Quantcast
Channel: Kiinteistölehti
Viewing all 3341 articles
Browse latest View live

Jyväskylän hallitusforum Taloyhtiöteko 2013 -kilpailun voittajaksi

$
0
0

Taloyhtiöteko -kilpailun vuotuinen voittaja julkistettiin 10.4. Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Taloyhtiö 2013 -tapahtumassa. Kilpailun voitti 14 ehdokkaan joukosta Jyväskylän hallitusforum, joka koostuu noin 30 taloyhtiöstä.

Jyväskylän hallitusforum on omalla talousalueellaan kehittänyt ja menestyksekkäästi sekä laajasti soveltanut taloyhtiön Hyvää hallintotapasuositusta (Suomen Kiinteistöliiton ja Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry:n 11.1.2011 antama suositus); forumin toiminta-ajatuksena on edistää systemaattisesti ja pitkäjännitteisesti hyvän hallintotapasuosituksen tunnettuutta sekä Jyvässeudulla että laajemminkin Keski-Suomen maakunnan alueella. Tarkoituksena on edistää alueen taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn parhaita käytäntöjä sekä esimerkillisiä toimintatapoja.

Käytännön toimintatapoina forumin taloyhtiöissä ovat:

  •     Kokoontumiset
  •     Teematapahtumat
  •     Keskustelu- ja koulutustilaisuudet
  •     Muiden toimijoiden kuten palvelutuottajien kytkeminen mukaan
  •     Hallitustyön arviointi
  •     Viestintä

Toiminnan tulokset:

  •     Viestintä alueen taloyhtiöille
  •     Lehdistötiedotteet
  •     Käytännönläheinen toimintamalli
  •     Suosituksen tunnettuuden lisääminen
  •     Tyytyväisyyskysely

Palkintosumman 2 000 € vastaanotti Jyväskylän hallitusforumin edustaja Heikki Savolainen.


Työmaa-avain lisää rakennustyömaiden toiminnan läpinäkyvyyttä yhteistyössä Finanssialan Keskusliiton kanssa

$
0
0

Suurimmasta osasta rakennusalan työmaista ei löydy julkisesti tietoja, ja pääosa alihankkijoiden laskutuksesta liikkuu ainoastaan paperilla. Tulevien lainmuutosten myötä rakennuttajille, päätoteuttajille ja rakennustyön tilaajille tulee merkittävät työmaakohtaiset tiedonantovelvoitteet. Työmaiden seuranta ja valvonta tehostuvat huomattavasti.

Suomen Tilaajavastuu Oy avaa 2014 voimantulevien velvoitteiden hoitamiseksi Työmaarekisterin osaksi Veronumero.fi-palveluita keväällä 2014. Uudessa Työmaarekisterissä jokainen työmaa tunnistetaan ja tieto liikkuu yhteisen Työmaa-avaimen avulla. Tavoitteena on rehellisten yrittäjien hallinnollisen taakan keventäminen automatisoimalla viranomaisraportointia.

Työmaarekisteri ja Työmaa-avain on tarkoitettu sekä viranomaisille, työn tilaajille että tavallisille asukkaille. Tulevassa rekisterissä Työmaa-avaimella tai kohteen osoitteella löytyy työmaan kaikki keskeiset tiedot. Samalla läpinäkyvyys ja avoimuus lisääntyvät ja Työmaa-avain kertoo kaikille osapuolille, että lakisääteiset velvoitteet on hoidettu.

Automaattinen raportointi edellyttää tilaajaketjun siirtymistä sähköiseen laskutukseen. Tässä Finanssialan Keskusliitto ja Verkkolaskufoorumi tukevat rakennusalan Työmaarekisteriä lisäämällä Työmaa-avaimen osaksi Finvoice-verkkolaskua ja sähköistä laskunvälitystä.  Muutoksen ansiosta laskut voidaan raportoida automaattisesti ilman turhia paperitöitä suoraan Verohallinnolle.

Finanssialan Keskusliiton ja Verkkolaskufoorumin kanssa aloitetun yhteistyön ansiosta yritysten tulevaa raportointitaakkaa voidaan keventää merkittävästi.

Veronumero.fi-palveluun avattava Työmaarekisteri ja Työmaa-avain tulevat käyttöön ensi vuoden keväällä, ennen varsinaisten velvoitteiden voimanastumista heinäkuussa 2014. Velvoitteista säädetään verotusmenettelylaissa ja työturvallisuuslaissa, joista hallitus on antanut esityksen (HE 92/2012) ja jonka eduskunta on hyväksynyt 11. huhtikuuta 2013. Työmaarekisteri ja Työmaa-avain julkaistaan jo nyt, jotta kaikki keskeiset sidosryhmät sekä taloushallinnon ja laskutusjärjestelmien toimittajat ehtivät valmistella ja tehdä tarvittavat muutokset ajoissa omiin palveluihinsa ja järjestelmiinsä.

Uusi toimintamalli tehtiin yhteistyössä Finanssialan Keskusliiton, Verkkolaskufoorumin, Aalto-yliopiston Real Time Economy -osaamiskeskuksen, Suomen Tilaajavastuu Oy:n sekä kiinteistö- ja rakennusalan merkittävien yritysten kanssa.

Veronumero.fi-kehityskumppanit:

EVRY Jydacom Oy, Lemminkäinen Oyj, NCC Rakennus Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennus Omera Oy, Skanska Oy, Terramare Oy, VVO-yhtymä Oyj ja YIT Oyj

Rakennusyritysten liikevaihto väheni marras-tammikuussa yli 3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna

$
0
0

Rakennusyritysten liikevaihto väheni marras-tammikuussa 3,2 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni 7,4 prosenttia ja talonrakentamisen liikevaihto 4,7 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni 0,5 prosenttia.

Liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksoilla 11/2012–1/2013 ja 11/2011–1/2012, % (TOL 2008)

Liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksoilla 11/2012–1/2013 ja 11/2011–1/2012, % (TOL 2008)
Rakennusyritysten myynnin määrä väheni marras-tammikuussa 6,3 prosenttia vuoden takaisesta. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä väheni 10 prosenttia, talonrakentamisen 8,3 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan 4,3 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Tästä julkistuksesta alkaen rakentamisen liikevaihtokuvaajassa siirrytään käyttämään perusvuotta 2010=100.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2013, tammikuu, Tilastokeskus

Kevätmessuilta haettiin valoisan vuodenajan tunnelmaa

$
0
0

Eilen päättynyt Kevätmessukokonaisuus: Kevätpuutarha, OmaMökki, Oma Koti ja Sisusta! houkutteli neljän päivän aikana Helsingin Messukeskukseen reilut 58 000 puutarhasta, rakentamisesta, remontoimisesta, sisustamisesta ja vapaa-ajan asumisesta kiinnostunutta. Tuotteita ja palveluja esitteli 652 näytteilleasettajaa.

Suunnitteluhortonomi Tanja Niemisen mukaan puutarha on monelle paikka, josta haetaan elämyksiä ja onnellisuutta.

– Raataminen ei ole trendikästä. Puutarhassa halutaan nautiskella, juhlia tai vaikkapa joogata. Myös puutarhan käsite on muuttunut: joillekin se on parveke, piha tai keittiöpuutarha, toiset viihtyvät julkisissa puistoissa.

Kevätpuutarha-messujen mallipuutarhat esittelivät puutarhatyylejä eri puolilta maailmaa. Paikalla käyneet toimittajat äänestivät suosikikseen PihaSi Oy:n toteuttaman japanilaisen puutarhan.

Puutarhaharrastus tutkitusti kasvussa

Puutarhaliitto ry:n julkistaman mukaan puutarhahankintoihin käytettiin 2012 keskimäärin 338 euroa ostavaa taloutta kohden, viisi prosenttia enemmän kuin 2011.

Tutkimuksen mukaan 43 % yli 18-vuotiaista suomalaisista on kiinnostunut puutarhanhoidosta. Innokkaimpia harrastajia ovat naiset, taajamissa ja omakotitaloissa asuvat. Kiinnostus kasvaa iän myötä ja on vilkkainta eläkeiässä. Puutarhaharrastuksen kasvu näkyy edelleen voimistuvana parveke- ja omatarveviljelyn lisääntymisenä.

Home- ja energia-asiat puheenaiheina

Suomen Omakotiliiton seminaarissa ympäristöministeriön yli-insinööri Maarit Haakana puhui energiatodistuksesta ja yli-insinööri Jyrki Kauppinen korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Lisäksi esillä olivat omakotitalon sähköinen huoltokirja ja kotitalousvähennys.

Valtakunnallinen Hometalkoot-roadshow tarjosi ajankohtaista tietoa kosteus- ja homeongelmien ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen. Esillä olivat mm. omakotitalojen riskialttiit rakenteet, kuntotarkastus ja työmaan kosteuden hallinta.

Palkintoja ja tunnustuksia

Vaasalaiset Marita Risku ja Lars-Ole Barkar saivat ensimmäisen kerran luovutetun Vuoden Avoin Puutarha -tunnustuspalkinnon. Tunnustuksen luovuttaa Puutarhaliitto, joka haluaa tukea suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhaharrastusta sekä edistää puutarhamatkailua.

Vuoden Mökkiläinen viihtyy Kouvolassa

Työ- ja elinkeinoministeriön Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut valitsivat Kouvolan kaupungin ehdotuksesta Vuoden 2013 Mökkiläiseksi rakennusinsinööri Jouko Taskisen Vantaalta. Tunnustus myönnettiin Taskiselle pitkäaikaisen aktiivisen valtakunnallisen ja paikallisen mökkiläistoiminnan perusteella.

Rakennuskustannukset nousivat maaliskuussa prosentin vuoden takaisesta

$
0
0

Rakennuskustannukset nousivat prosentin vuoden 2013 maaliskuussa edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat laskivat 0,4 prosenttia ja tarvikepanosten sekä muiden panosten hinnat nousivat 1,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Helmikuusta maaliskuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,2 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan, tarvikkeiden hinnat nousivat 0,3 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,2 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Constin käyttökate ja tilauskanta vahvistuivat

$
0
0

Korjausrakentaja Consti Yhtiöt paransi viime vuonna selkeästi käyttökatettaan. Organisaatiota vahvistettiin ja tilauskanta vahvistui sekä suurissa kohteissa että asuintalokorjaamisessa, jossa olemme jo Suomen suurin, toimitusjohtaja Kauko Wasenius kertoo.

Consti Yhtiöiden käyttökate nousi vuonna 2012 noin 4,3 miljoonaan euroon edellisvuoden 1,6 miljoonasta ja tilauskanta vuoden lopussa noin 97 miljoonaan euroon 61 miljoonasta. Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla runsaassa 140 miljoonassa eurossa.

– Käyttökatteen paraneminen kertoo, että tuottavuutemme parani huomattavasti. Onnistuimme sekä myynnissä, riskien hallinnassa että kehitystoimissa, toimitusjohtaja Kauko Wasenius sanoo.
– Kasvustrategiamme mukaisesti yritysostojen liikearvon poistot painavat vielä tässä vaiheessa liiketuloksen miinukselle. Todellisempi vertailuluku muihin alan yrityksiin on käyttökate, joka kertoo oman työn tehokkuudesta. Se parani lähes kolminkertaiseksi, hivenen yli kolmeen prosenttiin, Kauko Wasenius mainitsee.

Consti teki yhteensä 14 yritysostoa vuosina 2008–2011.

Suuret kohteet kasvattavat tilauskantaa

Consti on loppuvuodesta 2012 lähtien solminut lukuisia sopimuksia suurista hotellikorjauksista, pääkonttorien uudistamisista sekä kerrostalojen ryhmäremonteista. Suurten projektien volyymivaihtelua tasaavat runsas määrä kunnossapito-, huolto- ja muutostyöprojekteja.

– Olemme aktiivisesti kilpailemassa sekä laajoista että pienemmistä hankkeista. Olemme sitä varten vahvistaneet organisaatiotamme ja etenkin suurten kohteiden tuotannonohjausta. Haluamme olla asiakkaiden kumppani kaikenlaisissa korjaus- ja muutostyöhankkeissa, Kauko Wasenius sanoo.

Consti on Suomen suurin asuinrakennusten korjaaja.
– Consti on noussut Suomen suurimmaksi asuinrakennusten korjaajaksi yli 60 miljoonan euron liikevaihdolla. Se on laajan tarjoomamme ansiota – asuintaloissa tarvitaan sekä julkisivujen, sisätilojen, talotekniikan että pihojen korjauksia, Kauko Wasenius kertoo.
 

Jätevesiviikko alkaa - hyödynnä puolueettomia neuvontahankkeita

$
0
0

Jätevesiviikolla 15.-21.4. kiinteistönomistajia kannustetaan tarkistamaan jätevesijärjestelmänsä ja suunnittelemaan sen uudistamista hyvissä ajoin hätiköityjen ratkaisujen välttämiseksi. Tänäkin vuonna päätösten tueksi on tarjolla puolueetonta, ilmaista ja myös kiinteistöllä tehtävää neuvontaa. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistustehoa koskevat vaatimukset 15.3.2016 mennessä.

Haja-asutusalueilla ympäri Suomen käynnistyy jälleen kymmeniä neuvontahankkeita. Neuvonnalla pyritään varmistamaan, että kiinteistöjen omistajat saavat luotettavan tiedon siitä, tarvitseeko kiinteistön jätevesien käsittelyä parantaa. Neuvontahankkeita on listattu ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivulla ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta. Ympäristöministeriö on rahoittanut neuvontaa 1,22 miljoonaa eurolla tänä vuonna.

Kuudennen kerran järjestettävää jätevesiviikkoa koordinoivat ympäristöministeriö sekä Suomen ympäristökeskus, joka viestii viikon aikana muun muassa jätevesijärjestelmien useista vaihtoehdoista. Jätevesiviikon viestintään osallistuu myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry aiheenaan "Kurkkaa jätevesikaivoon", minkä tavoitteena on opastaa kiinteistönomistajia tutustumaan paremmin jätevesijärjestelmäänsä. Käymäläseura Huussi ry kertoo, että kuivakäymälä voi olla hyvä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Muoviteollisuus ry puolestaan tiedottaa jätevesijärjestelmien oikean huollon merkityksestä. Viikkoon osallistuu muun muassa yhdistyksiä, yrityksiä ja viranomaisia, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia ja neuvontaa.

Haja-asutus sijaitsee suurelta osin alueilla, joilla jätevesien vaikutukset näkyvät herkästi pohja- tai pintavesissä. Jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisten omaa lähiympäristöä.

Lisätietoa:

•    Jätevesineuvonta
•    Jätevesiviikko 15.-21.4.2013
•    Haja-asutuksen jätevedet
 

Hybridiratkaisut tulevat omakotitalojen lämmitykseen

$
0
0

Hybridiratkaisut tulevat omakotitalojen lämmitykseen – TTS testaa poistoilmalämpöpumppua aurinkopaneeleihin yhdistettynä.

EU pyrkii säästämään energiaa ja korvaamaan fossiiliset energiamuodot uusiutuvalla energialla. TTS:ssa käynnissä olevassa EcoHousing-Interregprojektissa kerätään kokemusperäistä ja tutkimustietoa erilaisten bioenergiaa käyttävien lämmityskattiloiden ja tulisijojen ominaisuuksista omakotitalojen lämmityksessä. Biopolttoaineena on käytetty pilkkeitä ja erilaisia puupellettejä. Myös aurinkoenergian käyttöä on tutkittu puupellettilämmityksen yhteydessä. Työtehoseuran lisäksi kokeita tehdään Riikan Teknillisessä Yliopistossa sekä Viron Maayliopistossa Tartossa.

Uusimmassa kokeessa TTS simuloi omakotitalon lämmitystä hyödyntämällä aurinkoenergiaa yhdessä poistoilmalämpöpumpun kanssa. Poistoilmalämpöpumppu ottaa rakennuksesta ulosmenevästä ilmasta lämpöä talteen. Tätä lämpöä jaetaan takaisin lämmitykseen, lämpimään käyttöveteen sekä ilmanvaihtoon. TTS:n testin tavoitteena on saada selville, kuinka paljon poistoilmalämpöpumppuun yhdistetyt 6 m2 aurinkokennot voivat tuottaa energiaa Suomen oloissa vuoden koejakson aikana. Omakotitalon energian kulutusta simuloidaan mittaamalla lämpimän käyttöveden kulutusta ja tutkimalla ilmanvaihtoa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Nibe Energy Systems Ab:n kanssa.

Hybridilämmityskokeiden ohella EcoHousing-hankkeessa on tuotettu ajantasaista ja uudentyyppistä koulutusmateriaalia (mm. videoita, animaatioita ja pelejä) lämmityskattiloiden asentajien ja energianeuvojien koulutusta varten.

Hankkeessa kehitetään myös puolueetonta, asiakaslähtöistä ja laajat kuluttajapiirit tavoittavaa energianeuvontaa. Tässä tarkoituksessa on järjestetty neuvonta- ja koulutustilaisuuksia eri organisaatioiden energianeuvontaa hoitaville henkilöille ja tuotettu heille neuvontamateriaalia.


TEM uskoo puukerrostalorakentamisen vahvaan kasvuun

$
0
0

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi ovat toteutumassa. - Olemme keskittyneet hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla puurakentamisen läpimurron tekemiseen, muistuttaa strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tehdyn väliarvion mukaan on kaikki syy uskoa, että teollinen puukerrostalorakentaminen tulee Suomessa vahvasti kasvamaan.

- Minun havaintoni on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin, sanoo Sunabacka. Nyt on aika pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Siksi nyt tarvitaan puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita.

Puurakentamisohjelman puitteissa tehdyn arvion mukaan Suomessa on eri asteisessa suunnitteluvaiheessa yli seitsemän tuhatta puukerrostaloasuntoa. Määrä vastaa noin puolta yhden vuoden kerrostaloasuntotuotannosta.

- Puurakentamisen tavoitteiden kannalta tilanne näyttää erinomaiselta, arvioi Metsätalouden strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka Työ- elinkeinoministeriöstä. Uusia puurakentamisen kohteita ja hankkeita on vireillä kiitettävästi ja koko rakennusalan kiinnostus puukerrostalorakentamista kohtaan on kasvanut merkittävästi niin rakennuttajien kuin rakentajienkin keskuudessa.

Asenteet parantuneet puurakentamista kohtaan

Puurakentamista kohtaan tunnetut asenteet ja ilmapiiri on Sunabackan mielestä selvästi muuttunut. Tähän asti ongelmaksi on koettu se, että puualalla ei tunneta tarpeeksi rakentajien odotuksia ja osaamista sekä toisaalta rakentajat eivät tunne riittävästi puurakenteiden järjestelmien mahdollisuuksia ja toimivuutta.

- Ilmapiiri on selvästi muuttunut, tulkitsee Sunabacka. Kun ohjelmaa aloiteltiin, ilmapiiri oli varautunut ja asenteellinen. Varsinkin rakennusliikkeiden keskuudessa tahto lisätä yhteistyötä puualan kanssa on selvästi kasvanut. Rakentajat haluavat uusia vaihtoehtoja rakentamiseen ja sen kautta lisää tehokkuutta ja kilpailukykyä koko rakentamisen arvoketjuun. Muutos johtuu myös siitä, että nyt tunnetaan puurakentamisen mahdollisuuksia paljon enemmän, koska vain tiedon kasvun myötä asenteet muuttuvat, tulkitsee Sunabacka.

Enemmän puualan ja rakentajien yhteistyötä

Ohjelman edustajat ovat tavanneet kattavasti kuntien, rakennuttajien ja rakentajayhtiöiden edustajia. Sunabackan havainto on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin.

- Nyt ei ole aika hakea materiaalien välistä vastakkainasettelua, vaan pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on sekä rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Nyt tarvitaan enemmän puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita, muistuttaa Sunabacka.

Puualan ja rakentajien kanssa yhteistyössä voidaan kehittää rakentamisen järjestelmiä toimiviksi ja selvittää ne puurakentamisen konkreettiset edut, mitkä parantavat kilpailukykyä, rakentamisen laatua, estetiikkaa sekä materiaalitehokkuutta. Kun puurakentamisen kokonaisvaltainen kilpailukyky tulee sen lyhyemmästä rakentamisen ajasta, se tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin rakentamisen laskentamallissa.

- On vahvistettava puurakentamisen osaamista koko rakentamisen arvoketjussa, alkaen suunnittelusta ja päätyen työmaakäytäntöihin. Me tarvitsemme uusia rakentamisen innovaatioita ja tehokkaampia rakentamisen järjestelmiä, mistä myös vientimaissa ollaan kiinnostuneita, toivoo Sunabacka.

Puurakentamisen suunnitteluosaamista vahvistettava

Suurimmat puurakentamisen edistämiseen liittyvät haasteet koskevat rakennusliikkeiden aktivointia, rakennusliikkeiden ja puualan yhteistyön syventämistä sekä osaamisen vahvistamista. - Olemme arvioineet, että Suomeen tarvitaan seuraavan viiden vuoden aikana 150 uutta AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnittelualan ammattilaista lisää, sanoo Sunabacka.

Tähän vastataan viimeistään ensi syksynä alkavalla jo toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutuksella Aalto yliopistossa. PRA Pro -täydennyskoulutusta rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ja metsäteollisuuden rahoituksen turvin.

Väliraportin mukaan kaupungit ja kunnat ovat olleet erittäin aktiivisia esittämään uusia puurakentamisen kohteita. - Julkisella puolella on nähtävissä kasvanut mielenkiinto rakentamisen ympäristöarvoista käytävään keskusteluun. Tämä tulee voimistumaan meilläkin muutaman vuoden viiveellä, kun aletaan haluta vähäpäästöistä energiatehokasta rakentamista ja asumista, tulkitsee Sunabacka.

Puun tarinoita viennin edistämiseen

Puurakentamisen edistämisen rinnalle on väliarvioinnissa nostettu kaksi uutta painopistealuetta, saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistymisen sekä metsäbiotalouden uuden liiketoiminnan edistäminen. Jatkossa tullaan panostamaan myös enemmän EU- ja kansainväliseen vaikuttamiseen.

- Tavoitteena on saada puutuoteteollisuus mukaan Team Finlandin toimintaan, jolloin valtioneuvoston kanslian ja ulkoministeriön voimavarat ovat mukana tässä työssä, sanoo Sunabacka.

Saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi tähtäävinä hankkeina on käynnistetty selvitys puukauppaa edistävän kaupan hintaindeksin käyttöönotosta, osana saha- ja puutuotteiden markkinaselvitystyötä pilottihanke Turkin markkinoiden avaamiseksi sekä toimialan kilpailijamaiden toimintaympäristön "benchmarkkaus".

- Tarkoitus on tehdä Turkin esimerkin kautta markkinapilotti, josta voidaan luodaan konsepti ja malli uusien markkinoiden avaamiseksi. Haemme samalla eroja sahatavaratuotteiden ja jalostettujen puutuotteiden kilpailijamaista, kuvailee Sunabacka.

Osana kilpailukyvyn parantamista Puuinfo on ryhtynyt toteuttamaan alan imagon, vetovoimaisuuden ja vaikuttamisen parantamiseen tähtäävää Puun tarinan toteuttamista eri ilmaisukeinoin. - Pyrimme löytämään hyviä Puun tarinoita erityisesti viennin edistämisen tarpeisiin kansainvälisille markkinoille, lupaa Sunabacka.

Kasvua kansainvälistymisellä

Puutuoteteollisuuden kasvua ja kansainvälistymistä edistetään puualan Tekesin kasvuväylähankkeella ja käyttöönotetulla nettipohjaisella puutuotteiden markkinapaikalla. Tekesin hanke tarjoaa mukana oleville yrityksille korkean tason asiantuntemusta opastamaan miten erilaisia yritystukia voi hyödyntää puutuotealan kehittämisessä.

- Pyrimme tässä verkostomaiseen toimintaan, missä yritykset keskenään omien kokemustensa pohjalta tuovat lisäarvoa koko toimialan kehittämiseen. Puuinfon perustama sähköinen puutuotealan markkinapaikka woodproducts.fi on erinomainen uusi konkreettinen työkalu, minkä yritykset toivottavasti löytävät etsiessään kansainvälisiä markkinoita, toivoo Sunabacka.

Vahvistettavan kansainvälisen vaikuttamisen painopisteitä tulevat olemaan EU-vaikuttaminen ja yhteistyö OECD:n, UNECE: n ja FAO: n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. EU:n European Innovation Partnership (EIP) toiminta strategisten raaka-aineiden osalta on käynnistynyt ja tavoitteena on vaikuttaa puuraaka-aineen edunvalvontaan. Kokonaisuudessaan EU- vaikuttamista pyritään vahvistamaan systematisoimalla yhteistä teollisuuspolitiikan vaikuttamista, jossa maabrändiä voidaan vahvistaa myös puutuotealan tuotteiden ja osaamisen kautta.

- Metsäbiotalouden yhteinen nimittäjä on puun uusien käyttömuotojen tutkiminen. Kohteina ovat uudet puupohjaiset öljyt, biohiili, liikennepolttoaineet sekä innovatiivisten ratkaisujen hakeminen puutuotealalle. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi välijalostavan teollisuuden tuotteet ja vaikkapa se, miten puurakentamista voidaan soveltaa erilaisilla luonnon katastrofialueilla, kuvailee Sunabacka.

Puurakentaminen pohjoismaisen ministerikokouksen aiheeksi

Sunabacka näkee yhteistyömahdollisuuksia myös muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Tällaisia voivat olla asenteisiin vaikuttaminen, säätelyn uudistaminen ja tiedon lisääminen puun käytön ominaisuuksista rakentamisessa ja asumisessa.

Ruotsin johdolla on valmisteltu Åreen kesäkuuksi pohjoismaista ministerikokousta, minkä yhtenä aiheena on puurakentaminen. - Ministerikokouksen valmistelussa on pantu myönteisesti merkille Suomessa puurakentamisen edistämisen vahva poliittinen tahtotila ja sen myötä syntyneet edistämisohjelmat, joiden toteutumista muutkin pohjoismaat seuraavat mielenkiinnolla, kertoo viime viikolla Växjössä pidettyyn ministerikokouksen valmistelevaan kokoukseen osallistunut Sunabacka.

- Pohjoismaiden kannattaa kehittää puurakentamisen sääntelyä kussakin maassa saatujen kokemusten pohjalta ja pyrkiä vaikuttamaan edelleen sääntelyn keventämiseen. Myös puurakentamisen kokemusten ja osaamisen siirtäminen on pohjoismaiden kesken perusteltua, muistuttaa Sunabacka.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen
 

Lamppujen kierrätys helpottuu toukokuussa

$
0
0

Vapusta alkaen kuluttajien on aiempaa vaivattomampaa viedä käytetyt energiansäästö- ja led-lamput keräyspisteisiin, sillä lamppuja myyvät kaupat alkavat ottaa vastaan käytettyjä lamppuja maksutta, ilman uuden tuotteen ostovelvoitetta. Kierrättämällä lamppujen materiaalit saadaan talteen ja hyötykäyttöön.

Sähkö- ja elektroniikkaromuun (SER) kuuluvat käytetyt energiansäästö- ja led-lamput sekä loisteputket voi 1.5.2013 alkaen palauttaa niihin yli tuhannen neliömetrin päivittäistavarakauppoihin tai yli kahdensadan neliömetrin erikoisliikkeisiin, joiden valikoimiin lamput kuuluvat.

Valtaosa energiansäästö- ja led-lampuista myydään isoista, supermarket-kokoluokan myymälöistä. Keräyspisteiden lukumäärä lisääntyy nyt arviolta yli kahdella tuhannella päivittäistavara- ja erikoiskaupalla.

Kierrätys on maksutonta, eikä edellytä uuden tuotteen ostoa, mikäli lamppu on alle 25 senttimetriä pitkä. Tätä pitempiä loisteputkilamppuja palautettaessa kauppa voi vaatia uuden tuotteen ostamista.
Keräyspisteessä sini-valkoinen tunnus

Kaupoissa lamppujen palautuspisteen tunnistaa merkistä, jossa on sinisellä pohjalla valkoinen kierremallisen energiansäästölampun tunnus. Lamppuja kannattaa palautettaessakin käsitellä varovasti, sillä ne sisältävät pieniä määriä elohopeaa. Lamput palautetaan pakkaamattomina.

Energiansäästö- ja led-lamput eivät kuulu sekajätteeseen, mutta toistaiseksi arviolta vain noin puolet käytöstä poistetuista lampuista päätyy käytön jälkeen kierrätyspisteisiin. Kierrätysasteen odotetaan nousevan keräyspisteiden määrän lisääntyessä. Kierrätettyjä raaka-aineita käytetään teollisuudessa uusien tuotteiden valmistukseen. Lamppujen sisältämät haitalliset aineet käsitellään erikseen.
Laadukas lamppu löytyy valikoiden

Energiatehokas valaistus kannattaa aina. Siirtyminen hehkulamppuja energiatehokkaampiin energiansäästö- ja led-lamppuihin on lähes puolittanut valaistuksen osuuden kotien sähkönkäytöstä (8 % kotitaloussähköstä vuonna 2012). Lamppuvalikoiman uudistuminen on kuitenkin aiheuttanut myös päänvaivaa kuluttajille. Lamppuhyllyssä on valinnanvaraa, mutta miten ostetaan laadukas ja käyttötarkoitukseen sopiva lamppu?

Asiantuntija Päivi Suur-Uski Motiva Oy:stä kannustaa tutustumaan lamppujen pakkausmerkintöihin huolellisesti: ”Ne kertovat olennaiset tiedot tuotteesta, joten rahalle saa parasta vastinetta, kun lampunvalinnan tekee ajatuksen kanssa. Käyttötarve ja -kohde vaikuttavat teknisiin ominaisuuksiin, ja energialuokan, sytytyskertojen sekä keskimääräisen eliniän perusteella voi arvioida laatua ja energiatehokkuutta.”

Motiva on mukana eurooppalaisessa Premium Light -hankkeessa, joka edistää tietoisuutta hyvälaatuisista lampuista. Hankkeen tuottamaa tuoretta tutkimustietoa energiatehokkaiden lamppujen suorituskyvystä saadaan lähiaikoina.

Kevät on myöhässä myös asuntomarkkinoilla

$
0
0

Vilkkaan helmikuun jälkeen asuntokauppojen määrä putosi maaliskuussa edellis-vuodesta. Uudiskohteet myivät kuitenkin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana poikkeuksellisen vilkkaasti. Asuntojen hinnat ovat kehittyneet maltillisesti koko maassa.

Asuntokauppa on käynnistynyt tänä keväänä tavallista hieman hitaammin. Helmikuussa kauppaa käytiin runsaasti, mutta normaalisti vilkas kauppakuukausi maaliskuu oli tänä vuonna hiljainen. Vanhoissa asunnoissa maaliskuussa tehtiin 4140 asuntokauppaa eli noin 30 prosenttia vähemmän kuin edellisvuotena.

- Kevät on myöhässä ja koska pääsiäinenkin osui tänä vuonna jo maaliskuulle, tämä näkyy asuntokaupassa hitaana käynnistymisenä. Uskomme kuitenkin kevätsesongista tulevan kohtuullisen vilkas, toteaa SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Helmikuussa tehtiin asuntokauppoja noin 5900, mikä on reilut seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

- Vilkas helmikuu johtui pitkälti maaliskuun alussa voimaan tulleesta varainsiirtoveron korotuksesta. Osakehuoneistoja koskeva vero nousi kuun alusta kahteen prosenttiin aiemmasta 1,6 prosentista, mikä ajoi ostajat kaupantekoon jo helmikuussa, Parikka sanoo.

Vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vanhojen asuntojen kauppa laski yhteensä reilut 11 prosenttia.

Vaikka vanhojen asuntojen myynti laski ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, uudiskohteet nousivat kuitenkin selvästi plussalle. Uusia asuntoja myytiin 3055, mikä on reilut 18 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

- Uudiskohteissa on yleensä iso yhtiölainaosuus, jolloin myös varainsiirtoveron muutoksen vaikutus oli uudiskohdekaupoissa tuntuva, sanoo Parikka.

Maltillista hintojen nousua

Asuntojen hinnat ovat nousseet alkuvuodesta maltillisesti verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Vilkkaaseen kaupantekoaikaan helmikuussa hinnat nousivat paikoin rivakastikin erityisesti kerrostaloasunnoissa, mutta kokonaisuudessaan alkuvuoden hintakehitys on ollut tasaista.

– Inflaatio huomioon ottaen asuntojen hinnat ovat pysyneet melko ennallaan. Kerrostaloasunnoissa nousu on pysytellyt 1-2 prosentin välillä, joten dramaattisesta muutoksesta ei voida puhua. Rivitaloasuntojen hinnoissa on ollut hienoista laskua.

Pankkien asuntolainamarginaalit ovat viime kuukausina nousseet, mutta asuntolainojen kokonaiskorot ovat edelleen niin alhaisella tasolla, että Parikka ei usko nousun vaikuttavan loppuvuoden asuntokauppaan. Myöskään kasvaneet vaatimukset omarahoitusosuudesta tuskin vaikuttavat suuremmin asunnonostoinnokkuuteen.

– Paikkakuntien työllisyys on lopulta se merkittävin asuntokauppoihin vaikuttava tekijä. Jos työllisyystilanne pysyy hyvänä, myös luottamus omaan talouteen säilyy, Parikka sanoo.

Katupöly kuriin tehokkaasti ja ekologisesti

$
0
0

Tämän vuoden Kunnossapidon Kehittäjä palkinnon voitti Snowek Oy ja Dynaset Oy yhteisellä innovaatiollaan, harjalaitteiden korkeapainepölynsidontajärjestelmällä. Kilpailun järjestää Expomark Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry vuorovuosin Teolliset Palvelut –messujen ja Pohjoisen Teollisuus –tapahtuman yhteydessä. Palkintosumman 5000 euroa lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin Teolliset Palvelut –messujen yhteydessä.

Voittajatyö on varsin ajankohtainen. Katupölyongelmaan saatiin tehokas ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Kadut voidaan harjata kuivana, jolloin pinta puhdistuu paremmin ja työ voidaan aloittaa aiemmin, vaikka pikkupakkasella. Pölynsidontatekniikka vähentää merkittävästi katupölyongelmaa. Työskentely on tehokkaampaa ja vettä säästyy.

”Kunnossapidon kehittäjä 2013 –palkinto on luonnollisesti huikea kunnianosoitus ja palkinto Snowekin sekä Dynasetin sujuvalle yhteistyölle. Koko kevään ja talven ajan olemme vieneet sanomaa uuden teknologian edistysaskelista ympäri Suomen ja kuvaavaa onkin, että suurimmat kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa etunenässä ovatkin ottaneet teknologian avosylin vastaan. Ennen kaikkea teknologiasta hyötyvät tietenkin tavalliset kadullakulkijat: jos sininen harjalaite tulee vastaan, ei pölypilveä tarvitse enää pelätä niin kuin ennen. Niin se vain maailma nytkähti eteenpäin katupölykeskustelussakin vihdoin!” toteaa Snowek Oy:n toimitusjohtaja ja pääsuunnittelija Jaakko Happonen.

Vanha malli:                

  • katuhiekka kastellaan lietteeksi ja harjataan        
  • pöly nousee jälleen lietteen kuivuttua    

    
Uusi pölynsidontatekniikka:

  • Katu harjataan kuivana, pinta puhdistuu tehokkaasti
  • korkeapainevesisumu sitoo nousevan katupölyn pienellä määrällä vettä

Vain pieniä määriä hiekoitussepeliä jäteastioihin

$
0
0

Hiekoitussepelin lakaiseminen pihoilta ja kaduilta on yksi kevään merkeistä. Sepelin voi hyvin varastoida kiinteistöllä uudelleenkäyttöä varten. Sekajäteastiaan sepeliä saa laittaa vain pieniä määriä kerrallaan.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muistuttaa, että hiekoitussepeli on painavaa ja liian suurina määrinä työturvallisuusriski jäteauton kuljettajalle, joka siirtää satoja jäteastioita päivässä. Isoja sepelieriä varten taloyhtiöt voivat tilata kiinteistölle siirtolavan yksityiseltä urakoitsijalta.

Hiekoitussepeli kannattaa puhdistaa pihoilta kosteana. Kuivana siivottu sepeli pölyää ja heikentää ilmanlaatua ja voi aiheuttaa terveyshaittoja esimerkiksi astmaatikoille ja pienille lapsille.

Lämpöpuun käyttömahdollisuuksia ei tunneta

$
0
0

Lämpöpuun käyttömahdollisuuksia ei rakentajien keskuudessa tunneta, kertoo tuore tutkimus. Vain yksi kolmesta tietää, että lämpöpuuta ei tarvitse käsitellä – vielä harvempi, että sitä voi käyttää ulkoverhoiluissa. Tulokset selviävät Innolink Oy:n Oy Lunawood Ltd:lle tekemästä tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 321 suomalaista, jotka ovat kahden vuoden sisällä joko rakentaneet/remontoineet tai suunnitelleet rakentamista/remontoimista.

Lämpöpuun käyttömahdollisuuksia ei tuoreen tutkimuksen mukaan tunneta. Vastaajista vain yksi viidestä tietää, että lämpöpuu kestää säärasituksia yhtä hyvin kuin kemikaaleilla painekyllästetty puu.

- Lämpöpuuta voidaan käyttää kantavia rakenteita lukuun ottamatta kaikessa rakentamisessa sääolosuhteista riippumatta, myös esim. laitureissa. Maailmalla ja muissa Pohjoismaissa kuten Norjassa lämpöpuuta käytetään paljon esimerkiksi ulkoverhoiluissa. Suomeen trendi on vasta rantautumassa, kertoo Oy Lunawood Ltd:n myyntijohtaja Sami Kivistö.

- Lämpökäsitellyn puun ominaisuuksia on testattu koti- ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Tulokset osoittavat selkeästi, että oikeaoppinen lämpökäsittelyprosessi parantaa puun biologista kestävyyttä. Lämpökäsittely myös pienentää puun kosteuselämistä ja lämmönjohtavuutta sekä poistaa pihkan puusta. Suoritettujen mittausten mukaan myös päästöt sisäilmaan ovat vähäiset, kertoo Jukka Ala-Viikari Lämpöpuuyhdistyksestä.

Ekologinen lämpöpuu nuorten suosiossa

Suomessa on perinteisesti suosittu kyllästettyä puuta sen halvemman hinnan sekä väärien käsitysten vuoksi. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) suositusten mukaan painekyllästettyä puuta ei suositella suoraan ihokontaktiin tai kosketukseen elintarvikkeiden kanssa.

Tutkimuksen mukaan rakennusmateriaaleja valittaessa hintaa tärkeämmiksi kriteereiksi nousee käytettävyys ja laatu. Ekologista lämpöpuuta suosivat tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret  18-24-vuotiaat.

- Lämpöpuuhun ei ole lisätty mitään kemikaaleja ja siksi se soveltuu hyvin kohteisiin, jotka ovat kosketuksessa elintarvikkeiden ja ihon kanssa, kuten terassi, sauna  tai vaikkapa kasvimaa, Kivistö mainitsee.

Lämpöpuuta ei tarvitse käsitellä

Vain yksi kolmesta tietää, ettei lämpöpuuta tarvitse käsitellä asennuksen jälkeen. Käsittelemätön lämpöpuu harmaantuu ajan myötä aivan kuten kestopuukin.

- Mikäli harmaantuminen halutaan estää, tulisi lämpöpuu käsitellä saman tien ruskealla puuöljyllä. Käsittely uusitaan 2-3 vuoden välein. Moni haluaa kuitenkin jättää värin muuttumaan tyylikkään harmaaksi, Kivistö kertoo.

Rakennetun ympäristön ohjaamiseen ehdotetaan uutta ministeriötä

$
0
0

ROTI 2013 ‐raportti selvitti neljättä kertaa asiantuntijoiden näkemyksiä rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäistä kertaa aiheesta teetettiin myös laaja kansalaiskysely. Työssäkäyntialueiden välillä on isoja eroja, ja ekologisuus on vielä kaukana kansalaisten arjesta. Nopeasti monimutkaistuvaan maailmaan valtioneuvostolle ehdotetaan työkaluksi hallinnonalojen uudelleenjärjestelyä – uudeksi rakennetun ympäristön ministeriöksi.

Asiantuntijapaneelit kokoontuivat työpajoihin helmi‐maaliskuussa 2013. Samalla teetettiin ensimmäistä kertaa myös kansalaiskysely maamme yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialueella. Rakennetun omaisuuden nykytilaa arvioitiin kouluarvosanoilla. Tulevaisuutta luodattiin määrittelemällä trendejä, kasvavia ilmiöitä ja signaaleita sekä antamalla tehtäviä kunnille, valtiolle, toimialalle sekä käyttäjille.

Asiantuntijat näkevät tulevaisuuden synkkänä

Asiantuntijat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7, yhdyskuntateknisille järjestelmille 8‐ sekä toimialan koulutukselle ja kehitykselle 7. Kolmen ensiksi mainitun osalta arvosanat laskivat edellisestä tarkastelusta, ja suunnan nähtiin olevan yhä huonompaan päin. Yleisiä syitä heikkenemiselle olivat mm. kustannustason nousu, kunnossapidon määrärahojen pieneneminen, rakenteiden elinkaaren päättyminen ja heikko tilaajaosaaminen. Peiliinkin katsottiin, ja tunnistettiin alan toistavan samoja laatuvirheitä vuosikymmenestä toiseen. Koulutuksessa ja kehityksessä arvosana säilyi samana, ja kenttää parhaillaan ravistelevat uudistukset nostivat odotuksen tulevasta positiiviseksi.

Tulevaisuuteen vaikuttavina isoina trendeinä nähtiin mm. yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrän nopea kasvu (+20 % tällä vuosituhannella), henkilöautojen määrän kasvu (+ 40 % tällä vuosituhannella), kuntien määrän väheneminen (‐ 111 vuodesta 2006) sekä toimialan haasteiden nopea monialaistuminen.

Kasvaviksi ilmiöiksi ja signaaleiksi tunnistettiin mm. mittaustiedon laaja kerääminen ja jakaminen, viranomaisten ja operaattoreiden sähköiset palvelut sekä uudet yhteistyö‐ ja sopimusmallit.

Työpajoissa käsiteltiin lisäksi valmisteltuja teemoja. Korjausvelka ja muutostappio kasvavat. Kaikki rakennettuun ympäristöön liittyvä kytkeytyy yhä tiiviimmin globaaliin verkostotalouteen. Käyttäjien osallistuminen ja avoin data tarjoavat mahdollisuuksia parantaa ja tehostaa sektorin tuotteita ja palveluita merkittävästi.

Kokonaisuutena rakennetun ympäristön merkitys nähtiin niin suureksi, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen olisi viimein saatava valtakunnan tasolla kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit. Tätä varten tulisi perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Se yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen. Se toisi valtakunnallisiksi samat monialaisuuden ja yhteistyön tavoitteet joita on jo kokeiltu mm. kaupunkiseutujen MAL‐sopimuksissa, Liikenneviraston perustamisessa ja metropolipolitiikassa.

Suomalaiset arvostavat elinympäristöään

Kansalaiskyselyn vastaajat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7+ ja yhdyskuntateknisille järjestelmille 8‐. Käytännössä arvosanat olivat siis samat kuin asiantuntijoilla. Hyvän asumisen kannalta kolme tärkeintä tekijää vastaajien mielestä olivat riittävästi tilaa (75 %), edulliset asumiskustannukset (71 %) ja oma rauha ja yksityisyys (67 %). Vähiten tärkeiksi muodostuivat taas ohjausjärjestelmät, automaatio (3 %), ekologisuus (20 %) ja esteettömyys (20 %). Myöskään asunnon muunneltavuutta ei pidetty kovin tärkeänä (21 % vastaajista). Suomalaiset eivät siis näyttäisi arvostavan niitä seikkoja, joihin säädösten ja määräysten kehityksessä on viime vuodet panostettu voimakkaasti.

Elinympäristölleen kokonaisuutena yli neljä viidestä (84 %) vastaajasta antoi vähintään hyvän arvosanan verrattuna muihin maihin. Samoin yli neljä viidestä (82 %) piti arjen elinympäristöään turvallisena. Liikkumisen osalta kansalaiskyselyssä tyytyväisimpiä olivat polkupyörän, julkisen liikenteen tai kävelyn tärkeimmäksi liikkumismuodokseen ilmoittaneet (ka. 7,5..7,6). Tyytymättömimpiä olivat autoilijat (ka.7,2), joka oli myös suurin vastaajajoukko (49 %). Esimerkki alueellisista eroista oli kevyen liikenteen talvikunnossapito, joka oli parasta Jyväskylässä (ka. 7,4) ja heikointa pääkaupunkiseudulla (ka. 6,6). Julkisten liikennevälineiden yhteyksissä ja vuoroväleissä pääkaupunkiseutu oli paras keskiarvolla 7,9, kun taas Lappeenranta heikoin keskiarvolla 5,5.

Arjen hyvän liikkumisen kannalta pidettiin kaikkein tärkeimpänä asunnon järkevää sijaintia suhteessa arjen matkoihin (89 %). Myös lyhyitä matka‐aikoja (55 %) ja ennustettavia ja luotettavia matka‐aikoja (55 %) pidettiin tärkeinä. Palveluita matkalla (3 %), pientä hiilijalanjälkeä (23 %) tai tasokkaita joukkoliikenteen pysäkkejä ja terminaaleja (29 %) ei taas pidetty kovin tärkeinä.

Liikkumismuodoista ja ‐palveluista tunnettiin parhaiten arkinen hyötypyöräily (käytän toistuvasti tai olen kokeillut 68 %), liikkumista tukevat mobiilipalvelut (64 %), kimppakyydit työ‐ ja harrastusmatkoilla (42 %) ja reaaliaikainen liikennetieto (41 %). Sen sijaan paljon tekemistä on vielä työsuhdelipun (6 %), autojen yhteiskäyttöpalvelun (2 %), kutsuohjatun joukkoliikenteen (1 %) ja sähköautojen (1 %) edistämisessä.

Kansalaiskysely teetettiin helmikuussa 2013 Taloustutkimus Oy:llä ja se kohdistettiin Rovaniemen, Oulun, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Vaasan, Kuopion, Lappeenrannan ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueille. Tutkimukseen vastasi 1178 henkilöä, iältään 18 ‐ 79 vuotta. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimukseen kuuluvien työssäkäyntialueiden jakaumaa alueellisesti ja iän mukaan.

Kaikki aineistot julki avoimena datana

ROTI 2013 haluaa omalta osaltaan edistää tiedon avoimuutta. Kansalaiskyselyn ja samaan aikaan toteutetun internet‐kyselyn aineistot jaetaan avoimena datana SPSS‐, xls‐ ja ppt‐muodoissa kaikille kiinnostuneille internetissä. Myös raportti kokonaisuudessaan on osoitteessa www.roti.fi.
 


Kiinteistö- ja rakentamisalan merkittävät toimijat lähtevät yhteistyössä testaamaan Rakennusten elinkaarimittareita

$
0
0

Green Building Council Finlandin Rakennusten elinkaarimittareiden pilotti käynnistettiin tiistaina 16.4. Pilottivaiheessa mittaristoa kehitetään yhteistyössä kiinteistö- ja rakentamisalan merkittävien toimijoiden kanssa. Pilottiin osallistuvat ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Nokia, Skanska, SRV-yhtiöt, Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus, Pöyry, Ramboll Finland, Helsingin seurakuntayhtymä, Peab Invest sekä Tampereen kaupunki.

Pilotissa mittareiden käytöstä kerätään kokemuksia ja kommentteja hyödyntämällä niitä pilottiorganisaatioiden kohteissa. Mukana on kattavasti sekä suunnitteluvaiheessa olevia rakennuksia, kuten Jätkäsaaren Wood Cityn toimisto-osa, että jo valmiita rakennuksia, kuten Nokia-talo ja Pöyry-talo. Hankkeen tavoitteena on pilotoinnin avulla kehittää mittareita yhä informatiivisemmiksi ja helppokäyttöisemmiksi työkaluiksi.

Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen Aimo Hämäläisen mukaan Rakennusten elinkaarimittareista voidaan saada toimiva, kansalliset erityispiirteet huomioiva ympäristötehokkuuden ja kestävän kehityksen seurannan työkalu. ”Pilotti on jo itsessään arvokas, sillä se tuo kiinteistö- ja rakentamisalan erilaiset toimijat yhteen jakamaan tietoa ja kokemuksia parhaista käytännöistä”, toteaa GBC Finlandin toimitusjohtaja Heli Kotilainen.

Kiinteistö- ja rakentamisalalta on aiemmin puuttunut yhtenäinen tapa arvioida kiinteistöjen ympäristötehokkuuttaja kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa. GBC Finlandin Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat suomalaiseen lainsäädäntöön ja ilmasto-olosuhteisiin soveltuvat, yhtenäiset laskentaohjeet rakennusten elinkaaritehokkuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

Mittarit tukevat ja täydentävät lainsäädännön kautta tapahtuvaa kestävän rakentamisen ohjausta kansainvälisiin standardeihin perustuvilla mittareilla.

Lisätietoa

Rakennusten elinkaarimittarien taustalla on Sitran rahoittama ja GBC Finlandin toteuttama Värkkiprojekti, joka vastaa asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla vuonna 2010 valmistellun ERA17- ohjelman (www.era17.fi) kiinteistöjen käyttöä ja omistusta koskevaan toimenpiteeseen. GBC Finlandin tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Keväällä 2010 perustetun yhdistyksen jäseninä on yli 100 merkittävää toimialan organisaatiota.

Hallitus esittää taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille tarkoitettujen tukitoimien tehostamista

$
0
0

Hallitus esittää sellaisten aravalainoitettujen vuokrataloyhteisöjen tukitoimien tehostamista, jotka ovat taloudellisesti vaikeuksissa ja sijaitsevat yleensä väestöltään vähenevillä alueilla.

Tarkoituksena on, että aravalainojen lainaehtojen muuttaminen ja lainojen ongelmakohtiin puuttuminen olisi nykyistä joustavampaa.  Tavoitteena on myös saada asuntokanta tehokkaampaan käyttöön, mikä tervehdyttäisi omistajayhteisöjen taloutta.

Aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainaehtoja voitaisiin muuttaa aiempaa joustavammin, minkä lisäksi lainaehtojen muutoksen myöntämisedellytyksiä täydennettäisiin.

Esityksessä ehdotetaan myös aravarajoituslakia muutettavaksi siten, että nostetaan purku- ja rajoitusakordien enimmäismääriä ja joustavoitetaan purkuakordin myöntämisedellytyksiä. Lisäksi akordien haku- ja myöntämismenettelyitä ehdotetaan selkeytettävän. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Valtiokonttori käsittelisi sekä rajoitus- että purkuakordihakemukset ja tekisi niihin liittyvät päätökset.

Lakimuutoksilla pyritään vähentämään asuntojen vajaakäytöstä valtiolle aiheutuvia riskejä, parantamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen taloutta pitkällä aikavälillä sekä tasapainottamaan asuntomarkkinoita. Muutosten avulla voitaisiin myös puuttua korkeimpiin aravakorkoihin. Muutokset mahdollistaisivat taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen ongelmien ratkomisen aiempaa ennaltaehkäisevämmin ja yksilöllisemmillä tavoilla.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.

Yhtiökokouskausi käynnissä - vuokranantaja varaudu!

$
0
0

Taloyhtiön isotkin remontit saattavat joskus tulla yllätyksenä vuokranantajalle, joka seuraa taloyhtiön tapahtumia pelkästään yhtiökokousten pöytäkirjoista. Moneen vuokranantajalle merkittävään asiaan pitäisi pystyä vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa, mutta valitettavan usein nämä varhaiset keskustelut käydään yhtiökokouksen pöytäkirjan ulkopuolella.

Suomen Vuokranantajat ry järjestää huhtikuussa valtakunnallisen ja kaikille avoimen Vuokranantajakoulu-kiertueen, jossa käsittellään taloyhtiöiden remontteihin liittyviä kysymyksiä. Toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva suosittelee aktiivista yhteydenpitoa yhtiön isännöitsijään tai muuhun hallintoon seuraavista syistä:

1. Vuokranantajan on oltava tarkka siitä, ettei sijoitusasunnon arvo alene: Taloyhtiöiden korjauskulttuureissa on eroja - joissain tapauksissa päätöksiä ohjaa raha eikä rakennustekninen järkevyys.

2. Vuokranantajan täytyy vaatia, että teknisen hankesuunnittelun yhteydessä tehdään myös taloudellinen hankesuunnittelu. Jos osakkaiden maksamat suoritukset päätetään rahastoida, ei vuokranantaja voi vähentää maksamaansa suoritusta vuokratuloista.

3. Vuokranantajan on mahdollista jättäytyä pois remontista ja vaatia hyvitystä taloyhtiöltä, mikäli hänen sijoitusasuntoonsa kyseinen remontti on juuri tehty. Edellytyksenä on se, että poisjättäytyminen on teknisesti mahdollista ja että yhtiölle koituu säästöä, kun remonttia ei tarvitse enää asunnossa tehdä.

4. Vuokranantajan on tiedettävä ajoissa remontin vaikutukset asumiselle, jotta hän voi neuvotella vuokralaisen kanssa esim. vuokralaiselle aiheutuvasta haitasta remontin aikana, vuokranalennuksista ja mahdollisesta vuokrankorotuksesta remontin jälkeen.

Lisätietoa

Rakentaminen pysyy miinuksella

$
0
0

Tänä vuonna on odotettavissa 3 prosentin vähennys rakentamisen määrään. Talonrakennustöitä aloitetaan yhteensä 32 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Myös infrarakentaminen vähenee. Rakentamisen kasvua saadaan odottaa ainakin ensi vuoteen, jolloin talouden orastava elpyminen voi kääntää kehityksen positiiviseksi. 

Rakentamisen suhdannenäkymät eivät ole kevään aikana selkeytyneet, ja epävarmuus leimaa edelleen alan yritysten tunnelmia. Toisaalta ei ole viitteitä voimakkaasta laskustakaan.
Asuntorakentaminen vähenee yhä, ja asuntoaloitusten määräksi arvioidaan 27 000. Vuokra-asuntoihin kohdistuu voimakas kysyntä, minkä vuoksi asuntosijoittaminen on ollut parhaiten tuottanut kiinteistösijoittamisen muoto. Asuntokauppaa ovatkin piristäneet viime vuosina perustetut asuntorahastot, jotka ovat sijoittaneet uusiin asuntoihin.

Varainsiirtoveron muutoksen voimaantulo maaliskuussa joudutti uusien asuntojen kauppaa alkuvuodesta. Sen jälkeen kaupankäynti on ollut hiljaisempaa, mihin vaikuttavat myös pankkien tiukentuneet lainaehdot ja marginaalien kasvu. Etenkin pientalomarkkinoilla on ollut nihkeää, ja pientaloteollisuuden myynti on jäljessä viime vuoden kevääseen nähden. Omakotitalojen tuotanto vähenee edelleen.

”Valtionhallinnon viimeaikaiset linjaukset ovat olleet rakentamisen kannalta myönteisiä. Kehysriihen päätökset ovat omiaan vauhdittamaan valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ja lainakatosta pidättäytyminen ehkäisee häiriöiden syntymistä asuntomarkkinoilla”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Infra tarvitsee lisäpanostusta

Toimitilarakentaminen näyttää saavuttavan pohjakosketuksen. Kokonaisuudessaan liike- ja toimistorakentamisen aloitukset supistuvat tänä vuonna hieman. Muun muassa kaupan keskusliikkeet rajoittavat tässä suhdannetilanteessa jonkin verran investointejaan. Myöskään teollisuusrakentaminen ei kasva tänä vuonna epävarmojen talousnäkymien vuoksi. Varastorakentamisen vetää sen sijaan kasvuun viime vuoden ison notkahduksen jälkeen suuri yksittäinen logistiikkainvestointi.

Julkisten palvelurakennusten rakentamisaloitukset kääntynevät tänä vuonna hienoiseen kasvuun. Kuntien heikko taloustilanne karsii kuitenkin edelleen rakennusinvestointeja. Hoitoalan rakennuksia rakennetaan ja peruskorjataan melko vilkkaasti.

Infrarakentaminen kokonaisuudessaan supistuu tänä vuonna 5 prosenttia, sillä alan suhdannetilanne on hei-kentynyt talonrakentamisen myötä. Maa- ja vesirakentamiseen, joka on osa laajempaa infrarakentamista, on odotettavissa 2 prosentin vähennys. Uusia väylähankkeita ei tänä vuonna juuri käynnisty, joten maa- ja vesirakentaminen pysyy matalalla tasollaan ensi vuodenkin.

Liikenneverkkojen kunto on heikentynyt, ja suunnan nähdään olevan yhä huonompaan päin. Ylläpidon rahoitus on jäämässä pahasti jälkeen kustannuskehityksestä ja tiestön tarpeesta. Näin arvioitiin rakennetun omaisuuden tilaa ROTI-raportissa, joka julkaistiin neljännen kerran huhtikuussa.

”Näkemyksemme mukaan väylien rappeutuminen voitaisiin estää nostamalla väyläinfran rakentamisen ja kunnossapidon rahoitus prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä noin kahden miljardin vuosittaisella panoksella saataisiin turvattua väyliemme käyttökelpoisuus ja kilpailukykyisyys kilpailijamaihin nähden”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs painottaa.

Rakentaminen luisui alamäkeä viime vuonna

Rakentamisen hinta- ja kustannustason nousu laantui viime vuonna. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kohoaminen hidastui, mikä näkyy tuotantopanosten hintojen rauhallisempana nousuna. Rakennustoiminnan työllisten määrä pysyi ennallaan ja heikkenee tänä vuonna vain hieman tuotannon supistumisesta huolimatta. Kausityöttömyys on kuitenkin kuluneen talven aikana ollut tavanomaista suurempaa.

Rakennusinvestoinnit supistuivat yli 4 prosenttia viime vuonna. Asuinrakennusinvestoinnit vähenivät saman verran, ja investoinnit toimitiloihin lähes 7 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit pysyivät ennallaan. Rakentamisen kokonaistuotannon arvo oli VTT:n laskelmien mukaan 28,6 miljardia euroa vuonna 2012.

Uusia talonrakennustöitä käynnistettiin koko maassa ennakkotietojen mukaan 32,9 miljoonaa kuutiometriä eli 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntoja aloitettiin yhteensä 28 800, ja aloitusmäärä väheni 9 prosenttia toista vuotta peräkkäin. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto veti kohtuullisesti ja ARA-tuotantoa kannatteli erityisryhmille suunnattujen asuntojen rakentaminen. Valtion tukemien normaalien vuokra-asuntojen tuotanto supistui 40 prosenttia.

Veronumero on otettu kattavasti käyttöön

$
0
0

Maaliskuun alussa kaikilla rakennustyömailla pakolliseksi tullut veronumero on otettu laajasti käyttöön. Verohallinnon mukaan rakennusalan veronumerorekisteriin oli huhtikuussa merkitty yli 500 000 henkilöä eli melkein joka kymmenes suomalainen. Ulkomaalaisia heistä oli lähes 45 000.

”On hienoa, että alan yrityksissä on otettu veronumero heti tosissaan. Se on nyt osa työmaiden arkea ja sen pitää olla kunnossa jokaisella työntekijällä jokaisena päivänä. Täysi hyöty veronumerosta saadaan irti, kun ensi vuonna tulee voimaan myös työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

Tapio Kari muistuttaa, että rekisteriin merkittyjen määrä on huomattavasti suurempi kuin varsinaisesti rakennusalalla työskentelevien määrä. Rekisterissä on muun muassa kiinteistöpalveluiden tai kuljetusalan henkilöitä, jotka työskentelevät vaikka vain satunnaisestikin rakennustyömailla.

Myös Rakennusliitto on viestittänyt, että veronumeron käyttöönotto on sujunut hyvin. Rakennusliiton toimitsijat tekivät maaliskuun alussa Uudellamaalla tarkastuksen lähes 40 työmaalle, joilla työskenteli noin tuhat rakentajaa. Puutteita havaittiin vain kymmenellä rakentajalla ja varsinaisia veronumerotunnisteen väärennöksiä löydettiin yksi.

Viewing all 3341 articles
Browse latest View live