Asuntoministeri Krista Kiurun (sd) mukaan kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten kiintiö on Suomessa täynnä. Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä. Puurakentamisen läpimurto voi tapahtua haastamalla muu rakentaminen laadukkaalla, teollisesti valmistetulla kuivarakentamisella, muistuttaa Kiuru.
Kiuru hyödyntäisi puurakentamisen kehittämisessä arkkitehtonista osaamista sekä asumista helpottavia älykkään rakentamisen ratkaisuja, jotka edustavat seuraavan sukupolven rakentamista ja tarjoavat vientimahdollisuuksia.
Asuntoministeri Krista Kiuru patistelee rakennusalaa laadukkaaseen energiatehokkaaseen rakentamiseen. Suomessa kannattaa pyrkiä tavoitteena olevaan lähes nollaenergiatasoon kaikessa rakentamisessa tämän vuosikymmenen kuluessa.
- Puurakentamisessa voitaisiin edetä tähän nopeasti teolliseen valmistukseen perustuvaan kuivarakentamiseen tukeutuen. Samalla luotaisiin kansallista osaamista, jolla olisi laajempaakin kysyntää vientimarkkinoilla, perustelee Kiuru.
Rakennusten home- ja kosteusvaurioiden kiintiö täynnä
Puurakentamisessa voitaisiin Kiurun mukaan tarjota hyvään energiatehokkuuteen, sprinklaukseen perustuvaan paloturvallisuuteen ja kosteusvarmaan rakentamiseen perustuen ihmisille myös sisäilmastoltaan ensiluokkaista tilaa samaan hintaan perinteisen rakentamisen kanssa. Puurakentaminen on teollisesti valmistettuna kuivarakentamista, muistuttaa Kiuru.
- Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä tai jo valmiita vaurioita. Suomessa ei rakennusten home- ja kosteusvaurioita tarvita enää yhtään lisää, kiintiö on siltä osin ollut jo pitkään täynnä, muistuttaa Kiuru.
Kiurun mukaan Suomessa tulisi hyödyntää rakentamisessa nykyistä enemmän arkkitehtonista osaamista, modernia tilan käytön suunnittelua sekä älyratkaisuja, jotka puhuttelevat ihmistä. - Nyt pitää tavoitella seuraavan sukupolven rakentamisen ratkaisuja, joissa on vientipotentiaalia kuten cleantechillä, kannustaa Kiuru.
Puurakentaminen on liiketoimintaa, ei kansallisromantiikkaa
Kiuru näkee puurakentamisen potentiaalin suurena, koska sen toteutunut markkinaosuus on Ruotsiin verrattuna alhainen. Kiuru viittaa Kataisen hallitusohjelman mukaisesti perustettuun puurakentamisohjelmaan, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kerrostalotuotannossa, korjausrakentamisessa ja viennissä.
- Puurakentamisen lisäämistä haetaan puukerrostalojen markkinaosuuden kasvattamisesta, lähiöiden korjausmarkkinoista, täydennysrakentamisesta sekä puutuoteratkaisujen viennistä, täsmentää Kiuru. Tässä ei ole kysymys kansallisromantiikasta, vaan työpaikkoja luovasta liiketoiminnasta.
Kiuru myöntää, että rakentamisessa markkinaosuuden kasvattamisen ratkaisevat tilaajat. Puu on kärsinyt Kiurun mukaan rakennusmateriaalina akustiikkaan, paloturvallisuuteen, kosteus- ja homeongelmiin sekä rakentamisen kustannustasoon liittyvistä uhkakuvista ja ennakkoluuloista.
- On arveltu, että rakennuttajat eivät ole halunneet rakennuttaa puusta, sillä puu on koettu kerrostalorakentamisen materiaalina uutena ja riskialttiina. Tämä on johtunut siitä, ettei puukerrostalojen rakentaminen ole ollut yhtä tuttua, testattua ja luotettavaksi koettua kuin perinteinen betoni- ja teräsrakentaminen. On ollut yksinkertaisesti helpompaa rakentaa muusta kuin puusta. Vakiintuneita asenteita ei ole helppo muuttaa. Siinä tarvitaan vahvoja argumentteja, eikä sitä voi tehdä asiakasta määräämällä, muistuttaa Kiuru.
Hyvänä puurakentamisen edelläkävijähankkeena Kiuru nostaa esiin Helsingin Jätkäsaareen nousevan puukaupunkikorttelin, Wood Cityn. Wood Cityn rakentaminen alkaa vuoden 2014 aikana, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan vuonna 2015.
- Nyt ei ole kyse siitä, että miten puu saavuttaa muiden materiaalien rakentamisen tason osaamisessa ja harjaantumisessa, vaan miten puurakentamisen kehitystyössä osataan hypätä jo seuraavaan vaiheeseen siten, että voidaan tarjota puurakennuksia, joita asiakkaat ja asukkaat haluavat, kuvailee Kiuru.
- Myös sosiaalisessa asuntotuotannossa puu voisi olla kustannustehokkuutensa ansiosta yksi varteenotettava materiaali, Kiuru lisää.
Älyrakentamisesta uusi brändi Suomelle
Vaikka valtiovalta on omilla toimillaan pyrkinyt edistämään teollista, ammattimaista puurakentamista, sen kasvu on perustunut kuitenkin pientalorakentamiseen. Kiuru ihmetteleekin, miten maassa, jossa puu on merkittävä luonnonvara, ei puulle ole kehitetty nykyistä enemmän hyötykäyttöä myös rakentamisessa.
- Puurakentamisessa on kyse uuden osaamisen ja työpaikkojen luomisesta hyödyntämällä suomalaista perusluonnonvaraa, puuta. Varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutosalueella kysymys on erittäin konkreettisesti koettua arkipäivää, muistuttaa Kiuru.
Puurakentaminen tarvitsee Kiurun mukaan nyt vetoa ja vientiä. Puurakentamisen ja puukerrostalojen rakentamisen läpimurto tulee ministerin arvion mukaan vaatimaan T&K-panostuksia, uusia alan yrityksiä ja ennen kaikkea ennakkoluulotonta kiinnostusta kehitystyöhön, jotta markkinoiden kiinnostus voidaan saavuttaa.
- Ei pidä tyytyä pelkään sahatavaran vientiin, vaan puulle on haettava jalostusarvon nostoa, muistuttaa Kiuru. Kaikki se työ, joka tehdään uusien puun käyttöön perustuvien markkinakykyisten innovaatioiden kehittämiseksi, on hyväksi työllisyydellemme ja kansantaloudellemme. Jatkuva innovaatiotyö ja osaamisen kehittäminen ovat myös hyvän kilpailukyvyn perustaa, kun puutuoteala kansainvälistyy ja toivottavasti kasvaa globaalien trendien kuten ympäristöasioiden johdosta.
Puutuotealan viennin edistämistä ollaan nyt tehostamassa valtiovallan ja yritysten yhteistyönä Team Finland -mallin mukaisesti. Kiurun mielestä Suomi tarvitsee nyt uusia Nokian alkuvaiheen kaltaisia innovaatioita ja brändejä, joihin Suomi tulisi voida yhdistää. - Tähän pääsemiseksi tarvitsemme vetureita, joita voisi löytyä rakennemuutoksen kourissa olevista perinteisesti toimivista yrityksistä. Jos kumisaappaista voidaan siirtyä mobiileihin tuotteisiin, niin ei liene estettä siirtyä sellusta älyrakentamiseen, muistuttaa Kiuru.
