaantumisen estämiseksi. Lopputuloksena luvattu asuntopoliittinen paketti kuitenkin vain syö valtion tuloja, kun yksityinen vuokra-asuntokanta taas lisäisi niitä. Yksityisiä vuokranantajia kannustamalla oltaisiin saatu kaivattuja verotuloja ja samalla kasvukeskukset olisivat saaneet kaivattuja vuokra-asuntoja.

Suomen Vuokranantajat on vaatinut yksityisille vuokranantajille pääomatuloveroprosentin laskua yhteistöveron tasolle silloin, kun sijoitetaan vuokrauskäyttöön tulevaan uudiskohteeseen. Tämä toisi 20% verokannalla valtiolle 10,4 miljoonaa lisää verotuloja. Vaikka vaatimus on ollut verokantaa laskeva, se on merkittävästi verotuloja lisäävä.

Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa pitkän linjan asuntovaikuttaja, rahoitusneuvos Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi toimitusjohtaja Pertti Satopään Turusta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmaisen Tampereelta sekä everstiluutnantti Pekka Kourin Helsingistä.

Hallituksen jäseniksi 2013 alkavaksi kaksivuotiskaudelle valittiin:

• Järvenpää Harri, toimitusjohtaja Pirkanmaa/Kangasala
• Kosola Seppo, kiinteistöjohtaja Varsinais-Suomi/Turku
• Lehtonen Ulla Maija, hallituksen pj. Uusimaa/Helsinki
• Matsinen Tero, asianajaja Keski-Suomi/Jyväskylä
• Merikanto Olavi, hallituksen pj. Uusimaa/Espoo
• Mykkänen Antti, asiamies Vuokranantajat/Helsinki
• Nouro Paul, hallituksen pj. Uusimaa/Helsinki
• Ojala Martti, isännöitsijä Satakunta/Pori
• Seppä Harri, toimitusjohtaja Päijät-Häme/Lahti
• Vähäkuopus Pentti, hallituksen pj. Uusimaa/Helsinki

Hallituksen jäseninä jatkavat edelleen vuonna 2012 nimetyt henkilöt:

• Heiliö Janne, riskienhallintajohtaja Kaakkois-Suomi/Kotka
• Hulkkonen Juhani, isännöitsijä Etelä-Savo/Mikkeli
• Hyvärinen Veijo, toimitusjohtaja Pohjois-Savo/Kuopio
• Iho Kari, hallituksen pj. Uusimaa/Helsinki
• Lehtinen Jouni, pankinjohtaja Vuokranantajat/Helsinki
• Niskanen Mikko, toimitusjohtaja Pirkanmaa/Nokia
• Paakkola Aaro, kiinteistöneuvos Pohjois-Suomi/Oulu
• Packalén Fred, toimitusjohtaja Uusimaa/Helsinki
• Pulkamo Matti, lakimies Lappi/Rovaniemi
• Riekkola Matti, toimitusjohtaja Kanta-Häme/Hämeenlinna

Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunnan jäsenet 2013-2014 ovat

• Inha Matti, rahoitusneuvos, Helsinki
• Kolehmainen Juhani toimitusjohtaja, Tampere
• Kouri Pekka everstiluutnantti, Helsinki
• Satopää Pertti toimitusjohtaja, Turku
• Heiliö Janne riskienhallintajohtaja, Kotka
• Hyvärinen Veijo toimitusjohtaja, Kuopio
• Lehtinen Jouni pankinjohtaja, Helsinki
• Matsinen Tero asianajaja, Jyväskylä
• Seppä Harri toimitusjohtaja, Lahti

Katupölykausi on alkanut pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa on paikoitellen runsaasti katupölyä, jota liikenne nostaa ilmaan kuivilta kaduilta. Katupölyhiukkasia muodostuu tien pinnan kulumisesta, hiekoitushiekasta ja nastarenkaiden käytöstä.

Hiukkaspitoisuudet ovat olleet viime päivinä korkeita HSY:n ilmanlaadun mittausasemilla Kehä III:n varrella, Tikkurilassa, Leppävaarassa ja Helsingin keskustassa. Korkeat pitoisuudet johtuvat siitä, että kuiva sää ja voimakas auringonpaiste ovat kuivattaneet monin paikoin pääväylien ja katujen pinnat ja paljastaneet talven aikana kertyneen katupölyn. Teiden pientareiden lumien sulamisvedet hillitsevät kuitenkin pölyämistä vielä monin paikoin.

Pölyisimmät päivät vasta tulossa

”Pölyisimmät päivät ovat vasta tulossa. Lumipeitteen alla on vielä runsaasti talven aikana kertynyttä aineista, joka paljastuu ja kuivuu vasta pientareiden sulaessa. Yleensä kevään pölyisimmät päivät ovat maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Pölykausi jatkuu toukokuun alkuun saakka, kunnes hiekoitushiekat on siivottu kaduilta pois”, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen.

Katupöly voi aiheuttaa terveellä aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista. Katupölyn terveyshaittoja voi vähentää esimerkiksi välttämällä liikkumista vilkkaiden teiden läheisyydessä.

Oireitaan voi vähentää seuraamalla ilmanlaatua. HSY seuraa seudun ilmanlaatua 11 eri kohteessa. Tämänhetkisen tilanteen voi tarkistaa HSY:n sivuilta hsy.fi/ilmanlaatu tai metrojen ja raitiovaunujen ilmanlaatunäytöistä. Huonosta ilmanlaadusta voi tilata myös tekstiviestin, joka varoittaa, kun ilmanlaatu on huono. Ilmanlaatuviesti-nimisen palvelun voi tilata käyttöönsä kahden euron kuukausihintaan. Ilmanlaatuviestistä saa lisätietoa osoitteesta www.ilmanlaatuviesti.fi.

Hiekan poisto kosteana vähentää pölyämistä

Jokainen voi vähentää kevään pölyisyyttä seuraavin tavoin

•     Lakaise talven hiekat pois kosteana, jotta hiekka ei pölyä.
•     Älä käytä lehtipuhallinta hiekanpoistoon.
•     Siirrä autosi pois ennen katujen kevätsiivousta.
•     Suosi kitkarenkaita, vaihda ajoissa kesärenkaat ja vältä turhaa autoilua.

Jokainen voi vähentää katupölyn määrää siivoamalla lähiympäristönsä heti sääolojen salliessa ja siirtämällä autonsa ajoissa pois ennen katujen kevätsiivousta. Talven pölyt ja hiekoitussepelit kannattaa puhdistaa pihoilta kosteana, sillä kostea hiekka ei pölyä, ja pinnat puhdistuvat tehokkaasti. Lisää keinoja katupölyn hillintään ja haittojen hallintaan on HSY:n uudessa Vähemmän katupölyä, puhtaampi ilma -esitteessä.

Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho pitää pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytäntöjä keskeisenä esteenä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitää kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, muistuttaa Koho.

Koho toivoo hengähdysaikaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin. - Nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset muuttavat merkittävästi työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavat kustannuksia. Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena, arvioi Koho.

Pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytännöt ovat Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Kohon mielestä keskeinen este kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. - Pääkaupunkiseudulla kaupungit tuottavat kaavoja, joita ei pystytä yksinkertaisesti halvalla rakentamaan. Kaavoittaja menee rakennussuunnittelun alueelle tehdessään liian yksityiskohtaisia asemakaavoja. Arkkitehdille ei jää paljon tulkinnan varaa, vaan on suunniteltava sellainen kohde, minkä kaavoittaja on valmiiksi miettinyt.

Asunnon hinnan muodostus alkaa kuntien maakäytöstä ja kaavoituksesta. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitääkin kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kunnat hankkivat lisätuloja tonttimaan myynnillä sen sijaan että itse huolehtisivat kohtuuhintaisen tonttimaan hankinnasta ja tarjonnasta rakentajille. Jos pohjalla on kallis tontti ja asemakaava sekä arkkitehdin kunnianhimoiset suunnitelmat, niin ei siitä yhtälöstä saada kohtuuhintaista tekemälläkään, muistuttaa Koho.

Talonrakennusteollisuuden piirissä julkisessa keskustelussa esillä ollutta tonttipulaa pidetään keinotekoisena, koska reservimaata löytyy pääkaupunkiseudulta monin paikoin. Epäonnistunutta kaupunkisuunnittelua on se, että asuntoalueita on esimerkiksi Espoossa siroteltu hajalleen eikä hyödynnetty raideliikennettä. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, kannustaa Koho kuntia.

Yleishyödyllisen tuetun rakennustuotannon rajoitteet ovat Kohon mielestä vieneet rakennuttajien intressin rakentaa huonoilla ehdoilla sosiaalista asuntotuotantoa. Vuotta 2009 pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, miten silloin käyttöön otetulla ns. välimallilla saatiin suuri määrä uusia hankkeita liikkeelle ja uusia rakennuttajatahoja rakentamaan vuokra-asuntoja.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru tapasi 26. maaliskuuta Moskovassa Venäjän aluekehitysministeri Igor Slunjajevin. Ministerit keskustelivat Suomen ja Venäjän yhteistyön syventämisestä rakennusalalla sekä uuden rakentamisasioita käsittelevän työryhmän perustamisesta.

Työryhmä käsittelisi esimerkiksi rakentamisen teknisiin sääntöihin, suunnitteluun ja energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä.

Valmistelut rakentamisasioita käsittelevän työryhmän perustamiseksi suomalais-venäläisen talouskomission yhteyteen käynnistyvät välittömästi. Ministerit sopivat, että Venäjä valmistelee huhtikuun aikana ehdotuksen työryhmän työsuunnitelmaksi ja kokoonpanoksi.

”Olen erittäin tyytyväinen, että Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä voidaan ottaa uusi askel tämän työryhmän myötä. Se tulee edistämään myös suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Venäjällä”, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru kertoo.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat helmikuussa koko maassa 1,4 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,2 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia. Viime vuoden helmikuusta hinnat nousivat koko maassa 2,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,4 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

Vuoden 2013 helmikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 185 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 501 euroa ja muualla Suomessa 1 668 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista. Kuukausi-indeksin perusvuotena on vuosi 2010. Tiedot alueittain vuodesta 2010 lähtien ovat saatavissa StatFin -palvelun osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Asu/ashi/ashi_fi.asp .

Lähde: Osakeasuntojen hinnat. Tilastokeskus

Helsinkiläisellä alkaa olla aito mahdollisuus valita energiatehokas koti. Helsingissä viime vuonna rakennusluvan saaneista uusista asuintaloista ennätykselliset 67 prosenttia oli parasta A-energiatehokkuusluokkaa. Kolme vuotta aiemmin A-luokan asuntohankkeiden osuus oli vain viidennes. Energiatehokkuutta tarkasteltaessa asuinrakentaminen on keskeisellä sijalla, sillä noin 90 prosenttia uudiskohteista on asuntoja.

Asuinrakentamisella vaikutetaan energiasäästöihin

Uusiutuva asuntokanta voi vaikuttaa energiankulutukseen merkittävästi, koska rakennus­kanta uusiutuu noin prosentin vuosivauhdilla. Näin arvioituna lähes 40 prosenttia vuoden 2050 asuntokannasta on yhä rakentamatta. Tilastokeskuksen mukaan asumisen energiankulutuksesta yli 80 prosenttia kului lämmitykseen vuosina 2008–2011.

Energiatehokas talo on omistajan ja käyttäjän etu

Uuden rakennuksen hyvä energiatehokkuus on omistajan ja tulevan käyttäjän etu. Korkea laatu pienentää energialaskua, helpottaa käyttöä ja on tärkeää rakennuksen arvon säilymiselle. Ammattitaitoinen suunnittelu ja huolellinen toteutus näkyvät lopputuloksessa. Rakentamisen laatua voidaan työmaavaiheessa arvioida esimerkiksi lämpökuvauksin ja ilmantiiveysmittauksin.

Helsingin rakennusvalvonta on vuosia tukenut rakennuksen suunnitteluvaihetta ennakoivalla lupakäsittelyllä. Energiatehokkuutta koskevat tärkeät päätökset tehdään suunnittelun alkuvaiheessa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tiedusteli loppuvuonna 2012 pääkaupunkiseutulaisilta heidän jätteisiin liittyviä käytäntöjään. Kyselyn tuloksista selviää, että yhä useampi pääkaupunkiseutulainen pyrkii vähentämään jätteen määrää.

Yleisimpiä keinoja jätteen määrän vähentämiseksi ovat hukkaan menevän ruoan ja turhien heräteostosten välttäminen. Näin kertoi toimivansa reilusti yli puolet vastaajista.  Lisäksi lähes puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti usein kunnostavansa ja korjauttavansa kodin tavaroita ja laitteita sekä ostavansa tuotteita pitkällä takuuajalla. Viidennes myös etsii aktiivisesti tietoa jätteen määrän vähentämisestä ja kohtuullisesta kuluttamisesta. Jätteen määrän vähentämiseksi toimii kysytystä keinosta riippuen jopa 4–10 prosenttiyksikköä useampi vastaaja kuin vuonna 2011. Tämä saattaa kertoa asenteiden muuttumisesta.

Asukkaat, jotka eivät mainitse koskaan tekevänsä mitään edellä mainituista, kuuluvat pääsääntöisesti vähemmistöön eli alle neljännekseen vastaajista.  Esimerkiksi vain kaksi prosenttia kertoi, että ei koskaan vältä ruoan roskiin heittämistä tai turhia heräteostoksia. Lisäksi heidän osuutensa väheni noin kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Aktiivisuus jätteen määrän vähentämiseksi pääsääntöisesti kasvaa iän myötä. Kaikki ikäluokat kuitenkin pitivät ruokajätteen määrän vähentämistä tärkeänä. Nuoret ovat puolestaan selvästi aktiivisempia tavaroiden vuokraajia ja lainaajia kuin vanhempi väestö.

Kyselyyn vastasi noin 800 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta.  Kysely toteutetaan vuosittain.

HSY neuvoo jätteen määrän vähentämisessä muun muassa kampanjoilla ja oppimateriaaleilla sekä Fiksu vähentää jätettä -verkkosivuilla ja Facebook-sivulla.

Tulipaloissa on ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuollut 19 ihmistä, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotiedoista. Palokuolemien määrä on hieman lisääntynyt edellisen vuoden vastaavasta ajasta, jolloin kuolleita oli 18. Yli 65-vuotiaiden osuus palokuolemista on noin 40 prosenttia. Tänä vuonna palokuolemia on tapahtunut eniten kerrostaloissa.

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tulipaloissa kuoli 19 ihmistä. Palokuolleista 13 oli miehiä ja 4 naisia. Kahden sukupuoli ei selvinnyt tietolähteistä. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 18.

Yli 65-vuotiaat ovat merkittävä ikäryhmä palokuolematilastoissa, kun tapausten määrää vertaa heidän osuuteensa väestöstä. Ikäihmisten osuus vuoden ensimmäisen neljänneksen palokuolemista on noin 40 prosenttia ja vain noin 18 prosenttia väestöstä. SPEK muistuttaakin, että yksinasuvien ja ikääntyneiden paloturvallisuudesta tulee yhteiskunnassamme huolehtia nykyistä paremmin.

Omakotitalopaloissa kuolleita on ollut alkuvuonna 4, kerrostaloissa 8 sekä rivi- ja muissa pientaloissa 4. Kerrostaloissa kuolleiden osuus on tänä vuonna poikkeuksellisen suuri. Yleensä kuolemantapauksia on eniten pientaloissa.

Kerrostalossa asukkaiden on tärkeää osata toimia turvallisesti tulipalon sattuessa. Kerrostalot on rakennettu niin, ettei palo pääse helposti leviämään asunnosta toiseen. Jotta myrkyllisten palokaasujen leviäminen saataisiin estettyä, on tärkeää sulkea ovet poistuttaessa palavasta asunnosta. Savuisen portaikon kautta ei saa pyrkiä ulos, sillä savu tainnuttaa ja tappaa nopeasti. Naapuriasukkaiden onkin tulipalon aikana turvallisinta pysytellä omassa asunnossaan ovet suljettuina.

- Jos palovaroitin hälyttää, on saatavilla hyvä olla alkusammutuskalustoa. Sammutuspeite tai käsisammutin on joka kodin perusvaruste. Palo alkaa pienenä, jolloin se on helppo sammuttaa, jos on omatoimisesti hankittu alkusammutin lähellä, toteaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Julkisuudessa on noussut esiin, että Helsingin keskustassa toimineen lumenpudotusyrityksen epäillään toimineen laittomasti. Yritys on todennäköisesti käyttänyt toiminnassaan tekaistua aliurakointia ja kiertänyt veroja.

Kiinteistöliitto ja Kiinteistöpalvelut ry muistuttavat kiinteistöjen omistajia, taloyhtiöitä ja isännöintiyrityksiä siitä, että niillä on velvollisuus työn tilaajana selvittää sopimuskumppanin taustat.

Tilaajan on ennen sopimuksen tekemistä pyydettävä sopimuskumppaniltaan selvitys siitä, kuuluko tämä verottajan ylläpitämiin rekistereihin kuten ennakkoperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. Lisäksi tilaajan on varmistettava, että yritys on maksanut verot ja eläkemaksut asianmukaisesti. Alihankintayrityksen tiedot on velvollinen tarkastamaan sen kanssa sopimuksen tehnyt yritys.

”Mikäli tilaaja rikkoo selvitysvelvollisuutensa, voidaan tilaajalle määrätä jopa 16 000 euron laiminlyöntimaksu”, kertoo Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen.

"Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenyritykset ovat velvollisia antamaan tilaajavastuulain edellyttämät tiedot yrityksestään ja kaikista alihankkijoistaan Tilaajavastuu.fi-palveluun. Velvollisuus pohjautuu liiton omaehtoiseen toimintaan harmaan talouden torjumiseksi.

Rekisteritietojen avulla palvelun ostaja voi varmistua yrityksen luotettavuudesta ja vastuullisuudesta", korostaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

”Kun yritys on hoitanut julkiset velvoitteensa, on todennäköistä, että se muutenkin hoitaa työnsä hyvin”, toteaa Kärkkäinen.

Tilaajavastuulaki torjuu harmaata taloutta ja edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Laki velvoittaa myös yritykset varmistamaan, että niiden kanssa alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät omalta osaltaan lakisääteiset velvoitteensa.

Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Nordea-pankilla oli ollut oikeus korottaa luottojen marginaalia 0,75 % keväällä 2009. Asiassa oli kysymys kunta-alan rahoituksesta, jossa pankki oli rahoittanut kantajia pitkäaikaisilla luottosopimuksilla, joiden osana on vakiosopimuksina yleiset sopimusehdot. Kantajat ovat vaatineet sen vahvistamista, ettei pankilla ole ollut oikeutta korottaa kantajien luottojen marginaalia 0,75 prosentilla helmikuussa 2009. Käräjäoikeus on käsitellyt 25 kuntayhteisön kannetta yhdessä. Kanteet pankkia vastaan hylättiin.

Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että pankin varainhoidon kustannukset olivat nousseet ns. subprime-kriisin johdosta pankin yleisten ehtojen edellyttämällä tavalla ja siten, että pankki ei ole voinut niitä kohtuudella ennakoida luottosopimuksia allekirjoitettaessa.

Pankki oli kirjannut useimpiin velkakirjoihin lisäehdon, jonka mukaan pankilla oli marginaalintarkastusoikeus kymmenen vuoden kuluttua luottosopimuksen allekirjoituksesta. Käräjäoikeus on pitänyt tätä ehtoa ymmärrettävänä pankin pitkäaikaisen varainhankinnan rakenteesta esitetyn selvityksen perusteella. Ehto on liittynyt pitkäaikaisten luottojen hinnoitteluun, koska pankki joutui hankkimaan rahoituksen myöntämilleen pitkäaikaisille kuntaluotoille 3-5 kertaan.

Käräjäoikeuden päätös ei ollut yksimielien. Eri mieltä ollut tuomioistuimen jäsen olisi kantajien vaatimukset. Pankin olisi tullut näyttää, mikä merkitys nyt kyseessä olevien lainojen marginaalin korotuksella on ollut pankille. Eri mieltä ollut jäsen on katsonut, ettei pankki ole esittänyt sellaista konkreettista näyttöä, että 26.2.2009 tehtyä marginaalin korotusta voisi pitää perusteltuna pankin lisääntyneiden varainhankinnan tai muiden kustannusten takia, joita pankki ei kohtuudella voinut ennakoida velkakirjakokonaisuutta allekirjoitettaessa.

On mahdollista, että asia saatetaan hovioikeuden käsiteltäväksi.

Helsingin käräjäoikeus 5.4.2013, asia 09/48054 ym.

Keskiviikkona 10.4.2013 järjestetään Taloyhtiö 2013 -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumassa on monipuolisia seminaareja ammattilaisille, taloyhtiöiden hallituksille ja toiminnantarkastajille sekä vuokranantajille.

Ilmoittautuneita on jo yli 1300, olethan sinäkin mukana? Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy kävijäksi ennakkoon osoitteessa www.taloyhtiotapahtuma.net. Tapahtuma on maksuton.

Taloyhtiöiden on päivitettävä pelastussuunnitelmansa ennen heinäkuuta. Päivittämiseen liittyy oleellisena osana riskien tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu niiden pohjalta. Myös säännöllinen tiedottaminen asukkaille on merkittävä osa pelastussuunnittelua. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että hyvin tehdyn pelastussuunnitelman merkityksen huomaa onnettomuuksissa ja yhteiskunnan häiriötilanteissa, kuten pitkien sähkö- tai vesikatkojen aikana.

Pelastussuunnitelman päivittämistä edellytetään taloyhtiöiltä, jotka ovat laatineet pelastussuunnitelmansa ennen nykyisen pelastuslain voimaantuloa 1.7.2011. Päivittämiseen liittyy oleellisena osana riskien tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu niiden pohjalta. Riskien kartoituksessa otetaan huomioon erilaiset onnettomuustilanteet, kuten katolta putoavat lumet, puista putoavat oksat, liukastumiset pihalla tai saunatiloissa, rikkinäisten leikkivälineiden aiheuttamat vaarat, tulipalotilanteet ja monet muut riskit.

Pelastussuunnitelma on tärkeä väline asukkaiden turvallisuuden parantamisessa. Hyvin tehdyn pelastussuunnitelman merkitys korostuu kaikissa onnettomuuksissa ja yhteiskunnan häiriötilanteissa, kuten pitkien sähkö- tai vesikatkojen aikana, tai esimerkiksi kun jätteiden keräys ei toimi tai vesijohtovesi on saastunutta. Pelastussuunnitelman päivittäminen on hyvä käynnistää viimeistään nyt, jotta se ehditään käsitellä taloyhtiön normaaleissa prosesseissa, kuten yhtiökokouksessa.

Hyvin hoidettu tiedottaminen parantaa taloyhtiön turvallisuutta

Pelastussuunnitelman päivittämisessä on ehdottoman tärkeää suunnitella säännöllinen tiedottaminen asukkaille. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä ohjeistus vähentää onnettomuuksia ja tapaturmia, ja oikeat toimintaohjeet onnettomuustilanteissa lieventävät niiden seurauksia.

Poikkeusoloihin varautuminen on osa pelastussuunnittelua. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos taloyhtiössä on väestönsuoja, siitä huolehditaan, sitä osataan käyttää ja sille on laadittu tyhjentämissuunnitelma.

Pelastussuunnitelma on laadittava kaikkiin asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Pelastussuunnitelma tulee tehdä jokaiseen rakennukseen ottaen sen erityispiirteet huomioon. Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja viestinnästä on taloyhtiöissä sen hallituksella.

Kustannusjohtaja Maria Kangasluoma ja päätoimittaja Asko Sirkiä on nimitetty liiketoimintajohtajiksi 1.4. alkaen. Kangasluoman vastuualueina ovat kiinteistöalan ammattikirjallisuus sekä suoramarkkinointi- ja monistuspalvelut. Sirkiä vastaa yhtiön lehdistä, Locuksesta ja Suomen Kiinteistölehdestä, jonka päätoimittajana hän jatkaa edelleen.

Kehityspäällikkö Thomas Åberg on nimitetty kehitysjohtajaksi. Åbergin vastuulla ovat yhtiön järjestelmäratkaisut, sähköisten liiketoimintojen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen.

Kangasluoma, Sirkiä ja Åberg raportoivat liiketoiminta-alueistaan toimitusjohtaja Veli-Pekka Tihlmanille, jonka kanssa he muodostavat Kiinteistöalan Kustannus Oy:n johtoryhmän.