”Rakennusalalla on tehty paljon tutkimuksia, laadittu ohjeita ja kehitetty menetelmiä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Parannusta on saatu aikaiseksi, mutta tilanne ei ole vielä riittävästi kohentunut. Kaikkien osapuolten, niin suunnittelijoiden, rakentajien, kiinteistönomistajien kuin julkishallinnonkin, on tartuttava nyt voimakkaasti asiaan”, painotti Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs tänään liiton kevätkokouksen avauspuheessaan Helsingissä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuussa julkaisema mietintö rakennusten kosteus- ja homevaurioista on käsiteltävänä keskiviikkona 22. toukokuuta eduskunnan täysistunnossa. Mietinnössä esitetään 14 toimen-pidettä kosteus- ja homevaurioihin puuttumiseksi. Kivekäs on samaa mieltä monista esityksen toimenpiteistä.

”Rakennusten terveellisyys on otettava paremmin huomioon rakentamismääräysten ja lainsäädännön valmistelussa. Esimerkiksi energiatehokkuuden edistäminen ei saa olla ristiriidassa terveysnäkökohtien kanssa”, Lauri Kivekäs mainitsee.

Esitetyt toimenpiteet painottuvat kuitenkin pitkälti uudisrakentamiseen, kun taas suuri osa homevaurioista on vanhoissa rakennuksissa ja etenkin kuntien kiinteistöissä. Kivekäs kannattaakin ehdotusta, että valtion pitää tukea nykyistä enemmän kuntia muun muassa koulujen ja päiväkotien saattamiseksi kuntoon. Tukien tulee kannustaa suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon sekä oikea-aikaisiin korjauksiin.

Moniongelmainen haaste

Kosteus- ja homevaurioiden taustalta löytyy monia tekijöitä. Ympäristöministeriön koordinoimassa, parhaillaan käynnissä olevassa valtakunnallisessa Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmassa on arvioitu, että monet vaurioista ovat vanhaa perua. 1960‒80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet virheellisiksi. Näiden seurauksena rakennuskannastamme jopa 15‒20 prosenttia kärsii kosteus- tai homeongelmista.

Kaikki viat eivät kuitenkaan johdu suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Kiinteistöjen hoitamattomuus tai vääränlainen huolto synnyttää suuren osan ongelmista. Rakenteita ja laitteistoja on tarkkailtava sekä huollettava ja tarvittaessa uusittava. 90-luvulla laiminlyötiin rakennusten huoltoa ja kunnossapitoa laman aiheuttamien säästöpaineiden vuoksi.

Myös tilaajien rooli korostuu. Tilaajalla on keskeinen vastuu siinä, ettei säästetä väärässä paikassa ja että suunnittelijaksi ja töiden tekijäksi valitaan osaavat ja luotettavat tahot.

Rakennusteollisuudessa on panostettu viime vuosina kehitystoimintaan ja rakentamisen laatuun. Kosteus hallitaan rakentamisessa paremmin. Yhä suurempi osa märkätiloista rakennetaan käyttäen tarkasti testattuja ja sertifioituja tuotteita, järjestelmiä ja menetelmiä. Työmailla toimitaan rakentamisen eri vaiheet kattavien kosteushallintasuunnitelmien mukaan. Kaikki tämän edellyttää, että vedeneristystyöt teetetään ammattilaisilla.

”Työmaiden kosteudenhallinnassa on vielä toki parannettavaa. Hyvää ohjeistusta on saatavilla paljon, kunhan sitä vain hyödynnetään. Tänä vuonna on esimerkiksi julkaistu RATU-kortti rakennustyömaan sääsuojauksesta, jota Talonrakennusteollisuus on ollut laatimassa”, Lauri Kivekäs muistuttaa.

Tiistaina uutisoitiin työsuojeluviranomaisen tarkastuksessa ilmenneistä työturvallisuusrikkomuksista yksittäisissä siivousalan yrityksissä. Rikkeet olivat kohdistuneet pääsääntöisesti ulkomaiseen työvoimaan. Muun muassa yksi yrityksistä oli osallistunut Helsingin kaupungin järjestämään ikkunanpesu-urakan kilpailutukseen.

Kiinteistöpalvelut ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry tuomitsevat jyrkästi näiden siivouspalvelualan yritysten toiminnan. Järjestöt muistuttavat lain edellyttämästä tilaajan velvollisuudesta tarkistaa sopimuskumppanin taustat.

- Ostajan tulisi tilaajavastuulain velvoitteiden lisäksi huolehtia siitä, että sopimuskumppani todella noudattaa alan työehtosopimuksia ja hoitaa työnantajavelvoitteensa. Palveluita on mahdollista ostaa reilusti, sanoo PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.

Kiinteistöpalvelut ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat mukana valtakunnallisessa harmaan talouden tiedotuskampanjassa ja tekevät töitä harmaan talouden kitkemiseksi.

- On todella valitettavaa, että yksittäisten toimijoiden rikkeet uhkaavat pilata koko vastuullisesti toimivan yrityskentän ja alan maineen, toteaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kiinteistöpalvelualalla ei ole lakisääteistä velvoitetta työntekijöiden veronumerokäytännölle, mutta Kiinteistöpalvelut ry on ottanut sen oma-aloitteisesti käyttöön jäsenyrityksissään jo maaliskuussa 2013.

- Liiton jäsenyritykset ovat myös velvollisia rekisteröitymään Tilaajavastuu.fi-palveluun yritys- ja alihankintatietoineen, kertoo Gramén.

Julkisuudessa on käyty keskustelua lainojen lainamarginaalien noususta. Isännöitsijät kritisoivat pankkien halua rahastaa taloyhtiöiden lainoilla. Pankit ovat nostaneet taloyhtiöiden lainojen korkojen marginaaleja tuntuvasti. - Tämä on jälleen yksi syy, miksi osakkaan kannattaa ottaa remonttia varten laina omiin nimiin, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Heikkilän mukaan henkilökohtainen laina on osakkaalle taloyhtiölainaa joustavampi, taloudellisempi ja turvallisempi vaihtoehto. Kun osakas sopii lainastaan itse, hän voi neuvotella pankin kanssa lyhennysaikataulusta. Pankkien lainaehdot ovat myös kuluttajalle suotuisammat, joten kuluttajan kannattaa suosia henkilökohtaista lainaa. - Tätä viestiä isännöinti on kertonut osakkaille jo pitkän aikaa. Taloyhtiölainan helppous voi houkuttaa, mutta henkilökohtaisen lainan edut ovat huomattavia, Heikkilä toteaa.

Pankkien korkomarginaalien muutos nostaa asumisen hintaa. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan 50-neliöisen kaksion putkiremontti maksaa keskimäärin 22 000 euroa. Eräässä esimerkkitapauksessa 0,2 prosentin lainamarginaali oli pankin ilmoituksella noussut 1,6 prosenttiin. Tällöin esimerkiksi viime vuonna toteutettu, taloyhtiölainalla maksettu putkiremontti nostaisi osakkaan asumiskustannuksia tänä vuonna noin 300 euroa vuodessa. - Käyttäisin summan mieluummin vuosittaiseen etelänmatkaan, Heikkilä toteaa.

Lainamarginaalin nousu on tullut yllätyksenä. Isännöitsijät ovat huomanneet tämän ja sen, että eri pankit toimivat eri tavalla. - Ratkaisuna on neuvottelu pankin kanssa tai lainojen kilpailutus, Heikkilä jatkaa.

Henkilökohtaisen lainan edut

• Pankkien lainaehdot ovat kuluttajalle suopeammat kuin taloyhtiölle.
• Henkilökohtaisen asuntolainan korot voi yleensä vähentää verotuksessa, toisin kuin taloyhtiölainan.
• Sopijaosapuolena osakas voi neuvotella pankin kanssa maksuehdoista.

Kilpailu on herättänyt suurta kiinnostusta ja useiden toiveiden vuoksi kilpailuun ilmoittautumiselle on myönnetty jatkoaika 28.6.2013 asti. Voittajat esitellään ERA 17 –vuosipäivässä 24.10.2013.

Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet tuovat mukanaan tiukempia rakentamismääräyksiä, mutta tarjoavat samalla kiinteistö- ja rakennusalan edelläkävijäyrityksille tilaisuuden kehittää liiketoimintaansa ja luoda uusia innovaatioita.

Rakennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland järjestävät yhteistyökumppaneineen kilpailun, jolla haetaan vuoden 2013 ilmastoystävällisintä kerrostaloa ja toimistorakennusta.

Kilpailun tarkoituksena on kannustaa rakennusalaa ympäristötehokkaaseen rakentamiseen ja ilmastoystävällisen rakentamisen mittareiden käyttöön sekä tuoda esille osaamista ja parhaita käytäntöjä.

Kilpailuun osallistuminen on avoin kaikille asuin- ja toimistokerrostalohankkeille.

Kohteita mitataan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Tulos lasketaan GBC Finlandin ohjeiden mukaisesti.

”Rakennukset ovat pitkäikäisiä hyödykkeitä, ja elinkaaren hiilijalanjälki on hyvä mittari niiden päästöjen arvioimiseen ja vähentämiseen. Green Building Councilin ohjeistus tarjoaa tähän hyvän, yhteismitallisen työkalun ja autamme omalta osaltamme ohjeiden käyttöönottoa alalla”, sanoo toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä.

”Kilpailu tarjoaa rakennuttajille mahdollisuuden selvittää hankkeidensa hiilijalanjälki yhteismitallisella tavalla. Näin parhaat osaajat ja hankkeet nousevat esille ja toimivat esimerkkeinä ja vetureina koko toimialalle”, sanoo toimitusjohtaja Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista.

Kilpailun voittajan valitsee tunnuslukujen ja harkintansa perusteella tuomaristo, johon kuuluvat Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry, Matti Rautiola, Rakennustietosäätiö, Heli Kotilainen, Green Building Council Finland ja Seppo Mölsä, Rakennuslehti.

Kilpailun järjestää Rakennusteollisuus RT yhteistyössä Green Building Council Finlandin kanssa. Kilpailua tukevat järjestäjien lisäksi Saint-Gobain ISOVER ja Skaala Oy. Kilpailun teknisestä toteutuksesta vastaa Bionova Consulting.

Rakennuksen energiatodistus on työkalu, jolla voi vertailla eri rakennusten energiatehokkuutta. Uusille rakennuksille se tehdään jo rakennusvaiheessa. Energiatodistusta koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.6.2013, ja sen myötä laskentaan perustuva energiatodistus tarvitaan myös olemassa oleville rakennuksille myynnin ja/ tai vuokrauksen yhteydessä.

Muutoksen yhteydessä energiatodistuksesta tehdään vertailukelpoinen ja luotettava. Siinä käytettävä asteikko A - G on tuttu mm. kodinkonekaupasta. Jatkossa on vain yksi tapa määrittää energiatehokkuus, ja sen tekee alan ammattilainen. Asiaa valvovan viranomaisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n verkkosivuille tulee lain voimaantulon jälkeen lista energiatodistuksen tekijöistä.Energiatodistuksen laskenta tehdään samoilla säännöillä kuin 1.7.2012 voimaan tulleissa uudisrakentamisen määräyksissä. Tämä mahdollistaa uuden ja vanhan rakennuksen vertailun vaikkapa asuntokaupan yhteydessä.

- Rakennuksen käyttäjän toiminta ei vaikuta energiatodistukseen, joten energiatodistus kertoo oikeasti rakennuksen ominaisuuksista, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

Ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi

Energiatodistus sisältää myös ammattilaisen laatimia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Varsinkin vanhemmassa rakennuskannassa on paljon mahdollisuuksia tehostaa energiankulutusta.

Samalla kun kiinteistön energiatehokkuutta parannetaan, usein myös sisäolosuhteet muuttuvat viihtyisämmiksi. Raikas ja terveellinen sisäilmasto sekä parantunut energiatehokkuus ovat siis mahdollisia samanaikaisesti.

Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset voimaan

Korjausrakentamisen määräykset tulevat voimaan syyskuun 2013 alussa. Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava luvanvaraisen korjauksen yhteydessä, silloin kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Nämä toimenpiteet nostavat rakennuksen energiatodistusluokkaa ja samalla myös rakennuksen arvoa.

- Nyt onkin loistava tilaisuus käynnistää rakennuksen energiatehokkuutta parantavia hankkeita, kun uudisrakentamisen hiljentyessä talotekniikka-alan toimijoilla riittää tekijöitä, Arvo Ylönen vinkkaa.

Valtioneuvosto on päättänyt väliaikaisesta asetusmuutoksesta, jolla alennetaan korkotukilainojen omavastuukorkoa ja lievennetään perusparannuskorkotukilainojen myöntämisedellytyksiä. Lisäksi valtioneuvosto antoi eduskunnalle lisätalousarvion, jossa ehdotetaan merkittäviä lisäyksiä tämän vuoden määrärahoihin, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista.

Väliaikaisella asetusmuutoksella lainansaajan maksettavaksi jäävä omavastuukorko laskee 1,7 prosentista 1 prosenttiin niissä korkotukilainoissa, joita myönnetään uusien, muille kuin erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen. Lisäksi perusomavastuuta alennetaan 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin lainoissa, jotka myönnetään vuokra-asuntojen perusparantamista varten. Muita korkotukilainan ehtoja ei muuteta. Valtion tukemaan asuntojen kokonaistuotantoon osoitettava korkotukilainoituksen hyväksymisvaltuus päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä.

"On tärkeää, että valtion tukemassa asuntotuotannossa tukiehdot ovat kilpailukykyisiä markkinaehtoisiin järjestelmiin nähden. Siksi on perusteltua alentaa korkotukilainoituksen omavastuukorkoa edelleen. Tässä rahoitusmarkkinatilanteessa 1,7 %:n omavastuukorko on osoittautunut riittämättömäksi keinoksi vauhdittaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Nyt hallitus tarttui vahvasti tähänkin pullonkaulaan", sanoo asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Lisäksi asetusta muutetaan niin, että perusparannuskorkotukilainoituksen myöntämisedellytyksiä lievennetään. Jatkossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi erityisestä syystä hyväksyä myös alle 20 vuotta sitten valmistuneen tai laajan perusparannuksen kohteena olleen rakennuksen perusparannuslainan korkotukilainaksi. Perusparannuslainan korkotukilainaksi hyväksymistä koskevaksi edellytykseksi jää kuitenkin edelleen, että rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta.

Asetusmuutos tulee voimaan 1.6.2013. Alennettua omavastuukorkoa sovelletaan lainoihin, joiden kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset on hyväksytty aikaisintaan 1.4.2013 ja jotka ARA hyväksyy korkotukilainoiksi viimeistään 31.12.2015. Lainoille maksetaan uusien ehtojen mukaista korkotukea siihen saakka, kun lainojen korkotuki päättyy.

Lisätalousarvioesitys eduskuntaan

Hallitus esittää Kruunuasunnot Oy:n yleishyödylliseksi yhtiöksi nimetyn tytäryhtiön A-kruunu Oy:n pääomittamiseen 30 miljoonaa euroa. A-Kruunu Oy ryhtyy tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ARAn korkotuella Helsingin seudulla.

Hallitus esittää käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 miljoonaa euron edestä. Avustuksen suuruus on 10 000 euroa asuntoa kohden, kuitenkin julkisyhteisöjen omistamille yhtiöille 5 000 euroa asuntoa kohden. Aiempina vuosina käytössä olleeseen käynnistysavustukseen erona on se, että avustus vähentää rakennettavan kohteen omarahoitusosuutta.  Näin käynnistysavustus parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten rakennuttajien mahdollisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Erityisryhmien asuntoja varten myönnettäviä investointiavustuksia esitetään lisättäväksi 10 miljoonalla eurolla ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi kunnallistekniikka-avustuksen valtuutta esitetään korotettavaksi 5 miljoonalla 15 miljoonaan euroon.

Edellä kuvatuilla panostuksilla arvioidaan saatavan asuntotuotantoon merkittävästi lisää vauhtia etenkin Helsingin seudulle. Lisäksi ympäristöministeriö on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämistä koskevaksi hallituksen esitykseksi.

• Perustelumuistio: Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeus-talolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (pdf)
• ARA-asumisen kohtuuhintaisuutta edistävä säädöskokonaisuus lausuntokierrokselle (tiedote 23.5.2013)
• Asuminen

Ympäristöministeriö on  23. toukokuuta lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esityksestä, jolla edistetään ARA-asumisen kohtuuhintaisuutta.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet on määriteltävä omakustannusperiaatetta noudattaen. Hallituksen esityksen tavoitteena on muuttaa omakustannusperiaatteen mukaisia vuokria ja käyttövastikkeita koskevia säädöksiä siten, että vuokrien ja vastikkeiden kohtuullisuus toteutuisi nykyistä paremmin.

"Tavoitteena on kehittää vuokra- ja vastikesäännöksiä niin, että ne varmistavat asumisen kohtuuhintaisuuden ja hyödyttävät nykyistä paremmin vuokra-asukkaita sekä edistävät asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen tarjontaa. Kaikilta osin omakustannusperiaate ei ole nyt toteutunut", asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru toteaa.

Lakiin kirjattaisiin tavoitesäännös, jonka mukaan omakustannusvuokraa koskevien säännösten tavoitteena on vuokralaisilta perittävän vuokran kohtuullisuus. Yksittäisten asuntojen vuokrien kohtuullisuuden arviointi kuuluisi kuitenkin edelleen käräjäoikeuksille asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisesti.

Esityksellä rajoitettaisiin sitä, että rakennuksen perusparannustoimenpiteisiin varautumisesta aiheutuvia kustannuksia katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla ja käyttövastikkeilla. Tämä hillitsisi vuokrien ja vastikkeiden kehitystä rakennuksen ensimmäisinä vuosina. Samalla rakennuksen perusparannuksista koituvat kustannukset tulisivat pääosin niiden asukkaiden kannettaviksi, jotka perusparannuksista aikanaan hyötyvät.

Tällä hetkellä saman omistajan omistamien vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen vuokrat ja vastikkeet voidaan tasata valtakunnallisesti. Tasausta rajoitettaisiin siten, että se olisi mahdollista vain tiettyjen kuntaryhmien sisällä. Tavoitteena on turvata se, että kasvuseuduille tarkoitetut tuet kohdistuvat oikein.  Myöskään tavanomaisten vuokra-asuntojen vuokria ei saisi jatkossa tasata erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen kanssa. Vuokratalon omistajien tulisi jatkossa kilpailuttaa suurimmat kiinteistönhoitopalvelut ja kunnossapitotyöt.

Omakustannusvuokrien valvonta siirrettäisiin kunnilta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tehtäväksi. Lisäksi ARA:n käyttöön tulisi uusi sanktio vuokrasäännösten noudattamisen tehostamiseksi.

Lausuntoja voi antaa 2.7.2013 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.

Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämiseksi valtioneuvosto on päättänyt tänään myös väliaikaisesta asetusmuutoksesta, jolla alennetaan korkotukilainojen omavastuukorkoa sekä antanut eduskunnalle lisätalousarvion, jossa ehdotetaan merkittäviä lisäyksiä tämän vuoden määrärahoihin.

• Lausuntopyyntö ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämistä koskevasta säädöskokonaisuudesta
• Vauhtia kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon: Korkotukilainojen omavastuukorkoa alennetaan, kohtuuhintaiseen asumiseen esitetään lisämäärärahoja (tiedote 23.5.2013)
• Asuminen

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 3,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 4,0 prosenttia ja muualla Suomessa 3,5 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,3 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia.

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Rakennusteollisuus RT ry:n elinkeinopolitiikasta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty kesäkuun alusta alkaen oikeustieteen kandidaatti Anu Kärkkäinen. Hän siirtyy RT:hen Kiinteistöliitosta, jossa hän on toiminut viime vuodet päälakimiehenä.

Kärkkäinen on työskennellyt Kiinteistöliitossa vuodesta 2002 alkaen. Hänen tehtäviinsä lakitiimin esimiehenä on kuulunut päävastuu liiton lakineuvonnasta sekä johtoryhmän jäsenenä osallistuminen edunvalvontaan ja sidosryhmätoimintaan. Hän on osallistunut mm. maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin seurantaryhmään, jossa hän on jatkossa RT:n edustajana. Hän on myös arvostettu kouluttaja ja luennoitsija. Aiemmin Kärkkäinen on työskennellyt asianajotoimistoissa ja asianajajana.

RT:n aiempi elinkeinopoliittinen johtaja Kirsi Palviainen siirtyi huhtikuun alussa Skanskan lakiasiainjohtajaksi.

Oulun Taka-Laanilaan alkaa kesällä nousta erikoinen puisto. Taustalla on suuri joukko Pohjois-Suomessa toimivia teollisuuden ja rakennusalan yrityksiä ja oppilaitoksia, jotka haluavat kohentaa työturvallisuutta.

Turvapuiston lähtökohtana on tekemällä oppiminen. Oppimisympäristö on siirretty luokkahuoneista ulos työturvallisuuden koulutuspolulle. Rasteja on useita kymmeniä, niillä opitaan turvallisia työtapoja ja laitteiden turvallista käyttöä. Rastien aiheita ovat muun muassa korkealla työskentely, infratöiden ja teollisuustöiden sekä tuli- ja nostotöiden turvallisuus, siisteys ja ympäristön huomioiminen.

Vaikka työturvallisuuteen on panostettu viime vuosina merkittävästi, on turvallisuus kohentunut lähinnä suurissa yrityksissä. Erityisesti rakennusalan kehitys on ollut vaisua. Työtapaturmat tulevat alalle myös kalliiksi, joten työturvallisuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.

Pohjois-Suomen Turvapuiston esikuvana toimii Rudus Oy:n Espooseen vuonna 2009 perustama Euroopan ensimmäinen rakennusalan työturvallisuuden koulutusrata, Rudus Turvapuisto. Sieltä saatujen hyvien kokemusten innoittamana päättivät teollisuuden ja rakennusalan useat toimijat aloittaa vastaavanlaisen turvapuiston perustamisen Ouluun.

Pohjois-Suomen Turvapuisto ry:n verkostossa on jo yli 50 yritystä ja oppilaitosta mukana turvapuistoa kehittämässä. Puiston käyttäminen turvallisuuskoulutuksiin on kaikille mahdollista ja verkostoonkin mahtuu vielä uusia jäseniä.
Puiston suunnittelu on käynnissä, raivaustyöt tontilla on aloitettu ja varsinainen rakentaminen tapahtuu kesän 2013 aikana. Ensimmäinen toimintavuosi tulee olemaan 2014.

Turvapuistot ovat omalta osaltaan tukemassa koko rakennusalan yhteistä tavoitetta Nolla tapaturmaa vuonna 2020.

Vesialtaat täyttyvät lumien sulamisen ja kevättulvien myötä.

- Kesäkausi on alkamassa, eivätkä sähkömarkkinat anna merkkiäkään siitä, että sähkön hinta olisi lähdössä nousuun, Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kostiainen sanoo.

Kevättulvien vaikutuksesta vesialtaiden täyttöasteet normalisoituvat pikku hiljaa. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin vielä noin 25-30 TWh alhaisemmat kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Volyymi vastaa noin 1,3 miljoonan sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Silti sähkön hinta on maltillisella tasolla. Markkinoilla ei ole odotettavissa suurempia muutoksia, vaikka ydinvoimaloiden vuosihuollot Suomessa ovat alkaneet.

Spot-hintaan sidotut sopimukset ovat yleensä asiakkaiden suosiossa sähkön hinnan ollessa alhaisella tasolla. Määräaikaisten sopimusten hinnat ovat myös olleet koko kevään alhaiset.

- Siihen ovat vaikuttaneet päästökaupan romahtaminen, globaalisti heikot talousnäkymät sekä polttoaineiden alhaiset hintaennusteet ja kysyntä, Hannu Kostiainen kertoo.

Sähkön hinta on ollut lähes samalla tasolla koko kevään ajan, ja näin kesän kynnyksellä sähkönkulutus vähenee entisestään kysynnän hiipuessa heinäkuussa. Tällä on erittäin suuri vaikutus tulevien viikkojen ja kuukausien spot-hintoihin, edellyttäen että ydinvoimaloiden vuosihuollot toteutuvat suunnitelmien mukaan, eikä muita yllättäviä tuotantohäiriöitä tapahdu kesän aikana.

Määräaikaisten sähkösopimusten hinnat ovat tällä hetkellä samalla tasolla kuin keväällä 2010. Nyt on erinomainen aika tehdä määräaikainen sopimus, hintojen ollessa näin alhaisella tasolla. Määräaikaisen sopimuksen tekeminen antaa mahdollisuuden säästää selvää rahaa.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 6,3 miljoonalle kuutiometrille, joka on 3,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni samalla ajanjaksolla 8,5 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset, milj. m3, liukuva vuosisumma

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Rakennuslupien kuutiomäärä väheni maaliskuussa lähes 16 prosenttia

Vuoden 2013 maaliskuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, joka on 15,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.

Asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni maaliskuussa 23,6 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 12 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi väheni maaliskuussa yli 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna

Vuoden 2013 maaliskuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 12,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi väheni 3,6 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 19,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa koko maassa 0,2 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,3 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,6 prosenttia. Viime vuoden huhtikuusta hinnat nousivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,7 prosenttia, kun taas hinnat laskivat muualla Suomessa 1,2 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

Vuoden 2013 huhtikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 154 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 466 euroa ja muualla Suomessa 1 639 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat. Tilastokeskus

”Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää, että energialuokka ilmenee myös myyntiesitteestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesittelyssä ja se on annettava alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai sopimuksenteon yhteydessä”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.

 Energiatodistus tulee konkreettisesti mukaan asuntojen markkinointiin. Ammattilaisten laatimien 10 vuotta voimassa olevien energiatodistusten avulla asukkaat ja asunnonostajat voivat vertailla itse rakennusten – ei ihmisten käyttötottumusten - energiatehokkuutta sekä tunnistaa onko talo ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta energiapihi vai energiasyöppö.

Energiatodistuksen hankkimisesta vastaa lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitus ja sen hankinta kannattaa yhdistää kuntoarvion tai energiakatselmuksen laadinnan yhteyteen, jolloin taloyhtiö voi säästää satoja euroja. Energiatodistusten käyttöä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka voi antaa kehotuksen, varoituksen ja tehostaa käskyjä teettämisuhalla eli ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella.

 ”Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa todistuksen mukana parannusehdotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon, vaikka ne eivät itse energialuokkaan vaikutakaan. Energialuokka määritellään asteikolla A-G ja sitä voidaan korottaa erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.

”Energialuokkaan vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyden taso. Lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi lämmitysmuoto ja se, onko rakennuksessa lämmöntalteenotto. Myös toteutuneet kulutustiedot on esitettävä aina todistuksessa, kun ne ovat olemassa.”, Pylsy kuvaa.

Uudessa laissa luokitusasteikkoa on kiristetty ja todistuksen laadintatapaa muutettu. Esimerkiksi tyypilliset uudiskohteet sijoittuvat C-luokkaan. Uuden lain mukaisesti laadittu energiatodistus merkitsee vanhaan tapaan verrattuna sitä, että taloyhtiö putoaa todennäköisesti yhdestä kolmeen yksikköä huonompaan luokkaan. Ilmoituksissa vanhan lain aikana laaditut, mutta edelleen voimassa olevat, todistukset erotellaan uusista lisäämällä vanhan energialuokan tunnukseen alaindeksi 2007.

Touko-kesäkuun vaihteessa voimassa olleet vanhan lain mukaiset erilliset energiatodistukset ovat käyttökelpoisia 10 vuotta laatimishetkestä ja osana isännöitsijäntodistusta annetut todistukset vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi uutta energiatodistuslakia sovelletaan rivi- ja ketjutaloihin vasta 1.7.2014 ja ennen vuotta 1980 käyttöön otettuihin omakoti- ja paritaloihin 1.7.2017 lähtien.

Todistuksia voivat jatkossa laatia vain pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt ja uusi laadintatapa on samanlainen sekä olemassa oleville rakennuksille että uudiskohteille. Uudet energiatodistukset ovat rakennuskohtaisia.

Vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yli 76000, vanhojen omakotitalojen kauppoja 13 500 ja uusien omistusasuntojen kauppoja noin 24 500. Yhteensä asuntokauppoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 114300.

Luotettava Laatutyömaa on rakennusalan eri osapuolten hanke, jossa on koottu yhteen rakennusalalla käytössä olevia työkaluja ja hyviä käytäntöjä harmaan talouden torjuntaan, vastuulliseen toimintaan ja laadun hallintaan. Se on yksi osoitus siitä, miten rakennusala Suomessa vastaa hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaan.

”On kansainvälisesti ainutlaatuista, että kaikki alan eri osapuolet on saatu saman pöydän ääreen. Hankkeessa ovat mukana tilaajat, rakennuttajat, toteuttajat, työntekijät ja viranomaiset”, sanoo ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnon Verotarkastuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä.

Suomi on Pekka Muinosen mukaan harmaan talouden torjunnassa kärkimaita Euroopassa. Lisäksi Suomi on ainoa EU-maa, jossa rakennusala on itse ryhtynyt torjumaan harmaata taloutta. Rakennusalan aktiivisuus on merkittävää myös muihin toimialoihin verrattuna.

Hanke tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja rakennusalan toimijoiden käyttöön. ”Lähtökohtana on ollut pienentää juhlapuheiden ja käytännön välistä kuilua. Meille on tärkeää, että työmaalla toimitaan vastuullisesti eli mm. työturvallisuudesta huolehditaan, työehtoja noudatetaan ja työstä maksetaan asianmukaista palkkaa”, sanoo rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:ltä, joka on hankkeen ensimmäisen pilottikohteen Heka Jätkäsaari Kap Hornin katu 3:n rakennuttaja.

”Pilotti on ollut hyvä tapa harjoitella käytännössä mm. tulevia tiedonantovelvollisuuksia. Tänä aikana olemme ottaneet käyttöön veronumerot ja sähköisen kulunvalvonnan, ja myös työmaan urakkatietoja toimitetaan kuukausittain Verohallinnolle”, kertoo vastaava mestari Mikko Kääriäinen NCC Rakennus Oy:stä.

Hankkeen kantava ajatus on, että hallitulla prosessilla päästään hyvään lopputulokseen. ”Prosessin laatu lisää myös lopputuotteen laatua. Laadukkaasti ja oikein toimiminen on myös taloudellisesti kannattavaa”, sanoo Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman. ”Hankkeessa ala yhteisesti opettelee ja hioo näitä asioita, ja tavoite on, että niistä muodostuu alan standardi.”

Saadakseen Luotettava Laatutyömaa -nimikkeen

• työmaan urakkatiedoista lähetetään säännöllisesti ilmoitus Verohallinnolle
• työmaalla on käytössä sähköinen kulunvalvonta
• mikään työmaalla toimiva työnantajayritys ei ole Rakennusliiton saartolistalla
• työmaalla huolehditaan työturvallisuudesta
• työmaan kaikki toimittajat ovat RALA-päteviä tai vähintään kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelmaan ja
• hankkeessa käytetään RALA-projektipalautetta.

Luotettava Laatutyömaa -hankkeessa ovat mukana Rakentamisen Laatu RALA ry, Suomen Tilaajavastuu Oy, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto.

Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALAn palveluita ovat RALA-pätevyys, RALA-sertifiointi, RALA-projektipalaute ja Luotettava Laatutyömaa.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa Helsinkiin kohtuuhintaisia vuokra-, asumisoikeus- ja hitas-omistusasuntoja sekä sääntelemättömiä omistusasuntoja kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Uudistuotannon lisäksi ATT peruskorjaa kaupunkikonsernin omistamia asuntoja.

NCC on yksi Pohjoismaiden johtavista rakennus- ja kiinteistökehitysyrityksistä. Sen vuosittainen liikevaihto on n. 6,6 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 18 000. NCC-yhtiöitä Suomessa ovat NCC Rakennus Oy, NCC Asuminen, NCC Property Development Oy ja NCC Roads Oy. NCC-yhtiöiden vuotuinen liikevaihto Suomessa on lähes miljardi euroa ja henkilöstömäärä noin 2 900.

Verohallinto kerää suurimman osan Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Ennakoiva ohjaus, hyvä palvelu ja uskottava verovalvonta turvaavat verotulojen kertymisen mahdollisimman täysimääräisinä. Tavoitteena on saada asiakkaat toimimaan omatoimisesti ja oikein.

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-tekninen urakointi ja Pinta.

Suomen Tilaajavastuu Oy tarjoaa tarvittavat palvelut sekä tilaajavastuulain että veronumerolain noudattamista varten. Suomen Tilaajavastuu Oy:n tuoteperheeseen kuuluvat Tilaajavastuu.fi-, Korjausurakka.fi- ja Veronumero.fi-palvelut.

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. He varmistavat, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.

Rakennusliitto on noin 85 000 jäsenen ammattiliitto, johon kuuluvat Suomessa erilaisia rakennusalan töitä tekevät henkilöt. Rakennusliitto solmii rakennusalojen yleissitovat työehtosopimukset sekä valvoo niiden noudattamista suomalaisilla rakennusalan työpaikoilla ja rakennusteollisuudessa.

Pilottikohde:

Kantakaupungin Kiinteistöt Oy / ATT / KOY Kap Hornin katu, Jätkäsaari

• Asuinpinta-ala 4 789 asm²
• Rakennuksessa on 73 vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 65,7 m²
• Asunnoista 5 on satelliittiasuntoja viereisessä korttelissa olevalle kehitysvammaisten palvelukodille
• Liiketilan kerrosala 145,5 m²
• Sisä- ja ulkopuolisten töiden valmistumisaika on 30.6.2013 mennessä
• Asuntojen rakennuskustannukset ovat 3 168 euroa/asm²
• Tilaaja: Helsingin kaupungin asunnot Oy
• Rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
• Pääurakoitsija: NCC Rakennus Oy
• Arkkitehti: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

Kesä on vihdoin saapunut ja ilmojen puolesta lämmityskausi on päättynyt. Mutta onko teillä lämmitys todella kytketty pois päältä?

Lämmityksen automatiikka huolehtii kyllä siitä, että säätöventtiilit ovat mahdollisimman tiukasti kiinni-asennossa, mutta se ei vielä riitä. Säätöventtiilit eivät toimi sulkuventtiileinä: niissä on aina pieni läpivirtaus, joka tuo lämmitysverkostoon lämmintä vettä. Lämmityksen poiskytkeminen edellyttääkin ns. kesäsulun sulkemista tai lämmitysverkoston kiertovesipumpun pysäyttämistä. Tällä tavalla säästyy energiaa ja toisaalta myös asumismukavuus paranee.

Vanhemmissa taloissa pumppu kannattaa käynnistää pieneksi hetkeksi pari kertaa kesän aikana, koska verkoston vedessä on sakkaa, joka saattaa laskeutua pumpun pesään ja aiheuttaa sen jumiutumista. Lämpimän käyttöveden tuotantoon lämmityksen poiskytkeminen ei vaikuta, eli lämmin suihku on  tarjolla koko kesän.

Viisas tarkistuttaa järjestelmän

Viisas lämmittäjä kytkee siis lämmityksen pois kesäksi, mutta erityisen viisas tarkistuttaa järjestelmän muidenkin osien toimintaa kesällä.

-Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on normaalisti melko huoltovapaa, mutta siinäkin on osia, jotka kannattaa tarkistaa aika ajoin ja tarvittaessa uusia ne lämmityskauden ulkopuolella, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo ja jatkaa:

-Tällaisia osia voivat olla patteritermostaatit, varoventtiilit tai paisunta-astia. Lämmön tuotantotavasta riippuen lista voi vielä hieman jatkua. Erityisesti kattilalaitosten puhdistus ja polttimien huolto kannattaa teettää kesällä. Näissä asioissa kannattaakin kääntyä LVI-alan ammattilaisten puoleen.

Näin voi välttää ikäviä häiriötilanteita talvipakkasilla, mutta myös saada aikaan selvää säästöä. Mäkinen rohkaiseekin kiinteistöjen omistajia seuraamaan lämmitysjärjestelmien toimintaa ja erityisesti niiden energian kulutusta.

-Pienenevien energialaskujen seuraaminen voi olla mieluisa harrastus, hän muistuttaa.

Lämmitysenergian kulutuksen normeeraamisessa otettiin 1.6.2013 käyttöön ilmastolliselle vertailukaudelle 1981–2010 lasketut lämmitystarveluvut sekä vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti määritetyt lämmitysenergian kulutuksen normeerauskertoimet.

Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia ja eri kunnissa olevien rakennusten ominaiskulutuksia. Nyt käyttöön otettavan ilmastollisen vertailukauden 1981–2010 lämmitystarveluku kuvaa keskimääräistä lämmitystarvetta nykyisessä ilmastoa paremmin kuin tähän asti käytössä olleen vertailukauden 1971–2000 luvut. Uuden vertailukauden vuosikeskilämpötilat ovat noin 0,3-0,4 astetta korkeammat kuin edellisellä vertailukaudella. Tämä tarkoittaa noin 2-3 % vähennystä vuotuiseen lämmitystarvelukuun.

Vertailukauden vaihtamisen yhteydessä lämmitysenergian kulutuksen normeerauksessa käytettävät kuntakohtaiset kertoimet k1 ja k2 on päivitetty vuoden 2013 alun kuntajaon mukaiseksi. Vertailupaikkakunnat säilyvät pääsääntöisesti entisinä, mutta kuntaliitosten seurauksena joillakin alueilla myös vertailupaikkakunta vaihtuu.

Normeerauksessa uusi vertailukausi käyttöön vuoden 2013 aikana

Normeerauksessa tulisi siirtyä käyttämään uutta vertailukautta vuoden 2013 aikana, jotta vuoden 2014 alussa toimijoilla olisi käytössään uudella vertailukaudella sekä siihen liittyvillä kertoimilla lasketut normitetut kulutukset. Kulutusseurannan historiatiedot olisi samalla hyvä päivittää muutaman vuoden ajalta, esimerkiksi vuoteen 2008 asti.

Vertailukauden 1981–2010 lämmitystarveluvut sekä vuoden 2013 kuntajaon mukaiset normeerauskertoimet on julkaistu Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut.

Lisätietoja normeerauksesta
 

Vaatimukset voimaan vaiheittain

Kesäkuusta alkaen todistus tulee esittää myynnin tai vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloille sekä vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otetuille pientaloille. Vanhemmat eli ennen vuotta 1980 käyttöön otetut pientalot tulevat lain piiriin vasta 1.7.2017. Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset tulevat lain piiriin 1.7.2014 ja hoitoalan rakennukset sekä opetus- ja kokoontumisrakennukset 1.7.2015.

Energiatodistus muuttuu myös perustaltaan kun käyttöön otetaan laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen eli E-lukuun perustuva rakennusten luokittelu. E-luku on ollut käytössä  uudisrakennusten energiamääräyksissä jo viime heinäkuusta alkaen ja nyt E-luku otetaan käyttöön myös energiatodistuksissa. Rakennuksen energiatehokkuusluokka (A-G) määräytyy E-luvun perusteella eri rakennustyypeille määriteltyjen luokitteluasteikkojen mukaan: asteikko on erilainen niin kerrostaloille, pientaloille kuin muille rakennuksille.

E-luku auttaa laittamaan rakennukset samalle viivalle, sillä se perustuu rakennusten ominaisuuksiin ja määritetään rakennuksen tyypillisellä käytöllä. Tämä tyypillinen käyttö, josta yksi esimerkki on rakennuksen sisälämpötila, on laskennassa aina vakioitu. Vertailussa on siten vain rakennus eikä sen käyttäjät erilaisine käyttötottumuksineen. Toteutunut nykyisen käyttäjän ostoenergian; sähkön, öljyn, kaukolämmön, pelletin jne. kulutus ilmoitetaan energiatodistuksessa, mikäli se on tiedossa. Näin rakennuksen ostaja tai vuokraaja saa kattavaa tietoa rakennuksesta.

Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt energiatodistuksen laatija.

Energiatodistus voidaan antaa myös kevennetyn menettelyn mukaisesti tietyissä erityistilanteissa. Tällöin rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan tunnuksella H.

Energiatodistusneuvontaa tarjolla kuluttajille ja ammattilaisille

Motiva jatkaa jo vuonna 2008 käynnistettyä energiatodistusten neuvontapalvelua ja tarjoaa tietoa sekä kuluttajille että ammattilaisille uuden lain mukaisista energiatodistuksista ja lain vaatimuksista. Motivan Energiatodistusneuvontapalvelun verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.motiva.fi/energiatodistus.

Neuvontaa saa myös puhelimitse kahdesti viikossa: puhelinpalvelu auttaa tiistaisin ja torstaisin klo 9-12 numerossa 0424 281 291. Mikäli kysymystään ei pääse kysymään suoraan neuvojalta, voi neuvontaa olla yhteydessä myös sähköpostitse: energiatodistus@motiva.fi.

Motiva tuottaa neuvontapalvelun ympäristöministeriön toimeksiannosta.

CE-merkintä tulee pakolliseksi osalle rakennustuotteista heinäkuun alusta, kun EU:n rakennustuoteasetus tulee täysimääräisesti voimaan. Rakennustuotteiden CE-merkintöjen markkinavalvontaa tekee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
 
Rakennustuotteiden CE-merkinnän tavoitteena on parantaa rakennustuotteiden turvallisuutta ja vertailukelpoisuutta. CE-merkintä myös helpottaa rakentamista ja suunnittelua, koska tuotteiden ominaisuudet ilmoitetaan yhdenmukaisella tavalla. CE-merkintä kertoo varmennetusti tuotteen ominaisuuksista. Käyttäjän vastuulle jää valita rakennustuotteen suoritustasoilmoituksen perusteella sellainen tuote, joka soveltuu käyttötarkoitukseen ja täyttää kansalliset rakentamismääräykset.
 
CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät ja edistää siten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla jäsenmaasta toiseen. Merkintävaatimukset ovat samat kaikkialla EU-maissa, joten kuluttaja voi luottaa tuotteen ominaisuuksiin riippumatta sen kotimaasta.

1.7.2013 alkaen harmonisoidun tuotestandardin omaavat rakennustuotteet pitää merkitä, jos tuotestandardin siirtymäaika on päättynyt. Harmonisoitua tuotestandardia kutsutaan rakennustuoteasetuksessa yhdenmukaistetuksi standardiksi. Harmonisoidut tuotestandardit ja niiden siirtymäajat löytyvät hEN-helpdeskistä. Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua tuotestandardia, tuotetta ei saa CE-merkitä. Tuote voidaan näissäkin tapauksissa CE-merkitä vapaaehtoisen eurooppalaisen teknisen arviointimenettelyn (ETA) kautta. Tukes muistuttaa, että CE-merkintää ei voi korvata minkään yrityksen myöntämällä tuotesertifikaatilla.

Heinäkuun alusta voimaan tulee myös laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä. Laki koskee rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamista silloin, kun tuote ei kuulu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai tuotteelle ei ole eurooppalaista teknistä arviointia. Laki tarjoaa kolme vapaaehtoista kansallista hyväksymismenettelyä sekä mahdollisuuden rakennuspaikkakohtaiseen varmentamiseen, mikäli rakennusvalvontaviranomainen sitä vaatii.
 
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen seuraa rakennustuotteiden käyttämistä ja tarpeen mukaan ilmoittaa rakennustuotteen tai CE-merkinnän käyttämisessä havaituista epäkohdista markkinavalvontaviranomaiselle. Tarkoitusta varten avataan ilmoitussivu Tukesin verkkosivulle 1.7.2013.

YLE:n Suorassa linjassa on keskusteltu siitä, mikä toisi helpotusta helteiden lämmittämien asuntojen kuumuuteen. Moni miettii ilmalämpöpumpun hankkimista.

- Ilmalämpöpumppu on mahdollista asentaa kerros- tai rivitaloasuntoon, mutta osakkaan tulee aina hakea lupa taloyhtiöltä ennen työn aloittamista. Lupa on oltava, koska osa ilmalämpöpumpun asennuksesta tehdään asunnon ulkopuolelle, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm sanoo.

Hakemuksessa esitetään riittävät suunnitelmat asennuksesta sekä ilmoitetaan, mikä yritys tekee asennustyön. Taloyhtiö voi kieltää asennuksen ilman perusteluja, koska muutos ulottuu asunnon ulkopuolelle. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi kieltää ilmalämpöpumpun asentamista, jos lupa on myönnetty jo jollekin osakkaalle.

- Lain mukaan osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Julkisivuseikoista onkin keskusteltava taloyhtiössä, ennen kuin lupa myönnetään ensimmäiselle hakijalle, Furuhjelm sanoo.

Ammattilainen asentaa, taloyhtiö valvoo

Ilmalämpöpumpun putkityöt teetetään ammattimaisella putkiliikkeellä ja sähkötyöt pätevöityneellä sähköliikkeellä. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun tuottama lauhdevesi on johdettava oikein, jotta vesi ei pääse rakenteisiin.

- On syytä muistaa, että ilmalämpöpumpun asentaminen vaatii taloyhtiön valvonnan ja tarvittaessa äänentasomittauksen, Furuhjelm sanoo.

Rakennusta ja asuntoa palvelevien tai rakennuksen LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso saa olla enintään 45 dB saman tai läheisen rakennuksen ulkopuolella, parvekkeella tai pihamaalla.

- Taloyhtiö edellyttää yleensä, että ulkoyksikkö saa tuottaa ääntä enintään 40 dB, kun parvekelasit ovat auki. Tällöin naapuriin ei kantaudu ääniä, Furuhjelm sanoo.