Ikääntyneiden odotetaan elävän yhä pidempään kotona, ja tämä lisää turvallisuusriskejä. Pelastuslaki velvoittaa hoitohenkilökuntaa raportoimaan kodeissa havaittavista turvallisuuspuutteista. Vaasan seudun ammattikorkeakoulujen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hankkeessa pyritään lisäämään hoitohenkilökunnan turvallisuusosaamista ja -tietoutta.

Suomen väestö ikääntyy, ja ikääntyneiden odotetaan asuvan kotona yhä pidempään. Kotona Paras - Hemma Bäst -hankkeen tarkoituksena on lisätä kotikäyntejä tekevien henkilöiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia tehdä turvallisuuteen liittyviä havaintoja ikääntyneiden kodeissa sekä kehittää kotona asumista tukevia toimintamalleja. Tällaisia ovat esimerkiksi arkea helpottavien apuvälineiden kehittäminen, omaisten jaksamisen tukeminen ja ikääntyneiden sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen. Novia ammattikorkeakoulun, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteisen projektin taustalla on pelastuslain sisältämä velvoite, jonka mukaan esimerkiksi kodinhoitohenkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa kodeissa havaittavista turvallisuuspuutteista.

Usein ikääntyneiden toimintakyky on rajoittunut, minkä vuoksi turvallisuuteen liittyviin asioihin tulisi kiinnittää yhä tarkemmin huomiota. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea kotipalvelu-, sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstön valmiutta havaita, ilmoittaa ja puuttua ikääntyneiden kodeissa havaittuihin turvallisuusriskeihin. Riskitilanteita aiheuttavat muun muassa sähkölaitteet. Niiden huono kunto ja päälle unohtaminen lisäävät tulipalon mahdollisuutta. Esimerkiksi liesiin on saatavissa erilaisia turvavarusteita, kuten ajastimia, joilla voidaan lisätä paloturvallisuutta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö vastaa hankkeessa asumisturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta, jota annetaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille, opiskelijoille sekä ikääntyneiden omaisille. Tavoitteena on lisätä myös eri tahojen, kuten koulujen, hoitolaitosten sekä pelastuslaitosten yhteistyötä turvallisuusasioissa. Hanke toteutetaan Pohjanmaalla syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Rahoittajina toimivat EU (Aluekehitysrahasto EAKR), Pohjanmaan liitto, Yh NOVIA, VAMK, SPEK ja Palonsuojelun edistämissäätiö. 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloittaa kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen marraskuussa 2013. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten mukaan vuoden 2014 alusta kaikilla vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä tulee olla lasin ja metallin erilliskeräys. Pienemmätkin kiinteistöt voivat halutessaan liittyä keräykseen.

HSY toimittaa kiinteistöille lajittelutarroilla varustetut siniset 240 litran jäteastiat lokakuun aikana. Astiat tyhjennetään kiinteistön koosta riippuen neljän tai kahdeksan viikon välein. Keräykseen käytetään jäteautoa, jossa on erilliset kammiot lasille ja metallille.

Kerätty metalli ja lasi hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksessa, mikä vähentää maasta louhittavan raaka-aineen tarvetta. Uusiokäytössä säästetään louhintaan ja raaka-aineen prosessointiin verrattuna energiaa jopa 90 prosenttia ja samalla myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Kiinteistökohtainen keräys helpottaa ihmisten jätteidenlajittelua kotona. HSY:n kyselyssä (2012) asukkaat kertoivat kaipaavansa lasin ja metallin keräysastioita omiin roskakatoksiinsa.

Lasin ja metallin lisäksi muiden, jo aikaisemmin lajiteltujen jätelajien kuten biojätteen, paperin ja kartongin erilliskeräys jatkuu, ja kerätty materiaali ohjataan kierrätykseen.

Kierrätykseen kelpaamaton sekajäte hyödynnetään jatkossa energiantuotannossa, kun Vantaan Energian jätevoimalaitos otetaan käyttöön vuonna 2014.

HSY on ollut yhteydessä isännöitsijöihin lasin- ja metallinkeräyksen aloittamisesta.

Lisätietoja

Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuoteen 2017 mennessä, arvoidaan Asumismenot 2013 -tutkimuksessa. Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä vuosina 2013–2017. Viime vuosina vuokralla asuvien asumismenot ovat kasvaneet omistusasujia nopeammin. Talouden aikanaan elpyessä omistusasujien (3,3 %) ja vuokralla asuvien (2,5 %) ero kaventuu korkojen nousun myötä. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat 3,4 prosenttia vuodessa tulevalla viisivuotiskaudella energian hinnan nousun myötä. Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, jossa on vuosittain tarkasteltu kotitalouksien asumismenoja.

Lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta Helsingissä yli 2 000 euroa kuukaudessa, kun taas Kouvolassa vastaavan huoneiston kustannukset ovat alle 1 000 euroa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella velallisten kotitalouksien kuukausittaiset lainanhoitomenot jäävät puoleen siitä, mitä ne ovat pääkaupunkiseudulla. Lyhennys ja korko kipuavat pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kerrostalon perheasunnossa yli tuhanteen euroon kuukaudessa, kun muualla Suomessa keskiarvo on noin 500 euroa. Pääkaupunkiseudun keskimääräistä korkeampi tuottavuus kumuloituu asuntojen hintoihin palkkojen noustessa. Pori ja Kouvola ovat halvimpia asuinkaupunkeja vuokralla asuville kotitalouksille sekä velallisille omistusasujille.

Lapsiperheelle sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen maksaa eniten   Helsingissä ja Espoossa, noin 1 900 (€/kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläistaloudelle halvimmat kaupungit ovat sen sijaan Oulu ja Seinäjoki (350 €/kk), Kouvola on toiseksi kallein (440 €/kk).

Veroilla on suuri merkitys erityisesti eläkeläistalouksille

Verojen osuus asunto-osakeyhtiön hoitokuluista on keskimäärin 1,30 euroa asuinneliötä kohden ja 27 prosenttia hoitokuluista. Suurimmat veroerät kerrostaloissa muodostuvat kaukolämpöön ja korjauksiin sisältyvistä veroista sekä kiinteistöverosta.

Omakotitaloissa verojen osuus on peräti 39 prosenttia, vaikka hoitokuluissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Suurimmat veroerät omakotitalossa ovat kiinteistövero sekä sähkön yhteydessä maksettavat sähkövero ja arvonlisävero. Veroratkaisuilla on suurin suhteellinen vaikutus omakotitalossa asuville eläkeläistalouksille, joiden asumismenot koostuvat tyypillisesti kokonaan hoitokuluista.

Remonteissa piilee merkittävä menoerä kotitalouksille

Tyypillisimmät kotitalouksien remontit nostavat kotitalouksien asumismenoja arviolta 60 – 240 euroa kuukaudessa. Kalliit putki-, julkisivu- tai lämmitystavan muutosremontit maksetaan takaisin tyypillisesti 15 vuodessa, jolloin kuukausikustannus jää samansuuruiseksi kuin kevyemmissä remonteissa, joissa takaisinmaksuaika jää usein noin viiteen vuoteen.

Pääkaupunkiseudulla remonttien kokonaiskustannukset ovat lähes kaksinkertaisia pieniin kaupunkeihin verrattuna. Osaltaan hintojen eroa selittää pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen muuta maata pienemmät neliöt ja tehdyn työn määrä. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi. putkistoremonttien yhteydessä tehdään muita korjauksia muuta maata enemmän.

Remonttikustannukset muodostavat huomattavan osan omakotitaloasumisen kustannuksista. Tyyppiremonttien hinnat ja kuukausikustannukset ovat pientaloissa suuremmat kuin muissa asumismuodoissa. Remonttien laajuus vaihtelee omakotitaloissa muita asumismuotoja enemmän.

Asumismenojen ripeälle nousulle ei näy loppua

Talouden elpymisen myötä energian hinnat ja korot lähtevät nousuun. Nämä luovat osaltaan nousupaineita asumismenoihin. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee olemaan seuraavallakin vaalikaudella ajankohtainen. Mikäli julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan ensisijaisesti asumisen verotusta kiristämällä, saattaa asumismenojen nousu olla huomattavasti nopeampaa kuin ennakoitu kehitys.

.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa on tavoite nostaa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuotoista. Verotuottojen kasvattamisen ohella tavoitteena on tehdä kuntien tulopuolesta nykyistä vähemmän suhdanteiden mukaan vaihteleva. Osana tätä tavoitetta valtionvarainministeriöllä on parhaillaan lausunnolla hallituksen esitysluonnos kiinteistöverosta. Esityksen mukaan kiinteistövero kiristyy ensi vuodesta lähtien noin 10 prosenttia ilman, että kosketaan kiinteistöveroprosentteihin. Kiristys muodostuu ikäalennusten leikkauksesta, rakennusten jälleenhankinta-arvojen nostamisesta sekä rakennusmaan verotusarvojen nostamisesta.

Kerrostalojen ylläpitokustannukset ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin miltei viisi prosenttia vuodessa, selvästi enemmän kuin käytettävissä olevat tulot. Tulevina vuosina ero myös jatkunee suurena. Asumiskustannukset ovat erkaantumassa yhä selvemmin tulokehityksestä. Tätä kehitystä kiinteistöveron kiristyksen kaltaiset toimenpiteet yhä voimistavat. Onkin yhä enemmän syytä pohtia poliittisesti, millä tämä kierre saataisiin katkaistua, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Taloyhtiöremonttien kotitalousvähennyksellä vauhtia korjauksiin ja talouteen

Kiinteistöliiton mielestä kotitalousvähennys on laajennettava asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin. Uudistus puskisi lisävauhtia korjausrakentamiseen, ja auttaisi rajoittamaan korjausvelan kasvua. Lisäksi kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi hyödyllinen energiatehokkuustavoitteiden ja energian säästön saavuttamisen kannalta. Kiinteistöliitto on tehnyt asiaa koskevan aloitteen, toteaa Harri Hiltunen.

Omakotiliitto: kiinteistö- ja energiaveron kiristyksistä luovuttava

Omakotiliiton mielestä kiinteistöveron avulla ei pidä paikata kuntataloutta. Kiinteistöveroja ollaan nyt kiristämässä kiinteistöjen arvostusperusteiden nostamisella. Näyttää siltä, että ikäalennuksista tuleekin ´ikälisä´, kun pelkästään arvostusperusteiden nosto kasvattaa kiinteistöveroa miltei 10 prosenttia, korostaa toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Omakotiliitosta. Kiinteistöverotuksen avoimuus ja läpinäkyvyys kiinteistöveroprosentteihin perustuvana on menettämässä merkitystään, kun kiinteistöverotuksen perusteita hämärretään.

Valtioneuvoston kehysriihessä suunniteltu sähköveron korotus kohdistuu voimakkaasti erityisesti pientaloasumiseen ja korjausrakentamiseen. Lämmitysjärjestelmäremonttien edistämiseksi ja rakennusalan työtilanteen parantamiseksi olisi myös harkittava energia-avustusjärjestelmän laajentamista pientaloille.

Jo toteutuneet päätökset ovat erityisesti rangaisseet pientuloisia eläkeläisiä.Asumismenot 2013-tutkimuksessa omakotitaloissa asuvien eläkeläisten menot ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana eniten, öljyllä lämpiävässä omakotitalossa peräti 8,2 % vuosittain. Kotitalouksen pientalo-omaisuuden huolehtiminen edellyttää korjausinvestointeja ja siksi suunnitelluista asumismenojen nostoista pitää luopua.

Omakotiliitto palauttaisi kotitalousvähennyksen entiselle tasolleen

Kotitalousvähennyksen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri pientalojen remonteissa, korjausvelan poistamisessa, rakennusalan työllisyyden edistämisessä ja harmaan talouden torjunnassa. Omakotiliiton mielestä tässä suhdannetilanteessa on tärkeää, että kotitalousvähennyksen määrää korotetaan ja myös suunnittelu hyväksytään osaksi vähennystä. Kotitalousvähennyksen määrä tulee palauttaa entiselleen, 3000 euroon/puoliso ja määrään oikeuttava työn osuus tulee palauttaa 60 prosenttiin.

Vuoden 2013 -putkiremonttikilpailu etsii taloyhtiöitä, jotka ovat toteuttaneet putkiremontin menestyksellisellä tavalla. Vuoden paras putkiremontti -kilpailu järjestetään tänä vuonna seitsemännen kerran.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki taloyhtiöt, jotka ovat toteuttaneet putkiremontin. Putkiremontin on oltava valmistunut kuitenkin viimeistään 16.9.2013 mennessä.

Kilpailuehdotuksia voivat tehdä taloyhtiöt, suunnittelijat ja urakoitsijat. Ehdotuksen tulee olla taloyhtiön hallituksen hyväksymä. Vapaamuotoiset kilpailuehdotukset liitteineen on toimitettava 4.10.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen marjukka.vainio@kiinteistoliitto.fi tai juhani.siikala@saunalahti.fi.

Tuomaristo kutsuu voittajaehdokkaat haastatteluun esittelemään hankkeensa ennen voittajan valitsemista. Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailun voittaja julkistetaan Kiinteistö 2013 -messuilla Suomen Messukeskuksessa Helsingissä.

Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimii RI, ekonomi Juhani Siikala (AKHA ry) ja jäseninä ovat rakennusneuvos, AKHA ry:n puheenjohtaja Ben Grass, kehityspäällikkö Jari Virta (Kiinteistöliitto), neuvontainsinööri Jaakko Laksola (Kiinteistöliitto Uusimaa), päätoimittaja Asko Sirkiä (Kiinteistölehti) ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio (Kiinteistöliitto).

Vuoden putkiremontti -kilpailun järjestävät Hallitusammattilaiset AKHA ry, Kiinteistöliitto ja Kiinteistölehti.

Ympäristöministeriön ehdotuksessa korostuvat työllisyyttä edistävät toimenpiteet rakennusalalla sekä ympäristö- ja luonnonsuojelussa.

Asuntojen perusparannuksiin esitetään käynnistysavustusta

Ympäristöministeriö ehdottaa, että rakennusalan työllisyyttä elvyttäviä toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti asuinrakennusten perusparantamiseen. Korjausrakentamisen tukemisella on mahdollista työllistää nopeasti rakennusalan osaajia. Keinoksi perusparannushankkeiden käynnistämiseksi ministeriö ehdottaa asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustuksen käyttöönottoa. Tällä hetkellä suuri korjaustarve ja -potentiaali on erityisesti 1960- ja 1970-lukujen aikana rakennetussa asuntokannassa kasvukeskuskaupunkien lähiöissä. Määräaikainen käynnistysavustus kohdennettaisiin siten ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen.

Käynnistysavustuksiin ehdotetaan osoitettavaksi vuosina 2013-2014 yhteensä 140 miljoonaa euroa siten, että vuonna 2013 avustuksiin osoitettaisiin yhteensä enintään 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 yhteensä enintään 120 miljoonaa euroa. Käynnistysavustus myönnettäisiin valtion asuntorahaston varoista, ja sen myöntäisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Käynnistysavustuksia myönnettäisiin ARA-vuokra- ja ARA-asumisoikeustalojen sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamista varten. Avustuksen määrä voisi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista.

Asuinalueiden kehittämisohjelman laajentaminen

Ympäristöministeriö ehdottaa lisäksi Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013-2015 laajentamista niin, että avustusvaltuutta lisättäisiin asuinympäristön parantamiseen liittyvien investointien toteuttamiseen. Avustusten määrää nostettaisiin kuluvana vuonna 4 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon. Yhteensä avustuksia osoitettaisiin 18 miljoonaa euroa vuosina 2013 ja 2014. Kyseisten vuosien yhteensä 10 miljoonan euron lisäys kohdistettaisiin kasvukeskuskaupungeissa sellaisiin nopeasti käynnistettäviin hankkeisiin, joille on olemassa Asuinalueiden kehittämisohjelmassa tai sitä edeltäneessä Lähiöohjelmassa hyväksytty suunnitelma ja jotka edistävät alueen myönteistä kehitystä.

Ympäristö- ja luonnonsuojelutyöhön ehdotettu lisärahoitus

Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan 4 770 000 euroa lisämäärärahaa. Siitä 2 700 000 euroa käytettäisiin nuorten työllistämiseen Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävissä, 800 000 euroa merialueiden retki- ja suojasatamien kehittämiseen ja kunnostamiseen, 470 000 euroa Saariselän-Kiilopään lähialueen reittien ja palveluvarustuksen parantamiseen ja 800 000 euroa kansallispuistojen ja muiden luonto- ja retkeilykohteiden markkinoinnin ja palveluiden kehittämiseen Venäjältä tulevan matkailun tarpeisiin.

Lisäksi ympäristöministeriö esittää 7 870 000 euroa kahden rakennemuutosalueille sijoittuvan vesihuoltohankkeen valtion rahoitusosuuteen sekä viiden vesihuoltohankkeen rakentamisen aientamiseen. Hankkeilla toteutetaan valtakunnallista viemäröintiohjelmaa, tehostetaan alueiden yhdyskuntajätevesien ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyä siirtoviemärin varrella olevissa kiinteistöissä sekä parannetaan vedenjakelun toimintavarmuutta.

Lähde: Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriön tänään julkistamassa julkaisussa käsitellään ensi kertaa kattavasti lapsiperheiden asunnottomuutta, sen syitä ja ehkäisemisen keinoja Suomessa. Voimanpesähanke - häätöuhasta pärjäävään perheeseen -niminen raportti pohjautuu ympäristöministeriön tukemaan ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesähankkeen tekemään tutkimus- ja kehittämistyöhön.

"Lapsiperheiden asunnottomuus on kasvussa suurimmissa kunnissa, tilapäismajoituskustannukset uhkaavat karata käsistä pääkaupunkiseudulla ja häätöjen määrä lisääntyy. Lapsiperheiden asunnottomuudesta, häätöuhkatilanteista ja tilanteisiin johtavista syistä tiedetään Suomessa liian vähän. Voimanpesä-hankkeen avulla saamme paitsi tietoa myös välineitä ongelman ratkaisemiseksi", erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä sanoo.

Voimanpesä-hankkeen aikana kohdattiin yli 140 perhettä, joita uhkasi häätö asunnosta tai jotka olivat jo asunnottomina. Perheet voidaan jakaa kahteen erilaiseen ryhmään, joilla epävarman asumisen tilanteeseen johtaneet syyt ovat hyvinkin erilaiset ja tuen tarjoamisessa tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. Tilanteeseen johtaneita syitä löytyy lapsuudesta ja sieltä opituista toimintatavoista sekä aikuisiän taloudellisesta tilanteesta, perheen sisäisistä ongelmista ja yhteiskunnan palvelurakenteesta.

Hankkeen aikana tehdyn asiakastyön ja arvioinnin perusteella kehitettiin dialogipedagogiikkaan pohjautuva työmalli, jonka avulla perheen asuminen saadaan turvattua ja perheestä tulee pärjäävä. Työmallin avulla saadaan aikaiseksi myös yhteiskunnallisia kustannussäästöjä.

"Asunnottomuutta tai sen uhkaa kokenut henkilö on usein kokenut elämässään monenlaisia menetyksiä, uhkatilanteita, toivottomuutta, syyllisyyttä ja häpeää. Dialogi toimii tässä peilinä, jonka kautta voi peilata omia valintojaan ja syitä tehtyihin ratkaisuihin. Dialogisuus mahdollistaa aidon läsnäolon, arvostavan ja aktiivisen tavan kuunnella sekä antaa tilaa uusille ratkaisuille", kuvaa hankkeen projektipäällikkö Marja Manninen työtapaa.

• Voimanpesähanke - häätöuhasta pärjäävään perheeseen, Ympäristöministeriön raportteja 23/2013

Lähde: Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö on julkaissut Energiakaivo - Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa -oppaan, jossa käsitellään maalämpöjärjestelmiin liittyvää lainsäädäntöä, suunnittelua, rakentamista sekä käyttöä ja huoltoa.

Oppaassa annetaan valtakunnallisia suosituksia ja toimintaohjeita maalämpöjärjestelmien toteuttamiseen ja lupakäytäntöihin. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen vaatii lähtökohtaisesti toimenpideluvan. Pohjavesialueilla saatetaan tarvita lisäksi vesilain mukainen lupa.

- Maalämpöjärjestelmän sijoittaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta vältytään erilaisilta ongelmilta. Oppaan avulla tilaaja saa käsityksen, mitä tulee ottaa huomioon ennen maalämpöjärjestelmän tilaamista, sitä rakennettaessa, sitä käytettäessä ja sen käytöstä luovuttaessa, rakennusneuvos Aila Korpivaara ympäristöministeriöstä toteaa.

Opas keskittyy pääasiassa energiakaivoihin pientalokohteissa. Vaikka opas on suunnattu ensisijaisesti energiakaivojen tilaajille, yhtälailla siitä hyötyvät suunnittelijat, urakoitsijat ja viranomaiset.

Kyseessä on täydennetty ja päivitetty versio Lämpökaivo-oppaasta, joka julkaistiin vuonna 2009.

YO 2013 Energiakaivo-opas

Lähde: Ympäristöministeriö

Vuonna 2012 Suomessa tilastoitiin noin 3300 asuinrakennusten paloa.* Sähkö on tavalla tai toisella osallisena kolmessa neljästä kodin tulipalosta. Moni sähköpalo olisi vältettävissä asianmukaisella valvonnalla ja turvalaitteilla.

Pelastuslaitoksille tulee vuosittain noin 2500 hälytystä, joissa on kysymys sähkön aiheuttamasta rakennuspalosta tai –palovaarasta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tutkimusraportin mukaan sähkön aiheuttamista hälytystehtävistä 41% aiheutuu lieden huolimattomasta käytöstä. Liesien jälkeen yleisimpiä ovat erilaisten valaisimien aiheuttamat syttymiset (9%).

Tulipaloissa kuoli viime vuonna 80 ihmistä. Tilastojen valossa merkittävin ryhmä ovat yli 65-vuotiaat, kun tapausten määrää vertaa heidän osuuteensa väestöstä. Ikäihmisten osuus on noin kolmannes palokuolemista ja noin 18% väestöstä.

- Hyvin usein näissä tapauksissa kyseessä on inhimillinen erehdys. Tyypillisesti palo alkaa esimerkiksi päälle jääneestä liedestä. Monesti tulipalo olisi estettävissä turva-ajastimella tai liesivahdilla, muistuttaa Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela.

Ikääntyneiden osuus palokuolemista on suuri, koska yhteiskunnan ikärakenne on muuttunut ja ihmiset asuvat yhä pidempään kotona. Ikäihmisten paloturvallisuudesta tuleekin huolehtia nykyistä paremmin. Erilaiset turvavarusteet, kuten edellä mainitut liesivahdit ja ajastimet, lisäävät paloturvallisuutta ja ovat näin keskeisessä osassa palokuolemien ehkäisyssä.*

Myös palovaroitin on tärkeä turvavaruste. Perinteisten palovaroittimien lisäksi markkinoilla on myös ns. älypalovaroittimia, jotka paitsi hälyttävät myös katkaisevat virran sähkölaitteista haistettuaan savua. Viranomaismääräysten mukaan uudisasuntoihin on asennettava verkkovirtatoiminen palovaroitin, joka hälyttää tulipalosta savua havaittuaan.

Jos sähkölaite ei toimi kunnolla tai se on selkeästi viallinen, kannattaa laite sammuttaa ja ottaa välittömästi pois pistorasiasta. Mahdolliset korjaustyöt tulee aina teetättää ammattilaisella.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 toisella neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 12,1 miljoonalle kuutiometrille, joka on 3,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni samalla ajanjaksolla 24,7 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset, milj. m3, liukuva vuosisumma

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Rakennuslupien kuutiomäärä väheni kesäkuussa lähes 28 prosenttia

Vuoden 2013 kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 4,0 miljoonalle kuutiometrille, joka on 27,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.

Asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni kesäkuussa 44,2 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 20,9 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi väheni kesäkuussa 2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna

Vuoden 2013 kesäkuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 2,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 3,6 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi väheni 7 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Turussa valmistui  Isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS®) -koulutusohjelmasta  29. elokuuta 18 uutta tutkinnon suorittanutta.

Hybriditeknologiasta ja infrarakentamisesta tulee alalle sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Maxpo 2013 Maarakennus- ja ympäristöhoitokoneiden erikoisnäyttely Hyvinkään lentokentällä torstaista lauantaihin 5. - 7.9.2013 esittelee ennätysmäärän uutuuksia. Historiansa suurimpaan Maxpoon osallistuu 195 yritystä. Näyttelypinta-ala on kasvanut viime kerrasta 20 %, 55 590 neliöön.

Alkuvuonna solmittiin vain 29 000 kiinteistökauppaa, kun viime vuosikymmenellä alkuvuoden kauppoja tehtiin enimmillään lähes 40 000. Edellisvuoden tammi-kesäkuun kauppamääristä pudotusta on kuusi prosenttia. Pientalotontteja myytiin 21 prosenttia vähemmän ja kuntien myymiä tontteja 35 prosenttia edellistä alkuvuotta vähemmän.

Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalle on tullut uusi potilasryhmä: nuoret putkisaneeraustyöntekijät, jotka ovat saaneet voimakkaita oireita vain lyhytaikaisen putkituskemikaaleille altistumisen seurauksena. Sama ilmiö on havaittu muissakin Euroopan maissa. Altistuminen johtaa useimmiten ammatinvaihtoon.

- Olemme hyvin huolissamme asiasta. Viemäriputkien korjaaminen putkittamalla tai sukittamalla on lisääntynyt. Tällöin käytetään epoksia ja uretaania, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Kun tiedämme, että putki- ja viemäriremonttien määrä kasvaa vielä vuosia, myös altistumiset oletettavasti lisääntyvät, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Beatrice Bäck.

Kiinteistö- ja Isännöintiliittojen mukaan uusia menetelmiä käytetään tällä hetkellä vajaassa 30 prosentissa viemärikorjauksista. Tänä vuonna korjataan 10 000-15 000 kerrostaloasunnon putket. Saneerausten määrän arvioidaan kaksin-kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Putkituskemikaalit aiheuttavat iho-oireita ja astmaa

Putkituskemikaalien pääsy iholle on estettävä. Epoksikemikaalit aiheuttavat yleisimmin ihottumaa. Voimakkaan hajuiset ja syövyttävät kovettimet voivat aiheuttaa myös ylähengitystie-, silmä- ja astmaoireita Oireita voi ilmetä hyvinkin lyhytaikaisen altistumisen seurauksena.

- Altistumistapauksia on useita vuosittain, vaikka nuorilla työntekijöillä pitäisi olla tuorein tieto suojautumisesta. Eräässä tutkimuksessa totesimme, että vain 41 prosenttia haastatelluista käytti kemikaalinsuojakäsineitä tällaisia kemikaaleja vastaan. Ne koetaan hankaliksi, sanoo erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.

- Myös vanhempien työntekijöiden asenne vaikuttaa: jos he eivät ole tottuneet suojautumaan kunnolla eivätkä ymmärrä uusien materiaalien riskejä, nuorempi työntekijä saattaa seurata mallia, hän jatkaa.

Työntekijä ei yleensä pysty jatkamaan työssään herkistymisen vuoksi

- Ihottuma- ja varsinkin astmadiagnoosin saaminen pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on vaihdettava ammattia. Vaikka vakuutusyhtiöt korvaavat ammattitautitapauksista aiheutuvia kustannuksia, niistä seuraa silti rahanmenoa sekä työnantajalle, työntekijälle että yhteiskunnalle, kertoo Bäck.

Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu kokonaan. Työtä joutuu useimmiten kuitenkin vaihtamaan, koska altistumista on vaikeaa kokonaan välttää saneeraustyössä.

Miten altistumiselta voi välttyä?

Kovettumassa olevan muovin koskettamista on vältettävä tai iho on suojattava. Vasta täysin kovettunut muovimassa on vaaratonta. Jos epoksihartsia tai kovetteita roiskuu esimerkiksi työvaatteille, altistuminen jatkuu, kunnes vaate riisutaan ja iho pestään.

- Tahriintuneiden käsineiden kanssa tulee olla tarkkana, sillä ne likaavat helposti esimerkiksi työkaluja tai ovien kahvoja. Näin voivat altistua muutkin työntekijät tai jopa remontoitavan talon asukkaat, mitä ei aina tulla ajatelleeksi, Bäck toteaa.

Työterveyslaitoksen malliratkaisut opastavat suojautumisessa

Työterveyslaitoksen uudet malliratkaisut tarjoavat tiivistettyä tietoa erityisen altistavista työvaiheista, miten kemikaaleilta tulee suojautua ja miten vahinkotilanteisiin varaudutaan. Niistä saa tietoa myös siitä, mitkä ovat oikeat suojaimet sekä miten ne puetaan ja riisutaan oikein.

Elinkaarimallit kiinteistöhankkeissa voivat tuoda helpotusta kuntien tukalaan taloustilanteeseen. Espoo on ollut edelläkävijä. Sen kokemuksia Suomen ensimmäisestä elinkaarimallilla toteutetusta kiinteistöstä valotti kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Vasemmalla Kiinteistö- ja rekentamisfoorumin puheenjohtaja Tarmo Pipatti, oikealla RAKLIn tekninen johtaja Ilpo Peltonen.

Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu kiinteistö, Espoon Kaivomestari, joka parhaiten tunnetaan rakennuksessa toimivasta Kuninkaantien lukiosta, on tullut 10 vuoden ikään. Kun vastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään yksiin käsiin, ovat tuloksena vielä vuosien jälkeenkin lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat. Jotta nämä laadukkaasti rakennetut talot olisivat jatkossa sääntö eivätkä poikkeus, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi vaatii, että talorakennushankkeiden verokohtelu tuodaan samalle viivalle väylärakentamisen kanssa.

Keskiviikkona 4. syyskuuta Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin lehdistölle esittelemä Espoon Kaivomestari on oiva esimerkki elinkaarimallin toimivuudesta. Erinomaisessa kunnossa olevat, siistit ja toimivat tilat suorastaan henkivät kaikkea päinvastaista kuin sitä, minkä kanssa sisäilma- ja homeongelmien kanssa kautta maan kamppailevat monet koulut, päiväkodit ja muut rakennukset päivittäin joutuvat tekemisiin. Osaksi ehkä juuri tästä syystä Kuninkaantien lukio on valmistumisestaan saakka ollut yksi Espoon suosituimmista.

Elinkaarimallit voivat tuoda helpotusta kuntien tukalaan taloustilanteeseen, kun suurten investointien kustannukset voidaan jakaa pitkälle aikavälille. Nykyään elinkaarimallien käyttöä kiinteistöhankkeissa hankaloittaa se, että palveluntuottaja joutuu rakennuksen valmistuessa maksamaan veron koko sopimussummasta kerralla. Kiinteistö- ja rakentamisala pitääkin tärkeänä, että verokohtelu saadaan kunnallisten kiinteistöjen ja valtion väylähankkeiden osalta samanlaiseksi, jotta vero ei kiinteistöhankkeissa erääntyisi kerralla. Tämä tarjoaisi kunnille tuiki tarpeellisen lisävaihtoehdon niiden harkitessa tila- ja infrahankkeidensa toteutusmallia.

”Väylä- ja ratahankkeissa palveluntuottaja voi jo vähentää palvelun tuotannosta aiheutuvat menot tasaisesti koko sopimuskauden aikana. Tämä on käytännössä madaltanut hankkeiden käynnistämiskynnystä ja vähentänyt korjausvelkaa”, KIRA-foorumin puheenjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä kertoo käytännön kokemuksista.

Suomen ensimmäinen elinkaarikiinteistö

Espoon Kaivomestari on ollut käytössä 10 vuotta. Rakennuksessa toimivat mm. Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uima- ja liikuntahallit, fysioterapia sekä työväenopisto.

”Elinkaarimalliin sisältyvän kiinteistön systemaattisen hoidon ja huollon ansiosta tämä talo on käyttöikäänsä nähden erinomaisessa kunnossa, eli yhä lähes uudenveroinen”, kertoo Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko.

Kuninkaantien lukion apulaisrehtori Harri Piiroinen ja elinkaariyhtiö-Arandurin toimitusjohtaja Richard Malm kertovat, että kaikkien osapuolten kokemukset hankkeesta ovat erittäin myönteiset.

”Toteutusmuoto oli kaikille osapuolille uusi ja tiivistä yhteistyötä on tarvittu pitkin matkaa. Alkuvaihe palvelusopimuksen luomisineen oli toki työläs, mutta pikku hiljaa käytännön ratkaisut ovat löytäneet muotonsa ja palvelu pelaa”, sanoo Richard Malm ja jatkaa: ”Kiinteistön ylläpidon, palvelujen ja tilojen toimivuuden kehittämiseksi tehdään kuitenkin jatkuvasti yhdessä työtä ja tässä on ennen kaikkea myös käyttäjällä tärkeä rooli. Näin tulee huomioitua myös toimintaympäristöön tulevat muutokset.”

Elinkaarimallin mukainen sopimus rakennushankkeissa tarkoittaa, että hankkeen toteuttaja kantaa rakennuksesta tai rakennelmasta normaalia laajemman ja pidemmän vastuun. Kokonaisuuteen sisältyy suunnittelun ja rakentamisen lisäksi pitkäkestoinen sopimus kiinteistön hoidosta ja kunnossapidosta. Mukana voivat olla myös siivous- ja turvapalvelut. Tilaaja maksaa kokonaisuudesta pitkälle ajalle jaksotettuina palvelumaksuina.

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, KIRA-foorumi on 13 kiinteistö- ja rakentamisalan keskeisimmän järjestön yhteistyömuoto. KIRA-foorumi kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää tilaisuuksia ja käynnistää erillisprojekteja. KIRA-foorumi kehittää myös alan osaamista ja vaikuttaa resurssien ja koulutuksen riittävyyteen.

VVO on ostanut 30.8.2013 ICECAPITAL Housing Fund I Ky:ltä 424 asuntoa. Asunnoista 218 sijaitsee Helsingissä, 60 Espoossa ja 146 Vantaalla. Asunto-ostot ovat osa VVO:n laajentumisstrategiaa kasvukeskuksissa.

- VVO pyrkii kasvattamaan asuntokantaansa kasvukeskuksissa ostoilla ja uustuotannolla. Yhtiöllä on tällä hetkellä rakenteilla yli 800 vuokra-asuntoa, joista lähes 600 Helsingin seudun alueella. Loppuvuoden aikana tavoitteena on aloittaa noin 300 uuden vuokra-asunnon toteuttaminen, VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoo.

- Ostetut vapaarahoitteiset asunnot täydentävät vuokra-asuntokantaamme ja monipuolistavat edelleen tarjontaamme pääkaupunkiseudulla. Etsimme jatkuvasti kriteerimme täyttäviä investointikohteita, investointijohtaja Mikko Suominen toteaa.

Vuonna 2006 perustetulle ICECAPITAL Housing Fund I Ky:lle tehty kauppa oli ensimmäinen askel rahaston omistamien asuntojen myymiseksi. Rahaston omistukseen jää kaupan jälkeeen 23 asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 1 158 asuntoa.

- Rahaston pääosin 2000-luvulla rakennetun asunto-omaisuuden arvosta kaksikolmasosaa on sijoitettuna pääkaupunkiseudulle ja loppuosa muihin kasvukeskuksiin, ICECAPITAL Real Estate Asset Management Oy:n toimitusjohtaja Wisa Majamaa kertoo.

Kauppahintaa ei julkisteta.
 

Tilaelementti-tekniikalla toteutettavat asuinkerrostalot ovat SRV:n ja Stora Enson yhteishanke.

ATT rakennuttaa Jätkäsaareen kahdeksankerroksisia asuintaloja, joihin valmistuu yhteensä 98 ARA-rahoitteista vuokra-asuntoa.

Kohteen urakoitsijat valittiin ATT:n järjestämässä Suunnittele ja Rakenna -laatukilpailussa. SR-kilpailun tavoitteena oli valita rakennuskohteelle urakoitsija, joka suunnittelee ja rakentaa arkkitehtuuriltaan, kaupunkikuvaltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoisen kohteen. Kerrostalot on suunnitellut arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit.

Puuratkaisuihin perustuva kerrostalo on hinnaltaan ja toteutusajaltaan kilpailukykyinen. SRV toteuttaa kerrostalot Stora Enson massiivipuisella tilaelementtitekniikalla. Tilaelementit varustellaan valmiiksi talotekniikkaa ja sisäverhoilua myöten tehtaalla kuivissa sisätiloissa ja nostetaan paikoilleen työmaalla.

”Puurakentaminen on nousemassa perinteisen betonielementtirakentamisen rinnalle varteenotettavaksi vaihtoehdoksi myös kerrostalorakentamisessa. Rakennuttajan kannalta on tärkeää, että markkinoilla on tarjolla erilaisia tuotanto- ja materiaalivaihtoehtoja. Ekologisena vaihtoehtona puurakentaminen vastaa myös ympäristömuutoksen asettamiin haasteisiin”, toteaa ATT:n vs. toimitusjohtaja Markku Nyyssölä. Rakentaminen alkaa asemakaavan vahvistamisen jälkeen keväällä 2014. Asuintalojen on määrä valmistua vuonna 2015.

Lisääntyvät velvoitteet, suuri korjausvelka sekä kaupunkien tiivistyminen ja maaseudun väen väheneminen edellyttävät aiempaa enemmän yhteistyötä vesihuollon toimijoiden välillä. Keskeisiä toimijoita ovat kuntien lisäksi haja-asutusalueille perustetut yksityiset vesiosuuskunnat. Kuntaliitossa on noussut huoli erityisesti vesiosuuskuntien tulevaisuudesta. Talkootyöhön perustuva vesiosuuskuntien toiminta on uhattuna, sillä uusia vastuuhenkilöitä on vaikea löytää huolehtimaan vesihuoltopalveluiden järjestämisestä.
 
– On tärkeää saattaa markkinoille tieto siitä, että vesiosuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitoon tarvitaan ammattilaisia, jotta toiminta turvataan, painottaa yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta.

– Lisäksi olisi panostettava vesihuoltoverkoston sijaintien selvittämiseen sekä tarkkaan dokumentointiin. Nykyisellään Suomessa on vesihuollonverkostoja, joita ei ole kirjoissa ja kansissa kirjattuna, puhumattakaan siitä, että tiedot löytyisivät sähköisessä muodossa, Rontu kuvaa tämänhetkistä tilannetta.
 
Talouden ääripäät kohtaavat vesihuollossa
 
Vesiosuuskunnat voivat parhaimmillaan tarjota mahdollisuuksia kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen esimerkiksi luomalla uusia työpaikkoja osuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitämiseen. Toisena ääripäänä on tilanne, jossa kunnille voi vesiosuuskuntien ajautuessa talousvaikeuksiin tulla erittäin suuri lasku vesiosuuskuntien lainojen takaamisen seurauksena, kertoo Rontu.
 
– Talouden hallinta sekä ammattimaiset toimintatavat ovat laadukkaan toiminnan lähtökohta. Vesihuoltoverkostojen ylläpidon laiminlyöminen voi pahimmillaan uhata asiakkaiden terveyttä. Kunnille on tärkeää, että jokaisen kuntalaisen vesihuolto on hyvin hoidettu, painottaa Rontu.
 
– Vesiosuuskuntien, kuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten yhteistyö on tärkeää esimerkiksi taloudellisten ongelmien ehkäisemisen kannalta.
 
Uudet suositukset vesihuollon parantamiselle
 
Muuttuva toimintaympäristö asettaa haasteen suomalaiselle vesihuollolle. Kuntaliitto on yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Vesilaitosyhdistyksen, Pellervo-seuran ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n kanssa kirjoittanut suosituksia ja toimintamalleja sisältävän oppaan vesihuollon ja vesiosuuskuntien kehittämiseksi. Kaikille vesihuoltoalan toimijoille, kuten kunnille, kuntien vesihuoltolaitoksille, vesiosuuskunnille, viranomaisille, konsulteille ja yrittäjille suunnattu opas Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat julkaistaan maksuttomana e-kirjana.
 
– Oppaassa on suuntaviivoja myös siitä, mihin kunnan kannattaisi rakentaa omat vesihuoltoverkostonsa ja mihin taas vesiosuuskunnan. Neuvoja annetaan myös kunnan vesihuoltoavustuksien politiikkaan. Oppaassa on tartuttu myös ennakkoluulottomasti kaikkiin vesihuoltokentän epäkohtiinkin. Vesihuoltoyhteistyön erilaisia vaihtoehtoja ei ole tähän mennessä käsitelty näin kattavasti samassa yhteydessä, sanoo Kuntaliiton projekti-insinööri Henna Luukkonen.
 
– Vesihuoltoa on tarkasteltava monesta eri näkökulmasta, kuten terveys, ympäristö, maankäyttö, vesihuollon kehittäminen ja taloudellisuus. Pidämme hyvänä, että tästä aihepiiristä on nyt saatu ensimmäistä kertaa saaneet työstettyä oppaan yhdessä eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Oppaan toivotaan edistävän vesihuoltokentän rakenteellista kehitystä ja alan hyviä käytäntöjä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön vesihallintoneuvos Jaakko Sierla.

Taantumasta huolimatta Suomesta löytyy aloja, joilla kärsitään työvoimapulasta. Esimerkiksi LVI-alalla on jatkuva pula pätevistä toimihenkilöistä: erityisesti LVI-alan insinöörikoulutuksen saaneet henkilöt ovat etsittyä väkeä.

- Töitä olisi hyvin tarjolla, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:stä vahvistaa ja jatkaa:

- Tilanne on kehittynyt tähän suuntaan jo pidemmän aikaa. LVI-alan koulutuspaikkoja ammattikorkeakouluissa on viime vuosina hienoisesti lisätty. Siitä huolimatta aloituspaikkamäärät ovat jääneet riittämättömiksi, vaikka hakijoita on ollut hyvin ja käytännössä kaikki valmistuneetkin ovat työllistyneet.

Korjausrakentaminen lisää kysyntää

Juha-Ville Mäkinen ennustaa LVI-insinöörien tarpeen lisääntyvän entisestään. Ennuste perustuu erityisesti kahteen tekijään: korjausrakentamisen määrään ja tiukentuviin rakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin.

- Ympäristöministeriön arvioiden mukaan korjausrakentamisen tarve tulee kasvamaan nykyisestä seuraavat 15 - 20 vuotta. Myös rakennusten energian kulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen lisää LVI-suunnittelijoiden, LVI-projektipäälliköiden ja LVI-valvojien tarvetta, Mäkinen sanoo.

Uusia koulutusvaihtoehtoja tarvitaan

Mäkinen pitää LVI-alan insinöörikoulutuksen laatua erinomaisena ja kehuu alan opettajien osaamista ja sitoutumista työhönsä korkeatasoiseksi. Uusia vaihtoehtoja kuitenkin tarvitaan LVI-alan työnjohtopulan pienentämiseen.

- Hyvä vaihtoehto on LVI-alalle suuntautunut rakennusmestarikoulutus, joka valmistaa erityisesti LVI-projektien johtotehtäviin. Tosin tämä vaihtoehto on toistaiseksi tarjolla vain pääkaupunkiseudulla, Mäkinen toteaa.

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2011 yhteensä 4 692 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 19 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Kokonaislukumäärä on laskenut jo vuosia eikä laskulle löydy yksittäistä selittäjää. Kaikissa tauti- ja ikäryhmissä tapahtui samansuuntainen muutos. Kaikista ammattitautiepäilyn vuoksi tutkimuksiin tulleista 40 %:ssa syyksi vahvistui ammattitauti.

– Kosteusvauriorakennuksissa työskentelevien hengitystiesairauksia tutkittiin edelleen pajon. Ihosairauksissa yllätti turvalliseksi arvioidun säilytteen aiheuttamat allergiset kosketusihottumat, kertoo ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitoksesta.

Meluvamma on edelleen yleinen ammattitauti

Meluvammoja kirjattiin 1 119 kpl eli hieman vähemmän kuin vuonna 2010 (1 546 kpl). Vakuutuslaitokset vahvistivat ammattitaudeiksi 56 % meluvammoista. Meluvammat ovat pääasiallisesti seurausta altistumisesta melulle 1990-luvulla tai jo aikaisemmin. Miehillä meluvammoja esiintyy yli kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna. Meluvammoja todettiin työllisten määrään suhteutettuna eniten massan, paperin ja paperituotteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa. Meluvammojen haitta jäi valtaosassa tapauksista alle korvattavan tason.

Hengitystieallergioiden määrä laski jonkun verran

Työpaikoilla on edelleen paljon kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Ne voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja sairauksina astmaa ja allergista nuhaa. Homeiden lisäksi hengitystieallergioiden yleisiä aiheuttajia olivat eri kemialliset tekijät sekä eläinten epiteeli, karvat tai eritteet, jauhot, viljat ja rehut.

Hengitystieallergioita kirjattiin 949 kpl (1 134 vuonna 2010). Ammattiastmoja ja epäilyjä näistä oli 696, allergisia nuhia 224 ja homepölykeuhkoja 24. Yli puolessa tutkituista astman ja allergisen nuhan tapauksista epäiltiin aiheuttajaksi kosteusvauriorakennusten homeita. Ammattitaudeiksi näistä varmistui kuitenkin vain kymmenkunta.

Lukumääräisesti suurin osa (381 kpl) hengitystieallergioista oli toimialalla julkiset ja muut palvelut. Tähän ryhmään kuuluu yli 800 000 mm. kouluissa, sairaaloissa tai kuntien maatalouslomittajina toimivaa palkansaajaa. Vakuutuslaitosten vahvistamia ammattitauteja oli kaikista hengitystieallergioista 11 %. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista osoittaa astman aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta työterveyshuollossa.