Talviaikana sattuu paljon liukastumisesta aiheutuvia tapaturmia. Liukastuminen aiheuttaa myös paljon vakavia ja pitkäkestoisia vammoja. Viime vuonna liukastumisesta johtuvat kaatumiset aiheuttivat yhdentoista henkilön kuoleman.

Tämän vuoksi LähiTapiola aloittaa tekstiviesti-ilmoitusten lähettämisen. Kampanjan tavoitteena on säästää ihmishenkiä ja ehkäistä tapaturmia lisäämällä asiakkaiden tietoisuutta turvallisuudesta. Ensimmäiset ”Valitse keliin sopivat jalkineet”- tekstiviestit lähetetään 22.2. Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla asuville LähiTapiolan asiakkaille.

Malli vastaa Ilmatieteen laitoksen kaupallista liukkauden varoituspalvelua. Palvelu on LähiTapiolan asiakkaille ilmainen.

Yli 50 000 jalankulkijaa joutuu liukastumisen vuoksi lääkärin pakeille

Nopeat lämpötilan vaihtelut ja nollan tienoilla oleva lämpötila aiheuttavat usein liukkaita kelejä. Jään päälle satanut vesi tai lumi tekee kulkuväylistä erityisen liukkaita. Huomattava osa liukkaudesta johtuvista vahingoista olisi vältettävissä.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tietojen mukaan liukkaista keleistä johtuvia liukastumistapaturmia sattuu talviaikana kuukausittain  15 000 – 22 000.

Suurin osa liukastumisten aiheuttamista henkilövahingoista ovat vähäisiä – lähinnä mustelmia ja venähdyksiä – eikä pienemmistä vahingoista välttämättä hakeuduta lääkärin hoitoon. Mutta joka vuosi yli 50 000 jalankulkijaa joutuu liukastumisen seurauksena lääkärin vierailulle.

Vakuutusyhtiöille liukastumisista koituu vuosittain jopa 200 miljoonan korvauskustannukset. Korvaussummat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta tuhansiin euroihin. ”Suurimmat korvaussummat maksetaan työikäiselle henkilölle, joka vammautuu liukastumisen seurauksena niin vakavasti, että menettää työkykynsä lopullisesti.”

Tekstiviesti varoittaa liukkaista kävelyteistä

”Ensimmäiset liukkaat kelit näkyvät mediassa, kun autot kolaroivat liukkaiden kelien vuoksi.  Kolareiden lisäksi liukkaat kelit aiheuttavat paljon vakavia onnettomuuksia myös kävelyteillä. 

”Yleensä talvi yllättää autoilijat ja ensimmäisille liukkaille lähdetään kesärenkaissa. Mutta paljon vahinkoja sattuu siksi, että ihmisillä on liukkaat kengät  ja  kulkureitit ovat jääneet hiekoittamatta” osastopäällikkö Antti Määttänen sanoo LähiTapiolasta.

Varaudu siis talvikeleihin sopivilla jalkineilla ja liukuesteillä. Ja muista välttää turhaa hoppua!

Liikenneturvakeskuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan 72 prosenttia ei koskaan käytä liukuesteitä kengissään liukkailla keleillä. ”Tätä taustaa vasten talven kenkävalinnalla on suuri merkitys pystyssä pysymiseen”, kommentoi Määttänen. Talvikenkien pohjamateriaali on oltava pehmeää ja huokoista materiaalia, joka ei kovetu pakkasella. Liukuesteet ja nastakengät tuovat lisäturvaa pystyssä pysymiseen.   Liukuesteitä myyvät kenkäkaupat, tavaratalot ja suutarit.

Putki- ja muissa taloteknisissä korjauksissa tilaajat valitsevat usein halvimman tarjouksen viitsimättä selvittää yritysten referenssejä tai taloudellisia taustoja. Rakennusliikkeiden rahoitusongelmat ovat kasvaneet samaa tahtia ja samoista syistä kuin muidenkin yritysten. Tämän pitäisi herättää asiakkaat vaatimaan selvityksiä tarjoajien taloudellisesta asemasta ja reagoimaan niihin, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n varapuheenjohtaja Ville Hälinen sanoo.

Hälinen kehottaa tarjous- ja urakkaneuvotteluvaiheessa käymään läpi kaikki avoimet asiat, vaikka ne olisivat epämiellyttäviäkin. Epäselviä kysymyksiä ei pidä jättää toteutusvaiheeseen.

Hälytyskellojen pitäisi soida, mikäli yritys tarjoaa kokoonsa nähden suurta urakkaa tai sillä ei ole kokemusta vastaavanlaisista projekteista. Myös muita reilusti halvempi hinta vaatii ehdottomasti perusteellisen selvityksen.

- Markkinassa on selviä hermostumisen merkkejä. Huonosti hoidetun kilpailutuksen jäljiltä on vaara, että houkuttelevan tarjouksen tehneen jäljiltä aikataulut venyvät, laatuasiat ovat retuperällä ja lakisääteiset velvoitteet hoitamatta. Pahimmassa tapauksessa urakoitsija tekee konkurssin, jolloin työt pysähtyvät ja kustannukset kasvavat roimasti, Hälinen varoittaa.

Taloyhtiö 2014 on seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma, jossa on ohjelmaa isännöitsijöille, taloyhtiöiden puheenjohtajille ja hallituksille, vuokranantajille, tilintarkastajille sekä talousasioista vastaaville. Tapahtuma on osallistujille maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen.

Taloyhtiö 2014 -tapahtuma tarjoaa useita eri kohderyhmille suunnattuja maksuttomia seminaareja. Luentojen ja tietoiskujen aiheina ovat erilaiset korjaushankkeet, turvallisuus, viestintä, osakkaan muutostyöoikeus, yhtiökokousasiat, hallitustyöskentely ja hyvä isännöinti. Seminaariohjelmaa täydennetään tapahtuman sivuille helmikuun aikana. Lue lisää seminaariohjelmasta!

Tapahtumassa on mukana jo noin 70 näytteilleasettajaa esittelemässä tuotteita ja palveluja. Katso tapahtuman näytteilleasettajat!

Tapahtuma on avoinna tiistaina 1.4. klo 9.00-16.00. Pitopaikkana toimii Helsingin Messukeskuksen kongressitilat, osoitteessa Messuaukio 1, 00520 Helsinki.

Ilmoittaudu tästä mukaan!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO, Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Suomen Kiinteistölehti sekä Suomen Kiinteistöliitto.

Murtovaras ”korjauspuuhissa” arvoesineet taskussaan, tulipalo työmaalla tai asunnot vedenvallassa. Taloyhtiön on varauduttava riskeihin varmistamalla taloyhtiön vakuutusturva korjaushankkeen ajaksi.

”Tärkeää on sopia siitä, kuka tarkastaa taloyhtiön korjaushankkeen aikaisen vakuutusturvan”, korosti vanhempi lakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun –seminaarissa Oulussa tiistaina.

Esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kannattaa miettiä oman vakuutusturvansa taso korjaushankkeen aikana. Laajaan kiinteistövakuutukseen kuuluu yleensä hallituksen vastuuvakuutus, joka korvaa hallituksen päätöksillään aiheuttamat taloudelliset vahingot.

Hallituksen vastuuvakuutuksessa on korjaushankkeessa ongelmalista se, että korvaussummat ovat yleensä kovin pieniä. ”Hallituksen kannattaa miettiä, haluaako se korottaa oman vastuuvakuutuksensa korvausmäärää”, kertoi Pynnönen.

Ennen kuin hanke pyörähtää käyntiin, on taloyhtiön muistettava tehdä ns. riskilisäilmoitus vakuutusyhtiölle. Ilmoitus on tehtävä kaikista korjaushankkeista, joihin liittyy vakuutuksen kannalta jokin lisäriski.

”Vakuutusyhtiöllä on lisääntyvän riskin takia oikeus periä taloyhtiöltä lisämaksua. Lisämaksu perustuu ajatukseen, että jos taloyhtiössä korjaushankkeen aikana tehdään tulitöitä, vakuutusyhtiö saa paremman suojan tulipaloriskin varalta”, Pynnönen sanoi.

Korjaushankkeiden keskiössä on rakennustyövakuutus, jolla vakuutetaan rakenteilla tai korjattavana oleva rakennus. Rakennustyövakuutus korvaa rakennustyössä työn kohteelle aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot ehdoissa luetelluin rajoituksin. ”Suosittelen, että rakennustyövakuutuksen ottaa urakoitsija, ei taloyhtiö”, sanoi Pynnönen.

On tärkeää, että taloyhtiöt tuntevat kiinteistövakuutuksensa ja asukkaat kotivakuutuksensa ehdot sekä vakuutusten periaatteet. Monet asukkaat tekevät korjaushankkeen aikana omia huoneistokohtaisia remontteja, minkä vuoksi heidän on tärkeää varmistaa, että kotivakuutukseen kuuluu myös vastuuvakuutus. Colemont vakuutusmeklareiden myyntijohtaja Antero Miikin mukaan se takaa, ettei asukas joudu korvaamaan huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan naapureille aiheuttamaansa vahinkoa.

Taloyhtiön kiinteistövakuutus turvaa taloyhtiön rakenteet eli seinät, katot ja lattiat ja vakuuttaa ne. Asukkaan ottama kotivakuutus tuo suojaa irtaimiston lisäksi äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen kuten vuotovahinkojen varalta.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 8,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 13,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni samalla ajanjaksolla 8,6 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset, milj. m3, liukuva vuosisumma

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2013 joulukuussa 3 miljoonalle kuutiometrille

Vuoden 2013 joulukuussa rakennuslupia myönnettiin 3,0 miljoonalle kuutiometrille. Kasvua kertyi 73,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Myönnetty kuutiometrimäärä on poikkeuksellisen suuri verrattuna kolmen edellisen vuoden joulukuun tietoihin. Vuoden 2012 joulukuussa myönnettiin rakennuslupia 1,7 miljoonalle kuutiometrille.

Asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä kasvoi 80,8 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä kasvoi 71,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen kuutiometrimäärään.

Uudisrakentamisen volyymi väheni joulukuussa 5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna

Vuoden 2013 joulukuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi väheni joulukuussa 9,7 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi vajaan prosentin vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

VVO palkitsee vuosittain esimerkillistä yhteishenkeä ja asuinympäristöstä hyvää huolta pitäneen talon asukkaat. Vuoden 2014 VVO-taloksi valittiin Hippoksentie 31 - 33 Turun Vasaramäestä.

Hippoksentien 31–33 kuudessa kerrostalossa on 295 asuntoa. Asukastoiminnalle on muodostunut hyvät perinteet yli viidenkymmenen vuoden aikana. Viihtyisät piha-alueet kunnostetaan kevättalkoilla. Samalla istutetaan kesäkukat, mitkä hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Kesällä kaksi grillikatosta kokoavat asukkaat seurustelemaan ja pelaamaan pihapelejä. Juhannuksena järjestetään grillijuhlat ja jouluna yhteinen jouluruokailu.

Talon askartelutilat kunnostettiin viime syksynä talkoilla viihtyisäksi kokoontumistilaksi, kun ulkona ei enää tarkene istuskella. Yhteistilassa pidetään jumppatuokioita ja se toimii myös pesutuvan odotus- ja lehtienlukupaikkana. Talossa on myös pieni kierrätyspiste.

Talotoimikunnan puheenjohtaja Hannele Vepsä kehuu talojen hyvää sijaintia Kupittaan puiston ja palvelujen lähellä. – Meillä on jo toisen polven asukkaita, jotka asuivat aikoinaan lapsina taloissa. Hyvästä asuinympäristöstä kertoo sekin, että asukkaat auttelevat toisiaan. Asukkaat iloitsivat, kun kuulivat valinnasta vuoden VVO-taloksi. Palkintona asukastoiminta saa 1 000 euroa ylimääräistä toimintamäärärahaa. Tästä on hyvä jatkaa, Vepsä sanoo.

Talossa on monipuolista asukastoimintaa ja yhteistyö asukkaiden kanssa on mutkatonta ja rakentavaa, isännöitsijä Eero Rantanen VVO-kotikeskuksesta kiittelee. 

Vuoden VVO-talon valinnasta päättävät VVO-yhtymä Oyj ja VVO:n asukashallitus yhdessä. Valintaa puolsi taloissa vallitseva hyvä yhteishenki, naapureista huolehtiminen sekä rakentava yhteistyö isännöitsijän, kiinteistönhoidon ja VVO-kotikeskuksen välillä.

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:stä tulee Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenjärjestö 1.3.2014 alkaen. Molempien liittojen hallitukset päättivät asiasta eilen.

STTA:n jäsenyyden myötä Kiinteistötyönantajien jäsenyritysten määrä nouseen 550:een, ja liiton rooli koko kiinteistöalan edunvalvojana vahvistuu. STTA:sta tulee Kiinteistötyönantajien jäsenyyden kautta myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsen.

- Kiinteistön elinkaariajattelun merkitys sähköistysalan kannalta on suuri ja edelleen kasvussa. STTA:n ja Kiinteistötyönantajien jäsenyrityksillä on synergiaa kiinteistöjen rakentamisessa, korjaamisessa ja ylläpidossa, joten yhteistyö on luontevaa, ratkaisua kommentoivat STTA:n toimitusjohtaja Esa Larsén ja Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén.

STTA on sähköistysalan yritysten työnantajajärjestö. Liittoon kuuluu noin 170 jäsenyritystä, joiden palveluksessa on 4 300 sähköistysalan työntekijää ja 1 200 toimihenkilöä. STTA neuvottelee yleissitovan Sähköistysalan työehtosopimuksen, jonka piirissä on lähes 10 000 työntekijää.
 

Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mielestä rakennusalalla on Suomessa tehty tärkeätä työtä harmaan talouden torjumiseksi.

 - Finanssiala on ollut vahvasti mukana tukemassa tätä työtä. Työmaarekisterin avaaminen osaksi Veronumero.fi-palveluita on tärkeä edistysaskel harmaan talouden kitkemisessä  Kauppi korostaa.

Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli Suomessa 4,4 prosenttia vuonna 2013. Kokonaistuottoa painoivat alaspäin etenkin toimistokiinteistöt, joiden tuotto jäi ennätyksellisen matalaksi 1,1 prosenttiin. Asunnot olivat positiivisen arvonmuutoksen myötä parhaiten tuottanut kiinteistötyyppi jo kuudetta vuotta peräkkäin.

Asuinkiinteistöt jälleen parhaiten tuottanut kiinteistötyyppi

Vuokra-asuntojen vahva kysyntä on pitänyt asuntosijoitusten kokonaistuoton muita kiinteistötyyppejä korkeammalla tasolla vuodesta 2008 lähtien. Sama kehitys jatkui myös viime vuonna, ja kokonaistuotoksi kirjattiin 8,2 prosenttia. Nettotuottoaste pysyi korkean käyttöasteen ja vuokrien nousun tukemana 5,4 prosentissa, vaikka toisaalta myös kulujen nousujohteinen kehitys jatkui. Asuntosijoitusten arvoihin kirjattiin positiivinen muutos kaikissa suurissa kaupungeissa. Arvonmuutos jäi kuitenkin hieman viime vuosia matalammaksi, keskimäärin 2,6 prosenttiin.

Toimitilakiinteistöjen markkina-arvojen lasku kiihtyi

KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen vuokratuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista arvojen kehitystä. Kiinteistösijoitusten vuoden 2013 nettotuottoaste pysyi edellisen vuoden tasolla 6,3 prosentissa, mikä on kansainvälisesti vertaillen sangen korkea taso. Käyttöasteet jatkoivat laskuaan, mutta sopimusvuokrien nousu kompensoi osaltaan tyhjien neliöiden aiheuttamaa vajetta nettotuotoissa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin 1,8 prosentin lasku. Asuinkiinteistöjen markkina-arvot nousivat edelleen, kun taas kaikkien toimitilakiinteistötyyppien markkina-arvot laskivat. Markkina-arvoja painoivat sijoittajien hienoisesti nousseet tuottovaatimukset.

Toimistojen kokonaistuotto historian matalin

Toimistokiinteistöt ovat perinteisesti suurin kiinteistösektori instituutiosijoittajien salkuissa, ja siksi toimistojen haastavat markkinanäkymät heijastuvat koko Kiinteistöindeksin tuloksiin. Toimistokiinteistöjen markkina-arvot ovat laskeneet vuodesta 2008 alkaen joka vuosi, ja viime vuonna arvonmuutos oli edellisvuosiakin enemmän miinuksella, -4,6 prosenttia. Markkina-arvot laskivat tilakysynnän epävarmuuden painamina etenkin Espoossa ja Vantaalla. Myös nettotuottoaste heikentyi edellisvuodesta, ja oli nyt 5,9 prosenttia. Nettotuottoja painoivat alas etenkin toimistojen matalat käyttöasteet, jotka heikkenivät entisestään vuoden 2013 aikana. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto jäi 1,1 prosenttiin, mikä on matalin taso vuodesta 1998 alkavan Kiinteistöindeksin historiassa.

Liikekiinteistöjen arvonmuutos pysyi hieman negatiivisena

Liikekiinteistöjen markkina-arvoihin kirjattiin edellisen vuoden tavoin hienoinen, 0,6 prosentin lasku, johtuen lähinnä tuottovaatimusten noususta. Nettotuottoaste kuitenkin parani vuokrien nousun myötä, ja kokonaistuotto kohosikin hieman edellisvuodesta 5,9 prosenttiin. Kauppakeskusten ja muiden liikekiinteistöjen kokonaistuotot eivät viime vuonna juurikaan eronneet toisistaan.

Energiatehokkuuden kehittämiseen erikoistuneet LeaseGreen ja Ekonor toteuttavat Helsingin Vuosaaressa hankkeen, joka tehostaa Helsingin kaupungin omistamien vuokrakerrostalojen energiankäyttöä. Projektissa asennetaan viiden taloyhtiön lämmönjakelujärjestelmään niin sanotut lämmönvahdit, joiden arvioidaan supistavan talojen kaukolämpölaskua noin 250 000 euroa investointien elinkaaren aikana.

Talot on rakennettu vuosina 1999-2001. Niiden yhteenlaskettu tilavuus on 80 000 m3 ja lämmityskustannukset noin 200 000 euroa vuodessa. Uudet lämmönvahdit rahoitetaan LeaseGreenin kuukausimaksuun perustuvalla mallilla, jonka ansiosta rakennusten lämmityskustannukset pienenevät jo sopimuskaudella.

”Helsingin kaupunki on energiatehokkuuden edelläkävijä”, LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo.

”Meidän yhteistyömallimme kiihdyttää energiansäästöhankkeita: pääsemme toteuttamaan sellaisiakin projekteja, joihin taloyhtiöiden tai kaupunkien omat budjettivarat eivät riitä. Tässä on suuri mahdollisuus kaikille Suomen kunnille. Energiatehokkuuden mahdollisuudet kannattaa katsoa läpi ennen kuin ryhdytään lomauttamaan esimerkiksi opettajia.”

Vuosaaren vuokratalojen uudet lämmönvahdit toimittaa suomalainen Ekonor Oy. Talojen lämmitystä on tähän saakka ohjattu pelkän ulkolämpötilatiedon perusteella. Lämmönvahti aistii kiinteistön muuttuvat lämpökuormat ja säätää lämmitystä todellisen tarpeen mukaisesti. Tekniikka perustuu patentoituun paine-erokompensoinnin menetelmään ja kiinteistön lämmitysjärjestelmässä tehtävään optimointiin.

”Perinteinen säätö ei huomioi ulkolämpötilatiedon lisäksi muita lämpökuormia, jolloin asunnoissa syntyy suuria lämpötilaeroja”, Ekonorin toimitusjohtaja Matti Nevala sanoo. ”Kuumimpien huoneistojen omistajat joutuvat tuulettamaan liiat lämmöt ikkunoiden kautta. Siinä ei ole tietenkään mitään järkeä.”

Taloyhtiöissä asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista, joiden asumiskustannukset ovat nousseet 2000-luvulla inflaatiota nopeammin energian ja kiinteistönhoidon kallistumisen myötä. Taloyhtiöiden järkevä energiansäästöpotentiaali on rakennusten iästä riippuen keskimäärin 10-25 %, mutta 1960-70-luvuilla rakennetuissa taloissa se voi olla jopa 30-50 %.

Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2013 parhaat yritykset, rakennuttajat ja työmaat palkittiin kunniakirjoin 26.2.2014 Helsingissä. Isojen talonrakennusyritysten sarjan voitti Skanska Talonrakennus Oy, toiseksi tuli Lemminkäinen Talo PKS Oy ja kolmanneksi YIT Rakennus Oy. Pienten yritysten sarjan voitti Rakennuspetäjä Oy, toiseksi tuli Rakennustuote Oy ja kolmanneksi Suomen Rakennuspinnoitus Oy.

Infra-alan yritysten sarjan voitti Skanska Infra Oy, toiseksi tuli Maanrakennusliike E.M. Pekkinen Oy ja kolmanneksi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut.

Talonrakennuskohteiden rakennuttajista palkittiin kunniakirjoin As Oy Loviisan Alexandran rakennuttajana ja turvallisuuskoordinaattorina Arkkitehtuuritoimisto Ilonen & Lautamo Ky. Kunniakirjan perusteena oli hyvä yhteistyö rakennuttajan ja päätoteuttajan välillä koko projektin ajan myös työturvallisuusasioiden hoidon osalta.

Infrakohteiden rakennuttajana palkittiin Länsimetro Oy ja turvallisuuskoordinaattorina toiminut Sweco PM Oy.

Kohteessa oli työturvallisuudelle asetettu kovat tavoitteet ja mittarit, joiden avulla työturvallisuutta oli seurattu tiiviisti. Esimerkiksi työmaan turvallisuustasoa mittaavan MVR-kokonaisindeksin tavoite oli asetettu tasolle 95. Suojausten ja varoalueiden osaindeksin osalta tavoite oli 100, eli niissä puutteita ei sallittu. Lisäksi kohteen tapaturmataajuusluku oli ollut koko ajan laskeva.

Kilpailussa selvitettiin myös yritysjohdon sitoutumista työturvallisuuden parantamiseen

Arviointikohteina vuoden 2013 kilpailussa olivat entiseen tapaan työmaiden turvallisuuden taso TR- ja MVR- mittareilla mitattuna ja yrityksessä sattuneiden työtapaturmien kokonaismäärä sekä ns. muuttuva osio. Turvallisuustason mittaukset ja tarvittavat selvitykset tekivät aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat.

Talonrakennusalalla muuttuvana osiona oli johdon sitoutuminen työturvallisuuden parantamiseen. ”Yritysjohdolle tehdyllä kyselyllä selvitettiin ylimmän johdon sitoutumista työturvallisuuden parantamiseen. Sama kysely tehtiin myös työmaiden johdolle. Näin pystyttiin selvittämään yritysjohdon toimien vaikuttavuutta työmaalla”, selvittää työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Infra-alalla muuttuvana osiona oli työvoimaluettelon ylläpito, henkilötunnistekortin ja veronumeron käyttö.

Työmaiden kärki tasaisen hyvällä tasolla

Isojen talonrakennusyritysten työmaista palkittiin turvallisimpana YIT Rakennus Oy:n Asunto Oy Vantaan Huhta TR-indeksillä 98,7, toiseksi tuli NCC Rakennus Oy:n kohde As Oy Loviisan Alexandra indeksillä 98,5 ja kolmanneksi YIT Rakennus Oy:n As Oy Helsingin Teräs indeksillä 98,4.

Pienten talonrakennusyritysten rakennustyömaista kärkeen nousi Rakennuspetäjä Oy:n urakoima As Oy Vantaan Leinelänkaari 14. Toiseksi sijoittui Viinikkalan Maaliikennekeskuksen työmaa, josta palkittiin päätoteuttajana toiminut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Suomen Rakennuspinnoitus Oy:n kohde As Oy Espoon Viherlaaksonranta sekä Jatke Uusimaa Oy:n As Oy Kalasataman Fiskari ja Fregatti.

Infra-alan työmaista palkittiin turvallisimpana Skanska Infra Oy:n Mäntymäki-Vallila viemäritunneli, toiseksi sijoittui YIT Rakennus Oy Infrapalveluiden urakoima Leppävaaran yhteiskäyttötunneli ja kolmanneksi SRV Rakennus Oy:n Länsimetron Otaniemen asema - ja ratatunnelien louhintaurakka LU5.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston luovuttaman kiertopalkinnon voitti talonrakennusyritysten sarjassa Lemminkäinen Talo PKS Oy ja infra-alan yritysten sarjassa Maanrakennusliike E.M. Pekkinen Oy. Kiertopalkinnon saa yritys, jonka työmailla mitatut turvallisuuden tasoa ilmaisevat TR- tai MVR-indeksien tulokset ovat keski-määräisesti korkeimmat.

Kilpailussa saivat lisäksi kunniamaininnan työturvallisuusasiansa moitteettomasta hoidosta neljä talonrakennusalan ja infra-alan aliurakoitsijaa. Talopuolella kunniamaininnan saivat Heikkinen Yhtiöt Oy, Lumon Suomi Oy, Norelcom Oy ja Novart Oy. Infra-alan aliurakoitsijoista kunniamaininnan saivat Koneyhtymä Rättö Oy, NHP-Yhtymä Oy, SP-Raudoitus Oy ja TM-Päällyste ja Maanrakennus Oy. Aliurakoitsijoita ei kummallakaan toimialalla asetettu paremmuusjärjestykseen.

Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, Infra ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja RAKLI ry.

Työmaatarkastuksia ja -mittauksia tekivät Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat. Rakennustyömaan työturvallisuuden tason mittaus TR-mittarilla tapahtuu kiertämällä työmaalla ja merkitsemällä oikein / väärin havainnot. Havaintokohteita voi olla yli 100 yhdellä työmaakierroksella. TR-taso on suhteellinen luku, jossa oikein-havaintoja verrataan kaikkiin havaintoihin (oikein + väärin –havainnot).

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2010=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämpökustannukset 8,2 prosenttia. Erilliskustannukset kasvoivat 5,8 prosenttia, lämpökustannukset 4,4 prosenttia, käyttö- ja jätevesikustannukset 4,2 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 2,5 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 1,5 prosenttia, työkustannukset 1,1 prosenttia ja kunnossapitopalvelun kustannukset 0,4 prosenttia. Tarveaineiden kustannukset laskivat 0,2 prosenttia ja kevyen polttoöljyn 3,9 prosenttia.

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2010=100, Tilastokeskus

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Lauttasaaren liikekeskuksen koko osakekannan ostosta. Nykyinen, vuonna 1970 valmistunut liikekeskus puretaan, ja tilalle rakennetaan hybridihankkeena kauppakeskus ja sen päälle kolme asuinkerrostaloa. Lisäksi keskuksen yhteyteen rakennetaan maanalainen pysäköintilaitos. Projektin kokonaisarvo on noin 80 miljoonaa euroa. Hanke on määrä aloittaa kuluvan vuoden aikana ja arvioitu valmistumisajankohta on kevät 2017.

Liiketilaa uuteen kauppakeskukseen on suunnitteilla noin 6 000 kerrosneliömetriä. Kauppakeskuksen ankkurivuokralaiset on jo varmistettu ja tavoitteena on löytää sijoittaja projektin alkuvaiheessa. Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin rakennetaan noin 140 kuluttajille suunnattua asuntoa, yhteispinta-alaltaan lähes 10 000 kerrosneliötä. Autopaikkoja pysäköintilaitokseen tulee noin 230.

”Suunnitelmana on rakentaa ajanmukainen alueellinen kauppakeskus, jolla parannetaan merkittävästi ympäristön palvelutarjontaa. Kauppakeskus sijaitsee erinomaisella paikalla vuonna 2016 valmistuvan Lauttasaaren uuden metroaseman yläpuolella. Kauppakeskuksesta on suora yhteys asemalle. Maanalaiset pysäköintitilat ovat yhteisiä asukkaille, asiakkaille sekä liityntäpysäköinnille”, Toimitilat-liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus kertoo.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 0,5 prosenttia joulukuusta tammikuuhun. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa hinnat laskivat 0,5 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 0,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,6 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

Vuoden 2014 tammikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 188 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 541 euroa ja muualla Suomessa 1 657 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus

VVO:n liikevaihto oli 346,6 (335,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti vuokraustoiminnan tuottojen kasvu. Tulos ennen veroja oli 75,9 (62,5) miljoonaa euroa.

YHTEENVETO KATSAUSKAUSI 1.1.–31.12.2013

• Liikevaihto oli 346,6 (335,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti vuokraustoiminnan tuottojen kasvu.
• Tulos ennen veroja oli 75,9 (62,5) miljoonaa euroa. Tuloskehitys kohdistui erityisesti VVO Vapaa -liiketoimintaan ja perustui ylläpitokustannusten hallintaan, pieneen vaihtuvuuteen, hyvään käyttöasteeseen ja alhaisiin rahoituskuluihin.
• Taloudellinen vuokrausaste pysyi korkeana ja oli 98,5 (98,7) prosenttia.
• Vaihtuvuus pieneni edellisvuodesta ja oli 25,4 (25,8) prosenttia.
• Rakenteilla oli katsauskauden päättyessä 1 020 (551) vuokra-asuntoa.
• Konsernin omistuksessa oli 40 194 (39 946) vuokra-asuntoa 31.12.2013.
• Käypä arvo oli 3,4 miljardia euroa.
• Konsernin bruttoinvestoinnit kauden aikana olivat 223,2 (74,8) miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Jani Nieminen:

- Vuokra-asuntojen kysyntä oli suurta ja käyttöaste pysyi erinomaisella tasolla tilikaudella. Uudiskohdeinvestoinnit vastasivat asiakkaiden tarpeisiin, ja investointeja jatketaan alueille, joilla vuokra-asumiselle on pitkäaikaista kysyntää. Erityisesti pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää vuokra-asuntoja. VVO:n investoinnit olivat noin 220 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kasvatimme vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrää sekä rakennuttamalla uusia kiinteistöjä että ostamalla jo valmista kiinteistökantaa. Investoinnit jatkuvat tulevaisuudessa – jopa vahvemmin.

Yhteenveto

Suomalaiset arvostavat omakotitaloasumisen piirteitä, yksityisyyttä, yksilöllisyyttä, tilojen muunneltavuutta oman tarpeen mukaan ja mahdollisuutta puutarhanhoitoon. Silti yhä useampi haluaa asua kaupunkimaisesti ja yhteisöllisesti.

Tähän tietoon nojaten arkkitehdit Sini Kotilainen ja Markku Hedman ovat suunnitelleet uuden ajan kerrostalon, joka toteutetaan Seinäjoen asuntomessualueelle.

- Asuntosuunnitteluun on tässä hankkeessa  todella paneuduttu ja rakennussuunnittelu on korkealuokkaista. Myös pihan suunnittelu on toteutettu huolella, pihan toiminnat ovat kiitettävän monipuoliset ja alueen yhteisöllisyyttä parantavia, listaa Asuntomessujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu Seinäjoen kaupungilta.  

Kaupungin edustajista koostunut kilpailun arviointiryhmä arvosti MÄIHÄssä myös sitä, kuinka tilojen vaihtuvuus julkisesta yksityiseen on toteutettu harkitusti. Myös asuntojen sijoittautumista miellyttävällä tavalla tonttiin, ympäröivään luontoon ja ilmansuuntiin kiiteltiin.

Asuntomessujen laatutyöryhmä, joka koostuu Seinäjoen kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen edustajista, on tehnyt arvioinnin pohjalta päätösehdotuksen MÄIHÄn valinnasta kokonaisuutena ja sen esittelystä vuoden 2016 Asuntomessuilla näyttelykohteena. Tontin myynti viedään vielä kaupungin asiasta päättävien elinten käsiteltäväksi.

- Pidimme Mäihän pääteemoina asukaslähtöisyyttä ja kestävää rakentamista, jolla tarkoitetaan paitsi pyrkimystä luonnonvarojen säästämiseen, myös ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseen, kertoo arkkitehti SAFA Sini Kotilainen.  

Suunnittelun tärkeänä johtolankana pidettiin myös tulevaisuuden tarpeiden huomioimista – myös niiden, joita ei tänä päivänä vielä pystytä ennustamaan.  

- Asuntojen lukumäärä, asuntojakauma, asuntojen koot ja asunnon tilajärjestelyt haluttiin siitä syystä joustaviksi. Erityistavoitteena meillä oli myös pientalomaisten laatutekijöiden yhdistäminen kerrostaloasumiseen, toteaa Kotilainen.  

Pientalomaisina laatutekijöinä MÄIHÄän on tulossa muun muassa erkkereitä, isoja ja suojaisia ulkotiloja, kaksikerroksisia asuntoja sekä asuntokohtaiset kodinhoito-kuraeteistilat.   MÄIHÄän on suunniteltu myös joustavien asumisen ratkaisujen ja yhteistilojen kudelma, joka edistää asukkaiden yhteistoimintaa monella tavalla.

Tavoitteena oli luoda kylämäinen rakenne.   Jokaisen talon kattokerroksessa sijaitsee myös talosauna ja saunaan johdatteleva, näköaloiltaan juhlava patio ja kattopuutarha.   Kilpailutuksessa ei vaadittu puutalototeutusta, mutta Lakea on kehittänyt puurakentamista viime vuosina voimakkaasti ja halusi tuoda puuosaamistaan messuilla esiin.

- Uskomme puuhun terveellisenä ja turvallisena materiaalina. Siksi puurakentamista pitää kehittää eteenpäin maassa, jossa puu on aina ollut tärkeä osa elintapaamme. Lisäksi halusimme tuoda esiin uudenlaisia kerrostaloasumisen mahdollisuuksia, joita asukkaat oikeasti haluavat asumiseltaan, perustelee toimitusjohtaja Keijo Ullakko MÄIHÄn valintaa Lakean asuntomessukohteeksi.

Modernit Viemärisaneerausmenetelmät (MoMent) ry:n uusi henkilösertifiointikoulutus parantaa viemärisaneerausalan henkilöstön osaamista ja työturvallisuutta.

Henkilösertifiointi auttaa putkiremonttien tekijöitä löytämään ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden osaaminen täyttää voimassaolevat määräykset ja standardit. Lisäkoulutus auttaa myös välttämään turvallisuus- ja ympäristöriskejä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin nostaa asentajien osaaminen työturvallisuuden kannalta sellaiselle tasolle, että he säästyvät altistumisilta.

MoMent ry:n tarkoitus on saada jo vuoden 2015 alkuun mennessä läpi vaatimus, että viemärisaneeraustöihin pääsee vain henkilö, jolla on voimassaoleva sertifikaatti.

Sertifikaatin hankkimisen ehdoksi on kaavailtu muun muassa 18 vuoden alaikärajaa ja 18 kuukauden työkokemusta ennen varsinaisen näyttötyön suorittamista. Toteutusmallin on tarkoitus olla samantapainen kuin märkätila-asentajilla.

Ensimmäinen koulutus pidettiin joulukuussa 2013. Koulutus on tarkoitettu alalla toimiville viemäreiden sisäpuolisia saneerauksia tekeville asentajille ja työnjohtajille, sekä jatkossa myös suunnittelijoille ja valvojille.

Työturvallisuus paranee

Noin 30 prosenttia putkiremonteista tehdään uudenlaisilla pinnoitus- ja sukkasujutusmenetelmillä. Putkisaneerausten määrän kasvaessa lähivuosina voimakkaasti myös pinnoitus- ja sukitusmenetelmien käyttö kasvaa. Uudet työmenetelmät edellyttävät kuitenkin asentajilta uutta osaamista mm. työssä käytettävien aineiden ja uusien tuotteiden suhteen.

 – Sertifiointikoulutuksessa parannamme työntekijöiden työturvallisuutta muun muassa kouluttamalla, miten altistavia aineita käsitellään, Moment ry:n varapuheenjohtaja Jan-Erik Luther sanoo.

MoMent ry:n jäsenet ovat pohtineet viemärisaneerausmenetelmien henkilösertifiointikoulutusta laadunhallinta- ja laadunvarmistuskeskusteluiden yhteydessä jo useita vuosia.

Viime vuoden loppupuolella asiaa alettiin työstää systemaattisesti. MoMent ry kehittää koulutuskonseptia alan asiantuntijana. Työtehoseura TTS vastaa koulutuksen järjestämisestä ja vastaanottaa työnäytteet. VTT ylläpitää henkilörekisteriä.

Tavoite on kehittää yhteistyössä koulutuskonseptin materiaalit sellaisiksi, että muutkin kouluttajat pystyvät myöhemmin tarjoamaan vastaavaa koulutusta.

Sertifiointikoulutuksen pilottivaiheen pohjalta kerätään kokemuksia koulutuksen kehittämiseen ja lopullisen muodon hahmottamiseen. Koulutuksen pituus on nykymuodossaan kolme päivää.

Avoin kaikille

 – Asentajakoulutuksen tarpeeksi on arvioitu noin 200 koulutustilaisuutta vuoden aikana. Koulutustilaisuuksien määrä nousee 300:aan, kun työmaapäälliköt, valvojat ja suunnittelijat lasketaan mukaan, sanoo Luther.

Koulutukseen voivat osallistua kaikki jo alalla työskentelevät ja myös alalle pyrkivät, jotka ovat EU-alueelta. Alan yritykset ottavat jatkuvasti lisää työntekijöitä, joten valmiiksi koulutetut työntekijät työllistyvät melko nopeasti. Koulutuksen tavoitteena on myös vähentää harmaan työvoiman tuomia ongelmia.

Fiksu energia -ideakilpailu haastaa kaupungit, energiayhtiöt, kiinteistöjen omistajat sekä palvelu- ja teknologiatoimittajat kehittämään fiksuja energiajärjestelmiä.

Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelmassa halutaan tuoda myönteisiä muutoksia ihmisten asuin- ja työympäristöihin sekä yrityksille mahdollisuuksia saada uusia tuotteita ja palveluja markkinoille. Kaupungit ovat avainasemassa ohjelmassa esimerkiksi  energiavalintojen kautta.  Fiksu energia -kilpailulla haetaan eri puolilta Suomea pilotteja, joiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia älykkään energian käytön ja tuotannon ratkaisuja. Pilottien avulla halutaan nopeutta uusien ratkaisujen markkinoille pääsyä ja madaltaa käyttöönoton riskejä.

Ideakilpailun kohde

Fiksu energia -ideakilpailu haastaa eri toimijat kehittämään yhdessä fiksuja energiajärjestelmiä. Haetuissa integroiduissa ja hajautetuissa ratkaisuissa energiaa tarkastellaan esimerkiksi osana rakennettua ympäristöä, liikennejärjestelmää tai jätehuoltoa. Kilpailuun osallistuva ratkaisu voi olla joko ideavaiheessa tai lähellä toteutusta, ja se voi kohdistua myös uuteen palvelu- tai liiketoimintamalliin. Kilpailulla halutaan kannustaa tulevissa investoinneissa uusien ratkaisujen käyttöönottoon sekä käyttäjäkeskeisiin ratkaisuihin. Kilpailun yksi tavoite on saada toteutuksesta kansainvälisestikin kiinnostava Fiksun energian osaamisen kansallinen referenssi.

Ehdotettu konsepti voi koostua mm. seuraavista järjestelmäratkaisuista:

• nollaenergiarakennusten ratkaisut (asuin-, julkiset ja liikerakennukset) sekä käyttäjälähtöiset energiatehokkuuden ratkaisut
• matala-/ nollaenergia-alueen kauko- / aluelämpöratkaisut, pienenergian tuotannon ratkaisut
• smart grid sähköverkko, miten esim. tuntimittarointia voidaan hyödyntää kulutuspiikkien tasauksessa (kysyntäjousto) ja palvelutarjonnassa kuluttajille
• paikallinen energiantuotanto ja varastointi (lämpö, kylmä ja sähkö), jätteistä energiaa, biopolttoaineet
• energiatehokkuutta ja paikallista energiantuotantoa tukevat ICT ratkaisut ja palvelut sekä käyttöteknologiat
• liikenteen energiaratkaisut, kuten sähkö- ja kaasuautot,
• vetytalous, polttokennot

Arviointikriteerit

• tavoitetila on haasteellinen ja konseptilla on uutuusarvoa eli mahdollisimman monta kuvassa 1. esitettyä osakokonaisuutta on ratkaisumallissa mukana,
• toteutukseen on sitoutuneet toimijat, jotka pystyvät toteuttamaan esitetyn konseptin
• konseptin joustavuus, eli kuinka uusia osaratkaisuja voidaan integroida mukaan
• toimijoiden tavoitteellisuus ja kansainvälistyminen, ts. kuinka uskottavasti se kehitysalustana mahdollistaen uuden kansainvälisen liiketoiminnan syntymisen.

Idean esittäminen kilpailuun

Fiksu energia -konseptin kuvauksen voi esittää vapaamuotoisesti esimerkiksi kaavioina, animaatioina, tekstinä tai videoklippeinä siten että konsepti ja arviointikriteerit on aineistosta helposti tunnistettavissa.

Organisaatioiden sitoutuminen kilpailuehdotukseen varmistetaan palkittavien ehdotusten osalta.

Kilpailuehdotukset lähetetään Tekesiin 31.3.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen virpi.mikkonen(at)tekes.fi. Otsikoi viesti ”Fiksu energia ideakilpailu”.

Alkuvuoden palokuolematilanne on synkkä.

Suomessa on tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä kuollut tulipaloissa 22 ihmistä. Luku on 10 enemmän kuin viime ja toissa vuonna samaan aikaan. Palokuolleiden lukumäärä on ollut laskussa tämän vuosikymmenen. Alkuvuosi 2014 on kuitenkin ollut synkkä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannan mukaan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana tulipaloissa on kuollut 22 henkilöä. Koko viime vuonna kuoli tulipaloissa 58 ihmistä, joten siihen verrattuna vuoden 2014 kahden ensimmäisen kuukauden luku on todella suuri.

Palokuolemien määrä on ollut vähentymään päin tällä vuosikymmenellä. Lupa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita, palovaroittimien määrän lisääntyminen kodeissa ja tehostunut paloturvallisuusviestintä ovat johtaneet tilanteen parantumiseen. Muutosten taustalla voidaan nähdä myös valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on määritellyt erilaisia toimia tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä.

Alkuvuoden palokuolematilanteen perusteella näyttää siltä, että vastoin muutaman viime vuoden trendiä tänä vuonna ollaan menossa huonompaan suuntaan. Siksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaakin suomalaisia huolehtimaan paloturvallisuudesta. Niin omassa kodissa kuin vaikkapa lähipiirin ikäihmisten kodeissa käytäessä on syytä yrittää ehkäistä paloriskit, testata palovaroittimet ja huolehtia siitä, että kaikki tuntevat ainakin kaksi tietä turvaan.

Fira ja OP-Pohjola toteuttavat yhteistyössä 76 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa Helsingin Rastilaan. Rastilan rakennushankkeessa Fira pilotoi uudenlaista yhteistyötapaa aliurakoitsijoidensa kanssa. Kolmesta asuinkerrostalosta koostuvan rakennushankkeen rahoittaa Pohjola Asuntorahasto I Ky. Rakennettavilla pienillä asunnoilla tahdotaan vastata pääkaupunkiseudun kasvavaan asuntokysyntään.

Rastilan metroaseman läheisyyteen Retkeilijänkadulle nousevien asuinkerrostalojen rakentaminen aloitetaan alkuvuonna 2014. Asunnot valmistuvat kesällä 2015. Rakennushankkeen arvo on noin 12 miljoonaa euroa.

– Pääkaupunkiseudulla on jatkuva pula hyvien yhteyksien äärellä olevista yksiöistä ja kaksioista. Rastilan rakennushankkeella tuomme osaltamme helpotusta tähän tilanteeseen, sanoo Firan asuntorakentamisen liiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

– Rastilaan rakennettavien asuntojen keskikoko on noin 37 neliömetriä. Tämän kokoluokan asunnoille on myös tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää, kertoo Antero Tenhunen Pohjola Asuntorahasto I Ky:stä.

Fira haluaa ratkaista tulevaisuudessa asumiseen liittyviä yhteiskunnallisia haasteita laajentumalla tämän kohteen myötä asuntokehittäjäksi ja -rakentajaksi.

– Tämä tarkoittaa muun muassa uudenlaista asumisen ja palveluiden yhdistämistä sekä käyttäjälähtöistä suunnittelua, Salo kuvailee.

Uudenlaiset toimintatavat takaavat onnistuneen lopputuloksen

– Pilotoimme rakennushankkeessa aliurakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa uudenlaista toimintatapaa, allianssimallia, Salo kertoo.

Allianssimallissa sekä päätoteuttaja, suunnittelijat että valitut aliurakoitsijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen kaupalliseen malliin. Uuden yhteistyöpainotteisen mallin avulla pyritään parantamaan rakentamisen laatua. Lisäksi hankkeen tilaaja on vahvasti mukana suunnittelussa, mikä takaa sen, että eri osapuolten välinen viestintä on läpinäkyvää ja tehokasta.

– Yhteistyö Firan kanssa on ollut hyvin tiivistä. Asuntojen rahoittajana ja pitkäaikaisena omistajana olemme myös aktiivisesti mukana vaikuttamassa toteutettaviin ratkaisuihin. Toivomme tämän rakennushankkeen synnyttävän vahvaa molemminpuolista luottamusta, joka parhaimmillaan mahdollistaa pitkäaikaisen yhteistyökumppanuuden asuntorakentamisen saralla, Antero Tenhunen Pohjola Asuntorahasto I Ky:stä toteaa.