Rintamamiestalojen muodostamille asuinalueille kohdistuu suuria rakentamispaineita. Jotta alueiden luonne ja vetovoima säilyisi, tulisi niitä suunnittelussa katsoa paikallisina ilmiöinä sekä miljöönsuojelun ja asumisympäristön laadun kysymyksenä, esitetään tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2013:

Taloyhtiön putkiremonteissa viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmien osuuden kasvu on seisahtunut, ja perinteisten menetelmien osuuden lasku pysähtynyt, ilmenee Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrista.

Putkiremontteja toteuttaneista taloyhtiöistä 43 prosenttia oli asentanut uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan putket oli uusinut 15 prosenttia ja sisäpuolisia menetelmiä kuten sujutusta ja sukitusta oli käyttänyt 27 prosenttia vastaajista.

Putkistoremonttien kokonaiskustannukset kohosivat koko maassa mediaaniltaan 500 euroon huoneistoneliötä kohden eli nousivat parikymmentä euroa viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla mediaani oli 700 ja muualla Suomessa 340 euroa.

Pääkaupunkiseudun putkiremontin hintaa muuhun maahan verrattuna nostavat putkiremontin yhteydessä suoritettavat muut saneeraustyöt, korkeammat urakkahinnat ja se, että kerrostaloasunnot ovat keskimäärin muuta maata pienempiä.

Pelkkä käyttövesiputkien uusiminen maksaa arviolta 100 – 200 euroa huoneistoneliötä kohden. Kiinteistöliiton barometrissa putkiremontista vastasi tällä kertaa 284 remontin vastikään toteuttanutta asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsentä ja isännöitsijää.

Putkistot, piha-alueet ja vesikatto remonttien kärkipaikoilla

Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Taloyhtiöiden hallitusten mukaan noin kahdella kolmasosalla yhtiöistä on jokin korjaushankkeen vaihe menossa.

Vuonna 2013 Kiinteistöliiton barometrikyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä remontoidaan eniten putkistoja, joita 895 hallitusvastaajan yhtiöissä aiotaan remontoida tänä vuonna runsaassa 12 prosentissa. Piharakenteiden sekä vesikaton, ikkunoiden ja ulko-ovien korjaushankkeet ovat seuraavaksi yleisimpiä.  

Seuraaville viidelle vuodelle runsaalla kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 30 prosenttia ennakoi korjauksia tulevan ikkunoihin ja ulko-oviin sekä vesikattoon. Julkisivuun ja putkistoihin kohdistuvia remontteja ennakoi runsas neljännes hallitusvastaajista.

Rahoituskysymykset yhä haastavampia – marginaalien nosto kuumentaa

Korjaushankkeiden rahoitus on nousemassa yhä keskeisempään asemaan taloyhtiöiden korjauksissa. Barometrin mukaan rahoitusta on ollut edelleen hyvin saatavissa. Miltei 80 prosenttia vastaajista raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Taloyhtiöiden hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet tulevat heikentymään. Peräti kaksi kolmesta hallitusedustajasta odottaa lainaehtojen heikentymistä ja kolmasosa niiden pysymistä ennallaan.

Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Jo puolet yhtiöistä kysyy luottoa kolmelta tai useammalta pankilta. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyy enää vain neljännes taloyhtiöistä. Isännöitsijöillä tämä osuus oli kuitenkin vielä 35 prosenttia. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampi tarjous oli 43 prosentissa yhtiöitä.

Korjauslainojen marginaalit ovat olleet jyrkässä nousussa viimeisen vuoden ajan. Marginaalin keskiarvo oli keväällä 2013 noin 1,7 prosenttiyksikköä, kun vielä syksyllä 2012 lukema oli noin 1,2.

Lainojen laina-ajat ovat edelleen jonkin verran pidentyneet, mutta silti edelleen noin 60 prosentilla taloyhtiöitä laina-aika on alle kymmenen vuotta.

Lisätietoja: http://www.kiinteistoliitto.fi/42240.aspx

Taloyhtiöiden remonteissa selkeä aikataulu ja hyvä ennakkotiedotus rauhoittavat asukkaita. Projektin aikana asukkaille jaettu tieto auttaa ennakoimaan työvaiheita ja niihin valmistautumista, kertoo Consti Julkisivujen toimitusjohtaja Risto Kivi.

Consti Julkisivut tekee Helsingin Kannelmäessä Salpa-Sellon neljän talon yhtiössä julkisivu-urakkaa, joka kestää koko vuoden 2013. Julkisivumateriaalit, eristeet ja parvekkeet uudistetaan täysin. Taloyhtiössä on 96 asuntoa, silti vain yksi asukas on muuttanut remontin ajaksi toisaalle asumaan, kertoo projektipäällikkö Marko Kahilainen.

”Joulukuiseen asukasinfoon osallistui noin 100 henkilöä. Tilaisuudessa käytiin työvaiheet yksityiskohtaisesti läpi ja tieto tavoitti suurimman osan asukkaista. Julkisivujen täydellisessä uusimisessa on välttämätöntä peittää ikkunat muutamaksi viikoksi, mutta se ei tunnu haittaavan asukkaita, kun projektin eteneminen on tiedossa”, kohteesta vastaava Marko Kahilainen toteaa.

Projektin aikana asukkaat arvostavat tiedottamisen säännöllisyyttä. Constin Salpa-Sellon työmaalla tiedottaminen kuuluu vastaavan mestarin tehtäviin.

”Työmaakokouksia pidämme 2–3 viikon välein. Kokouksissa myös asukkaiden edustaja kuulee työn etenemisestä. Tuore viikkotiedote kertoo porraskäytävissä aina ajankohtaisista työvaiheista. Sama tiedote jaetaan myös asuntoihin sekä lähetetään sähköpostilla kaikille, joiden osoitteet olemme saaneet tiedotuskäyttöä varten”, vastaava mestari Jukka Tavikainen kertoo.

Tulipalot aiheuttavat suunnattomasti kärsimystä
 
Suomessa kuolee tulipaloissa vuosittain noin 80 ihmistä. 300 joutuu sairaalahoitoon liekkivammojen takia. Lisäksi tulipalo aiheuttaa paljon muutakin kärsimystä, kun se tuhoaa ihmisille tärkeitä asioita: huonekalut, valokuvat, taulut, muistoesineet. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan huhtikuun loppuun mennessä tänä vuonna tulipaloissa on kuollut 26 ihmistä.
 
Tämän vuoden tulipaloissa on huhtikuun loppuun mennessä ollut 26 kuolonuhria. Heistä 16 on ollut miehiä ja 7 naisia; kolmen sukupuoli ei ilmennyt mediatiedoista. Kuolleista 9 oli yli 65-vuotiaita. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 25.
 
Suomessa syttyy tulipalo lähes kymmenessä asunnossa joka päivä. Vuosittain Suomessa noin 300 henkilöä joutuu liekkivammojen takia sairaalahoitoon. Liekkivammat ovat hyvin kivuliaita. Niitä on myös vaikeata ja kallista hoitaa.
 
Lisäksi tulipalon savu tarttuu kaikkeen irtaimistoon, ja savun hajua on mahdotonta tai hyvin vaikeata saada poistetuksi. Palon sammuttamiseen käytetty vesi täydentää tuhoa.  Vaikka kukaan ei kuolisi tai loukkaantuisi tulipalossa, ihmisen elettyä elämää tuhoutuu paljon.
 
Valtaosa tulipalojen aiheuttamista kärsimyksistä on vältettävissä, sillä yleensä tulipalot ja niiden seuraukset voidaan ehkäistä. Jos seuraavat kohdat ovat kunnossa, kodin paloturvallisuuskin on hyvällä pohjalla:
 

•     Sähkölaitteita käytetään vain ehjinä ja käyttöohjeen mukaan.
•     Sähkölaitteita ei jätetä käyntiin ilman valvontaa.
•     Lieden lähistö pidetään vapaana kaikesta syttyvästä.
•     Elävää tulta – pientäkin – on aina joku valvomassa.
•     Pyykit kuivataan muualla kuin saunassa.
•     Kotona on riittävä määrä toimivia palovaroittimia.
•     Kotona on sammutusvälineet, ja kaikki osaavat käyttää niitä.
•     Kotoa on ainakin kaksi uloskäyntiä.

Pitkään jatkunut epäselvä tilanne asuntopolitiikassa on lisännyt Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan merkittävästi rakentajien työttömyyttä. ”Huhtikuussa rakentajien työttömyys nousi edelleen. Normaalisti työttömyysluvut alkavat sulaa viimeistään huhtikuussa.”

Huhtikuussa Rakennusalan kassassa oli 13012 työtöntä eli 22,1 % kassan jäsenistä. Maaliskuussa prosentti oli sama, mutta työttömiä muutama kymmenen vähemmän.

Merkittävä syy rakentajien työttömyyden tämänvuotisiin huippulukemiin on Harjuniemen mielestä epäselvyys siitä, miten ja millaisilla ehdoilla valtion tukemia vuokra-asuntoja rakennetaan.

”Nyt niitä ei rakenneta lainkaan, kun odotellaan ohjeita esim. uuden 20 vuoden lainan ehdoista.” Harjuniemen mielestä asuntopolitiikan uusia ratkaisuja etsittäessä on hukattu aikaa ja mahdollisuuksia jo liikaa.

”Hallitus päätti pääomittaa Kruunuasuntoja 30 miljoonalla eurolla. Tällä rahalla Kruunuasunnot vasta korjaa hieman tasettaan. Merkittävää asuntorakennuttajaa siitä ei voi tulla vuosiin. On toki hyvä, että toimijoita tulee, koska savottaa riittää. Mutta asuntopolitiikan perusongelma on se, että asuntotuotanto kokonaisuudessaan on liian vähäistä.”

Harjuniemen mukaan hallituksen yhteisöveroratkaisun miljardista osan olisi voinut käyttää työllistämiseen eli väylänpitoon ja homekoulujen remontointiin.

”Tiet rapautuvat perunapelloiksi ja asfalttimiehistä yli 60 % odottaa töitä kotona”, tiivisti Harjuniemi puhuessaan Haapavedellä.

Rakennuskustannukset nousivat 1,4 prosenttia vuoden 2013 huhtikuussa edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat prosentin, tarvikepanosten hinnat 1,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Maaliskuusta huhtikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,3 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat prosentin, tarvikkeiden hinnat pysyivät ennallaan ja muiden panosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Kevään yhteishaun perusteella voi hyvin sanoa, että nuorten kestosuosikki eli LVI-ala jatkaa hyvää menestystään opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa. Talotekniikan perustutkintoon hakeneiden määrästä kertova vetovoimaluku kasvoi jälleen edellisvuodesta. Tänä vuonna se oli 1,66.

LVI-ala menestyi yhteishaussa hyvin verrattuna muuhun rakennusalaan. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n asiantuntijan Juha-Ville Mäkisen mukaan tämä viestii siitä, että nuorten keskuudessa on ymmärretty se tosiseikka, että LVI-alan työt eivät ole sidoksissa vain uudisrakentamiseen.

-Itse asiassa suurempi osa jäsenyritystemme liikevaihdosta tulee nykyään jo korjausrakentamisesta. Myös huolto on kasvanut merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi, Mäkinen kertoo.

LVI-ala edelläkävijänä ammattikoulutuksessa

LVI-alan opetus on uudistunut viime vuosina ja alaa pidetäänkin monessa suhteessa edelläkävijänä tekniikan ja liikenteen alojen ammattikoulutuksessa. Mäkisen mukaan alan työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan Opetushallituksen kanssa neuvotteluja siitä, miten palveluosaaminen ja siihen liittyvät ammattitaitovaatimukset voidaan liittää talotekniikan perustutkintoon.

-Yhteistyö Opetushallituksen kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja tutkintovaatimukset ovat hyvin linjassa työelämän tarpeiden kanssa. Itse uskon, että alan tutkintojen työelämävastaavuus ja linjakas toiminta oppilaitoksissa ovat tärkeässä roolissa, kun suosion jatkumista ja jopa kasvua selitetään, Mäkinen sanoo.

Vetovoimaluku kertoo aloituspaikkojen ja niitä hakeneiden ensisijaisten hakijoiden suhteen eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut kutakin aloituspaikkaa kohden.

Suomalaisia huolestuttavat kodin turvallisuudessa eniten vesivahingot, asuntomurrot ja tulipalot. Vuosittain näistä koituu satojen miljoonien eurojen vahingot. Turvayhtiö G4S tuo kodin turvallisuuteen hälyttimen, joka varoittaa murroista, vesivahingoista ja tulipaloista.

– Vaikka palovaroitin löytyykin jo melkein joka kodista, Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän murtohälyttimiä ja kosteustunnistimia, kertoo G4S Suomen valvontapalveluista vastaava tuotepäällikkö Niila Ivari.

G4S Suomen uusi ratkaisu tuo helpotusta suomalaisia eniten huolettaviin kodin turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Vakuutusyhtiö Pohjolan Norstatilla vuonna 2012 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista on huolestunut vesivahingoista kotonaan. Myös murrot ja varkaudet sekä paloturvallisuus huolestuttavat suomalaisia.

– On ymmärrettävää, että vesivahingot ja paloturvallisuus huolestuttavat paljon. Pahimmillaan ne aiheuttavat kymmenien tuhansien eurojen vahingot. Murroista aiheutuu pienempiä vahinkoja, mutta rikoksen kohteeksi joutuminen voi olla henkisesti hyvin raskasta, Ivari kommentoi tutkimustuloksia.

G4S:n Kotiturva yhdistää murtohälytyksiin varoitukset kosteudesta ja savusta. Kotiturva antaa hälytyksen G4S:n palvelukeskukseen, josta päivystäjä ohjaa paikalle tarvittavan avun. Kotiturvaan on saatavilla asiakaskohtainen internet- ja mobiilisovellus, jonka avulla laitetta voi etäkäyttää.

– Teknologia on kehittynyt viime vuosina huomattavasti. Samalla kehittyneempien ratkaisujen hinnat ovat laskeneet ja tuoneet ne yhä useampien ulottuville, toteaa Ivari.

Satojen miljoonien korvaukset

Finanssialan keskusliiton tietojen mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat palo- ja vesivahingoista vuonna 2011 korvauksia yli 380 miljoonaa euroa. Lisäksi kotivakuutuksista maksettiin murtokorvauksia yli 19 miljoonaa euroa.

– Jos pienellä kuukausikorvauksella voidaan ehkäistä edes pieni osa vahingoista, niin säästöt ovat huomattavat, Ivari toteaa.

Pelkästään vuonna 2011 Suomessa kirjattiin 38 000 vesivahinkoa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat 162 miljoonaa euroa korvauksia. Asuntomurtoja tilastoidaan vuosittain yli 6 000.

Kun ajattelet omaa, perheesi ja kotisi turvallisuutta, niin mitkä seuraavista asioista huolestuttavat sinua? (N=953)

• Kodin vesivahingot 62 %
• Kodin turvallisuus murtoja, ilkivaltaa tai varkauksia ajatellen 59 %
• Kodin paloturvallisuus 58 %

Lue lisää Kotiturvasta

Rakennusyritysten liikevaihto väheni joulu-helmikuussa 3,8 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni 10,6 prosenttia ja talonrakentamisen liikevaihto 4,6 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni 1,1 prosenttia.

Liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksoilla 12/2012–2/2013 ja 12/2011–2/2012, % (TOL 2008)

Rakennusyritysten myynnin määrä väheni joulu-helmikuussa 6,5 prosenttia vuoden takaisesta. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä väheni 12,6 prosenttia, talonrakentamisen 7,8 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan 4,5 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2013, helmikuu, Tilastokeskus

Kuvitteellisiin lähtötietoihin perustuvat energiankulutuslukujen laskentakaavat vääristävät energiatodistuksen uskottavuutta ja luotettavuutta.

Rakennusten energiatodistuslaki uudistuu 1.6.2013. Tämän jälkeen lähes kaikilla myytävillä ja vuokrattavilla rakennuksilla tulee annetun siirtymäajan puitteissa olla ympäristöministeriön asetusten mukainen energiatodistus, jossa kerrotaan rakennuksen energialuokka asteikolla A-G. Energialuokan laskennassa käytetään monimutkaisia laskelmia eri energiamuotokertoimineen, päätyen ns. E-lukuun, jonka perusteella
rakennuksen lopullinen energiatodistusluokka määräytyy.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaukolämmitteinen rakennus voi tuhlata jopa kaksi kertaa ja öljylämmitteinenkin kohde puolitoista kertaa enemmän lämmitysenergiaa kuin vastaavan kokoinen sähkölämmitteinen talo, päästen silti parempaan energiatodistusluokkaan.

– Ympäristöministeriön mukaan uusi todistus on entistä selkeämpi ja luotettavampi työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun, mutta todellisuudessa se vääristää kuvaa rakennusten energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen sanoo.

Kuvitteellisten laskelmien ja kertoimien takia energiatodistus ei todellisuudessa kerro mitään rakennusten energiatehokkuudesta tai - tehottomuudesta, hiilidioksidi- tai muista päästöistä tai edes lämmityskuluista.

Kansallinen Lisää energiaosaamista rakennustyömaille -etenemissuunnitelma perustuu hankkeessa tehtyyn työmaakyselyyn sekä useilla paikkakunnilla järjestettyihin työpajoihin, joissa selvitettiin rakennuksilla työskentelevien ammattilaisten energiaosaamisen nykytasoa ja täydennyskoulutustarpeita. Tavoitteena on ollut löytää ne toimenpiteet, joilla energiatehokkuusosaaminen saadaan osaksi päivittäistä työskentelyä.

– Rakennukseen suunnitellut energiatehokkaat ominaisuudet toteutuvat varmimmin, kun koko prosessi hankintavaiheesta rakentamiseen ja kunnossapitoon saakka osataan hyvin. Myös työmaalla rakentajien tietotasoa energiatehokkuuteen vaikuttavista asioista on lisättävä. Energiatehokkuuden painoarvo kasvaa, joten jatkossa pärjäävät paremmin ne yritykset ja työntekijät, jotka ottavat haasteen vastaan ja alkavat täydentää osaamistaan lisäkoulutuksella, toteaa Tapio Jalo Motivasta.

Kokonaisuuksien ja riskien hallinta keskeistä

Kansallisessa etenemissuunnitelmassa on nostettu esiin neljä laajempaa teemaa: opetustarpeet, osaamisen kehittäminen ja todentaminen, osaamisen jalkauttaminen sekä seuranta ja viestintä.

– Parhaiden käytäntöjen selvittäminen, olemassa olevan tiedon pelkistäminen ja viestintä eri kohderyhmille ratkaisevat paljon siinä, onnistutaanko energiatehokkuuden lisäksi myös laadun tekemisessä. Myös naapurimaiden parhaista rakentamisen käytännöistä on mahdollista ottaa oppia, kertoo etenemissuunnitelman koonnut Olli Teriö Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Keskeisiä rakentamisen laadun parantamisen ehtoja ovat kokonaisuuksien ja riskien hallinta niin suunnittelussa kuin toteutuksen eri vaiheissa, ja asenteiden uudistaminen. Yhteistyötä ja avoimuutta korostetaan eri toimijoiden välillä; hyvien käytäntöjen ja tiedon avoin saatavuus on yhteinen etu. Yhteiskunnalta toivotaan taloudellista tukea ja joustavuutta energiatehokkaan ja innovatiivisen rakentamisen edistämiseksi.

Etenemissuunnitelman laadintaan osallistuneilla tahoilla on yhteisymmärrys siitä, että tarvitaan muun muassa lyhytkestoisia työmaatason täsmäkoulutuksia, joissa huomioidaan koulutettavien lähtötilanne tietojen ja taitojen osalta riittävän hyvin.

Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat toisistaan riippuvaisia sekä ajallisesti päällekkäisiä. Niiden toteutukseen osallistuu useita organisaatioita ja kohderyhmiä on paljon. Suunnitelmassa on pyritty myös ohjaamaan osapuolten välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

Yhtä aikaa 30 Euroopan maassa

BUILD UP Skills Finland -hanke käynnistyi syksyllä 2011 osana EU:n Intelligent Energy Europe (IEE) -ohjelmaa, jossa oli mukana 30 maata eri puolilta Eurooppaa. Motiva Service Oy:n koordinoimassa työryhmässä olivat mukana TTS-Työtehoseura, Amiedu ja Rakennusteollisuuden koulutuskeskus Rateko. Etenemissuunnitelma luovutettiin huhtikuun 29. päivä hankkeen ohjausryhmälle, jonka muodostavat: ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto.

Intelligent Energy Europe (IEE) -ohjelma rahoittaa BUILD UP Skills etenemissuunnitelmien toteuttamista. Ensimmäinen haku päättyi 30.4.2013 ja toinen haku on auki 28.11.2013 asti. Lisätietoja hausta IEEn sivuilla

Kiinteistöliiton uudeksi päälakimieheksi on nimitetty varatuomari Jenni Hupli, 37. Hän aloittaa tehtävässä kesäkuun puolivälissä. Hupli siirtyy Kiinteistöliittoon Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n Counsel-lakimiehen paikalta.

Jenni Hupli on varatuomari ja asianajaja. Lisäksi hän on suorittanut kiinteistöjohtamisen jatkokoulutusohjelman (PGP9) sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa.

Hupli on työskennellyt Castrén & Snellmanilla eri tehtävissä vuodesta 2001. Ennen asianajotoimistouraansa Hupli toimi Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajat r.y:n neuvontalakimiehenä. Lisäksi Hupli on toiminut lakimiehenä Ovenia Oy:ssä.

Jenni Hupli on erikoistunut kiinteistö- ja ympäristöoikeuteen sekä riitojen ratkaisemiseen. Hänellä on laaja-alainen kokemus kiinteistökehityshankkeisiin, vuokraukseen, kiinteistöpalveluihin sekä kiinteistöyhtiö- ja asunto-osakeyhtiöoikeuteen liittyvien toimeksiantojen hoitamisesta.

Kiinteistöliiton nykyinen päälakimies Anu Kärkkäinen siirtyy kesäkuun alussa Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaavaksi johtajaksi.

Rakennusliiton valtuusto on huolissaan siitä, että rakentamispäätöksissä otetaan nykyisin yhä harvemmin huomioon työllisyysvaikutukset. Viime aikoinakin suuria rakennushankkeita on kaadettu vedoten vaikkapa kaupunkikuvan muuttumiseen.

Jos rakennushankkeita onkin viety lävitse, on suosittu yhä enemmän ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä.

Rakennusliiton valtuusto edellyttää, että varsinkin poliittiset toimijat lunastavat puheensa työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden poistamisen tärkeydestä. Rakentajien mielestä yhä useammalta päättäjältä on hukkunut ajatus siitä, että työ, etenkin suomalainen työ on yhteiskuntaa rakentava ja eteenpäin vievä arvo.

Rakennusliiton valtuusto odottaa myös, että juuri asuntoministerinsä vaihtanut hallitus saa todella rytmin muuttumaan asuntopolitiikassa. Näyttää siltä, että esimerkiksi maaliskuun alussa tullut varainsiirtovero on hidastanut asuntokauppaa ja rakentamistakin selvästi. Tämä lisäsupistus tuli tilanteessa, jossa rakentajien työttömyys oli ja on poikkeuksellisen kovaa.

Rakennusalalla on saatavissa varsin vaatimattomillakin rahamäärillä merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Siksi Rakennusliiton valtuusto vetoaa nyt erityisesti sekä kuntien että valtion päättäjiin, etteivät he syventäisi suomalaista taantumaa vaan kiirehtisivät rakentamis- ja saneerauspäätöksiä, esimerkiksi home- ja kosteusvauriokorjauksia ja väylärakentamista.

Rakentajat odottavat, että keskusjärjestö SAK tuo entistä selkeämmin esiin omat tavoitteensa ja vaatimuksensa seuraavaa työehtosopimuskierrosta varten. Rakentajien mielestä tavoitelistan kärjessä on oltava alipalkkauksen kriminalisointi. Edessä on yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen suuria ratkaisuja, jotka vaikuttavat palkansaajien elämään vuosikymmeniä. Palkansaajan kauppakassin ja energian hinta on noussut selvästi. Nyt tavoitteena tulee olla työllisyyden parantamisen lisäksi se, että palkansaajan käteen jäävä tulo lisääntyy selkeästi.

Euroopan Unionissa on tulossa käsittelyyn direktiivi, joka heikentäisi Rakennusliiton mukaan olennaisesti harmaan talouden torjuntaa.

Euroopan Unionin vapaa työvoiman liikkuvuus on lisännyt huikeasti harmaata taloutta. Tämän on saanut kokea Suomessa erityisesti rakennusala, jossa jo kolmannes työvoimasta tulee rajojen takaa.

Rakennusalan työmarkkinaosapuolet ovat saaneet aikaiseksi käytännöllisiä keinoja harmaan talouden torjumiseksi. Maaliskuun alussa tuli pakolliseksi veronumero ja ensi vuoden heinäkuussa tulevat vuoroon työmaiden kuukausi-ilmoitukset verottajalle.

Harmaan talouden torjuntaan kohdistuu kuitenkin yllättäviä uhkia. Euroopan Unionissa on valmisteilla direktiivi, jonka alkuperäinen tarkoitus oli parantaa lähetettyjen työntekijöiden tilannetta. Nyt EU-parlamentin äänestykseen onkin menossa direktiiviesitys, joka kieltäisi kaikki muut kuin direktiivissä lueteltavat harmaan talouden torjuntakeinot. Vaarana on, että jo nykyisetkin keinot joutuvat kiellettyjen listalle.

Rakennusliiton valtuustion mukaan on täysin käsittämätöntä, jos EU omin päätöksin vakiinnuttaa laittoman halpatyövoiman markkinat Euroopassa ja kieltää jäsenvaltioita jatkossa kehittämästä uusia, halpoja ja työelämän kannalta käytännöllisiä toimia harmaan talouden torjumiseksi.

Suomen hallituksen on ehdottomasti vastustettava sellaisia direktiiviesityksiä, jotka rajoittavat järkevien uusien keinojen käyttöä harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Suomalaisten europarlamentaarikkojen pitää myös äänestysnappia painaessaan tuntea vastuunsa oman maan työtä tekeviä kansalaisia kohtaan, vaatii Helsingissä koolla ollut Rakennusliiton valtuusto.

Home- ja kosteusvaurioista sairastuneet ovat edelleen väliinputoajia sosiaali- ja terveysturva-asioissa. Panostukset rakennusten korjaussuunnitelmien tehostamiseen ja rakennusalan toimijoiden kouluttamiseen eivät riitä. Myös sairastuneiden saamasta tuesta ja hoidosta on huolehdittava, Hengitysliitto vaatii.

Hengitysliitto on tyytyväinen, koska eduskunnan tarkastusvaliokunta on ottanut asialistalleen home- ja kosteusongelmat. Vaikka tarkastusvaliokunnan toukokuun alussa julkaisemassa mietinnössä on nostettu esiin ongelmien laajuus ja monimutkaisuus niin rakennusten kuin sairastuneiden ihmisten kannalta, ei toimenpide-ehdotuksissa vieläkään näy riittävän vahvasti pyrkimystä kohentaa sairastuneen tilannetta.

– Rakennusten korjaussuunnitelmien ja rakennusalan ammattilaisten koulutuksen kehittämisen lisäksi on tärkeää muotoilla konkreettisia toimenpiteitä home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden ihmisen elämänlaadun parantamiseksi, sanoo Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeen suunnittelija Sari Mäki Hengitysliitosta.

Home- ja kosteusvaurioihin liittyvien sairauksien tunnistaminen ja diagnoosin puute ovat keskeinen haaste sairastuneen hyvinvoinnin edistämisessä.

– Sairausdiagnoosin puuttuminen estää sairauspäivärahan saamisen, Mäki toteaa.

Homeesta sairastuneiden ongelmat ovat niin monitahoisia ja syrjäyttäviä, että sairastuneiden tukeminen edellyttää moniammatillista otetta.

– Sosiaalityön ammattilaisten asiantuntemusta on hyödynnettävä nykyistä paremmin homeesta sairastuneen ihmisen auttamiseksi. Asia olisi nostettava toimenpiteitä suunniteltaessa erikseen omana kohtanaan esille, Mäki esittää.

Hengitysliitto kehottaa hyödyntämään nykyistä paremmin kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta kosteus- ja homeongelmissa. Liitolla on pitkältä ajalta kertynyt kokemus homeesta sairastuneiden kanssa toimimisesta sekä tietoa sairastuneiden kohtaamista ongelmista ja niiden ratkaisuista.

– Liitto on tuottanut 20 vuotta RAY-rahoitteista sisäilma- ja korjausneuvontapalvelua, jossa autetaan ja neuvotaan ihmisiä sisäilmaan ja rakennuksen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä. Keväällä liitto käynnisti RAY-rahoitteisen Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkosto -hankkeen, jonka tavoitteena on tukea ja edistää kosteus- ja homevaurioista terveyshaittaa kokeneiden ja sairastuneiden ihmisten hyvinvointia sekä ehkäistä palvelujärjestelmän ulkopuolelle putoamista, homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeen toinen suunnittelija Katri Nokela kertoo.

Hengitysliiton liittovaltuusto ja -hallitus käsittelivät eduskunnan tarkastusvaliokunnan home- ja kosteusvaurioihin liittyvää mietintöä sekä sairastuneiden tilannetta yhteisessä työseminaarissaan 17.5.2013 Helsingissä.

Energiansäästö on sitä helpompaa, mitä enemmän säästäjällä on tietoa oman kotinsa sähkönkulutuksesta. Säännöllisin väliajoin postiluukusta tipahtava sähkölasku kertoo menneestä kulutuksesta, mutta tarkempaakin tietoa on tarjolla. Tiedon lisäksi energiansäästöön vaaditaan tietysti myös kiinnostusta aiheeseen.

Mitkä sähkölaitteet kotona vievät eniten energiaa ja mihin aikaan vuorokaudesta sähkönkulutus on korkeimmillaan. Kun näihin kysymyksiin saadaan vastaukset, kodin energiankulutuksen pienentäminen on helpompaa. Mutta mistä tietoa sitten saa?

- Jokaiseen kotiin tulee automaattisesti tietoa sähkölaskun muodossa. Se kertoo kuitenkin vain kokonaiskulutuksen. Tarkempaa tietoa voi kerätä esimerkiksi netissä olevista laskureista, joiden avulla voi selvittää, paljonko esimerkiksi ruoanlaittoon kuluu energiaa, kertoo energia-asiantuntija Airi Laakkonen Vattenfallilta.

Laskureiden avulla voidaan jäljittää kodin suurimmat sähkösyöpöt ja miettiä, voisiko esimerkiksi ruoanlaiton tai pyykinpesun hoitaa vähemmällä energialla. Tulokset näkyvät seuraavassa sähkölaskussa sekä kulutuksen että loppusumman pienenemisenä.

Tekniikasta apua energiansäästöön

Jos tiettyjen sähkölaitteiden kulutus kiinnostaa enemmänkin, omalta sähköyhtiöltä voi lainata veloituksetta laitekohtaisia mittareita. Niiden avulla voi seurata pistorasiaan kytkettävien laitteiden kulutusta.

- Laitekohtaista tietoa saa myös hankkimalla etäohjattavan pistorasian, joka kertoo sekä tarkat kulutustiedot että sen, paljonko jonkin laitteen käyttäminen tulee maksamaan. Etäohjattavan pistorasian antamia tietoja voi seurata älypuhelimella, Laakkonen kertoo.

Etäohjattava pistorasia on nimensä mukaisesti myös ohjattavissa älypuhelimella tai tabletilla. Puhelimen avulla voi vaikkapa säätää työpaikalta käsin ulkovalot päälle tai sammuttaa aamun kiireessä päälle jääneen kahvinkeittimen.

- Ilman etäluettavaa pistorasiaakin voi toki seurata kulutusta online-palvelussa. Sen antama kulutustieto ei ole reaaliaikaista vaan tulee yleensä vuorokauden viiveellä, mutta tieto on todella tarkkaa, jopa tuntikohtaista.

Onko energiankäyttö meillä Suomessa sitten niin retuperällä, että erilaisille kulutusta seuraaville laitteille on tarvetta? Kyllä ja ei, vastaa energia-asiantuntija Airi Laakkonen.

- On hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat tarkkoja ja huolellisia sähkönkäytössään. Mutta kulutuksessa on paljon myös löysää eli sähkölaitteiden tuoman mukavuuden ja avun voisi saada käyttöönsä vähemmälläkin kulutuksella. Tämä tietysti edellyttää sitä, että energiansäästö kiinnostaa – välineet ovat olemassa, jos vain asenne on kohdillaan.

Tarkka kulutusseuranta antaa tietoa ja lisää intoa

Kun kodin energiankulutusta ryhdytään seuraamaan tarkasti, kulutustiedot saattavat paljastaa yllättäviä energiarohmuja. Näin kävi Anna-Mari ja Mikael Eklundille, jotka ottivat käyttöönsä Vattenfallin EnergyWatch-verkkotyökalun. Heidän kotinsa sähkömittariin liitettiin tallennin, joka lukee mittaria ja lähettää kulutustiedot verkkopalveluun.

- Palvelu on antanut tarkkaa tietoa siitä, miten paljon mikäkin laite kuluttaa sähköä. Yllättävää oli se, miten paljon esimerkiksi hella, sauna ja pesukone todellisuudessa kuluttavat, Eklundit kertovat.

Puolisen vuotta käytössä ollut palvelu on jo osoittautunut hyödylliseksi. Eklundit oppivat nopeasti käyttämään sitä ja säästötoimenpiteet ovat näkyneet myös energiankulutuksen pienenemisenä.

- Otimme palvelun käyttöömme, koska halusimme seurata reaaliaikaisesti energiankulutustamme ja sitä kautta vaikuttaa sähkölaskun loppusummaan. Meistä on myös tullut paljon energiatietoisempia, mikä olikin yksi tavoitteemme.

Kevätaurinko saa ihmiset innostumaan ikkunoiden pesusta ja siivouksesta. Intoa kannattaa suunnata myös ilmanvaihtolaitteisiin. Omakotitaloissa ja uudemmissa asuinkerrostaloissa huoneistokohtaiset koneelliset ilmanvaihtokoneet ovat jo itsestään selviä varusteita. Niiden puhtaanapito jää kuitenkin yllättävän usein huomiotta. Asukkaan kannattaa tarkkailla ilmanvaihtokoneen suodattimien kuntoa: erityisesti keväällä kaupunkialueiden ilma on sakeana lumen alta paljastuvaa ja ilmaan nousevaa pölyä, puhumattakaan katujen puhdistuksesta syntyvästä pölypilvestä, joka ilman mukana kulkeutuu ilmanvaihtokoneisiin.

Likainen suodatin huonontaa sisäilmaa

Osana kevätsiivousta kannattaa tarkistaa suodattimien puhtaus. Ne tulee vaihtaa riittävän usein. Suodattimia löytyy sekä koneeseen otettavaa ulkoilmaa että poisjohdettavaa huoneilmaa varten. Kumman tahansa likaantuminen aiheuttaa ilman virtaukselle vastusta, joka vähentää ilman vaihtumista asunnossa.

-Ensimmäiseksi kuitenkin ilmanvaihtokoneen virta pitää katkaista ja huolehtia siitä, ettei kukaan muu käynnistä konetta puhdistuksen aikana, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

Mäkinen suosittelee ainakin keväisin vaihtamaan suodattimet, vaikkei tarkempaa tietoa vaihtovälistä olisikaan. Vaihto on helppo muistaa, kun sen liittää lämmön talteenoton (LTO) muuttamiseen kesäasennolle. Tämä onkin toinen asia kevätsiivouslistalla.

-Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, on usein koneellinen poisto. Tällöin kevätsiivoukseen kannattaa liittää korvausilmasäleikköjen puhdistus ja niiden suodattimien vaihto.

Mäkisen mukaan useimmissa ilmanvaihtokoneissa on kuutiomallinen levylämmönsiirrin, josta löytyy kesäasento. Tällöin lämmön talteenotto ei ole toiminnassa ja sisään saadaan viileämpää ulkoilmaa, joka vähentää mm. jäähdytyksen tarvetta. Lämmönsiirrin voidaan irrottaa pesua varten, ja se kannattaa pestä ainakin joka toinen vuosi. Pesu tapahtuu vedellä laimennetulla astianpesuaineella ja reilulla huuhtelulla. Samalla voi pestä ilmanvaihtokoneen sisäpuoliset pinnat. Kun lämmönsiirrin laitetaan takaisin paikoilleen, se asetetaan kesäasennolle. Useimmiten se tarkoittaa metallilevyjen asennon muuttamista siten, että ne estävät ilman ns. ristiinvirtauksen LTO-laitteessa.

Ilmanvaihtoventtiilien puhdistusohjeet

Kolmas asia, joka kannattaa tehdä, on ilmanvaihtoventtiilien puhdistus. Pyöreät, lautasmalliset venttiilit saa irrotettua pyöräyttämällä niitä ulkokehältä. Ne kannattaa pestä miedolla saippuavedellä.

-Venttiilien kanssa pitää olla tarkkana, ettei vahingossa muuta niiden asentoa, jos niitä ei ole lukittu. Eli pyöritä vain ulkokehää, älä venttiilin lautasosaa, Juha-Ville Mäkinen vinkkaa ja jatkaa:

-Näillä toimenpiteillä huoneilman laatu paranee selvästi, ja pääset paremmin nauttimaan kesän tulosta. Ja jos oikeiden suodattimien hankinta tai ilmanvaihtokoneen avaaminen tuntuvat hankalilta asioilta, niin kannattaa kääntyä LVI-alan ammattilaisen puoleen.

Pipe-Modul Oy kertoo tiedotteessaan:

Yhä useamman putkiaan remontoivan taloyhtiön asukkaat ovat ajautumassa remonttikustannusten kasvaessa ja pankkien kiristäessä lainanantoaan taloudellisesti ahtaalle. Tässä tilanteessa vain kustannustehokas tapa toteuttaa putkiremontti pelastaa niin taloyhtiöt kuin niiden asukkaatkin taloudelliselta ahdingolta.

Kiinteistöliiton julkaiseman Korjausbarometrin mukaan putkistoremonttien kokonaiskustannukset ovat nousseet pelkästään viime syksystä parikymmentä euroa neliötä kohti. Koko maassa putkiremontin mediaanihinta, eli keskimmäinen hinta jolla remontteja tehdään, on barometrin mukaan 500 euroa ja pääkaupunkiseudulla peräti 700 euroa neliötä kohti. Samanaikaisesti pankit kiristävät lainahanojaan. Taloyhtiöille myönnetään mielellään vain lyhyitä noin viiden vuoden lainoja aikaisempien jopa kahdenkymmenen vuoden lainojen sijaan.

Nämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että taloyhtiöiden asukkaiden yhtiövastikkeet, joilla lyhytaikaiset putkiremonttilainat maksetaan takaisin, nousevat merkittävästi. Monissa putkiremonttia toteuttavassa taloyhtiössä vastikkeet saattavat nousta aiempaan verrattuna jopa kaksinkertaisiksi.

Tässä tilanteessa taloyhtiöiden ainoa keino vaikuttaa tilanteeseen on valita remontointitapa oikein. Kiinteistöliiton barometrin mukaan turhan monet taloyhtiöt turvautuvat kuitenkin yhä kalliisiin ja aikaa vieviin putkiremonttiratkaisuihin, vaikka nykyaikainen tehdasvalmisteisilla koteloelementeillä toteutettu putkiremontti olisi huomattavasti edullisempi ja samalla monella muullakin tapaa taloyhtiön kannalta parempi ratkaisu.

Siisti ja toimiva ratkaisu

Tehdasvalmisteisilla koteloelementeillä toteutettu putkiremontti voidaan tehdä siististi niin, ettei asukkaiden tarvitse muuttaa kotoaan minnekään. Koko taloa ei myllerretä, pöly- ja rakennushaittaa ei juurikaan ole, remonttiäänet ovat hallittavissa ja remonttiaikaa saadaan lyhennetyksi olennaisesti.

Vanhoja putkia ei hakata tai kaiveta seinistä ulos, vaan uudet putket tuodaan siisteissä tehdasvalmisteisissa talon arkkitehtuuriin sopivissa kotelossa käytävän seinää pitkin huoneistoihin. Vesihuolto toimii myös remontin aikana. Huoneistokohtainen häiriö ja vesikatko kestävät yleensä vain yhden päivän.

Esimerkiksi suurten kaupunkien lähiöihin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetussa taloissa tehdasvalmisteisiin elementteihin perustuva putkien uusiminen on muihin putkiremonttitapoihin verrattuna aivan ylivoimainen ratkaisu. Niissä ei ole mitään mieltä repiä rekalla paikalle ajettuja betoniseiniä hajalle kuukausiksi ja aiheuttaa tällä tavoin mittavia kustannuksia, kun vaivattomampi, siistimpi, nopeampi, huoltovarmempi ja edullisempi menetelmä uusia talon putkistot on olemassa.

Tehdasvalmisteisten putkiasennuselementtien johtava valmistaja Pipe-Modul Oy Mikkelistä on osoittanut, että asennuselementteihin perustuva menetelmä sopii hyvin myös vaativiin kohteisiin. Pipe-Modulin menetelmällä on toteutettu putkiremontti mm. As. Oy Malmivaarassa Malminkatu 38 Helsingissä ja Espoon Tapiolan maamerkkeihin kuuluvassa arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemassa As. Oy Tornitasossa.

Putkiremonttimarkkinan on pakko uusiutua

Vaikka koteloelementtiratkaisu lyhentää merkittävästi putkiremonttiaikaa ja on samalla huomattavasti perinteisiä menetelmiä edullisempi, sitä ei ole haluttu tuoda putkiremonttimarkkinoilla voimakkaasti esille. Tehdasvalmisteiset asennuselementit on kuitenkin tulevaisuuden ratkaisu. Nykyinen putkiremonttitarve on noin 20 000 kerrostalohuoneistoa vuodessa. Ensi vuosikymmenen alussa putkiremontin tarpeessa tulee olemaan jo noin 30 000 kerrostaloasuntoa vuodessa.

Putkiremonttien tarve tulee räjähtämään käsiin viimeistään tulevalla vuosikymmenellä. Tämän räjähdyksen aiheuttamaa putkiremonttien hinnannousua taloyhtiöt eivät enää missään tapauksessa kestä. Putkiremonttimarkkinan on pakko uudistua.

Talotekniikan kehittyminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöinen rakentaminen tulevat muuttamaan rakentamista merkittävästi lähivuosina. Aalto-yliopiston Talotekniikan instituutin johtajana toiminut dipl. ins. Heikki Lamminaho näkee talotekniikan kehittymisen antavan puurakentamiselle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen.

- Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.

Aalto-yliopiston talotekniikan instituutin johtajana toiminut ja yritysten rahoittamaa talotekniikan lahjoitusprofessuuria hoitanut diplomi-insinööri Heikki Lamminaho näkee talotekniikan ja teollisen rakentamisen luovan pohjaa tukevaisuuden vihreälle ja älykkäälle rakentamiselle.

- Tulemme saavuttamaan parhaimmillaan jopa 70 prosentin säästöjä asumisen lämmityksen energiankulutuksessa, kun paremman rakentamisen laadun ansiosta rakennusten tiiviys paranee ja energiankäyttö tehostuu.

Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus on pudonnut kolmannekseen. Lamminaho uskoo, että EU:n asettamien päästöjen vähentämisen tavoitteiden seurauksena joudutaan tarkastelemaan koko rakennetun ympäristön päästötasetta.

- Ympäristötehokkaan rakentamisen seurauksena on mahdollisuus yhtä aikaa vähentää rakentamisen ja asumisen päästöjä sekä tuottaa paremmin arvonsa säilyttävää kiinteistökantaa, muistuttaa Lamminaho. Rakentamisen laadun parantamiseen tähtäävät tavoitteet ovat taloudellisesti perusteltuja, koska ne tuovat lisäarvoa kiinteistöissä olevan kansallisvarallisuutemme säilyttämiseksi.

Rakennusmateriaalien merkitys kasvaa

Pääosa eli 80 prosenttia rakennusten hiilijalanjäljestä tulee käytön aikaisesta kulutuksesta, kun rakentamisen materiaalien ja tuotannon merkitys on viidenneksen luokkaa. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kyetään käytön aikaista osuutta alentamaan puoleen ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa jopa neljännekseen. Tämän kehityksen myötä rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotantotapojen merkitys hiilipäästöjen tuottajana suhteellisesti kasvaa.

- Kun nyt pääosa rakentamisen materiaalien päästöistä tulee betoni- ja terästuotteiden valmistuksesta ja käytöstä, on tulevaisuudessa pyrittävä korvaamaan näitä päästöttömillä ja uusiutuvilla materiaaleilla. Ympäristötehokkaalla rakentamisella saavutetaan paljon etuja. Energiansäästön ja vähäisempien hiilipäästöjen lisäksi tällaisella rakennuksella on pienemmät käyttökustannukset, se säilyttää arvonsa paremmin, siinä on pienemmät taloudelliset riskit sijoittajalle ja ympäristötehokas rakentaminen tuo omistajalle lisäksi myönteisen imagohyödyn, kuvailee Lamminaho tulevaisuuden vähäpäästöisen rakentamisen etuja.

Eri rakentamisen materiaaleja ei Lamminahon mielestä tule asettaa vastakkain, koska kaikkia tarvitaan kun rakennetaan kestäviä ja viihtyisiä taloja. - Puurakentamisen läpimurron on perustuttava laadukkaaseen valmistukseen ja uusiin lisäarvoa tuottaviin asiakashyötyihin, joita asukas arvostaa. Talotekniikka ja sähköiset langattomat informaatiojärjestelmät tarjoavat asumiseen lisäarvoa tuovaa teknologiaa, sanoo Lamminaho.

- Puurakentamisessa ei pidä asettaa tavoitteeksi perinteisten yksiöiden ja kaksioiden tuottaminen, vaan käyttää puurakentamisen vahvuutta rakentaa muuntojoustavia eri kokoisia tiloja. Muunneltava tila ja talotekniikan jousto sallivat tilan käytön erityyppiseen asumisen käyttöön elinkaaren aikana. Kerrostaloasuntoonkin tulee tarjota asukkaalle mahdollisuus osallistua itse suunnitteluun ja vaikuttaa vaikkapa keittiökalusteiden hankintaan, kuvailee Lamminaho joustavan rakentamisen mahdollisuuksia.

Korjausrakentaminen kannattaa

Tulevaisuuden isona trendinä Lamminaho näkee älykkään ekotehokkaan rakentamisen, jonka seurauksena esimerkiksi asumisen tarpeen ja käytön mukaisissa lämpötilasäädöissä saavutetaan digitaaliteknologian ansiosta aivan uudenlaista tarkkuutta, säästöjä ja talotekniikan käytettävyyttä.

Talojen energiatodistuksia Lamminaho vertaa autojen päästömittauksiin. Kun päästömittaus tuli pakolliseksi autoihin, autoteollisuus ryhtyi valmistamaan vähäpäästöisiä autoja. Autoteollisuus teki ekotehokkaasta, alhaisen hiilijalanjäljen omaavasta autosta menestystuotteen.

- Ekotehokkuus on mahdollisuus, kun sen oivaltaa. Hiilijalanjälki tulee myös asuntokauppaan, jossa energiatodistus on vain välivaihe, ennakoi Lamminaho. Tulevaisuudessa asuntojen ostopäätöksiä tehdään rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen perusteella.

Lamminahon mielestä yhteiskunnan kannattaisi tukea muutosta energiatehokkaaseen ja hiilivapaaseen asumiseen. - Esimerkiksi korjausavustusten suuntaaminen energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen tuo hyötyjä kaikille monella tasolla. Korjausrakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä, se tuottaa verotuloja, vähentää energian kokonaiskulutusta ja auttaa pääsemään ilmastotavoitteisiin.

Talotekniikan kehittyessä rakennusalalle tarvitaan Lamminahon mielestä energiatehokkaat ratkaisut hallitsevia kokonaispalvelun tuottajia, koska asukkaille energiaremontin teettäminen on tänä päivänä liian hankalaa. Kansantaloudellisesti vanhan asuntokannan energiatehokkuuden korjaaminen on välttämätöntä.

- Talotekniikka on tuotava rakentamiseen ja moduulien valmistukseen siten, että esimerkiksi ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa teollisesti valmistettuihin elementteihin. Näin voidaan hyödyntää talotekniikan ratkaisuja parhaiten ja estää sen jälkiasentamisesta aiheutuvia rakentamisen virheitä. Uuden talotekniikan hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta, osaavia suunnittelijoita ja teollisia toimijoita, muistuttaa Lamminaho.

Invalidiliitto yhdessä Kynnys ry:n kanssa on jättänyt kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille rakentamisen esteettömyysnormien lieventämisestä. Kantelu kohdistuu valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman pohjalta käynnistettyihin rakentamisen ”normitalkoisiin”, joiden yhteydessä hallitus on alkanut suunnitella asuntopoliittista uudistusta ja esteettömyysnormien lievennystä.

Esteettömyysmääräysten heikentämisellä tavoitellaan rakennuskustannusten alentamista. Esteettömät ratkaisut nostavat kustannuksia kuitenkin vain erittäin marginaalisesti ja esteettömyysmääräysten edes kokeiluluontoisesta purkamisesta syntyy säästöjen sijaan vain ongelmia. Kaavailtu kokeilu koskisi 2. kerroksen yläpuolella olevien huoneistojen käymälä- ja pesutilojen esteettömyysmääräyksiä ja jatkuisi vuoteen 2015 asti.

Kantelussaan Invalidiliitto ja Kynnys ry tuovat esille, etteivät hallituksen toimet esteettömyysmääräysten purkamiseksi ole Suomen lain tai kansallisten normien mukaisia. Esteettömyysnormeista poikkeaminen on räikeästi vastoin oikeusjärjestystämme. Se loukkaisi myös YK:n vammaissopimusta, jonka mukaan esteettömyys on ihmisoikeus. Kantelijajärjestöt ovat myös todella huolestuneita siitä vaarasta, että kokeilu laajenisi koskemaan käymälä- ja pesutilojen määräysten ohella muita määräyksiä.

– Kantelussa myös huomautetaan, ettei vammaisjärjestöjä ole kuultu tai osallistettu keskusteluun, suunnitteluun tai päätöksentekoon esteettömyysnormeista tai siitä, miten esteettömyyttä voitaisiin toteuttaa edullisemmin YK:n vammaissopimuksen velvoitteet huomioon ottavalla tavalla, moittii Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson.

Invalidiliitto ja Kynnys ry pyytävät valtioneuvoston oikeuskansleria tutkimaan, ovatko valtioneuvosto ja asian hoitamiseen osallistuneet virkamiehet noudattaneet lakia ja täyttäneet velvollisuutensa.