Asuntovelallisen happotesti: Pystytkö maksamaan vähintään korot? Asuntovelallisen kannattaa varautua tiukentuviin talousoloihin lyhentämällä nyt kaikenlaisia lainojaan määrätietoisesti ja säntillisesti. Suomalaisten varallisuus on pitkälle asunnoissa, kodeissa, ja velaton koti muodostaa suojan maailman myrskyjen keskellä. Kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa noin 200 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää korkomenoja vuositasolla kaksi miljardia euroa. Kotitalouksien osuus koko velasta on noin 125 miljardia euroa, kun lasketaan mukaan omistusasunto-osakeyhtiölainat.

Ylivelkaantumisen välttämiseksi on hyvä tehdä itselle yksinkertainen happotesti: Pystytkö maksamaan kaikista veloista vähintään korot, jos jäät työttömäksi tai työkyvyttömäksi? Jos et, niin lyhennä velkojasi suunniteltua nopeammin ja jos kyllä, niin jatka velkojesi lyhentämistä nykyisellä tavalla. Nyt on alivelkaantumisen aika. Ylivelkaantuminen on out.

On hyvä huomata, että ASP-järjestelmä antaa ensiasunnon ostajille automaattisen suojan korkojen nousun varalta. Sen rinnalla oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyskassan jäsenenä pidentää kykyä maksaa korkoja. Molemmat ovat tärkeitä, jotta saa jatkaa asumista omassa kodissa myös vaikeuksien pitkittyessä.

Suomessa riittää ongelmia, sillä verotus kiristyy, ostovoima heikkenee, palkankorotukset jäävät alhaisiksi ja irtisanomiset uhkaavat. Maailmantilannetta uhkaava Ukrainan kriisi luo varjoa kansainvälisiin suhteisiin, ja talouselämään se heijastaa lisää epävarmuutta.

Asuntomarkkinoiden näkymät saattavat heikentyä

Asuntomarkkinoiden murrokseen ei näy muutosta. Kasvukeskusten ja taantuvien paikkakuntien eriytyminen jatkuu, segregaatio voimistuu pääkaupunkiseudulla ja kaikenlainen asuntotuotanto polkee paikallaan. Kasvukeskuksissa asuntovelkaannutaan ja taantuvilla paikkakunnilla asuntoköyhdytään. Tämän rinnalla juopa omistusasumisen ja vuokra-asumisen välillä syvenee, vaikka sitä pitäisi kuroa umpeen.

Kaikki markkinaosapuolet jatkavat sopeutumista murrokseen parhaan kykynsä mukaan, koska on entistä selvempää, ettei tämän hallituksen aikana saada aikaan päätöksiä, jotka antaisivat aiheen ennakoida parempaa. Hypon analyysin pisteet säilyvät viime katsauksen -155 pisteessä eli -15,5 prosentin tasolla, mutta näkymät ovat painuneet uudelleen negatiivisiksi, koska kotitalouksien asunnon ostokyky ja lainojen hoitokyky saattavat heiketä.

Vaadi rahoittajaltasi itsenäinen näkemys asunnon arvosta

Asunnonvaihtajan on syytä välttää kahden asunnon loukkua siltä varalta, että asuntokauppaketjut pitkittyvät. Oman asunnon välittäjäksi kannattaa valita henkilö, jolla on LKV-tutkinto suoritettuna. Rahoittajalta on puolestaan vaadittava välittäjistä riippumatonta itsenäistä ja perusteltua näkemystä asunnon arvosta. On tärkeää ymmärtää, että pankeilla ja asunnonostajilla on nyt yhteinen halu pitää sekä luototus- että velkaantumisasteet maltillisella tasolla. Asunnon pyyntihinnan asettaminen oikealle tasolle on ratkaisevan tärkeää, jotta päästään kohtuulliseen myyntiaikaan.

Hypon Asuntomarkkina-analyysi Q1/2014 on kokonaisuudessaan nähtävissä internet-sivuilla www.hypo.fi
 

Talven aikana kaduille kertynyt katupöly on paljastunut pääkaupunkiseudulla yli kuukauden etuajassa. Nyt on hyvä aika siivota hiekat omalta pihalta ja jalkakäytäviltä. HSY:n ilmanlaadun mittausten mukaan hiukkaspitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla vielä alhaiset.

Katujen pölyäminen on keväinen ilmiö, jonka etenkin astmaatikot tuntevat. Pölyämistä voi vähentää monella tapaa. Hiekoitussepelin ja hiekan voi poistaa kaduilta ja pihoilta ilman turhaa pölyttämistä. Ensisijaisen tärkeää on poistaa hiekka kosteana. Lopuksi pinnat voi ruiskuttaa puhtaaksi vedellä.

Lehtipuhaltimia ei saa käyttää siivoukseen, sillä ne nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan. Jos ei itse hoida pihaa, voi silti vaikuttaa siihen, miten omassa taloyhtiössä hiekanpoisto hoidetaan.

Sää hillitsee pölyn määrää ilmassa

Yleensä pölypitoisuudet nousevat korkeiksi maalis–huhtikuun vaihteessa. Tänä keväänä katupöly on paljastunut lumen ja jään alta aikaisin. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittauksissa ilman hiukkaspitoisuudet ovat kuitenkin vielä matalia. Pääväylien läheisyydessä ilmanlaatu on jo ollut huono, mutta vain lyhyitä aikoja. Ensimmäiset pölyiset päivät havaittiin 26.–27. helmikuuta Hyvinkäällä, jolloin hiukkaspitoisuudet ylittivät raja-arvotason. Muilla HSY:n mittausasemilla ei ole vielä havaittu pölypäiviä.

Sääolosuhteet hillitsevät ilman pölyisyyttä. Pölyäminen voimistuu, kun auringonpaiste kuivattaa tienpinnat ja tuuli heikkenee. Pääkaupunkiseudulla kaupungit ovat jo aloittaneet katujen puhdistamisen. Tienreunoja kostutetaan pölyämisen vähentämiseksi.

HSY seuraa ilmanlaatua vuoden jokaisena päivänä

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua vuoden jokaisena päivänä. Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu, Twitteristä tai QR-koodilla. Twitter kertoo pääkaupunkiseudun ilmanlaatutilanteen joka arkiaamu. QR-koodi on oikolinkki mittaustuloksiin ja se löytyy jokaisen HSY:n ilmanlaadun mittausaseman seinästä.

Lisäksi ajantasaista tietoa ilmanlaadusta saa esimerkiksi metrojen ja raitiovaunujen uutisnäytöiltä. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaille sekä pienten lasten vanhemmille on kehitetty myös maksullinen Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelu, joka varoittaa huonosta ilmanlaadusta suoraan palvelun tilaajan puhelimeen.

Katupöly on terveysriski kaikille. Eniten siitä on haittaa lapsille, vanhuksille ja hengityssairaille. Allergia- ja astmaliitto ja Hengitysliitto kehottavat ihmisiä suojaamaan hengitystiet pölyltä katujen puhdistamista odotellessa.

Suurimmat katupölyhiukkaset narskuvat suussa, hienommat hiertävät silmissä. Hienojakoisin pöly kulkeutuu keuhkoputkiin asti. Hengityssairaille katupöly voi aiheuttaa sairauden pahentumista.

- Katupöly on hiekoitushiekan, asfalttipölyn ja rengaskumin sekasotkua. Sen hengittäminen ei ole hyväksi kenellekään. Siksi on tärkeää, että kunnat puhdistavat kadut nopeasti heti lumien sulettua. Esimerkiksi pääkaupunkisedulla työ onkin jo aloitettu, toteaa Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnasta.

- Katujen puhdistaminen vie joka tapauksessa aikansa. Sillä välin jokaisen pitää huolehtia itsestään ja lapsistaan suojautumalla. Kertakäyttöiset P2- ja P3-luokitellut hengityssuojaimet auttavat. Hengityssairaille käy erityisesti uloshengitysventtiilillä varustettu suojain, koska venttiili tekee uloshengittämisen helpommaksi, Tuula Syrjänen jatkaa.

Hengityssuojaimia myydään mm. apteekeissa ja rakennustarvikeliikkeissä. Lapset eivät hengityssuojaimista tai muista hengityssuojista innostu, mutta esimerkiksi pihatien tai parkkipaikkojen kastelu vähentää ilman pölyämistä pihapiirissä. Lasta ei pahimman pölyn keskelle kannata viedäkään.

- Nenän huuhtelukannu auttaa jo alkaneisiin oireisiin, kuten kuivuviin limakalvoihin ja nenän karstaisuuteen. Limakalvojen kuivumista kannattaa myös lievittää apteekista saatavilla kostutussuihkeilla, Tuula Syrjänen ohjeistaa.

Katupöly kulkeutuu myös sisälle

Sisäilma-asiantuntija muistuttaa, että ulkoilman hiukkasia kulkeutuu myös sisälle. Hiukkasten määrä sisätiloissa riippuu ilmanvaihdon suuruudesta ja ilmansuodatuksen tehosta. Katupöly pysyy paremmin ulkona, jos sisätiloihin tuleva ulkoilma otetaan pihan puolelta. Tuuletusikkunoihin, ulkoilmaventtiileihin ja mahdolliseen ilmanvaihtokoneeseen on hyvä laittaa suodattimet.

- Katupölykauden käynnistäminen ja kesto on hyvin aluekohtaista. Talvi on ollut kautta maan vähäluminen, joten ehkä hiekoitushiekkaakin on tarvittu vähemmän. Hiekkaa tarvittaisiin ylipäätään vähemmän, jos lumet vietäisiin aina heti mahdollisuuksien mukaan pois kaduilta. Joskus näyttää siltä, että paikalle tuodaan ensin hiekat, Tuula Syrjänen pohtii.

Oman asuinalueen reaaliaikaista katupölytilannetta voi seurata ilmanlaatu.fi –internetpalvelusta. Tuula Syrjänen kehottaa seuraamaan PM10-tilannetta, joka viittaa katupölyyn ja muihin karkeisiin hiukkasiin. Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonta neuvoo sisä- ja ulkoilmaan liittyvissä asioissa sekä rakennuksiin liittyvissä kysymyksissä. P. 020 757 5181. Soittajia palvellaan ma - to klo 9-15.

Asuntoministeri Pia Viitasen mukaan asunnottomuuspolitiikassa on keskityttävä jatkossa entistä vahvemmin asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen ja huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseen. Tästä syystä asumisneuvontaa on vahvistettava ja edellytyksiä kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle parannettava.

Ministeri kutsui tänään 4. maaliskuuta asunnottomuuden parissa työskentelevät toimijat koolle pohtimaan asunnottomuustyön jatkoa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO) toisen kauden päättyessä ensi vuoden lopussa.

"Uudessa ohjelmassa olisi suunnattava keskeiset resurssit ennaltaehkäisyyn. Asunnottomuuteen johtavat riskit on tunnistettava riittävän ajoissa ja katkaistava pitkäaikaisasunnottomuuden kierre", luonnosteli ministeri uuden kansallisen asunnottomuusohjelman pääpiirteiksi.

Ministeri Viitanen totesi, että asumisneuvontaa tullaan kehittämään määrätietoisesti.

"Asumisneuvontaa tulee laajentaa ja vakiinnuttaa alueilla. Neuvontatyö on tärkeä saada vakiinnutettua ainakin suurimpiin kaupunkeihin. Tätä ajatellen asumisneuvonnan mallia ja resursointia kehitetään, niin, että sen avulla voidaan paremmin jatkossa ennaltaehkäistä ongelmia."

"Asumisneuvonta tukee asukkaiden selviytymistä arjessa ja estää asuinympäristöön ja naapurustoon heijastuvia ongelmia. Erityisesti kunnissa tulisi talousongelmista huolimatta huomata, että asumisneuvonnalla on jo nyt päästy mitattavasti positiivisiin taloudellisiin tuloksiin. Näin on tapahtunut Helsingissä esimerkiksi häätöjen aiheuttamien kustannusten suhteen."

"Asumisneuvontatoiminta on myös yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa tehtävää poikkihallinnollista työtä. Asumisneuvontaa on tarve kehittää myös enemmän "asukastalkkaroinnin" suuntaan.  Asumisneuvojatoiminnassa tarvitaan myös uudenlaista, poikkihallinnollista yhteistyötä", Viitanen sanoi.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla asunnottomuuden vähentämistä vaikeuttaa pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Maaliskuun loppupuolella järjestetään vastaavanlainen tilaisuus asunnottomuustutkijoiden kanssa. PAAVO-ohjelman kansainvälinen arviointi käynnistyy keväällä ja sen tulokset ovat käytettävissä vuoden loppuun mennessä.  Arvioinnin ja keskustelujen pohjalta on tarkoitus esitellä uusi luonnos ohjelmasta vuoden 2015 alussa.

Kevään yhteishaku käynnistyy TAMKissa uudistetulla koulutustarjonnalla. Aivan uusina koulutuksina alkavat rakennusarkkitehdin AMK-tutkinto ja energia- ja ympäristötekniikan insinöörikoulutus. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen yhteishaku on 3.3. - 1.4.2014.

Tampereen ammattikorkeakoulussa on haettavana yhteensä 1655 opiskelupaikkaa. Valtaosa näistä on Tampereella, Ikaalisissa alkaa aikuiskoulutuksena tradenomin tutkintoon johtava koulutus.

Täysin uutena koulutuksena TAMK aloittaa rakennusarkkitehtikoulutuksen. Neljä vuotta kestävä rakennusarkkitehdin koulutus antaa valmiudet toimia rakennussuunnittelijana ja asiantuntijana rakennetun ympäristön suunnittelutehtävissä. Laboratoriotekniikkaa voi jatkossa opiskella energia- ja ympäristötekniikan insinöörikoulutuksessa. Palvelujen tuottaminen ja johtaminen sekä hotelli- ja ravintola-ala yhdistyvät palveluliiketoiminnan koulutukseksi.

Biotuote- ja prosessitekniikkaan painottuvan nelivuotisen insinööriohjelman ydin on bio-osaamisessa. Koulutuksessa yhdistyvät nykyaikainen prosessiteknologia ja kestävän kehityksen ideologia. Elokuva- ja televisioalan opintoja voi hakea opiskelemaan media-alan koulutukseen.

Nuorten koulutuksessa eniten opiskelupaikkoja, 570, on tarjolla tekniikan koulutuksissa. Sosiaali- ja terveysalalla on haettavana 358 opiskelupaikkaa, liiketaloudessa 160, kulttuurialalla 82, matkailu- ja ravitsemisalalla 70, tietojenkäsittelyssä 80 ja metsätaloudessa 30 paikkaa.

Kaikki haussa olevat koulutukset alkavat syksyllä 2014. Aloituspaikoista 1350 on suunnattu päiväopiskeluna tapahtuvaan opiskeluun. Aikuiskoulutuksessa haettavana on 180 paikkaa, ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille on varattuna 175 paikkaa.

Ammattikorkeakouluihin haetaan verkossa osoitteessa www.amkhaku.fi. Hakuaika päättyy 1.4.2014 kello 16.15.

80 vuotta täyttävä RIL julkaisee osana merkkivuotensa juhlallisuuksia uuden rakennusalan historiateoksen. RIL-Seniorien historiaryhmä totesi syksyllä 2010, että rakentamisen ja rakennesuunnittelun vientitoiminnasta ja kansainvälistymisestä, jossa RILin jäsenet ovat olleet keskeisiä toimijoita, ei ollut olemassa kattavaa yhtenäistä teosta. Pioneerivaiheen projekteissa keskeisesti mukana olleita vastuuhenkilöitä oli vielä haastateltavissa, joten kirjan teon kannalta viimeiset hetket olivat menossa.

Kolmivuotisen työn tuloksena syntynyt Rakentajat maailmalla -teos on ensimmäinen laaja, liitteineen 336-sivuinen yleisesitys suomalaisen rakennus- ja suunnitteluviennin historiasta. Ajallisesti teoksen painopiste on viennin ensimmäisissä aktiivisissa vuosikymmenissä 1970- ja 1980-luvuissa ja niitä edeltäneessä pioneerikaudessa. Rakentajat maailmalla tarjoaa kokeneellekin vientirakentajalle ja -suunnittelijalle lisätietoa ja uusia näkökulmia siitä, millaista alan ammattilaisten toimeliaisuus on maailmalla ollut.

Rakentajat maailmalla lähestyy aihettaan yksittäisten kokeneiden, rakennusalan vientiponnisteluissa mukana olleiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut luoda lukemaan innostava, kerronnaltaan sujuva kirja, jonka artikkeleista välittyy vientirakentajille ominaista seikkailuhenkeä. Rakentajat maailmalla pohjautuu noin sataan haastatteluun ja laajaan muuhun lähdeaineistoon sekä runsaaseen, tunnelmaa luovaan kuvitukseen. Haastattelusitaatit tuovat kerrontaan elämän makua ja autenttisuutta: äänessä ovat rakentajat ja suunnittelijat itse, ei pölyinen arkistomateriaali.

Satojen vientikohteiden joukosta valikoitiin neljäkymmentäkolme ulkomaan rakennus- ja suunnitteluprojektia. Niiden vaiheita käsitellään kuudeksi maantieteelliseksi kokonaisuudeksi ryhmitellyissä pääluvuissa, joiden alussa on suomalaisten rakentajien aktiivisuutta kullakin alueella kuvaava johdanto. Niiden avulla lukija saa yleiskuvan siitä, mitä suomalaiset ovat eri puolille maailmaa rakentaneet ja suunnitelleet. Koko teoksen aloittaa rakennus- ja suunnitteluviennin vaiheita ja merkitystä valottava johdanto.

Rakentajat maailmalla -kirjan ovat kirjoittaneet eri alojen historiateoksia laatineet filosofian lisensiaatti Mikko Laakso ja filosofian maisteri Seppo Tamminen Oy Spiritus Historiae Ab:stä. Kirjan taitosta ja painoasusta on vastannut graafikko Peter Sandberg. Päälukujen aloituskartat ovat graafikko Vesa Lehtimäen käsialaa.

Teoksen sisällön arviointia varten perustettiin RIL-Seniorien toimesta alaa hyvin tuntevista senioreista vientikirjaprojektin johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Esko Mäkelä, varapuheenjohtajana diplomi-insinööri Petri Janhunen, sihteerinä diplomi-insinööri Heikki Koivisto ja jäseninä tekniikan lisensiaatti Kari Lautso sekä diplomi-insinöörit Tage Eriksson, Matti Mantere, Markku Markkola (k. 2013) ja Jouko Rantanen. Kirjan rahoittajia ovat RIL-Säätiö sekä muut rakennusalan järjestöt ja rakennusvientiä harjoittaneet yritykset.

Lähes kaikki suomalaiset käyttävät sähköä ja joutuvat jossain vaiheessa elämäänsä tekemisiin sähkölaskujen kanssa. Mutta miksi voit saada laskuja kahdelta eri yhtiöltä, miksi laskujen suuruus voi vaihdella niin paljon ja voisitko saada pienempiä sähkölaskuja? Kilpailuttamalla se voi onnistua. 

Sähkön hinta vaihtelee eri sähköntarjoajilla merkittävästi, joten sähköyhtiön kilpailuttaminen on helppo tapa vaikuttaa omaan sähkölaskuun. Sähkön hinta voi vaihdella eri yhtiöissä yli 20 %, joten kilpailuttamalla voi säästää jopa satoja euroja vuodessa. Sähköyhtiön vaihtaminen ei vaikuta mitenkään sähkön laatuun, sähkön toimittamisesta vastaa aina alueellinen siirtoyhtiö. Monet sähköyhtiöt tarjoavat kuitenkin eri tavoilla tuotettua sähköä, halutessasi voit ostaa esimerkiksi ainoastaan vesivoimalla tuotettua energiaa. Kilpailuttaminen on nykyään helppoa, internetistä löytyy lukuisia sivustoja joiden avulla hintojen vertailu on helppoa.

Siirtoyhtiötään voi vaihtaa vain muuttamalla

Sähkön siirtoon liittyvät maksut kattavat mm. sähköverkon ylläpitoon liittyviä maksuja. Sähkön hinnan muodostumisessa suuressa roolissa on jakeluverkkosiirto, mutta myös kantaverkko- ja alueverkkosiirtomaksut näkyvät sähkölaskussamme. Valtio verottaa siirtohintaa, mikä myös vaikuttaa sähkön hintaan. Sähkönsiirron osuus koko sähkölaskusta on noin 30%. Sähköverkkoyhtiö määräytyy asuinpaikan mukaan, joten kuluttajilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa sähkönjakeluyhtiötään ilman muuttolaatikoiden pakkaamista, siten ainoa tapa pienentää sähkönsiirrosta syntyneitä laskuja on vähentää sähkön kulutusta. Itse sähköä ei ole kuitenkaan pakko ostaa oman alueen siirtoyhtiöltä, sähköyhtiön kilpailuttamisella voikin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Mikäli sähkönsiirrosta ja myynnistä vastaa kaksi eri yhtiötä, niin tulet saamaan erillisen laskun kummaltakin yritykseltä.

Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus?

Usein sähkölaskun muutoksille löytyy luonnollinen selitys, esimerkiksi sähkölämmitteisissä asunnoissa kulutus kasvaa talvikuukausina, jolloin myös sähkön markkinahinta on yleensä korkeimmillaan. Kuluttajia voi kuitenkin ihmetyttää kun sähkön yksikköhinta kohoaa lyhyessä ajassa merkittävästi, tämä johtuu yleensä sopimustyypistä. Sähkön hinta vaihtelee jatkuvasti, suurimpia hinnanvaihteluun vaikuttavia tekijöitä ovat kysynnän ja tarjonnan lait. Kun hinnat kohoavat sähkön tukkumarkkinoilla, niin se näkyy usein myös kuluttajan laskussa. Mikäli sähkösopimuksesi on voimassa toistaiseksi, niin sähkölaskusi yksikköhinta voi muuttua markkinatilanteen mukaan. Mikäli kaipaat sähkölaskuusi enemmän vakautta, niin voit valita määräaikaisen sähkösopimuksen, jolloin sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan. Sopimustyyppiä vaihdettaessa kannattaa samalla kilpailuttaa koko sähkösopimus, näin saat sähköä halvimpaan mahdolliseen hintaan. Oikeaan aikaan solmitulla määräaikaisella sopimuksella voi säästää selvää rahaa.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on lukuisia muitakin tekijöitä jotka vaikuttavat sähkölaskun suuruuteen, mutta joihin kuluttajilla ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta, esimerkiksi verojen osuus sähkölaskuista on noin 30%.

Vuoto vesikalusteessa ei tarkoita aina rakennusta vaurioittavaa katastrofia. Usein vesivuoto on pieni ja huomaamaton, esimerkiksi vuotava wc-istuin. Tästä voi kuitenkin aiheutua yllättävän suuria ja täysin turhia kustannuksia.

Suoraan viemäriin ohjautuva vuoto jää usein huomaamatta tai sitä ei pidetä merkittävänä asiana, eikä siihen reagoida nopeasti. Vedestä joudutaan kuitenkin maksamaan paitsi vesimaksua, niin tässä tapauksessa myös jätevesimaksua. Kun vuoto on jatkuva ohut vesivirta eli noin parsinneulan kokoinen, vettä valuu vesilaitosten arvioiden mukaan hukkaan peräti 300 m³ vuodessa. Helsingin hintatasolla tämä tarkoittaa noin 800 euron ylimääräistä laskua.

-  Tämä on siis puhdistettua juomakelpoista vettä. Lisäksi vesi joudutaan käsittelemään jäteveden puhdistuslaitoksessa. Tästä aiheutuvat kustannukset tietysti laskutetaan eri tahoilta, mutta ympäristön kannalta kyseessä on täysin turha tuhlaaminen, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä harmittelee.

Hänen mukaansa tarkkaavaisen asukkaan on helppo havaita vuodot. Esimerkiksi wc-istuimen kulhon tulisi olla kuiva käyttökertojen välillä, joten vuodon havaitsemiseen riittää pala wc-paperia, joka painetaan kulhon takaseinää vasten. Pienikin vuoto näkyy heti kastuvana paperina.

Usein vuoto johtuu kuluneesta tiivisteestä, jonka uusiminen käy ammattilaiselta käden käänteessä. Tiivisteitä on hyvin saatavilla vanhempiinkin malleihin, joten kyseessä on helppo ympäristöteko, joka lisäksi säästää tekijälleen.

Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 keskimäärin 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 4,4 prosenttia ja muualla maassa 3,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,8 prosenttia.

Keskimääräisten neliövuokrien (€/m²/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2013

Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 12,43 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 15,99 euroa neliöltä ja muualla maassa 10,70 euroa neliöltä. ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 10,64 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asunnoissa oli 11,67 euroa ja muualla maassa 10,10 euroa.

Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 4,8 prosenttia, Espoossa vuokrat kohosivat 1,7 ja Vantaalla 5,1 prosenttia. Tampereella vuokrat kohosivat 4,1, Jyväskylässä 4,5, Lahdessa 4,0 prosenttia. Turussa vuokrat nousivat 2,9 prosenttia ja Kuopiossa 3,9 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Vuokratilastossa on mukana noin 260 000 vuokra-asuntoa.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 10,8 prosenttia vuodessa ja muualla maassa 1,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa keskimäärin 0,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 474 euroa vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 2 837 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 394 euroa.

Vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat laskivat koko maassa 3,2 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat laskivat 0,3 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 25,3 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 088 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat pysyivät lähes ennallaan. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

Vuonna 2013 vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 1,5 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,1 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 1,5 prosenttia. Vuonna 2013 omakotitalon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 2 988 euroa ja muualla maassa 1 429 euroa. Vuonna 2013 uusien omakotitalojen hinnat nousivat 1,7 prosenttia koko maassa.

Pientalotonttien hinnat nousivat 3,0 prosenttia koko maassa vuonna 2013. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,6 prosenttia ja muualla maassa 3,1 prosenttia. Vuonna 2013 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 172,5 euroa ja muualla maassa 15,3 euroa.

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Moni vuokranantaja saattaa pidättäytyä vuokrankorotuksista, koska haluaa vuokralaisen pysyvän pidempään. Suomen Vuokranantajien teettämän kyselyn mukaan vain alle puolet vuokranantajista korottaa vuokraa vuosittain. Tällä hetkellä kustannusten nousu luo paineita vuokrankorotuksille.

Vuokranantaja ei voi yksin säveltää vuokrankorotusta, vaan vuokrankorotuksesta tulisi sopia vuokrasopimuksessa täsmällisesti. Yksi yleisimmistä harhakäsityksistä on se, että vuokraa voi korottaa ylimalkaisella toteamuksella kuten ”yleinen vuokrataso on noussut” tai automaattisesti huoneistoon tehdyn remontin jälkeen. Vuokrasopimuksessa tulee olla yksilöity vuokrankorotusperuste ja korotuksen ajankohta. Mikäli sopimuksessa ei ole korotusehtoa, korotukselle on saatava vuokralaisen suostumus. Korotusneuvottelut on suositeltavaa aloittaa 6 kk ennen aiottua korotusta.

”Maltti on valttia korotuksissakin ja korotusten tulee olla kohtuullisia” muistuttaa Suomen Vuokranantajien vs. toiminnanjohtaja Elina Aalto. Vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan perusteetonta vuokrankorotusta. Mikäli aiottu korotus on kohtuullinen ja perusteltu, voi vuokranantajalla kuitenkin olla oikeus irtisanoa vastaan haraava vuokralainen. Mahdollisen riitatilanteen varalta korotusneuvotteluiden riittävä dokumentointi on tärkeää.

Myös muista asumiseen liittyvistä maksujen korotuksista, kuten vesi-, sauna tai autopaikkamaksuista, on oltava sopimuksessa samanlainen korotusehto kuin varsinaisesta vuokrasta.

Suomen Omakotiliitto ry:n kansalaisaloite rakennuksen energiatodistuksen muuttamiseksi etenee eduskuntaan. Väestörekisterikeskus tarkisti kannatusilmoitusten oikeellisuuden ja kelpoisuuden. Hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määräksi vahvistui 62.211. Näistä sähköisiä ilmoituksia oli yhteensä 31.652 ja niistä hylättiin yksi. Paperisia ilmoituksia kerättiin yhteensä 31.171 kappaletta ja niistä hylättiin 611 kappaletta.

Uudistettu rakennuksen energiatodistuslaki on ollut voimassa 1.6.2013 alkaen jo yhdeksän kuukautta. Tänä aikana kansalaisilta ja yrityksiltä on saatu paljon palautetta energiatodistuksen toimimattomuudesta. Asia on kuumentanut tunteita ja energiatodistuksesta on keskusteltu verkossa ja sosiaalisessa mediassa laajasti.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo: ”Rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä. Erityisesti pientaloasukkaat ovat hyvin tietoisia energiankulutuksesta. He ovat säästäväisiä energiankäytössä ja he haluavat hyödyntää energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja asumisessaan. Nykyinen energiatodistus ei anna energiakulutuksesta todellisuutta vastaavaa kuvaa kenellekään eikä se myös kannusta säästämään energiaa. Direktiivin puitteissa on kuitenkin mahdollista säätää nykyistä huomattavasti parempi laki.”

Aloitetta tukevat jo nyt lukuisat yhteisöt: Energiateollisuus ry, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Maanomistajain Liitto ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkölämmitysfoorumi ry, ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Kansalaisten ja järjestöjen lisäksi aloite on saanut tukea jo useilta kansanedustajilta eri puolueista.

”Teemme paraikaa tarkennettua esitystä rakennuksen energiatodistuslaiksi ja -asetukseksi. Tuomme ne aloitteen kanssa eduskuntaan ja toivomme niiden kokonaisvaltaista käsittelyä. Kertyneiden kokemusten ja uuden tiedon pohjalta energiatodistuksesta voidaan tehdä luotettava, selkeä ja läpinäkyvä sekä energiatehokkuuteen kannustava väline,” kertoo toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Omakotiliiton kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että energiatodistukseen tulisi merkitä laskennallisen kulutuksen lisäksi tieto varsinaisesta, toteutuneesta energiankulutuksesta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan lievennystä omakotitaloille kulutuksen laskentatapaan: energiamuotokerrointa ei huomioitaisi jo rakennetuissa rakennuksissa.

Ryhmärakennuttamisesta tulisi säätää oma laki, ehdottaa oikeusministeriön asettama työryhmä. Tarkoituksena on edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja edesauttaa hankkeiden rahoituskelpoisuutta. Ryhmärakennuttamisen edellytysten parantaminen on tavoitteena hallitusohjelmassa.

Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuotoa, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Usein hankkeissa on mukana rakennuttajakonsultti, joka huolehtii mm. urakoiden kilpailuttamisesta. Hankkeeseen osallistuvat kantavat itse riskin hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta.

Työryhmän ehdottaman uuden lain soveltamisalaan kuuluisivat sekä asuntoyhteisömuodossa toteutettavat että niin sanotut kiinteistömuotoiset ryhmärakennuttamishankkeet. Asuntoyhteisömuotoisessa hankkeessa rakennuttajana toimii asunto-osakeyhtiö tai muu asuntoyhteisö ja hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat sen osakkaita tai jäseniä. Esimerkiksi kerrostalon ryhmärakennuttaminen tapahtuu yleensä asuntoyhteisömuodossa.

Kiinteistömuotoisessa ryhmärakennuttamisessa rakennuttajina toimivat ryhmään kuuluvat yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi omakotitalojen rakennuttaminen 10 perheen ryhmälle voi olla kiinteistömuotoinen hanke. Pienimuotoisia enintään kolmen asunnon rakennuttamishankkeita laki ei kuitenkaan koskisi.

Ryhmärakennuttamishankkeen markkinointi

Markkinointia koskevilla säännöksillä varmistettaisiin se, että hankkeesta kiinnostuneet saavat jo hankkeen alkuvaiheessa riittävät tiedot ryhmärakennuttamisesta ja sen riskeistä sekä suunnitteilla olevasta kohteesta siitä riippumatta, harjoittaako markkinointia ryhmärakennuttajakonsultti, asukasyhdistys tai esimerkiksi kaupunki.

Ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvilta kerätään usein osallistumismaksu hankkeen markkinointivaiheessa. Työryhmä ehdottaa, että tällaiselle maksulle säädettäisiin enimmäismäärä, joka olisi 100 euroa asuinneliöltä. Asuntoa kohti maksu saisi olla kuitenkin korkeintaan 10 000 euroa.

Jos konsultti on käynnistänyt ryhmärakennuttamishankkeen, vastaavat summat olisivat pienempiä, 30 euroa asuinneliöltä ja 3 000 euroa asunnolta. Konsultti ei saisi myöskään käyttää kerättyjä osallistumismaksuja ennen kuin sopimus ryhmärakennuttamisesta on tehty.

Ryhmärakennuttajakonsultin tehtävät ja vastuut

Laki sisältäisi kattavat säännökset ryhmärakennuttajakonsulttipalvelusta. Ryhmärakennuttamishankkeessa mukana olevaa konsulttia koskisivat tiedonantovelvoitteet ennen konsulttisopimuksen ja ryhmärakennuttamisen toteuttamista koskevan sopimuksen (ryhmärakennuttamissopimuksen) tekemistä. Konsulttipalvelun asianmukainen suorittaminen pyrittäisiin turvaamaan myös asetettavalla ammattitaito- ja huolellisuusvaatimuksella sekä konsultin palkkiota koskevilla säännöksillä.

Myös ryhmärakennuttajakonsultin suorituksessa olevasta virheestä ja virheen seuraamuksista ehdotetaan säädettäväksi laissa nimenomaisesti. Konsultilta edellytettäisiin myös pakollista vastuuvakuutusta.

Asuntoyhteisömuotoisiin hankkeisiin tiukemmat säännökset

Ryhmärakennuttamissopimusta sekä urakka- ja muita hankintasopimuksia koskevat säännökset eroaisivat sisällöltään siitä riippuen, onko kyse asuntoyhteisömuotoisesta vai kiinteistömuotoisesta ryhmärakennuttamisesta.

Asuntoyhteisömuotoisissa hankkeissa, joissa on mukana ryhmärakennuttajakonsultti, edellytettäisiin, että tietyt ryhmärakennuttamista ja asuntoyhteisöä koskevat asiakirjat olisi luovutettava ennen ryhmärakennuttamissopimuksen tekemistä säilytettäväksi joko yhteisöä luotottavalle pankille tai, jos luottoa ei hankita, aluehallintovirastoon. Yhtenäiset asiakirjat helpottaisivat kokonaiskuvan muodostamista hankkeesta ja olisivat siten omiaan edistämään rahoituksen saamista.

Samoin asuntoyhteisömuotoisissa ryhmärakennuttamishankkeissa urakoitsijoiden olisi asettava laissa säädetyt vaatimukset täyttävät rakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen jälkeiset vakuudet.

Muutoksia myös asuntomarkkinointiasetukseen

Asuntomarkkinoilla yleistyneen tarjouskauppamenettelyn vuoksi työryhmä ehdottaa muutoksia myös asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annettuun valtioneuvoston asetukseen.

Myytävän asunnon hinnan ilmoittamista koskevat säännökset päivitetään vastaamaan uusia myyntitapoja. Samalla tehtäisiin myös useita muita tarkistuksia asetukseen liittyen mm. asunnon pinta-alan sekä vuokrasopimuksen kestosta ja irtisanomisehdoista ilmoittamiseen.

Rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin perjantai-iltapäivällä 7.3.2014 neuvottelutulos.

Rakennusalan sopimus on kaksivuotinen ja sitä jatketaan kolmantena vuonna mikäli palkankorotuksista päästään yksimielisyyteen 2015 marraskuun loppuun mennessä. Palkankorotukset noudattavat työllisyys- ja kasvusopimuksen linjaa ja ne tulevat voimaan tänä vuonna toukokuun alusta ja ensi vuonna kesäkuun alusta.

Rakennusalan neuvottelutulos koskee kahdeksaa työehtosopimusalaa: rakennusalaa, maa- ja vesirakennusalaa, rakennustuoteteollisuutta, LVI-alaa, asfalttialaa, vedeneristysalaa, maalausalaa ja lattianpäällystysalaa. RT:n Jäsenyritysten palveluksessa näillä aloilla on n. 40 000 työntekijää.

Työehtosopimukset ovat yleissitovia ja ne vaikuttavat n. 70 000 työntekijän työsuhteen ehtoihin.

Kiinteistöverotuspäätökset 2014 saapuvat kiinteistönomistajille maaliskuun loppuun mennessä. Päätös tulee, jos kiinteistöveron määrä on vähintään 17 euroa. Veron määrä on tänä vuonna noussut kaikilla kiinteistönomistajilla, koska kiinteistön verotusarvoja on nostettu ja useat kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosentteja.

Taloyhtiö: Tarkista, että kiinteistösi tiedot ovat oikein. Löydät tiedot päätökseltä selvitysosa-osiosta.

Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaa kiinteistötiedot verkossa (vero.fi/kiinteistotiedot) tai päätöksen mukana olevalla ilmoitusosa-lomakkeella.

Lisätietoja

Uusi energiamerkki auttaa valitsemaan valaisimen, jossa voi käyttää vähän energiaa kuluttavia lamppuja. Maaliskuun alusta alkaen markkinoille saatetuissa valaisimissa tulee olla energiamerkki, ja lamppujen sekä valaisimien markkinoinnissa pitää mainita tuotteen energialuokka. Lamppujen energiamerkki uudistui viime syyskuun alussa.

Valaisimen valintaan vaikuttaa moni tekijä: tuleeko valaisin kattoon, seinälle, tasolle vai lattialle, onko se yleisvalaisin vai kohdevalaisin, mitä materiaalia valaisin on ja valaiseeko se suoraan vai epäsuorasti. Valintaperusteita ovat myös valaisimen antaman valon määrä, väri ja muoto. Lamput vaikuttavat valaisimen energiankulutukseen, sen tuottamaan valomäärään ja -väriin sekä valaisimen käyttöön.

Valaisimen energiamerkki ilmoittaa, mihin energialuokkiin kuuluvia lamppuja siinä voi käyttää. Merkki kertoo myös valaisimen mukana mahdollisesti toimitettavan lampun energialuokan. Merkki on hyödyllinen erityisesti, kun valaisimen pakkauksesta ei suoraan käy ilmi, voiko siinä käyttää esimerkiksi led-lamppuja tai voiko valaisimen lamput vaihtaa. Valaisimessa pitäisi voida käyttää A++ - A -energialuokan lamppuja, jotta energiankulutus olisi mahdollisimman pieni. Tehokkaimmat markkinoilla olevat led-lamput yltävät nykyisin A+ -luokkaan, energiansäästölamput A-luokkaan.

– Jos valaisimessa ei voi käyttää kuin B-E -luokan lamppuja, on syytä harkita, kannattaako niin energiatehotonta valaisinta hankkia. Toisaalta osassa uusista valaisimista on kiinteät lamput, joita ei voi vaihtaa, vaan niiden rikkoutuessa koko valaisin on vaihdettava uuteen, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Markkinoille saatetuissa valaisimissa pitää olla energiamerkki

Maaliskuun alusta lähtien markkinoille saatettavissa valaisimissa pitää olla energiamerkki. Markkinoille saattamisella tarkoitetaan valaisimen tai lampun asettamista ensimmäistä kertaa saataville EU:n markkinoilla. Markkinoilla jo oleviin valaisimiin ei lisätä uutta energiamerkkiä, vaan EU-alueella jo olevat valaisimet saa myydä pois sellaisenaan. Sen sijaan EU-alueelle ei saa enää tuoda tai valmistaa valaisimia ilman energiamerkkiä. Markkinoille saattamisen käsite viittaa yksittäiseen valaisimeen tai lamppuun eikä malliin riippumatta siitä, onko valaisin tai lamppu valmistettu yksittäiskappaleena vai sarjatuotantona. 

– Olemme saaneet paljon kyselyitä maahantuojilta ja valmistajilta valaisimien energiamerkin käyttöönotosta. Kuluttajille merkit tulevat näkyviin sitä mukaa, kun uutta tavaraa tulee kauppoihin. Käytännössä kaupan hyllyllä saattaa olla pitkäänkin yhtäaikaisesti energiamerkillä varustettuja ja ilman sitä olevia valaisimia, selventää ylitarkastaja Seppo Niemi Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Valaisimen mukana tulevat lamput on oltava joko alkuperäispakkauksessa, josta selviävät lampun tiedot, tai lamppujen tiedot tulee merkitä valaisimen pakkaukseen, jos pakkausta ei ole. Kummassakin tapauksessa valaisimen energiamerkissä on mainittava mukana tulevien lamppujen energialuokka sekä valaisimeen sopivien lamppujen energialuokat.

Valaisimien energiamerkistä monta vaihtoehtoa

Valaisimien energiamerkki ei ole kaikissa valaisimissa samanlainen. Merkin ulkoasu riippuu siitä, millaisia lamppuja valaisimessa voidaan käyttää, voidaanko niitä vaihtaa, minkä energialuokan lamppuja voidaan käyttää, onko pakkauksessa mukana lamppuja ja mitä energialuokkaa lamput ovat. Valaisimien energiamerkki voi olla pysty- tai vaakamuotoinen.

Valomäärä ja energiankulutus lampun valintakriteereitä

Erilaisiin käyttötilanteisiin ja kohteisiin tarvitaan erilaista valoa. Rikkoutuneen lampun tilalle kannattaa hankkia hyvälaatuinen ja kestävä lamppu, joka antaa riittävästi valoa ja kuluttaa vähän energiaa. Vanhat wattimerkinnät kannattaa unohtaa viimeistään nyt ja siirtyä valitsemaan lamppu sen tuottaman valon määrän eli lumen-arvon perusteella. Sähkönkulutusta ilmaisevaa wattimäärää ei voi suoraan muuntaa lumen-arvoksi, mutta suuntaa-antavasti 60 watin hehkulamppua vastaavan valonmäärän tuottaa led-lamppu, jonka valovirta on vähintään 800 lumenia.

Kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä on oltava puhdistusjärjestelmä, jolla jätevedet puhdistetaan. Jätevesijärjestelmä on saatettava asetuksen mukaiseksi 15.3.2016 mennessä.

Jätevesien puhdistamisen tavoitteena on suojella ihmistä ja luontoa sekä säästää luonnonvaroja. Oikealla jäteveden käsittelyllä ehkäistään niiden päätyminen läheisiin kaivoihin, pohjaveteen tai vesistöihin. Luontoa rasittavat jätevesien ravinteet ja happea kuluttavat aineet, jotka rehevöittävät vesistöjämme.

Kun lähdetään kartoittamaan kiinteistölle sopivaa jätevesijärjestelmää, otetaan ensimmäiseksi selville onko kiinteistösi mahdollista liittää kunnalliseen järjestelmään. Jos se ei ole mahdollista, selvitetään millainen järjestelmä soveltuu kyseisen kiinteistön ja sen asukkaiden käyttöön.

Jätevesijärjestelmäksi on olemassa useita toiminnaltaan, puhdistusmenetelmältään ja -tehokkuudeltaan poikkeavia ratkaisuja.

– Tavallinen pientaloasuja ei millään pysty seuraamaan millaisia vaihtoehtoja markkinoilla on. Se on syy, miksi Biolan Ekoasuminen ryhtyi viime vuonna rakentamaan Suomeen Ekomestari-verkostoa, kertoo Biolan Ekoasumisen toimitusjohtaja Matti Hakala.

Biolan Ekoasumisen valtuutetut asentajat, Biolan Ekomestarit, ovat koulutettuja jätevesiammattilaisia. Ekomestari kertoo asukkaalle erilaisista tarjolla olevista vaihtoehdoista ja yhdessä asiantuntijan kanssa valitaan kohteen vaatimukset täyttävä järjestelmä.

– Ekomestarit toteuttavat hankkeen tarvittaessa alusta loppuun. Ekomestari suunnittelee, myy, asentaa ja tarvittaessa myös huoltaa, kertoo Matti Hakala.

Biolan Ekoasumisen jätevesijärjestelmien joukosta löytyy jokaiseen käyttökohteeseen ja tarpeeseen sopiva vaihtoehto, niin jokapäiväiseen kuin vapaa-ajan käyttöönkin.

Haja-asutusalueella olevan kiinteistön jätevesiasioiden kuntoon saattaminen

• Selvitetään voiko kiinteistö liittyä kunnallisen viemäriverkkoon piiriin.
• Jos ei voi, kartoitetaan kyseiselle kiinteistön asetetut jätevedenpuhdistamon vaatimukset.
• Jätevesisuunnittelija tekee kiinteistöllä tarvittavat mittaukset ja kartoittaa soveltuvat laitevaihtoehdot.
• Jätevesisuunnitelma ja toimenpidelupa lähetetään kunnan rakennusvalvontaan hyväksyttäväksi.
• Kun suunnitelma on hyväksytty, voidaan aloittaa jätevesijärjestelmän asennus: tuotteiden ja tarvikkeiden toimitus, maamassojen kuljetukset, mahdolliset sähkö- ja viemäriasennukset.
• Useimmissa kunnissa projektille vaaditaan KVV-valvoja.
• Laitteen käyttöönotto ja säännöllinen huolto.

Lisätietoa: www.ekoasuminen.fi

Biolan Ekoasuminen Oy on Biolan Oy:n tytäryhtiö, joka keskittyy ekologisen asumisen ratkaisujen kehittämiseen, markkinointiin ja myyntiin Suomessa. Biolan Ekoasumisen tuotteet mahdollistavat oman ympäristökuormituksen vähentämisen ja säästämisen asumiskuluissa.

Danfoss on tuonut markkinoille älykkäät living eco® patteritermostaatit, joiden avulla säästetään energiaa ja lisätään asumismukavuutta. living eco® patteritermostaattien avulla voidaan päästä jopa 23 % energiansäästöihin. Vanhojen patteritermostaattien vaihtaminen uusiin on nopea ja edullinen tapa tehdä energiansäästöremontti.

Uusi living eco® patteritermostaatti ohjaa lämmitystäsi nostaen mukavuuden, käytön helppouden ja energiansäästön uudelle tasolle.

living eco® patteritermostaatti on itsenäinen ja ohjelmoitava termostaatti erittäin kustannustehokkaaseen lämmitykseen. Danfossin uuden sukupolven patteritermostaatit on suunniteltu helppoon ja nykyaikaiseen lämmityksen ohjaukseen. Modernin muotoilun ja vertaansa vailla olevan energiatehokkuuden ansiosta ne soveltuvat ihanteellisesti niin uudis- kuin saneerauskohteisiin.

Lämpöä sinne, missä sitä kaivataan

living eco® termostaatti on suunniteltu helppokäyttöiseksi ja se voidaan asettaa lämmittämään juuri tarpeen mukaan. Älykkäät toiminnot, kuten tuuletustoiminto, auttaa säästämään energiaa. Termostaatti kytkee lämmityksen pois päältä, kun se havaitsee merkittävän pudotuksen lämpötilassa, esimerkiksi huonetta tuuletettaessa. Danfossin living eco® termostaatin poissaolotoiminnolla voidaan kytkeä termostaatti laskemaan lämpötila siksi ajaksi, kun ollaan asunnosta poissa – ja termostaatti huolehtii automaattisesti, että lämpötila on halutulla tasolla kotiin saavuttaessa.

- Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia ja he haluavat niin asumismukavuutta kuin energiataloudellisuuttakin. Ympäristöarvot ja energiansäästö saa kuluttajat ottamaan asioista selvää. living eco® sopii erityisen hyvin omakoti- ja rivitaloihin, joihin ei haluta välttämättä uudistaa kokonaisvaltaista lämmönohjausta, Tekninen päällikkö Jari Kivelä Danfoss Lämmöltä kertoo.

living eco® patteritermostaatin ominaisuuksia:

• tasainen huonelämpötila
• helpot asetukset ja päiväkohtaiset säädöt helppokäyttöisillä esiasennetuilla ohjelmilla
• energiaa säästävät poissaolo- ja ikkuna auki – toiminnot
• tyylikäs, palkittu muotoilu – Red Dot Design Award 2010
• voidaan korvata kaikki olemassa olevat patteritermostaatit
• nopea ja helppo asentaa

Lisätietoa: http://www.living.danfoss.fi/

Yleisin isännöinnin kiinteän kuukausipalkkion määräytymisperuste on huoneistojen lukumäärä. Erillisveloitusten vaihtelu on varsin suurta ja nousu kolmessa vuodessa kuukausipalkkioita suurempaa. Isännöitsijöiden vastausten perusteella isännöintipalvelujen tarjonnan monipuolisuus ja laatu ovat heikentyneet vuoteen 2010 verrattuna. Kiinteistöliiton kyselytutkimukseen isännöintipalkkioista vastasi yhteensä 2413 taloyhtiön puheenjohtajaa ja isännöitsijää. Kyselyllä koottiin ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista sekä kartoitettiin tilannetta erilaisten veloitusperusteiden ja veloitusten suuruuden osalta.

Kiinteät kuukausipalkkiot kehittyneet maltillisesti

Kiinteän isännöintipalkkion suuruus vaihtelee huomattavasti taloyhtiön koon mukaan ja keskipalkkio alenee kiinteistön koon kasvaessa. Keskimääräinen kiinteä isännöintipalkkio oli 40 asuinhuoneiston talossa (2 400 htm2) noin 737 euroa kuukaudessa, joka tekee 18,40 euroa kuukaudessa asuinhuoneistoa kohti laskettuna.

Keskimääräinen kiinteä kuukausipalkkio 20 asuinhuoneiston talossa (1 400 htm2) oli 444 euroa, jossa on nousua 24 euroa kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Sadan asuinhuoneiston taloyhtiössä (6 000 htm2) isännöinnin kuukausipalkkio oli keskimäärin 1380 euroa, joka on 20 euroa enemmän kuin vuonna 2010.

Asuinhuoneistoa kohti laskettuna kiinteä isännöintipalkkio oli 20 huoneiston yhtiössä 22,20 euroa huoneistolta kuukaudessa, joka on 1,20 euroa enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Sadan huoneiston yhtiössä palkkio on 13,80 euroa huoneistolta kuukaudessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja perustuvat koko maan vastausaineistoon.

Erillisveloituksissa laaja hintahaitari

Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi isännöintiyritykset veloittavat erilliskorvauksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, remonttien valvonnasta sekä kokouspalkkioita, kilometrikorvauksia ja kopiointimaksuja. Erillisveloitusten suuruus vaihtelee eri isännöintiyrityksillä huomattavasti.

Erillisveloitettaviin töihin kuuluu myös isännöitsijäntodistukset, jonka maksajana on yleisimmin asunto-osakkeenomistaja. Isännöitsijäntodistus liitteineen maksoi isännöitsijöiden mukaan keskimäärin 83,20 euroa. Neljännes veloitti 60 euroa tai vähemmän ja neljännes 100 euroa tai enemmän. Kallein isännöitsijäntodistuksen hinta liitteineen oli 232 euroa.

Hallinnollisista tehtävistä isännöitsijät veloittavat taloyhtiön puheenjohtajien mukaan keskimäärin 70,50 euroa tunnilta. Teknisen isännöinnin tuntihinta on noin viisi euroa korkeampi. Kyselyyn vastanneiden ammatti-isännöitsijöiden mukaan erillisveloitettava tuntityö on 9 euroa taloyhtiön hallitusten puheenjohtajien näkemystä alhaisempi.

Kokouspalkkiot ovat päiväkokouksissa selkeästi ilta- ja viikonloppukokouksia edullisempia. Taloyhtiöiden puheenjohtajien mukaan isännöitsijän kokouspalkkio oli työpäivän aikana keskimäärin 70 euroa/tunti, työpäivän jälkeen 88,70 euroa/tunti, myöhemmin illalla 110 euroa/tunti ja viikonloppuisin 153,10 euroa tunnilta. 

Kilometrikorvauksia maksetaan hallitusten puheenjohtajien mukaan keskimäärin 72 senttiä kilometriltä. Neljänneksellä kilometrikorvaus jää alle 55 sentin ja neljänneksellä on yli 85 senttiä kilometriltä. Mustavalkoinen valokopio maksoi isännöitsijöiden mukaan 44 senttiä/kopio ja värillisenä 74 senttiä/kopio. Värikopioiden hinta on alle 45 senttiä kappaleelta joka neljännen isännöitsijän mukaan ja yli euron hintaisia myös joka neljännessä tapauksessa.

Isännöintisopimuksiin ja palvelun laatuun huomiota

Isännöinnin ostamisessa taloyhtiöiden tulee kiinnittää aiempaa merkittävästi enemmän huomiota ostettavan palvelun laatuun hinnan lisäksi. Kiinteistöliitto muistuttaa, että taloyhtiön hallituksen tehtävänä on hyväksyä isännöintisopimus ja siihen sisältyvistä tehtävistä maksettava kiinteä palkkio ja erillisveloitettavat palkkiot. Taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä myös näiden mahdolliset tarkistukset ja muutokset.

Hallituksen on myös tunnettava taloyhtiön isännöintisopimuksen sisältö, jotta hallitus tietää mitä on isännöinniltä ostanut. Isännöintisopimusten liitteistä yleisin on isännöintitehtäväluettelo, joka on mukana 86 prosentissa sopimuksista. Isännöintitehtäväluettelo on toimiva väline isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken.

Isännöintipalkkiot 2013 -kyselystä ilmeni, että isännöitsijät pitävät isännöintipalvelujen tarjonnan laatusuhdetta markkinoilla varsin heikkona. Tarjonnan laatu sai asteikolla 1-5 isännöitsijöiltä arvosanaksi 2,82. Kolme vuotta aiemmin arvosana oli 3,14. Erittäin korkealuokkaisena tarjonnan laatua piti enää vain kaksi prosenttia isännöitsijöistä. Isännöintipalvelujen tarjonnan monipuolisuuden osalta isännöitsijät olivat myös erittäin kriittisiä. Isännöitsijöiden arviot olivat heikentyneet vuodesta 2010, sillä tarjonnan monipuolisuus sai nyt arvosanan 2,61. Kolme vuotta aiemmin arvosana oli 3,43.

Kyselytutkimukseen vastanneista taloyhtiöiden puheenjohtajista sekä myös isännöitsijöistä 83 prosenttia haluaa, että kiinteän sopimushinnan osuus kokonaispalkkiosta on vähintään 75 prosenttia. Erityisesti isännöitsijöiden vastausta voidaan pitää yllättävänä, sillä isännöintialalla on viime vuosina korostettu siirtymistä erillisveloitettaviin tuotteisiin ja palveluihin.

Kiinteistöliiton valtakunnalliseen kyselytutkimukseen isännöintipalkkioista vastasi 744 isännöitsijää ja 1669 hallituksen puheenjohtajaa. Vastaajamäärä kasvoi molempien ryhmien osalta vuoden 2010 vastaavasta kyselystä. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä marras-joulukuussa 2013. Vastaustiedot perustuvat marraskuun 2013 tilanteen mukaisiin lukuihin. KTI Kiinteistötieto Oy toteutti tutkimuksen Kiinteistöliiton toimeksiannosta.

Isännöintipalkkiot 2013 -kyselyn keskeiset tulokset.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen tapasi kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohtoa tänään Tampereella. Hän nosti puheenvuorossaan esiin erityisesti lähiöiden eriytymiskehityksen torjumisen tärkeyden.

"Suurimpien kaupunkien talouskasvun turvaaminen on koko maamme tulevaisuuden kannalta keskeistä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisesta on sen kalleuden takia tullut kehityksen kriittinen tekijä. Kallis asuminen vaikuttaa myös seudullisiin asuntomarkkinoihin, ja asuntojen hinnat eriytyvät myös kaupunkien sisällä voimistaen asuinalueiden eriytymiskehitystä. Kaikki lähiöt eivät selviydy tässä kilpailussa, ja uhkana on eri alueiden välisen eriarvoisuuden kasvaminen", ministeri totesi.

Ministeri totesi, että suurimpien kaupunkiseutujen kehityksen tukemiseksi lähiöistä on tehtäväkilpailukykyisiä ja houkuttelevia paikkoja ja huolehdittava samalla riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta. Samoin on huolehdittava korjaus- ja täydennysrakentamisen edellytyksistä, jotta asuinalueet säilyvät elinvoimaisina.

"Yhtenä tärkeänä työkaluna kaupunkiseudun kokonaisuuden toimivuuden vahvistamisessa ovat valtion ja kuntien väliset MAL-aiesopimukset. Niiden mukaisella ajattelulla voidaan vahvistaa myös lähiöitä. Sopimuksissa voitaisiin tulevaisuudessa painottaa enemmän lähiöiden kehittämistä osana menestyksekkäitä kaupunkiseutuja."

Ministeri painotti, että eriytymiskierteen katkaisemiseksi tarvitaan lähiöiden kokonaisvaltaisempaa kehittämisotetta ja yhteistyötä.

"Valtaosa suomalaisista lähiöistä on ihan tavallisia asuinalueita. On kuitenkin vahvoja merkkejä siitä, että osa lähiöistä on alkanut erottua joukosta. Sosiaalinen eriarvoistuminen kaupunkien sisällä on lisääntynyt ja alueellisesti kasautunut huono-osaisuus ruokkii itseään. Tämä eriytymisen kierre on saatava pysähtymään. Asuinalueiden eriytyminen ja ihmisten syrjäytyminen ovat yhteiskunnalle kalliita, puhumattakaan näiden ilmiöiden inhimillisistä kustannuksista."

"Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa sitä, että lähiöitä ei enää jätetä yksin vuosikymmeniksi vaan kehittämisestä tehdään jatkuvaa toimintaa, johon kuuluu myös ympäristön ja palvelujen kehittäminen. Lähiöissä tarvitaan sujuvampaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä, kuntapalveluiden sisäisten rajojen madaltamista ja asiakkaat parhaiten tavoittavia palveluketjuja", ministeri Viitanen painotti.

"Haluan ministerinä varmistaa, että kaupungit saavat tähän tehtävään myös parhaan mahdollisen tuen valtion suunnalta. Tätä varten on asetettu lähiöneuvottelukunta vahvistamaan ministeriöiden keskinäistä sekä valtionhallinnon ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja sitoutumista lähiöiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Neuvottelukunnassa ovat mukana viisi lähiöiden kehittämisen kannalta keskeistä ministeriä sekä joukko sidosryhmien edustajia, esimerkiksi Kuntaliiton ja evankelisluterilaisen kirkon edustajat. Itse toimin neuvottelukunnan puheenjohtajana", Viitanen kertoi.