Kiinteistöalan Kustannus Oy muuttaa 12. kesäkuuta Annankadulta uusiin toimitiloihin osoitteeseen Malmin asematie 6, 00700 Helsinki.

Uusiin toimitiloihin siirtyvät Kiinteistöalan Kustannus Oy:n hallinto sekä kirjakustannus että lehtikustannus (Suomen Kiinteistölehti ja Locus). Monistamo Kopsut ja yhtiön kirjamyymälä palvelevat jatkossakin osoitteessa Kalevankatu 12, kellarikerros, 00100 Helsinki.

Samalla muuttuvat yrityksen puhelinnumerot. Jatkossa tavoitat meidät seuraavista numeroista:

075 757 8590 (vaihde)
075 757 8591 (asiakaspalvelu ja myynti)
075 757 8592 (Monistamo Kopsut)
075 757 8593 (faksi)

Sähköpostiosoitteet ja matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan.

Tiedot kaikista palveluistamme löydät myös nettisivuiltamme: Kiinteistöalan Kustannus Oy

Kesätöiden alkaminen on alkanut sulattaa vähitellen rakennusalan työttömyyttä. Se oli kuitenkin edelleen toukokuussakin poikkeuksellisen korkea eli 19,8%. Ilman työtä oli toukokuun aikana 11 650 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä.

Viime vuoden vastaavana ajankohtana työttömiä oli 1793 vähemmän. Työttömyysprosentiksi kirjattiin vuoden 2012 toukokuussa 16,5 eli nyt ollaan 3,3 % korkeammalla kuin edellisvuonna.

Yli 30 prosentin työttömyyslukuihin päästiin toukokuussakin Lapissa (32,2 %) ja Kainuussa (32,0 %).

Vähäisintä työttömyys oli Uudellamaalla, jossa kassan jäsenistä oli vailla työtä 12,4 %.

Työttömyysluvuissa on nähtävissä selvästi, että esimerkiksi tienparannustyöt alkoivat tänä vuonna myöhään ja niitä on ollut tarjolla varsin vähän. Toukokuussa asfalttialan jäsenistä oli edelleen työttömänä 50,4 %.

Rakennuskassan suurimmalla alalla eli talonrakennuksessa pysyttiin yli 20 prosentin kannassa, sillä toukokuussa oli työttömänä vielä 7359 talonrakentajaa (21,2 %).

Kalkki- ja sementtiteollisuuden muita aloja alhaisempi työttömyys (10,3 %) saattaisi antaa viitteitä siitä, että elementtejä on valmistunut ja tämä tulee näkymään talonrakennuksessa myöhemmin kesällä.

Rakentamiseen liittyvä ylisääntely jakaa asuntomarkkinat kahtia, ja asuntojen hinnat eriytyvät voimakkaasti eri puolilla Suomea. Kasvukeskuksissa kynnys omaan asuntoon on noussut kohtuuttoman korkeaksi, koska asuntoja on tarjolla yksinkertaisesti liian vähän. Muualla maassa markkinat hiljenevät, mihin osaltaan vaikuttavat sekavassa vaiheessa olevat sote- ja kuntauudistukset.

Suomen suurin asuntokorjaaja Consti Yhtiöt on perustanut vuokrakerrostalojen korjauksiin oman yksikön, jonka ensimmäiset hankkeet ovat jo käynnissä Helsingissä. Yksikköä vetää aluejohtajan nimikkeellä rakennusinsinööri Tapio Virta.

Consti Yhtiöiden vuokratalokorjauksien yksikkö on tällä hetkellä 15 toimihenkilön vahvuinen ja kuuluu Consti Julkisivut Oy:ön. Yksikkö hyödyntää projekteissaan myös Consti Talotekniikan ja Consti Korjausurakoinnin resursseja ja erikoisosaamisia.

– Yhteiskunnan ja yksityisten omistajien vuokratalo-omaisuudesta on pidettävä huolta. Koemme, että vuokrataloihin keskittynyt yksikkö voi tarjota parasta palvelua, aluejohtaja Tapio Virta kertoo.

– Tehtäviimme kuuluvat julkisivujen lisäksi vuokratalojen putkiremontit, korjausurakointi sekä tarvittaessa ilmastointi ja pihakorjaukset. Tarpeet vaihtelevat talojen mukaan ja Constin vahvuutena on laaja-alaisuus. Tarjoamme kokonaisvaltaista vastuunottoa ja hyvin johdettua palvelua kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille, Tapio Virta jatkaa.

– Ensimmäiset projektimme Satolle ovat jo menossa ja julkistamme muita hankkeita kesän aikana.

Tapio Virta on toiminut aikaisemmin pitkään NCC:llä muun muassa työpäällikön ja työmaainsinöörin tehtävissä. Matkan varrelta löytyy myös kokemusta mittavista entisöintikohteista sekä suunnittelutoimistotyöstä.

S-Pankki ja Tapiola Pankki yhdistyvät uudeksi S-Pankiksi. S-ryhmä omistaa vuonna 2014 aloittavasta uudesta pankista 75 prosenttia ja LähiTapiola-ryhmä 25 prosenttia.

S-ryhmä ja LähiTapiola ovat samassa yhteydessä tehneet esisopimuksen bonuskumppanuuden aloittamisesta uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Vakuutuksia koskeva bonusyhteistyö pyritään aloittamaan vuoden 2014 kesäkuun alusta.

Lisäksi osapuolet ovat solmineet aiesopimuksen S-ryhmän ja LähiTapiolan strategisen yhteistyön syventämisestä. Yhteistyön uusia muotoja selvitetään syksyn aikana.

Pankkien fuusion myötä tarjonta osuuskauppojen asiakasomistajille laajenee vakuudelliseen luotonantoon. Vastaavasti LähiTapiolan asiakkaat saavat mahdollisuuden monipuolisempaan pankkiasiointiin merkittävästi laajemmassa palveluverkostossa.

— Yhdistyvien pankkien taseet täydentävät toisiaan erittäin hyvin ja yhdessä pankit muodostavat isomman kokonaisuuden, jolla on erillisiä toimijoita paremmat toimintaedellytykset, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä korostaa.

Kasvaneista voimavaroistaan huolimatta uusi S-Pankki aikoo tavoitella asuntolainojen ja muun vakuudellisen luotonannon osalta hallittua, maltillista ja kannattavaa kasvua. Sen sijaan peruspankkipalveluissa, kulutusluotoissa, rahastoliiketoiminnassa ja varainhoidossa tavoitteena on voimakkaampi kasvu.

Osana pankkien yhdistymistä LähiTapiola Varainhoidon varainhoitoliiketoiminta ja rahastoliiketoiminta eriytyvät. Rahastoliiketoiminta siirretään S-Pankin tulevaan tytäryhtiöön FIM Varainhoito Oy:öön, jolloin siitä tulee Suomen neljänneksi suurin rahastoyhtiö. LähiTapiolan varainhoitoyhtiö puolestaan jatkaa LähiTapiolan sataprosenttisessa omistuksessa ja sen varainhoitoasiakkaiden asemaan tai palveluihin ei tule muutoksia. LähiTapiola Varainhoito vastaa fuusion jälkeenkin LähiTapiola-nimisten rahastojen salkunhoidosta.

— Uusi S-Pankki sekä S-ryhmän ja LähiTapiolan yhteistyö luo ja vahvistaa alueyhtiöidemme toimintaedellytyksiä.  Kahden asiakasomisteisen ja alueellisesti vahvan ryhmän yhteistyö luo uudenlaista lisäarvoa asiakkaille sekä palveluissa että eduissa, LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander sanoo.

Pankkien yhdistyminen uudeksi S-Pankiksi vaatii vielä Finanssivalvonnan sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnät. Lisäksi uuden pankin on haettava oma pankkitoimilupa.

Nordisk Film TV Finland etsii sopivaa taloyhtiötä putkiremontista kertovaan televisiosarjaan

Kun suomalainen kuulee sanan "putkiremontti" on hänellä lähes aina siihen liittyvä tarina: joko omakohtainen tai tuttavan, mutta aina kertomisen arvoinen. Putkiremontteihin liittyy aina erittäin vahvoja tunteita. Siksi putkiremonttitarina ansaitsee oman tv-sarjansa.

Tuotantoyhtiö Nordisk Film TV Finland valmistelee televisiosarjaa putkiremontista Yleisradiolle.
 
Ohjelma on yhden kerrostalon tarina. Ohjelmassa seurataan sitä muuttunutta arkea, joka seuraa asukkaille putkiremontista; itse remontin edistymistä; sekä sen vaikutuksia asukkaisiin, työntekijöihin jne. Ohjelmassa haastatellaan asiantuntijoita sekä valotetaan kiinnostavalla ja relevantilla tavalla putkiremontin faktapuolta.

Nyt etsimme ohjelmaan putkiremontin kynnyksellä olevaa taloyhtiötä.

Ohjelman kannalta ihanteellisessa taloyhtiössä on erikokoisia asuntoja ja mahdollisesti myös liike- tai toimistotiloja. Toivomme päähenkilöiksi erilaisia talouksia.  Ohjelmaa kuvaukset pyritään aloittamaan mahdollisimman pian ja se esitetään YLE:n kanavalla.

Onko sinulla mielessäsi sopiva taloyhtiö? Vinkkaa siitä meille! Vinkkejä ottaa vastaan sisältötuottaja Santtu Palm (santtu.palm@matilarohrnordisk.fi; 040-725 3373).

Palkka on paras tapa osoittaa arvostusta tehdystä työstä, korostaa Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin. Palkankorotusten lisäksi myös koulutus on keino kiinteistöpalvelualan ja erityisesti siivoojien työn arvostuksen nostamiseen.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut käydään tulevan sopimuskierroksen kärjessä, koska alan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy marraskuun lopussa. Neuvottelujen alkamista ei varjosta suuret irtisanomiset tai lomautukset.

- Alan suurimpien yritysten tilinpäätöstiedot osoittavat, että palkankorotusvaraa on olemassa, toteaa Selin.

PAMin lähtökohtana on, että työntekijöiden ostovoima on turvattava tulevassa palkkaratkaisussa. EK:n nollalinja ei voi olla palkkaratkaisun lähtökohta.

Kiinteistöpalvelualalla on otettu käyttöön myös ansiokehitysohjelma, jonka tarkoituksena on nostaa kiinteistöpalvelualan alimmat palkat samalle tasolle kuin muiden yksityisten palvelualojen vähimmäispalkat keskimäärin ovat.

- Palkkatasoa korottamalla pystytään parhaiten turvaamaan alan työvoimatarve ja pysyvyys alalla. Palkka on myös paras tapa osoittaa arvostusta tehdystä työstä, ja tuota arvostusta tarvitaan lisää kiinteistöpalvelualalla, Selin painottaa.

Myös koulutus on tehokas keino kiinteistöpalvelualan työntekijöiden, erityisesti siivoojien, työn arvostuksen nostamiseen. Siivoojien koulutuslisä otettiin käyttöön viime sopimuskierroksella. Se tarkoittaa, että alan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittanut on oikeutettu 2, 3 tai 5 prosentin suuruiseen pysyvään palkankorotukseen. Olemalla aktiivinen voi näin vaikuttaa alan arvostuksen nostamiseen.

- Koulutuslisän saaminen siivoojille oli hieno saavutus, jolla on hyvin monipuolisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia paitsi alalle myös työntekijälle itselleen, Selin sanoo.

Ann Selin puhui kiinteistöpalvelualan kesäpäivillä 8-9.6. Tampereella.

Kesälomille lähdettäessä huolehditaan kukkien kastelusta ja postilaatikon tyhjennyksestä. Harva huomaa kuitenkaan sopia viemärien vesilukkojen ”kastelusta”, vaikka homma hoituisi helposti kukkien kastelun yhteydessä. Tällä toimenpiteellä voi välttää ikävän viemärihajun lomalta palatessa.

Viemäröintipisteiden hajulukon toiminta perustuu pieneen vesimäärään, joka estää viemärikaasujen pääsyn huonetilaan. Tämä ns. vesilukko on käytännön syistä avoin, eli siinä oleva vesi pääsee aikaa myöten haihtumaan. Normaalisti tästä ei aiheudu ongelmaa, koska käytön yhteydessä vesilukko täyttyy ja vesimäärä pysyy riittävänä. Viemäripisteen ollessa käyttämättömänä, ja erityisesti lämpimillä ilmoilla, vesi kuitenkin haihtuu vesilukosta. Jonkun ajan kuluttua yhteys viemäriin aukeaa ja viemärikaasut pääsevät leviämään huonetiloihin. Sama ongelma voi esiintyä myös muina vuodenaikoina esim. käyttämättömissä pesutiloissa. Myös lattialämmitys nopeuttaa veden haihtumista.

- Nämä ikävät hajuhaitat voi siis helposti välttää lisäämällä käyttämättömiin viemäripisteisiin pienen määrän vettä aika ajoin, vaikkapa kukkien kastelun yhteydessä, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

Puhdas lattiakaivo ei haise

Mäkisen mukaan toinen syy viemärihajuun voi olla viemärin hajulukkoon jäävät epäpuhtaudet. Näistä aiheutuvia ongelmia esiintyy erityisesti pesutilojen lattiakaivoissa, joihin kerääntyy pesuainejäämiä ja hiuksia. Lattiakaivot kannattaakin pestä säännöllisesti. Niiden pesu saattaa tuntua ikävältä toimenpiteeltä, mutta hoituu nopeasti ja estää myös niiden tukkeutumista. Normaalisti riittää kun nostaa lattiakaivon ritilän pois ja puhdistaa sen alla näkyvissä olevan pesän.

Mikäli viemärit eivät vedä riittävästi tai hajua esiintyy normaalin käytön aikana pesualtaiden tai tiskipöydän viemäripisteissä, kannattaa apuun pyytää LVI-alan ammattilainen. Nämäkin vesilukot voidaan puhdistaa ja palauttaa toimintaan, mutta väärin tehtynä ne aiheuttavat merkittävä vuodon ja vesivahinkojen vaaran.

CE-merkintä tulee Suomessakin pakolliseksi suurimmalle osalle rakennustuotteita, kun EU:n rakennustuoteasetus astuu kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013.

Rakennustuotteiden valmistajille CE-merkintä on kätevä tapa osoittaa omien tuotteiden vaatimustenmukaisuus missä tahansa EU:n jäsenmaassa. Rakennustuotteiden CE-merkintään liittyy kuitenkin erityispiirteitä, jotka tuotteiden käyttäjien ja tilaajien on syytä tuntea.

Opas erityisesti tuotteiden käyttäjille

Rakennusliikkeiden, suunnittelijoiden, rakennusvalvonnan ja kaikkien rakennustuotteita käyttävien avuksi on CE-merkittyjen rakennustuotteiden oikea käyttö -opas nyt päivitetty vastaamaan heinäkuun alun uutta tilannetta.

Kirja kertoo rakennustuotteita hankkiville ja käyttäville tahoille CE-merkintäjärjestelmän periaatteista ja käytännön soveltamisesta siten, että he osaavat välttää tarpeettomat ongelmat.

Opas helpottaa löytämään yhteisymmärryksen rakentajien ja valvontaviranomaisten välillä siitä, miten rakennuskohteelle asetettujen vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa, kun käytetään CE-merkittyjä rakennustuotteita.

Kirjasta on hyötyä myös CE-merkittyjen rakennustuotteiden valmistajille, sillä se auttaa ymmärtämään, millä tavoin tuoteinformaatio kannattaa toimittaa käyttäjälle.

Hankkijatahon tarkistettava tuotteen sopivuus

”Pakollinen CE-merkintä kattaa 1.7.2013 alkaen noin 80 prosenttia kaikista rakennustuotteista. Suomalaisille rakennustuotteiden viejille CE-merkintä avaa rakennustuotteiden sisämarkkinat ja avittaa vientiä. Toisaalta ulkomaisten rakennustuotteiden tuonti Suomeen helpottuu. Tämä vaatii tarkkuutta tuotteiden hankkijoilta, jotta tuotteita ei käytettäisi kohteissa, joihon ne eivät sovellu”, sanoo johtaja Antti Koponen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä.

”CE-merkintään liittyvässä suoritustasoilmoituksessa tuotteen ominaisuudet selvitetään ja ne ilmoitetaan yhteisesti sovitulla eurooppalaisella tavalla. Tämä uusi eurooppalainen kieli on kaikkien rakennusalan toimijoiden nyt hallittava, jotta rakentamisessa ei tehdä virheitä. Tämä on iso haaste rakennusalalle, varsinkin kun viranomaismääräyksemme eivät rakennustuotteiden vaatimustasoja koskien ole ajan tasalla palo-ominaisuuksia lukuun ottamatta”, Koponen valottaa haasteita.

Käytännön erityispiirteet tunnettava

Tuotekirjon laajuudesta ja joidenkin harmonisoitujen tuotestandardien puutteista johtuen myös CE-merkintäjärjestelmän käytännön soveltamiseen liittyy ongelmia. Esimerkiksi tuotestandardin soveltamisala voi olla liian avoin eikä kaikissa tapauksissa kata kaikkia edellytettyjä ominaisuuksia – kuten esimerkiksi lämmöneristeen palosuojausominaisuuksia –, jolloin CE-merkintätietojen lisäksi tarvitaan muuta informaatiota. Jotta tällaisissa tapauksissa ei tule yllättäviä käytännön rakennustyötä haittaavia ongelmia, tulee rakennustuotteita hankkivien ja käyttävien olla tietoisia näistä erityispiirteistä.

”Rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen tullaan varmasti jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Suurin osa rakennustuotteista tulee olemaan CE-merkinnän piirissä, joten uudet toimintatavat ja CE-merkintäasiakirjoista saatava informaatio kannattaa sisäistää mahdollisimman nopeasti. Näin säästytään turhalta työltä ja byrokratialta. Kannattaa esimerkiksi varmistaa jo etukäteen, että yhteispeli rakennusvalvonnan kanssa sujuu”, mainitsee Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro.

”Suurimmat käytännön vaikutukset työmaille tulevat todennäköisesti arkistoinnin puolelta, eli CE-merkintöjä ja suoritustasoilmoituksia täytyy jatkossa arkistoida ja luovuttaa tilaajalle kohteen luovutuksen yhteydessä. Tätä helpottamaan saamme toivottavasti ensi syksyksi sähköisen tietokantapalvelun helpottamaan paperityötä. Tässäkin yhteydessä on hyvä tietää, miten CE-merkittyjen tuotteiden kanssa toimitaan”, Kaskiaro sanoo.

Suomen Rakennusmedian kustantamana oppaan ovat päivittäneet rakennustuoteasetuksen mukaiseksi Timo Pulkki ja Antti Koponen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä. Päivitetty opas on ollut ollut lausunnolla alkuperäisen oppaan tehneellä, viranomaisten ja teollisuuden edustajista koostuneella työryhmällä.

400 miljoonan tuki valtiolta poikisi 40 000 työpaikkaa ja 455 miljoonaa verotuloja valtiolle.

Taloudellista toimeliaisuutta kotimarkkinoilla voitaisiin lisätä vauhdittamalla rakentamista. Useat ekonomistit ovat esittäneet, että hallituksen kannattaisi elvyttää hiipuvaa talouskasvua tukemalla rakennusinvestointeja. Rakennusteollisuus RT pitää ajankohtaa otollisena, koska rakentaminen on matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana ja kustannusten kasvu on maltillista.

”Täsmäelvytys olisi hyvä kohdentaa rakentamisen, jossa vipuvaikutus on suuri. Esimerkiksi 100 miljoonan euron korjausavustukset taloyhtiöille voisivat saada liikkeelle miljardin euron investoinnit. Tällä työllistettäisiin 16 000 henkilöä, ja valtiolle kertyisi verotuloja noin viidennes kokonaisinvestoinnista eli 200 miljoonaa euroa”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kuvaa.

Pipatin mukaan valtion elvytystukea tarvittaisiin myös talousahdingossa oleville kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi ja katuverkostojen kunnon kohentamiseksi.

”Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen perusteella suhteellisesti eniten kosteus- ja homeongelmia on vanhoissa kuntien kiinteistöissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Korjausten nopeuttaminen on välttämätöntä jo terveyssyistäkin. Tukien tulisi olla luonteeltaan sellaisia, että ne kannustaisivat samalla suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon ja oikea-aikaisiin korjauksiin”, Pipatti sanoo.

Lokakuussa voimaan tuleva raskaan kaluston massa- ja mittamuutos puolestaan edellyttää, että kunnat huolehtivat katuverkostonsa kestokyvystä. Katuja, siltoja ja katujen alapuolisia teknisiä verkostoja ei ole suunniteltu kestämään jättirekkoja. Mikäli rakenteita ei uudisteta, kalustouudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät pitkälti toteutumatta.

200 miljoonan euron tuki kunnille korjausrakentamiseen ja 100 miljoonan euron tuki kuntien vastuulla olevien väylien parantamiseen mahdollistaisi yhteensä jopa 24 000 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen, jos kunnat saisivat tukien myötä tehtyä 1,5 miljardin investoinnit.

”Valtiolla ei ole tässä kuin voitettavaa. 400 miljoonan euron valtiontuki voisi toimia katalyyttinä 40 000 työpaikalle ja 2,5 miljardin investoinneille, joista valtio saisi verotuloja 455 miljoonaa”, Pipatti summaa.

Vuonna 2008 alkaneessa viime taantumassa kansantaloutta elvytettiin voimakkaasti vuokra-asuntotuotannon sekä infra- ja korjausrakentamisen avulla. Pipatin mielestä tällä kertaa asuntorakentamisen tehostamiseksi on välttämätöntä, että hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset viedään viipymättä käytäntöön. Lisäbudjettiin on tehty varauksia muun muassa pääkaupunkiseudun käynnistysavustuksiin. Kokonaisuuden kannalta tärkeämpää on kuitenkin yleishyödyllisyysrajoitusten keventäminen ja uuden korkotukilainamuodon kehittäminen. Väylien kunnossapitoon kaivattaisiin yhä lisärahoitusta, koska liikenneverkoston kunto heikkenee määrärahojen puutteen vuoksi huolestuttavaa tahtia.

Rakentamiseen sijoitettu miljoona työllistää 13–16 henkilöä sektorista riippuen. Yksi työpaikka rakennustyömaalla tuottaa 1–1,5 työpaikkaa teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon osallistuu kaikkiaan joka viides Suomen työllisistä. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on puolestaan 30–40 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista. Tiedot käyvät ilmi VTT:n selvityksestä rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista.

VTT:n selvitys rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista on RT:n verkkosivuilla http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot/Rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/

Tiedotteessa on käytetty oletuksina seuraavia laskelmia:
100 milj. € tukea taloyhtiöiden korjausavustuksiin => 1 mrd kokonaisinvestointi => 16 000 työllistä
200 milj. € tukea kuntien korjausrakentamiseen => 1 mrd kokonaisinvestointi => 16 000 työllistä
100 milj. € tukea kunnille infrakunnossapitoon => 500 milj. kokonaisinvestointi => 7 500 työllistä

Työllisyysvaikutukset yhteensä lähes 40 000 henkilötyövuotta ja valtion panostukset 400 miljoonaa euroa. Valtionverojen osuus korjausrakentamisessa (sovellettu talonrakentamisen lukuja) noin 20 % ja infrassa 11 %. 2,5 miljardin euron kokonaisinvestoinneista kertyisi valtiolle veroja yhteensä 455 miljoonaa euroa, eli valtio jäisi 55 miljoonaa euroa plussalle.

Kunnille puolestaan 1,5 miljardin investoinnit jäisivät maksamaan 1,1 miljardia, kun valtion tukien osuus olisi 300 miljoonaa euroa ja kunnallisveroina palautuisi takaisin lähes 100 miljoonaa euroa.

Haluatko tietää asuinpaikkasi lähelle suunnitelluista rakennushankkeista? Kiinnostavatko mökkivesistön ruoppausaikeet? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saa vastauksen juuri avatusta vahtipalvelusta Tarkkailijasta.

Sähköisen Tarkkailija-palvelun kautta kansalainen, yritys tai viranomainen voi saada tietoa ympäristönsä tapahtumista tai muutoksista vaivattomasti sähköpostiin tai älypuhelimeen. Tarkkailija lähettää käyttäjälle herätteitä, joiden kautta hän voi hakea ajankohtaiset tiedot suunnitelmista, selvityksistä ja kehittämishankkeista ja pysyä aiempaa paremmin selvillä oman elinympäristönsä muutoksista.

Näppärä työkalu oman alueen kehittymisen seuraamiseen

Tarkkailija on karttapohjainen tietopalvelu, jossa käyttäjä määrittää itseään kiinnostavat aihepiirit ja hankkeet tai rajaa tiedonhaun tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Tämän jälkeen Tarkkailija tiedottaa aina, kun uutta tietoa kiinnostuksen kohteista on saatavilla.

"Jos asuinalueellasi on alkamassa vaikkapa kaavoitushanke, josta on tietoa kunnan verkkosivuilla, Tarkkailija-palvelu löytää tiedon ja lähettää sen antamaasi sähköpostiosoitteeseen", projektipäällikkö Kaarina Vartiainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Tarkkailija kerää sisältöä eri toimijoiden verkkopalveluista, nyt jo yli 400 sivustolta. Näitä ovat muun muassa kaikkien kuntien, ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen, maakuntaliittojen sekä rakennettuun ympäristöön liittyvien virastojen ja ministeriöiden sivustot. Palvelu on tehty helpottamaan ensisijaisesti kansalaisten tiedonsaantia, mutta myös muut toimijat ja organisaatiot saavat Tarkkailijan avulla vaivattomasti tietoa.

Tarkkailija on osa sähköisen asioinnin vauhdittamisohjelmaa

Tarkkailija on osa ympäristöministeriön hanketta, jossa tuotetaan asumiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä sähköisiä asiointi- ja tietopalveluita. Palvelut helpottavat muun muassa erilaisten lupien ja tukien hakemista sekä tiedon hakua ja analysointia.

"Tarkkailija ja pilottikäytössä oleva Harava ovat uudenlaisia palveluja oman elinympäristön seuraamiseen ja osallistumiseen. Tavoitteena on näiden sähköisten palvelujen avulla parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä kehittää viranomaisten, kansalaisten ja yritysten välistä tiedonkulkua", sanoo projektipäällikkö Joona Majurinen ympäristöministeriöstä.

Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut -hanke on osa valtiovarainministeriön vuonna 2009 käynnistämää sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Tarkkailijan toteutuksen koordinoinnista vastaa Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön yksikkö. Palvelun on toteuttanut Solita Oy yhdessä SITO:n, Leiki Ltd:n ja IBM:n kanssa.

• www.etarkkailija.fi
• Asumisen ja Rakentamisn ePalvelut: www.ymparisto.fi/epalvelutasuminen

Rakennusyritysten liikevaihto väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni 9,6 prosenttia ja talonrakentamisen liikevaihto 6,1 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto väheni tammi-maaliskuussa 3,7 prosenttia.

Liikevaihdon vuosimuutos ajanjaksolla 1/2013 – 3/2013 ja 1/2012 – 3/2012, % (TOL 2008)

Rakennusyritysten myynnin määrä väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,6 prosenttia vuoden takaisesta. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä väheni 10,6 prosenttia, talonrakentamisen 8,6 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan 6,3 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2013, maaliskuu, Tilastokeskus

Taloyhtiön johdon ymmärrys rakennuttamisesta on onnistuneen korjaushankkeen edellytys. Jotta voi ymmärtää mm. suunnittelu-, urakka- ja valvontasopimusten laadintaa ja yleisten sopimusehtojen merkitystä sekä logiikkaa (KSE 1995, YSE 1998), on hahmotettava korjaushankkeen kulku taloyhtiön lähtötilanteesta ja tarpeiden selvittämisestä aina korjaustyön takuuajan kysymyksiin asti. Tähän tarpeeseen Kiinteistöliitto on julkaissut Korjaushankkeen pikaoppaan taloyhtiön hallituksille.

Tässä oppaassa korjaushankkeen läpivientiä hahmotetaan tyypillisimmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (kokonaisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakkamuotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla.

Lue  lisää

Isännöintiliitto tutki isännöintialan liikevaihdon kehittymistä ja kilpailutilanteen muutoksia.

- Kilpailun kiristymistä koetaan aiempaa enemmän sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen sanoo.

2/5 tuoreen Isännöintiyritysten talousbarometrin* vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon kasvavan 5-10 prosenttia vuoden 2013 aikana. Noin 10 % yrityksistä tavoittelee voimakasta liikevaihdon kasvua lähivuosina. Yli 2/5 vastaajista on sitä mieltä, että kilpailu on kiristynyt jonkin verran viimeisen vuoden aikana.

Kolmannes tutkimukseen vastanneista isännöitsijöistä sanoo tarjouspyyntöjen määrän kasvaneen.

- Pääkaupunkiseudulla tarjouspyyntöjen määrän kasvu on ollut jonkin verran kiivaampaa kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudun taloyhtiöt näyttävät olevan aktiivisempia, Kauranen toteaa.

Rakennus-, LVI- ja kiinteistötoimialan henkilösertifioija, FISE Oy, on pätevyyslautakunnan kokouksessa maaliskuussa 2013 päättänyt, että Arcadan Hajautetut energiajärjestelmät -koulutusohjelma (DENSY) sisältää tarvittavan määrän kursseja LVI-tekniikkaa, jotta sitä voidaan pitää LVI-insinöörin koulutuksena. Pätevyyslautakunnan mukaan Arcadan koulutus täyttää kaikki LVI-insinöörin osaamisvaatimukset.

FISE sertifioi eri alojen insinöörejä hakemuksesta. Henkilön on täytettävä tietyt ehdot voidakseen hakea pätevyyttä. Sertifioinnin ehtoja ovat soveltuva koulutus, asiaankuuluva työkokemus sekä hyväksytty osaamista osoittava koe. FISE:n lausunnon mukaan Arcadasta valmistuvien energiainsinöörien tutkinto täyttää koulutustarpeet LVI-alan osaamisvaatimusten mukaisesti. Arcadan energiainsinöörikoulutus luo mm. LVI-suunnittelijan, -työnjohtajan ja rakennuksen energiatodistuksen myöntäjän tehtäviin vaadittavan koulutuspohjan.

- Tämä on todella hyvä uutinen, koska tarve ruotsinkielisille insinööreille on rakennusalalla valtava. Arcadan koulutusohjelma on ainutlaatuinen ja toteutettu erittäin hyvällä sisällöllä. Ohjelma vastaa täydellisesti tämän päivän tarpeisiin, sanoo Siru Lönnqvist, Suomen LVI-yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Alan työantajat pitävät uutista yhtä positiivisena, erityisesti koska monet Suomeen vakiintuvat ruotsalaiset ja tanskalaiset alan suuyritykset palkkaavat mielellään kaskikielisiä insinöörejä.

− Arcadasta valmistuneet energiainsinöörit vastaavat täydellisesti siihen mitä etsimme. Koulutus on yksinkertaisesti hyvä ja oikeansisältöinen, sanoo Jörgen Holm, Suomen PQR Consult -yhtiön toimitusjohtaja ja Suomen LVI-yhdistyksen puheenjohtaja.

Etuna todennettu pätevyys

Osa niistä osaamisalueista, joita FISE todentaa ovat lakisääteisiä, esim. pätevyys rakennuksen energiatodistuksen antamiseen. Nyt Arcadan energiainsinöörit voivat soveltuvan koulutuksensa avulla hakea tätä haluttua pätevyyttä.

Rakennusvalvonta hyväksyy rakennusprojektin kaikki suunnittelijat ja työnjohtajat. Mikäli henkilö haluaa toimia esim. ilmastointisuunnittelijana, hänen tulee hakea pätevyyttä FISE:ltä. Henkilön pätevyyshakemukseen liitetään mm. kaikki todistukset FISE:n tarkistettavaksi ja FISE pätevyyden todettuaan lisää insinöörin hyväksyttyjen henkilöiden rekisteriin seitsemän vuoden määräajaksi. On erittäin kätevää, että yksittäinen insinööri voi osoittaa pätevyytensä suoraan rekisteröinnin ansiosta, ilman että lähettää kaikki paperit projektikohtaisesti rakennusvalvontaan.

− Tietyt rakennuttajat jopa palkkaavat työntekijät suoraan FISE:n pätevien rekisterin perusteella. Silloin rakennuttajat tietävät kenellä on varmasti työn vaatima koulutustausta ja työkokemus. FISE:n kannan mukaan, Arcadan Hajautetut energiajärjestelmät -koulutusohjelma osaltaan tuo etuja yksittäiselle insinöörille, kertoo Lönnqvist.

Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 121 950 euroa eli kolmannes enemmän kuin kaikilla asuntovelallisilla. Vähiten asuntovelkaa oli Pohjois- ja Itä-Suomen asuntokunnilla, 77 560 euroa velallista kohti. Vuodesta 2002 kasvoivat asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat reaalisesti 75 prosenttia. Eniten, 79 prosenttia, asuntovelat kasvoivat pääkaupunkiseudulla.

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2012, vuoden 2012 hinnoin

Kolmanneksella kaikista asuntokunnista eli 869 800 asuntokunnalla oli asuntovelkaa. Useimmin asuntovelallisia olivat 35–44-vuotiaiden asuntokunnat, joista 61 prosenttia oli asuntovelallisia. Asuntokunnista, joiden viitehenkilö oli 25–34- tai 45–54-vuotias, oli asuntovelallisia lähes puolet. Suurimmat asuntovelat olivat 25–34-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli asuntovelkaa 122 180 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti.

Velallisista asuntokunnista yhdeksällä prosentilla eli 120 800 asuntokunnalla oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Niistä kaksi kolmesta oli 25–44-vuotiaiden ja runsas viidennes 45–54-vuotiaiden asuntokuntia. Alle 25-vuotiailla ja eläkeikäisillä oli harvoin niin suuria velkoja. Pääkaupunkiseudun 158 500 asuntovelallisesta asuntokunnasta puolella oli asuntovelkaa vähintään 100 000 ja 17 prosentilla yli 200 000 euroa. Lähes yhtä yleisiä olivat niin suuret asuntovelat muuallakin Helsinki-Uusimaan suuralueella.

Hieman yli puolella asuntokunnista eli 1 394 000 asuntokunnalla oli velkaa vuonna 2012. Yhteensä näillä oli velkaa 108,7 miljardia euroa, josta asuntovelkoja 80,3 miljardia. Elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otettuja velkoja oli 78 600 asuntokunnalla kuusi miljardia euroa ja opintovelkoja 280 500 asuntokunnalla 1,6 miljardia euroa. Kulutukseen ja suurehkoihin hankintoihin otettua ns. muuta velkaa oli 852 000 asuntokunnalla yhteensä 20,8 miljardia euroa. ¹⁾ Kaikkiaan velat kasvoivat edellisvuodesta kolme ja asuntovelat 4,7 prosenttia.

Asuntovelat ovat kasvaneet muita velkoja nopeammin. Vuodesta 2002 ne ovat kasvaneet reaalisesti 130 prosenttia, kun kaikki velat ovat samana aikana kaksinkertaistuneet. Nopeimmin asuntovelat kasvoivat viime vuosikymmenen alkupuolella, jolloin ne kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2007 jälkeen asuntovelkojen kasvuvauhti on hidastunut, mutta jatkunut edelleen muita velkoja nopeampana.

Korkoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2012 yhteensä 2,5 miljardia euroa. Korkomenot pienenivät edellisvuodesta runsaat viisi prosenttia. Asuntokunnat maksoivat vuonna 2012 korkoja reaalisesti kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet.

1) Muut velat eivät ole vuoden 2012 osalta vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto on muuttanut ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta.

Lähde: Velkaantumistilasto 2012. Tilastokeskus

Nykyaikaiset sähkölaitteet sisältävät ukkosylijännitteille herkkiä komponentteja siten, että salaman aiheuttamat laitevahingot ovat lisääntyneet viime vuosina.

Nyt tätä kehityssuuntaa pyritään muuttamaan siten, että ukkosvahingoille alttiimmilla alueilla vaaditaan ylijännitesuojia uusissa sähköliittymissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisia alueita, joissa sähkönjakelussa on käytössä ilmajohtoja.

Salama aiheuttaa vuosittain tuhansia sähkölaitevaurioita ja lisäksi suorat salamaniskut rakennuksiin aiheuttavat paloja. Sekä sähkölaitteet että rakennukset voidaan suojata vahingoilta suojalaitteilla, jotka ohjaavat salamavirrat hallitusti maahan ilman, että ne aiheuttavat vahinkoa kulkureitillään.

- Sähkölaitteiden suojaus onnistuu sähkökeskukseen asennettavilla ylijännitesuojilla ja rakennukset voidaan suojata rakennuksen yhteyteen rakennettavilla ukkossuojilla, opastaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen.

Ukkossuojausta ei lainsäädäntö edellytä muualla kuin tietyissä poikkeuskohteissa, kuten suurissa palavien nesteiden varastosäiliöissä. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot edellyttävät ukkossuojausta yleensä esimerkiksi kirkoissa.

Ukkosmäärät vaihtelevat Suomessa vuosittain, mutta ukkonen ja salamointi ovat Suomessa harvinaisempaa kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ukkosten määrä ja salamavirtojen voimakkuus kasvavat lähestyttäessä päiväntasaajaa. Maissa, joissa salamointi on voimakkaampaa, ukkossuojaukseen on ollut pakko kiinnittää enemmän huomiota jo aikaisemmin. Suomessa sekä ukkossuojauksen että sähkölaitteiden ylijännitesuojauksen toteutus on pääasiassa kiinteistön haltijan harkittavissa.

Perinteiset ohjeet ukonilmalla toimimisesta ovat edelleenkin käyttökelpoisia. Sähkölaitteiden pistotulpat kannattaa irrottaa ukonilman lähestyessä, ellei kiinteistössä ole ylijännitesuojausta. Ukonilmalla kannattaa hakeutua sisätiloihin eikä ulkona saa oleskella selkeästi ympäröivää maastoa korkeampien kohteiden läheisyydessä. Pihalla olevat rakennusta korkeammat puut suojaavat usein rakennusta suorilta salamaniskuilta.

Salamapurkaus sisältää hyvin suuren virran. Tämän energian hyödyntäminen ei kuitenkaan ole kannattavaa.

- Purkaus kestää hyvin lyhyen aikaa, sekunnin murto-osia, joten mahdollisesti käyttöön saatava energia ei ole merkittävä. Myöskään tällaisia laitteita, joilla energian talteen ottaminen onnistuisi, ei ole olemassa. Satunnaisen esiintymispaikan ja ajan takia salaman hyötykäyttö olisi hyvin hankalaa, sanoo Esa Tiainen.

Yritysten tulisi entistä helpommin ja keskitetymmin saada sopimuskumppaniaan koskevaa tietoa viranomaisilta. Ehdotus sisältyy tilaajavastuulain uudistamista pohtivan työryhmän väliraporttiin. Lisäksi työryhmässä on ollut esillä alustavia sääntelymalleja, joilla edistettäisiin työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti raportin lausunnoille 26.6.2013. Syksyllä päätetään saadun palautteen sekä erillisen vaikutus- ja kustannusselvityksen perusteella, miten tilaajavastuun kehittämisessä edetään. Tavoite on ehkäistä harmaata taloutta.

- Tiedonsaannin helpottaminen vähentäisi yritysten työmäärää ja parantaisi tietojen luotettavuutta. Lisäksi jatkossa on keskeistä arvioida, kuinka tilaaja voisi ehkäistä alihankkijoiden työntekijöiden alipalkkausta, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.

Tilaajan tulee lain mukaan selvittää alihankkijoiltaan koskevia tietoja, kuten verovelka- ja eläkevakuutustiedot. Työryhmä ehdottaa, että vastaisuudessa kaikki tiedot olisivat saatavissa Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteisestä yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:stä.

Väliraportissa on kuvattu työryhmässä esillä olleita sääntelymalleja, joilla voitaisiin ehkäistä alipalkkausta. Lisäksi raportti sisältää ehdotuksia, jotka vahvistaisivat ulkomaisten toimijoiden tietoisuutta Suomen vähimmäistyöehdoista sekä tietoa antavasta tahosta.

Työryhmän on tarkoitus luovuttaa loppuraporttinsa vuoden loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä on edustus työmarkkinakeskusjärjestöistä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, joka vastaa tilaajavastuulain valvonnasta. Väliraportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Työryhmä on osa hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriön toimista harmaan talouden torjumiseksi on osoitteessa www.tem.fi/harmaatalous

Energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpötiloja vähentämällä sisäisiä lämpökuormia, suojaamalla ikkunat verhoilla tai kaihtimilla sekä hyödyntämällä yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Koneelliseen jäähdytykseen on turvauduttava sitten, kun vihreät viilennysvinkit eivät riitä.

Keskipäivän paahdetta ja lämpöä ei kannata päästää sisään, vaan ikkunat ja ovet on järkevää pitää suljettuina. Uudet tiiviit ja tehokkaasti eristetyt rakennukset säilyttävät viileyden pidempään kuin hatarammat talot, joissa on heikompi lämmöneristys.

Helteellä kannattaa välttää kaikkien ylimääräisten ja etenkin suurikokoisten sähkölaitteiden käyttöä. Televisiot ja lisälaitteet, peli- ja tietokoneet, pesukoneet, ruoanvalmistus uunissa ja liedellä sekä saunominen tuottavat lämpöä ja kasvattavat sisäistä lämpökuormaa.

Hillitse helteen vaikutuksia:

• Vedä verhot ja kaihtimet ikkunoihin. Sisään paistava aurinko lämmittää sisätiloja.
• Tuuleta viileän aikaan ja varjon puolelta, hyödynnä läpivetoa. Pidä ikkunat suljettuna päivän kuumina tunteina. Seuraa sisälämpötilaa.
• Vähennä sisäisiä lämpökuormia: sammuta tarpeettomat sähkölaitteet, vältä uunin ja saunan lämmitystä.
• Viilennä viisaasti, kun jäähdytät koneellisesti.

Lisätietoa ja käyttövinkkejä löytyy Motivan verkkopalvelusta: www.motiva.fi/kesa.

Jäähdyttävää laitetta hankkiessa muista energiamerkintä

Jos viilennysvinkit eivät riitä ja koneelliseen jäähdytykseen on tarvetta, on hyvä muistaa, että huoneilmastointilaitteilla on oma energiamerkintä, joka auttaa laitteiden vertailussa. Merkintä jakaa laitteet energiatehokkuuden mukaan tuttuihin luokkiin A-G.

Huoneilmastointilaitteiden energiamerkintä on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2003. Kansallisen energiamerkinnän korvasi vuoden vaiheessa 1.1.2013 voimaan tullut EU-energiamerkki.

Tietoja energiamerkinnästä löytyy Motivan verkkopalvelusta: www.motiva.fi/ostajanopas.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen aikoo ministerikautenaan kiinnittää erityistä huomiota lähiöihin ja niiden kehittämiseen. "Lähiöiden kehittämiseksi on laitettava päälle uusi vaihde", asunto- viestintäministeri Viitanen sanoi Vuosaaren kirjastossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Ministeri esitteli "Viitasen lähiöviitoset" eli viisi näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen. Lähiöviitosissa tarkastellaan lähiöitä korjaamisen ja rakentamisen, palveluiden, eriytymisen estämisen, turvallisuuden ja tulevaisuudenvisioiden näkökulmasta. Painopisteenä ovat lähiöiden korjaus- ja täydennysrakentamiseen panostaminen, yhteistyön kehittäminen niin ministeriö- kuin kuntatasolla sekä uusien toimintatapojen edistäminen lähiöiden kehittämiseksi ja asukkaiden oman aktiivisen toiminnan helpottamiseksi.

"Kansallisomaisuudesta tulee pitää huolta. Lähiöissä on valtava korjausvelka.  Lähes koko lähiökerrostalokanta vaatii laajoja remontteja. Korjausurakkaan liittyy mittavia taloudellisia haasteita. Siksi tulen esittämään lisärahoitusta korjausrakentamiseen lisätalousarvioneuvotteluiden yhteydessä elokuussa", Viitanen sanoi.

Lähiöissä asuu tätä nykyä noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Pääosin 1960-1970-luvuilla rakennetut lähiöt ovat korjausbuumin ytimessä. Viitasen mukaan lähiötalojen korjaukset on kytkettävä koko lähiön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen: korjaamisesta on saatava suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa, jossa huomioidaan korjausrakentamisen pitkä kaari.

"Tulen asettamaan lähiöremonttiryhmän, joka tekee nopealla aikataululla konkreettisen suunnitelman korjausten toteuttamisesta lähiöissä ja siihen suunnattavasta rahoituksesta. Työssä tulee huomioida paitsi lähivuosien, myös pidemmän tähtäimen näkökulma", Viitanen totesi.

Viitanen nosti esiin myös eriarvoistumisen ehkäisyn, joka on yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista. 

"Asuinalueiden tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ehkäisyssä", Viitanen totesi.

Ministeri käynnistää lähiökiertueen ideoiden keräämiseksi asukkailta

Monet lähiöiden haasteista ovat yhteistyön kysymyksiä, ja niihin voidaan puuttua tehokkaimmin, kun eri hallinnonalojen yhteistyö on saumatonta. Ministeri Viitanen tulee käymään keskusteluja muiden ministeriöiden kanssa keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi. Lisäksi Viitanen suuntaa lähiökiertueelle kuulemaan ja keskustelemaan ideoista lähiöiden kehittämiseksi. Kiertue lähtee liikkeelle 16.8. Kotkasta ja jatkuu 2.9. Lahdessa, 6.9. Turussa, 7.9. Tampereella ja päättyy 9.9. Vantaalle.

"Kerään kiertueella asukkailta sekä asiantuntijoilta konkreettisia ehdotuksia päätöksenteon tueksi siitä, miten lähiöitä voitaisiin kehittää ja miten voin ministerinä toimia lähiöiden ja niiden asukkaiden hyväksi", Viitanen sanoi.

• Viitasen lähiöviitoset: Viisi näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen (pdf)