Eräässä tamperelaisessa 75 asunnon kerrostalossa kevään yhtiökokoukseen osallistui 12 osakasta. - Jos osakas ei ole paikalla yhtiökokouksessa, hän on tyytyväinen salkunhoitajaansa eli isännöintiin ja luottaa siihen, että omaisuus on hyvässä hoidossa, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Heikkilän mielestä taloyhtiömaailmaan on tuotava lisää bisnesajattelua. - Jokaisen taloyhtiön tuloskunto tulisi raportoida osakkaille vuosittain. Osakkaille voi esimerkiksi kertoa, millaisia investointeja taloyhtiöön tulee seuraavien vuosien aikana, minkälainen markkina-arvo omilla osakkeilla on ja mitkä ovat toimintamenot suhteessa muihin vastaaviin kiinteistöihin.

Isännöinti huolehtii samaan aikaan useista kiinteistöistä. Hankinnat hoidetaan tavallisesti jokaisessa taloyhtiössä erikseen, vaikka ne olisi järkevää tehdä keskitetysti.

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimuksen* mukaan 3/4 asukkaista on hyvin kiinnostunut taloyhtiön asioista. - Isännöinti pärjää erinomaisesti, kun nämä omaisuudestaan kiinnostuneet suomalaiset eivät koe tarpeelliseksi osallistua yhtiökokoukseen ja luottavat varallisuutensa toisten käsiin, Heikkilä sanoo.

- Mielestäni osakkaiden pitääkin voida luottaa siihen, että isännöinti huolehtii osakkaiden omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla ja käyttää mittakaavaetua kustannustehokkaasti hyödyksi, Heikkilä linjaa.

* Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus, tutkimusraportti.

Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä työympäristöt ovat tapaturmattomia. Yritykset ovat sitoutuneet siihen, että työmailla ja tehtaissa työtapaturmat kitketään siihen mennessä minimiin. Joissain yrityksissä nollaa tapaturmaa on jo päästy maistamaan.

Yrittäjä Lounais-Suomesta: ”Yli kymmenen vuotta menty ilman työtapaturmia.”

Kun pienessä yrityksessä mennään yli kymmenen vuotta ilman ainuttakaan työtapaturmaa, vastaa se kymmenen kertaa suuremmassa yrityksessä vuotta ilman tapaturmia. Rakennusliike Laaksokunnas Oy rakentaa kerrallaan paria työmaata, työntekijämäärä vaihtelee viidestä kymmeneen.

- Kymmenen vuotta on menty ilman tapaturmia, ja ylikin, toimitusjohtaja Matti Laakso sanoo tyytyväisenä. Hän ei edes muista, koska viimeksi työmaalla olisi sattunut poissaoloon johtanut työtapaturma.

Suojavarusteiden pitää olla kunnossa, koneiden ja laitteiden hyväksyttyjä, Laakso summaa hyvän turvallisuuden perusteita. Pari asiaa nousee kuitenkin muiden yläpuolelle, kun kysyy seikkoja hyvän työturvallisuuden takana.

- Oma vakiintunut henkilökunta ja siisteinä pidettävät työmaat, Laakso vastaa. Yrityksen työmaamestari Jukka Kunnas on työskennellyt yrityksessä 30 vuotta, ja yhdessä miehet ovat rakentaneet yli tuhat asuntoa. Ilmeisen turvallisesti.

Turvallisella työmaalla on mukavampi työskennellä. Harva yrittäjä tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että turvallisuuden kohentuminen tuo yritykselle myös kunnon säästöt.

- Saimme lakisääteisen tapaturmavakuutuksen hintaan noin kolmanneksen pudotuksen, kun vakuutusyhtiö huomasi että meillä ei ole tapaturmia ollut, kertoo Rakennus-Lalla Oy:n toimitusjohtaja Jari Lalla. Säästösumma on Lallan mukaan merkittävä pienelle yritykselle, ja hyvä kannuste jatkaa turvallisuuden parantamista.

Noin 15 työntekijää tytäryhtiöineen työllistävä yritys on ollut yli viisi vuotta kokonaan ilman työtapaturmia. Työturvallisuutta pidetään koko ajan esillä kokouksissa ja työn suunnittelussa. Työntekijät suhtautuvat asiaan positiivisesti.

- Kaikki ovat ymmärtäneet, että turvallisuus on yhtä lailla työntekijöiden kuin yrityksenkin asia. Siitä hyötyy kaikki. Esimerkiksi siisteys on aika pahuksen tärkeää. Jos joudut koko ajan hyppimään sorakasojen yli, niin kyllä helposti jotain ikävääkin sattuu, Lalla toteaa.

Yksi asia häntä työturvallisuuden hoidossa kuitenkin harmittaa. Jos määräyksiä aina katsotaan pilkulleen, voi se johtaa joskus outoihin tilanteisiin. Sellainen ei enää edistä hyvää työturvallisuutta, Jari Lalla epäilee.

Kahden sortin yrityksiä?

Koko rakennusalalla sattuu edelleen paljon tapaturmia, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. RT:n talonrakennuksen jäsenyritysten parissa tehty kysely osoitti, että jäsenyrityksen työntekijän riski joutua tapaturman uhriksi oli puolta pienempi verrattuna työntekijän riskiin koko alalla. Voidaankin kysyä, onko ala jo jakautunut kahtia, hyvän ja huonon turvallisuuskulttuurin omaaviin yrityksiin?

Tärkeintä tapaturmien torjunnassa on aina estää ihmisille aiheutuvat henkiset ja ruumiilliset kärsimykset. RT:n jäsenyrityksissä on huomattu, että hyvä työturvallisuus ja tapaturmien vähentyminen eivät kuitenkaan lisää vain työhyvinvointia, vaan myös parantavat yrityksen taloudellista tulosta. Yhden työtapaturman keskimääräinen hinta lasketaan tuhansissa euroissa. Myös yhteiskunnalle tapaturmista aiheutuva kustannus pienenee.

Hyviä tuloksia

Rakennusteollisuus RT:n jäsenliikkeet ovat ottaneet käyttönsä monia keinoja nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on vähentää tapaturmia 30 prosenttia joka vuosi vuoteen 2020 mennessä.

Yritysjohto, henkilökunta, yhteistyökumppanit ja alihankkijat sitoutetaan ja koulutetaan työturvallisuuteen. Työhön perehdytys, työturvallisuuskortti, vaarojen tunnistaminen ja henkilösuojainten käyttö ovat itsestäänselvyyksiä turvallisella työpaikalla. Työntekijöiden asenteet pyritään saamaan työturvallisuudelle myönteisiksi. Työturvallisuudelle laaditaan tavoitteet, ja sen kehitystä seurataan.

Hyvin tehdystä työturvallisuustyöstä nähdään konkreettisia tuloksia koko ajan. Tuoreena esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi Skanskan Nolla tapaturmaa –foorumissa äskettäin saamat tasoluokitukset. Osa Skanskan yksiköistä nousi luokituksen ykköstasolle, niiden työturvallisuus on jo maailman kärjessä.

Toinen tuore esimerkki siitä, miten yritykset itse kehittävät työturvallisuutta, on NCC:n Aja hiljaa -kampanja. Sen tarkoituksena on parantaa tietyömaiden turvallisuutta kannustamalla autoilijoita hiljentämään vauhtia tietyömaan kohdalla ja turvata niin tiellä liikkujia kuin siellä työskenteleviä.

Kolmas esimerkki on rakennusalan työturvallisuuspuistot. Ouluun on nousemassa maamme toinen turvapuisto Espooseen vuonna 2009 perustetun Rudus-turvapuiston rinnalle. Niiden rasteilla työntekijät ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan todellisia rakennusalan vahinkotapahtumia. Turvapuistojen perustajina on joukko teollisuuden ja palvelualojen toimijoita.

Tapaturmariski laskenut tasaisesti

Rakennusala on pitkään synkistellyt tapaturmatilastojen kärjessä. Uutisista on voinut lukea milloin kaatuneesta nosturista, milloin räjäytystyömaan virheistä. Työpaikoilla kompuroidaan ja pudotaan, työntekijöiden silmät ja sormet ovat vaarassa, kun töitä tehdään käsin ja käytetään paljon koneita.

Kulisseissa on kuitenkin tapahtunut paljon sellaista, mikä ei ole juuri uutisiin saakka yltänyt: alalla ja yrityksissä on tehty työtä tapaturmien vähentämiseksi jo useiden vuosien ajan. Rakentamisen tapaturmamäärää kuvaavan tapaturmataajuuden käyrä onkin laskenut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien.

Työsuojeluyhteistoiminnalla voidaan vähentää työtapaturmia, kuolemantapauksia ja ammattitauteja. Toiminta on kannattavaa myös taloudellisesti. Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset ovat osoittaneet, että suunnitelmallisella toiminnalla nolla tapaturmaa -taso on jo nyt mahdollinen.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat toukokuussa koko maassa 0,2 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,5 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 0,8 prosenttia. Viime vuoden toukokuusta hinnat nousivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia ja muualla Suomessa 0,6 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

Vuoden 2013 toukokuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 204 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 505 euroa ja muualla Suomessa 1 693 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat. Tilastokeskus

Suomen Kiinteistölehden toimitus lomailee 5.8. asti.

Pankkien tiukentunut luottopolitiikka ja lainamarginaalien nosto uhkaavat kasvattaa asuntoyhtiöiden jo nyt laiminlyötyjen korjausten määrän hallitsemattomaksi. Rakennusten välttämättömät korjaukset jätetään tekemättä tai niitä lykätään, kun rahoituksen saaminen on epävarmaa tai sen hinta on kova.

- Mikäli rakennuskannan rapistumista ei pysäytetä, ensi vuosikymmenellä on sylissä pommi, jonka hallittu purkaminen tulee olemaan vaikeaa, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä varoittaa.

Vakuutusyhtiöt korvasivat esimerkiksi vesivahinkoja ja niistä johtuvia kosteus- ja homevauriota vuonna 2012 yli 160 miljoonalla eurolla. Määrä on kasvanut merkittävästi, ja se johtuu pääosin puutteellisesta kunnossapidosta ja korjaamisesta. Taloteknisten korjausten lisäksi tarvitaan julkisivu-, ikkuna-, vesikatto- ja hissiremontteja.

Pankkien lainakäytännössä asuntoyhtiöt rinnastetaan yrityksiin. Käytännössä taloyhtiöt ovat kuitenkin riskittömiä lainanottajia.

- Asuntolainojen kysyntä on vähentynyt, ja tämä voi näkyä perusparannuksiin haettavien lainojen ehdoissa. Taloyhtiöitä voi rokottaa, kun tiedetään, että rakennusten iän perusteella edessä on välttämättömiä korjauksia, Syrjälä arvelee.

Maamme rakennuskannan korjausvelka on jopa 50 miljardia euroa. Määrä on merkittävä määrä suhteessa koko rakennuskannan 350 miljardin euron arvoon. Korjausten ja kulumisen välille on 2000-luvulla jäänyt vuosittain noin 3 miljardin euron korjausvelka.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen avasi 12. heinäkuuta Hyvinkäällä käynnistyneet Asuntomessut korostamalla digitaalisuuden ja teknologian merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa, asumisessa ja asuinalueiden kehittämisessä. Ministerin mukaan teknologian hyödyntämisen punainen lanka on oltava vahva suhde kansalaiseen ja asumisen arkeen.

"Tärkeää on, että kansalainen pystyy käyttämään tietoa ja tekniikkaa ja toisaalta, että kansalainen jättää jälkensä uuden tiedon tuottamista varten, kuten ruuhkien tunnistamiseksi ja poistamiseksi", ministeri korosti.

Tulevaisuudessa asumisen ja rakentamisen hyötynä ovat ministerin mukaan paitsi nopeat tietoliikenneyhteydet, myös esimerkiksi tietomallintaminen, 3D-tulostaminen ja nanoteknologia.

"Rakennukset ovat hyvin älykkäitä: ne toimivat energiatehokkaasti, akustisesti, paloturvallisesti ja oikein tehtyinä myös kosteusteknisesti hyvin. Niihin on jo nyt liitettävissä runsaasti analysoivia ja ennakoivia antureita. Visioissa on vilisevät elämää helpottava tekniikka ja turvaa tuovaa liikkumisen ohjaus", ministeri kuvasi messujen avajaispuheenvuorossaan.

Korjausrakentamisella työllisyyttä ja parempaa asumista

Ministeri Viitanen muistutti älyrakentamisen merkityksen lisäksi myös korjausrakentamisen tärkeydestä. Erityisesti lähiöissä on huomattavasti korjattavia rakennuksia.

"Tulen esittämään lisätalousarvioon erilaisia toimia, joilla voisimme tukea paitsi kotimaista työllisyyttä, myös edistää lähiöiden korjaamista. Tästä hyötyisivät kaikki", hän korosti.

Asuntoministeri lanseerasi aiemmin "Viitasen lähiövitoset", eli viisi näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen. Yksi keskeisistä painopisteistä on lähiöiden korjaus- ja täydennysrakentaminen.

Suomen Vuokranantajat ry varoittaa vuokranantajia viidestä yleisestä virheestä, joiden vuoksi vuokraus voi epäonnistua, vaikka markkinat käyvät kuumina.

1. Asunto on väärän kokoinen
Moni kolmiota tai neliötä vuokraava voi kärvistellä pitkään ilman vuokralaista ja ihmetellä missä vika, kun näytölle ei tule ketään. Ratkaisu on monesti se, että pyyntivuokraa joudutaan laskemaan sesongista huolimatta roimastikin, jotta asunnon saa vuokralle. Tämä on vuokranantajalle harmillista, mutta kuuluu vuokraustoiminnan luonteeseen.

2. Vuokra-asuntoilmoitus epäonnistuu
Jos ilmoituksessa ei ole hyviä kuvia, pohjapiirustusta eikä asukkaan kannalta tärkeimpiä perustietoja se ei houkuttele hyviä vuokralaisia. Näytölle pitäisi saada juuri tästä asunnosta kiinnostuneita, maksukykyisiä ja luotettavia vuokralaiskandidaatteja. Kandidaatitkaan eivät halua rampata turhaan näytöillä asunnoissa, jotka osoittautuvat paikan päällä nähtyinä heille täysin sopimattomiksi. Vaivaa ilmoituksensa eteen nähneet vuokranantajat nappaavat yleensä parhaimmat ja motivoituneimmat vuokralaiset.

3. Asunnon näyttö järjestetään huonosti
Asunto, jota ei ole siivottu, joka haisee epämiellyttävälle, johon ei tule valoa ja jossa on selkeitä tavaroiden säilytysongelmia, ei saa vuokralaisia hihkuen täyttämään yhteystietolomaketta. Kunnon siivous, tuuletus ja yksinkertaiset kaappiratkaisut pelastavat tilanteen.

4. Luotetaan vain nätteihin nuoriin naisiin
Sukupuoli ja ikä eivät ole minkäänlaisia takeita vuokralaisen maksukyvystä, siisteydestä, säntillisyydestä, saatikka pysyvyydestä. Parasta olisi seuloa näytöllä omaan strategiaan sopivin mahdollinen tyyppi kuten vaikka kampusalueelle opiskelija tai rauhalliselle arvoalueelle työkomennuksella oleva iäkkäämpi henkilö.

5. Vuokralaisen taustoja ei tarkisteta
Sijoitustoiminnalle ei tee terää se, että muutaman kuukauden päästä vuokrasuhteen alusta vuokralainen osoittautuu maksukyvyttömäksi lukuisien ulosotossa olevien puhelin-, hammaslääkäri- ja pikavippilaskujen vuoksi. Vuokranantajan kannattaa aina tarkistaa kandidaatin luottotiedot ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Suomen rakennuskannan kunnossapito on laiminlyöty siinä määrin, että jo lähitulevaisuudessa korjauksiin joudutaan panostamaan merkittävästi enemmän kuin mitä normaali kuluminen edellyttäisi. Tämä koskee sekä julkisia että yksityisiä rakennuksia. Omistajat eivät tiedä kiinteistöjensä kuntoa, ja jopa rakennuksen iän perusteella odotettavat korjaukset tulevat yllätyksinä. Kun niihin ei ole henkisesti ja taloudellisesti varauduttu, ne jätetään tekemättä. Kunnossapidon laiminlyönti ja korjausten lykkääminen lisäävät tulevaa korjaustarvetta, kasvattavat kustannuksia ja pahentavat terveyshaittoja.

- Kyse on siitä, millaisen Suomen ja minkälaisen ympäristön suomalaisille haluamme luoda. Rakennusten päästäminen rapistumaan on tietoinen valinta, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.

Poliitikot ovat varsin yksimielisiä siitä, että korjaamista on avitettava valtion tukitoimenpitein. Kärkeen ovat nousseet homerakennukset ja lähiöt. Monissa kunnissa on rahoituksen puutteessa jouduttu keskeyttämään rakennusten ylläpidon vaatimia hankkeita ja siirtämään niitä jopa 10 vuotta eteenpäin.

- Korjausvelan pienentämiseksi ei tarvitse keksiä uusia keinoja. Riittää, että varmistetaan jo tehtyjen toimenpide- ja kehittämislinjausten toteuttaminen. Ensimmäiseksi tulee lisätä omistajien tietoisuutta korjausvelan ja sen kasvun vaikutuksista. Tällöin osakkaillekin syntyy mielenkiintoa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, Syrjälä uskoo.

Omistajat vastaavat rakennustensa kunnosta ja korjausten rahoittamisesta. Korjausvelan hallintaan ja korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen mallisuorituksia ja taloudellisia kannustimia. Vuoden 2009 korjausavustus osoitti, että pienelläkin tuella voidaan käynnistää merkittäviä toimenpiteitä. 100 miljoonaa taloyhtiöiden korjausavustuksiin saisi liikkeelle miljardin investoinnit ja työllistäisi 16 000 henkilöä. Valtion panostus palaisi takaisin verotuloina ja työttömyyskorvausten pienenemisenä.

Elokuun budjettiriihessä pitäisi päättää lisärahoituksesta jo tälle vuodelle, ja ensi vuoden budjetista alkaen rakentaa selkeä toimenpide- ja rahoitusohjelma rakennuskannan rappeutumisen hidastamiseksi. Kotitalousvähennys tulisi myös palauttaa aiemmalle tasolle, ja sen soveltamisaluetta laajentaa koskemaan asuntoyhtiöiden korjaustoimenpiteitä, jolloin kerros- ja rivitaloasukkaat olisivat samassa asemassa omakotiasujien kanssa.

- Tukien käytössä on varmistettava, että toimenpiteissä menetellään tilaajavastuulain mukaisesti ja työvoimasta suoritetaan yhteiskunnalliset velvoitteet, Syrjälä painottaa.

Rakennetun omaisuuden tila eli ROTI-raportti arvioi rakennuskannan korjausvelaksi 30 - 50 miljardia euroa. Vuonna 2011 asuinrakennuksia korjattiin 6,8 miljardilla eurolla ja muita rakennuksia 3,3 miljardilla eli yhteensä runsaalla 10 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti asuintalojen kulumiseksi arvioitiin 7,5 miljardia euroa ja muiden talonrakennusten 6,3 miljardia euroa eli yhteensä 13,8 miljardia euroa. Korjausvelka kasvoi noin 3,7 miljardilla eurolla. Tehtyjen korjausten ja kulumisen välille on 2000-luvulla jäänyt vuosittain noin 3 miljardin korjausvelka.

Ikkunoiden korjaus-, huolto- ja tiivistysalalle tarvitaan osaajia.

- Ikkunoiden huolto sekä tiivistystyöt epäonnistuvat usein siitä syystä, että alalta puuttuu koulutusjärjestelmä ja toimijoiden pätevyysvaatimukset, ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen sanoo.

Osaamisessa on ollut puutteita koko ketjussa eli tutkimisessa, suunnittelussa, valvonnassa sekä huolto- ja tiivistystöissä.

- Alalle tarvitaan selkeä koulutuspolku ja pätevöitymisjärjestelmä, Laaksonen jatkaa.

Jos asukkaat tuntisivat toisensa paremmin, monet kinat jäisivät käymättä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm sanoo.

Näin häiriötilanteissa edetään

1. Kun havaitset häiriötä, kirjaa se ylös: millaista häiriö oli, milloin ja mihin kellonaikaan sitä tapahtui.
2. Jos häiriö on jatkuvaa tai toistuvaa, ota asia puheeksi naapurin kanssa. Usein pelkkä keskustelu saattaa riittää, sillä asukas ei välttämättä ymmärrä olevansa häiriöksi.
3. Muista oma turvallisuus. Harkitse tilanteen mukaan, kannattaako naapurin oven taakse mennä koputtelemaan. Väkivaltatilanteissa on parempi soittaa poliisit paikalle.
4. Jos keskustelu naapurin kanssa ei auta, tee häiriöstä kirjallinen ilmoitus ja ota yhteyttä isännöintiin.
5. Isännöinti arvioi, pitääkö tilanteeseen puuttua ja huomauttaa häiriöstä. Tarvittaessa taloyhtiön johto toimii sovittelijana ja pyrkii löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
6. Jos sovittelu ei tuota tulosta, taloyhtiön hallitus voi päättää, että se antaa häiriköivälle asukkaalle varoituksen asunnon hallintaanotosta. Jos häirikkö on vuokralainen, varoitus annetaan sekä vuokralaiselle että asunnon omistajalle.
7. Asukkaalle pitää kertoa jo varoituksessa peruste asunnon mahdolliselle hallintaanotolle. Hallintaanotto tapahtuu aina painavista syistä, ja häiritsevän toiminnan tulee olla jatkuvaa tai toistuvaa.

Yksi varoitus riittää

Yleinen uskomus on, että huoneiston hallintaanotto ja asukkaan häätö edellyttävät kolmea varoitusta. Todellisuudessa jo yksi varoitus riittää, jos asukas sen saatuaan jatkaa häiritsemistä.

Varoitus annetaan kirjallisesti ja sen toimittaa perille haastemies tai isännöitsijä henkilökohtaisesti todistajan läsnä ollessa tai postin kautta saantitodistuskirjeenä. Tärkeää on, että taloyhtiö voi todistaa toimittaneensa varoituksen perille, jos vastaanottaja myöhemmin kiistäisi saaneensa sen.

Taloyhtiön pelastussuunnitelmassa on varauduttava lähialueella tapahtuviin tulipaloihin tai muihin onnettomuustilanteisiin. Kun ulkona on myrkyllisiä kaasuja tai savua, asukkaiden oikea toiminta on keskeisessä osassa.

Asukkaan on tärkeää tietää, millainen ilmanvaihtojärjestelmä talossa on. - Ilmanvaihtojärjestelmät ovat rakennuskohtaisia ja vaihtelevat esimerkiksi rakennuksen iän mukaan. Pelastussuunnitelma on oikea paikka kartoittaa taloyhtiön riskit ja antaa toimintaohjeita erilaisiin vaaratilanteisiin, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino toteaa.

- Taloyhtiön hallituksen on huolehdittava siitä, että pelastussuunnitelma on ajan tasalla. Asukkaille on myös tiedotettava pelastussuunnitelmasta, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen sanoo.

Näin varaudut onnettomuuteen

1. Tutustu huolellisesti kotitalosi pelastussuunnitelmaan. Selvitä, onko rakennuksessa

• keskitetty koneellinen ilmanvaihto
• asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto
• painovoimainen ilmanvaihto.

Jos kotitalossasi on asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto, selvitä, kuinka se pysäytetään.

Jos kotitalossasi on painovoimainen ilmanvaihto, varaa kotiin ilmanvaihtoaukkojen tukkimiseen sopivia tarvikkeita, kuten esim. ilmastointi- tai maalarinteippiä.

2. Käy perheesi kanssa läpi erilaisia onnettomuustilanteita. Neuvo, kuinka lasten tulee toimia, jos he ovat onnettomuuden sattuessa yksin kotona.

Näin toimit, jos savu tai kaasu uhkaa levitä ulkoa sisälle

1. Pysyttele sisätiloissa.
2. Jos kotitalossasi on keskitetty koneellinen ilmanvaihto, sen pysäyttämisestä huolehtii pelastussuunnitelmassa määritelty henkilö, kuten suojelujohtaja.
3. Jos kotitalossasi on asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto, toimi pelastussuunnitelmassa annettujen ohjeiden mukaan laitteiston pysäyttämiseksi.
4. Jos kotitalossasi on painovoimainen ilmanvaihto, sulje asuntosi ovet, ikkunat, tuloilmaventtiilit ja ilmanvaihtoaukot. Tiivistä lisäksi ikkunoiden ja ovien raot esimerkiksi maalarinteipillä. Ilmanvaihtoaukot sijaitsevat tavallisesti ikkunoiden lähettyvillä.
5. Seuraa viranomaisten antamia ohjeita radiosta ja televisiosta.

Eilen päättyneillä Asuntomessuilla vieraili 12.7.–11.8. välisenä aikana yhteensä 131 033 maksanutta kävijää*. Päiväkohtainen kävijäennätys 6387 tehtiin lauantaina 10.8.

 - Messukävijät ovat Sanoma Digital Oy:n tekemän kävijätutkimuksen mukaan olleet erittäin tyytyväisiä tämän vuoden messuihin. Kävijöistä 93 prosenttia on pitänyt messuja hyvinä tai erinomaisina. Olemme tyytyväisiä, että pystymme vuodesta toiseen täyttämään kävijöiden odotukset ja tarjoamaan laadukkaat ja hyvät Asuntomessut, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Tämä messukesä tullaan muistamaan perheiden näköisistä kodeista sekä vaihtoehtoisesta asumisesta, kuten PiiriHousesta ja merikonttiin rakennetusta asunnosta.

- Tänä vuonna toimme esille messujen rakentajaperheiden tarinat, eli tarinat ovien takaa. Tämä varmaan osaltaan vielä lisäsi messukävijöiden tyytyväisyyttä, joka oli korkeampi kuin viime vuonna. Lisäksi toimme alueelle vaihtoehtoisia asuntomalleja, sillä tehtävämme on myös herättää keskustelua asumisen saralla, Heiskanen jatkaa.

Hyvinkään imago parani

- Tavoitteenamme oli tuoda Asuntomessujen myötä esille Hyvinkäätä ja uutta Metsäkaltevan asuinaluetta. Kaupunki ja messualue ovat saaneet paljon positiivista huomiota, vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupungilta sanoo.

Kuukauden kestänyt messutapahtuma on näkynyt myönteisesti koko kaupungissa, ja ulkopaikkakunnilta saapuneet messukävijät viihtyivät myös Hyvinkään keskustassa.

- Asuntomessuista ovat hyötyneet niin seudun hotellit, ravintolat, kauppiaat kuin muut matkailukohteet, Hyvinkään kaupungin viestintäpäällikkö Sari-Leena Humppi iloitsee.

Hyvinkään kaupunki teetti kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa mittaavan seurantatutkimuksen keväällä.

- Asuntomessujen vaikutus Hyvinkään tunnettuuteen ja imagoon ovat jo nyt nähtävissä. Positiivisen palauteryöpyn keränneet linja-autojen messuoppaat ovat kertoneet kaupungin tarinaa yli sadalletuhannelle messuvieraalle, Humppi kertoo.

*Lopullinen virallinen kävijäluku vahvistetaan noin kuukauden kuluessa Levikintarkastus Oy:n suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen.

Insinööritoimisto RI-konsultit Oy:n liiketoiminta siirtyy 1.9. Karvekselle.

Karves Suunnittelu Oy osti Insinööritoimisto RI-konsultit Oy:n liiketoiminnan tänään 12.8.2013 päivätyllä kauppakirjalla. Myös koko RI-konsultit Oy:n henkilökunta, 7 henkilöä, siirtyy 1.9.2013 alkaen Karves Suunnittelu Oy:n palvelukseen.

”Yritysosto vahvistaa yritystämme rakennesuunnittelun puolella. Voimme nyt tarjota nykyisille ja tuleville asiakkuuksillemme entistä enemmän rakenne- ja arkkitehtisuunnittelua esimerkiksi julkisivuremontteihin tai vaativimpiin kiinteistönkehitysprojekteihin. Yhdistymisen myötä projektien suunnittelu voidaan toteuttaa avaimet käteen periaatteella monenlaisiin hankkeisiin,” Karves Suunnittelu Oy:n ja Karves Energia & Valvonta Oy:n toimitusjohtaja Kim Karves kertoo. Vuosia jatkunut yhteistyö RI-konsultit Oy:n ja Karves Suunnittelu Oy:n välillä on tuottanut lukuisia onnistuneita projekteja ja kohteita.

Yhdistyminen luonteva jatkumo

RI-konsultit Oy:n liikevaihto on viime vuosina ollut noin 0,5 Meur. Yritysoston myötä Karves Yhtiöiden, eli Karves Suunnittelu Oy:n ja Karves Energia & Valvonta Oy:n liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan hieman vajaa 3 Meur. Yritykset työllistävät yhteensä 34 henkilöä. 

”Erikoistuminen on tuonut meille vakaan pohjan ja tuloksekkaat asiakassuhteet. Yhteistyötä Karves Suunnittelu Oy:n kanssa on ollut jo kymmenen vuoden ajan. Tiiviimpi yhteistyö ja toimintojen yhdistäminen on luonteva seuraus pitkään jatkuneesta ja loistavasta yhteistyöstä,” RI-konsultit Oy:n toimitusjohtaja Sakari Siikaoja summaa yhteen.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen aloittaa 16. elokuuta viisi paikkakuntaa kattavan lähiökiertueen, jossa kerätään ideoita lähiöiden kehittämiseen asukkailta ja muilta asiantuntijoilta. Eri paikkakunnilla teemoina ovat muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, täydennys- ja korjausrakentaminen sekä asuinalueiden viihtyisyyden parantaminen.

Kiertue käynnistyy Kotkan Karhuvuoressa, jossa kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa pohditaan asuinalueen haasteita, vahvuuksia ja yhteisöllisyyden merkitystä. Lisäksi Viitanen tutustuu jo 20 vuotta toimineen korttelikoti Muorikan toimintaan. Kotkasta kiertue jatkuu Lahden Liipolaan, Turun Varissuolle, Vantaan Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen sekä Tampereen Tesomaan.

"Lähiöiden kehittämisessä on saatava uusi vaihde päälle. Haluan kiertueella tavata mahdollisimman paljon lähiöiden asukkaita, aktiivisia toimijoita ja asiantuntijoita kuullakseni ideoita ja hyviä käytännön esimerkkejä. Paikalliset asukkaat ovat avainroolissa oman elinympäristönsä kehittämisessä", ministeri Viitanen sanoo.

Kiertueen taustalla ovat ministeri Viitasen 27. kesäkuuta esittelemät "Viitasen lähiöviitoset" eli viisi näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen. Lähiöitä tarkastellaan korjaamisen ja rakentamisen, palveluiden, eriytymisen estämisen, turvallisuuden ja tulevaisuudenvisioiden näkökulmasta. Painopisteinä ovat lähiöiden korjaus- ja täydennysrakentaminen, yhteistyön kehittäminen niin ministeriö- kuin kuntatasolla sekä uusien toimintatapojen edistäminen lähiöiden kehittämiseksi ja asukkaiden oman toiminnan helpottamiseksi.

Ministeri Viitasen lähiökiertueen aikataulu:

• 16.8. Karhuvuori, Kotka: avoin keskustelutilaisuus "Kaikkien Karhuvuori" kirjastossa (os. Taruraitti 4) kello 9.30-10.45
• 2.9. Liipola, Lahti
• 6.9. Varissuo, Turku
• 9.9. Myyrmäki ja Martinlaakso, Vantaa
• 13.9. Tesoma, Tampere

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 0,7 prosenttia vuoden 2013 heinäkuussa edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,1 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 0,3 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,6 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Kesäkuusta heinäkuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi laski 0,2 prosenttia. Työpanosten ja muiden panosten hinnat pysyivät edellisen kuukauden tasolla. Tarvikkeiden hinnat laskivat 0,4 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on asettanut 15. elokuuta remonttiryhmän, joka etsii keinoja lähiöiden korjaamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Taustalla on huoli korjausvajeen kasvusta. Erityisesti 1960-1970-luvuilla rakennetut lähiöt ovat tulossa peruskorjausikään.

"Lähes 1,5 miljoonan eli joka neljännen suomalaisen koti on lähiössä, joten erilaiset korjausrakentamisen hankkeet tulevat vaikuttamaan lähivuosina monen meistä elämään. Siksi on tärkeää löytää uusia ratkaisuja lähiöiden korjaamiseen ja hyödyntää esimerkiksi täydennysrakentamisessa jo kehitettyjä hyviä käytäntöjä", sanoo asunto- ja viestintäministeri Viitanen.

Remonttiryhmäksi nimetyn työryhmän tehtävänä on tehdä esitys lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteistä sekä rahoitus- ja tukimalleista, joilla vähennetään lähiöiden korjausvajetta vuosina 2015-2025. Tavoitteena on myös parantaa korjausrakentamisen laatua.

"Lähiöiden kiinteistöt vastaavat noin neljännestä Suomen kansallisvarallisuudesta. Sekä asukkaiden että koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että korjausvajetta aletaan suunnitelmallisesti kuroa umpeen. Samalla on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota korjausrakentamisen laatuun", Viitanen sanoo.

Rakennukset muodostavat yli puolet ja rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan lähes kolme neljäsosaa Suomen kansallisvarallisuudesta. Koko rakennuskannan korjaustarpeen on arvioitu olevan tällä hetkellä 30-50 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus on yli puolet. Asuntokannan korjaustarpeen onkin arvioitu olevan vuosina 2016-2025 arvoltaan noin 1,9 miljardia euroa vuosittain.

Remonttiryhmään kuuluvat yliopisto-opettaja Harri Hagan (Tampereen teknillinen yliopisto), toiminnanjohtaja Ahto Aunela (Tampereen vuokratalosäätiö/VTS-Kodit), neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa (valtiovarainministeriö), toimitusjohtaja Teija Ojankoski (VAV Asunnot), johtaja Timo Stenius (Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia) ja hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen (Vahanen-Yhtiö). Ryhmä valitsee joukostaan puheenjohtajan. Sihteerinä toimii yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.

Työryhmän toimikausi päättyy 15.2.2014.

Lisäksi ministeri Viitanen aloittaa viisi paikkakuntaa kattavan lähiökiertueen, joka käynnistyy 16. elokuuta Kotkan Karhuvuoresta. Muita paikkakuntia ovat Lahti, Turku, Vantaa ja Tampere.

• Remonttiryhmän asettamispäätös (pdf)
• Ministeri Viitasen lähiökiertue käynnistyy Kotkasta - haussa ideoita ja esimerkkejä lähiöiden kehittämiseen  (tiedote 13.8.2013)
• Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen: Lähiöiden kehittämisessä uusi vaihde päälle (tiedote 27.6.2013)

Rakennusliitto haluaa julkisen selvityksen tämän vuoden työllisyysmäärärahojen käytöstä.

Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan työllisyysmäärärahoja olisi käyttämättä tälle vuodelle peräti 430 miljoonaa euroa. Tämän vuoden työllisyysmäärärahat ovat yhteensä 546 miljoonaa.

-Jos työllisyysmäärärahoja ei ole saatu suurtyöttömyyden aikana käytettyä, on aivan turha huutaa niitä lisää lisäbudjetteihin tai ensi vuoden tulo- ja menoarvioon, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Rakennusalankin työttömyys on jatkunut koko kesän ajan korkeana.

-Aivan viime päivinä yritykset ovat ilmoittaneet uusista väen vähennyksistä, joten talvella rakennusalan työttömyys voi nousta yli 25 prosenttiin, arvioi Harjuniemi.

Rakennusliitto muistuttaa, että työttömien toimeentuloon puututtiin jo aiemmin hallituksen ratkaisuissa. Kevään talousriihessä hallitus sopi, että alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaisen kesto lyhenee 400 päivään. 

-Se iskee koviten nuoriin työttömiin. Sen vastapainona pitäisi olla nuorten yhteiskuntatakuu, jossa  jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jo nyt tiedämme, ettei tämä yhtälö toimi.

Rakennusalan työttömyyskassassa oli keskellä parasta rakennuskautta heinäkuussa 7120 työtöntä eli 12 % kassan jäsenistä. Tämä on noin tuhat enemmän kuin vuosi sitten.

-Näyttää siltä, että tulossa on viimevuotistakin vaikeampi talvi, jos mitään ei tehdä. Rakennusalalla voitaisiin tehdä monia toimia ilman suuria rahojakin esim. järkevöittää joitain sosiaalisen vuokra-asuntorakentamisen säädöksiä. Se poikisi työn ja verojen lisäksi myös kämppiä nuorille ja muille asunnon tarpeessa oleville, sanoo Harjuniemi.

Helsingin rakennusvalvontavirasto on julkaissut Omakotiasukkaan oppaan, joka antaa neuvoja ja ohjeita helsinkiläisille omakotiasujille.

Kiinteistön haltija vastaa kiinteistön kunnosta, joten omakotiasumiseen sisältyy monia tehtäviä ja velvollisuuksia. Omakotiasukas huolehtii kiinteistön kunnon seuraamisesta, tarkastusten pyytämisestä, rakennusten ja pihapiirin ylläpidosta sekä lähes jatkuvasta kunnostuksesta. Omakotiasujaa saattaa joskus askarruttaa, mitkä tehtävät kuuluvat asukkaan vastuulle tai mitkä toimenpiteet edellyttävät lupaa. Uunituore Omakotiasukkaan opas neuvoo helsinkiläisiä omakotiasukkaita tehtävien hoitamisessa ja ohjaa lupa-asioissa.

Omakotiasukkaan opas on kattava tietopaketti, joka käsittelee muun muassa vanhojen omakotialueiden suojelua, kaavoituksen ja asemakaavan vaikutusta omakotialueiden rakentamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen tarvittavia lupia, piharakentamista, energiahuoltoa, paloturvallisuutta, tontin vuokraamista, kiinteistöveroa, katujen ylläpitovastuiden jakautumista, postinjakelua sekä asuntoalueen järjestyksenpitoa.

Idea oppaaseen tuli Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksestä, joka on Suomen vanhin omakotiyhdistys. Oppaan on koonnut Helsingin rakennusvalvontavirasto, mutta se sisältää myös muissa Helsingin virastoissa hoidettavia asioita. Julkaisu toimii ensisijaisesti verkkojulkaisuna, jota rakennusvalvontavirasto jatkossa täydentää ja päivittää. Verkkojulkaisun tekstilinkkien avulla lukija etenee helposti itseään kiinnostavan tiedon luokse. Oppaasta tehdään lisäksi painettu versio, joka ilmestyy syyskuussa 2013. Painettuun julkaisuun voi tutustua rakennusvalvonnan palvelupiste Tellingissä.

Oppaan selattava Flash-julkaisu sekä tulostettavissa tai omalle koneelle ladattavissa oleva PDF-julkaisu löytyvät rakennusvalvontaviraston Julkaisut -sivulta.

RAKLI alkaa kehittää keinoja rakennushankkeiden kosteudenhallintaan yhdessä jäsentensä, muun muassa Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen, kanssa. Syyskuussa käynnistyvällä hankintaklinikalle osallistuu laajasti rakentamisen laadun parantamisesta kiinnostuneita toimijoita rakennuttajista rakentajiin. Yhdessä etsitään tapoja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita niin, ettei kosteusvaurioita syntyisi. Kosteusongelmat ovat merkittävä terveydellisten ja taloudellisten haittojen aiheuttaja, jonka kiinteistö- ja rakennusalan toimijat haluavat nyt yhteisvoimin saada kuriin.

Syksyllä aloitettava työ pohjautuu viime kevään työpajoihin, joissa rakennuttajat totesivat kosteusongelmia aiheutuvan muun muassa huonosta kosteussuojauksesta ja työmaalogistiikan suunnittelusta, puutteellisesta ilmanvaihdosta sekä liian lyhyistä kuivumisajoista. Käydyissä keskusteluissa yhtenä vaihtoehtona kosteudenhallintaan esitettiin riskipaikkojen parempaa tunnistamista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja laajempaa sääsuojauksen käyttöä rakennustyömailla.

Yhteisenä tavoitteena kuiva rakennus

Nyt alkavalla klinikalla alan ammattilaiset ideoivat rakentamisen johtamisen tapoja, joilla toivottuun lopputulokseen päästään. Tavoitteena on erityisesti etsiä niitä toimenpiteitä, joiden avulla työn tilaaja, eli rakennuttaja voi osaltaan vähentää kosteushaittoja. Klinikan tuloksena syntyy suosituksia siitä, miten kosteudenhallinta pitäisi rakentamisprosessin eri vaiheissa huomioida. ”Haluamme löytää tavat varmistua siitä, että kiinteistönomistajalla on työmaan valmistuessa käsissään kuiva rakennus, joka on myös ylläpitovaiheessa helppo pitää sellaisena”, kiteyttää klinikan vetäjä Juho Kess hankkeen tavoitteen.

Kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät ovat avainasemassa, jotta pintakäsittelyvauriot tunnistetaan ajoissa. Edetessään vauriot saattavat johtaa pintojen laajamittaiseen uusimistarpeeseen ja kiinteistön arvon laskuun. Tikkurila Oyj:ssä toivotaan, että pintakäsittelyoppeja hakisi nykyistä useampi kiinteistöalalla työskentelevä.

Tikkurilan teknisen tuen päällikön Rami Kuparisen mukaan kiinteistöjen käyttäjillä ja omistajilla on tärkeä rooli, jotta pintakäsittelyvauriot tunnistetaan ajoissa ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Varhainen puuttuminen säästää rakennusten korjauskustannuksia.

– Pintavaurioiden selvittäminen on osa rakennuksen säännöllistä ja rutiininomaista kunnon seurantaa, ja se kuuluu isännöitsijöiden ja teknisten isännöitsijöiden lisäksi niin kiinteistön omistajille kuin käyttäjillekin.

Lähes jokainen pintavaurio tulee tutkia ja miettiä tilanteelle korjaussuunnitelma, Kuparinen sanoo.

Isännöitsijät vastaavat taloyhtiöissä perinteisten kuntokartoitusten tekemisestä ja voivat tarvittaessa tilata erillisiä kuntoarvioita alan erikoisosaajilta. Pienissä yhtiöissä omistajat yleensä hallinnoivat ja isännöivät kohdetta, jolloin vastuu kuntotarkastusten teettämisestä jää heille.

– Ammattitaidolla tehtyjä kuntotarkastuksia tehdään usein liian vähän. Tästä johtuen vauriot jäävät helposti huomaamatta ja pahenevat ajan kanssa. Koulutusta hakemaan toivomme yhä enemmän kiinteistöjen omistajien edustajia, taloyhtiöpäättäjiä ja isännöitsijöitä. Pintakäsittelytietous kuuluu kaikille, Kuparinen korostaa.

– Tarjoamme erityisesti ammattikunta-asiakkaille kohdistettua pintakäsittelyalan koulutusta menetelmistä, uusista tuotteista ja pintakäsittelyratkaisujen valintaan vaikuttavasta lainsäädännöstä, lisää Tikkurilan asiakasryhmäpäällikkö Marcus Wallström.

Syksyn 2013 ja kevään 2014 koulutukset käsittelevät laajasti mm. kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä sisä- ja ulkomaalausaiheita. Tarkempia tietoja löytyy Tikkurila-opiston juuri julkaistusta koulutuskalenterista ammattilaisille osoitteessa www.tikkurila.fi/opisto.