Isännöintiliitto ja SPEK muistuttavat, että taloyhtiö vastaa sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta.

Sähköjärjestelmään kytketyt palovaroittimet yleistyvät etenkin uusissa rakennuksissa. Markkinoilla on useita erilaisia sähköverkkoon kytkettäviä palovaroittimia, joiden paristonvaihtoväli vaihtelee. Asukkaiden keskuudessa on herännyt kysymyksiä siitä, kuka huolehtii varoittimien huollosta ja paristonvaihdosta.

– Asukkaat ovat tottuneet siihen, että paristonvaihto kuuluu heille. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta vastaa kuitenkin taloyhtiö, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm sanoo.

- Taloyhtiön hallituksen on pyydettävä isännöintiä sopimaan paristojen säännöllisestä vaihdosta huoltoyrityksen kanssa. Näin vältytään turhilta, paristojen loppumisen aiheuttamilta hälytyksiltä, Furuhjelm sanoo.
 

Asukkaan on kokeiltava itse säännöllisesti, että palovaroitin toimii.

- Vain toimiva palovaroitin antaa aikaa pelastautua, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino sanoo.

On erityisen tärkeää, että asukkaille on annettu selkeät ohjeet siitä, kuinka sähköverkkoon kytketyn laitteen kanssa toimitaan eri tilanteissa.

- Nyt on hyvä hetki varmistaa, että pelastussuunnitelma on ajan tasalla. Tarvittaessa taloyhtiön hallituksen on päivitettävä suunnitelma ja tiedotettava siitä asukkaita, Leino sanoo.

Saunalahden koulun piha-alue Espoossa on palkittu Vuoden 2013 Ympäristörakenteena. Rakennus ja piha-alue muodostavat yhtenäisen, inspiroivan kokonaisuuden, joka on osa uuden asuinalueen aktiivista arkiympäristöä. Rinnetontin korkeuserot on ratkaistu kauniisti maastoa porrastaen ja terassoiden. Pihan materiaali- ja kasvivalinnat ovat kestäviä ja ne on toteutettu korkeatasoisesti.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 12. helmikuuta Tampereella järjestetyillä Viherpäivillä. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen rakennuttajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille.

Kunniakirjat saivat rakennuttamisesta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitos, suunnittelusta LOCI maisema-arkkitehdit Oy ja toteutuksesta YIT Rakennus Oy Infrapalvelut.

Piha-alue inspiroi ulkonaoloon Vuonna 2012 valmistuneen Saunalahden koulun suunnitelma perustuu vuonna 2007 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Verstas Arkkitehdit Oy:n ehdotukseen "Askel". Maisema-arkkitehtuurista on vastannut kohteen arkkitehtien kanssa yhteistyössä LOCI maisema-arkkitehdit Oy.

Uuden asuinalueen edelleen rakentuvassa keskustassa sijaitseva koulurakennus on aktiivinen osa alueen arkiympäristöä. Opetuksen ja kulttuurin monitoimitalossa toimii noin 750 oppilaan ylä- ja alakoulu, kirjasto, nuorisotila ja päiväkoti.

Vuoden ympäristörakenne -tuomariston mukaan rakennus ja piha muodostavat yhtenäisen vahvan kokonaisuuden, jossa rakennuksen orgaaniset muodot jatkuvat pihalla. Yhtenäiset materiaali- ja värimaailmat luovat kokonaisuudesta harmonisen. Rinnetontin isot korkeuserot on ratkaistu kauniisti maastoa porrastaen ja terassoiden. Piha on näyttävä ja tilallisesti mielenkiintoinen.

Sisäänkäyntipihan ja yläkoulun pihan kaarevat istuinmuurit ohjaavat kulkua pääsisäänkäynnille ja reunustavat rakennuksen kainaloon sijoittuvaa pihakatsomoa. Alakoulun välituntipihat ja päiväkodin piha on rajattu kasvillisuudella omiksi pienemmiksi pihataskuiksi.

Piha-alueen monta erilaista pihanosaa erilaisine välineineen on nivottu taitavasti kokonaisuudeksi, joka luo sekä koululaisille että päiväkodin lapsille inspiroivat, miellyttävät ja turvalliset ulkoiluolot.

Kestää kovan kulutuksen Saunalahden koulun piha-alue kalusteineen on suunniteltu ja rakennettu kestämään kovaa kulutusta. Alue on toteutettu ammattitaidolla ja työn jälki on erinomaista. Materiaali- ja kasvivalinnat ovat paikkaan sopivia ja onnistuneita. Ne kestävät kovaa kulutusta ja valinnoissa on otettu huomioon myös kunnossapidon tarpeet. Istutukset on suojattu matalilla aidoilla.

Hiekanruskeilla patinapintaisilla sauvakivillä päällystetyt piha-alueet ja kevyen liikenteen väylät muodostavat tasaiset, esteettömät kulkupinnat. Pihan tiilenruskeiden paikallavalettujen tukimuurien rautaoksidikäsittely liittää ne kauniisti rakennuksen muurattuun julkisivuun.

Tunnustus tasokkaalle ympäristölle Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 23. kerran.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat.

Leikki- ja liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään monikäyttöisyyteen ja muuntumiseen eri tarpeisiin. On havaittu, että ne soveltuvat erinomaisesti eri ikäryhmien samanaikaiseen käyttöön ja ne ovat helposti lähistön asukkaiden saavutettavissa. Tämä mahdollistaa liikunnan riittävän päiväannoksen saamisen vaivattomasti. Leikki- ja liikuntapaikkojen rakentamisen uusista suuntauksista keskusteltiin Valtakunnallisilla Viherpäivillä Tampereella.

Professori Tommi Vasankari UKK-instituutista kertoi tuoreista lasten ja nuorten liikuntaan liittyvistä tutkimuksista. Uusien tutkimustulosten mukaan suomalaislapset ja -nuoret liikkuvat itsenäisesti ja viihtyvät yhtä hyvin sekä esikaupunkialueilla että tiiviissä keskustoissa. Merkittävin kävelyä ja pyöräilyä vähentävä tekijä on joukkoliikenteen tarjonta. Tällaisia havaintoja tehtiin KidsOut! –tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin Helsingin kaupunkiseudulla ja Tampereella asuvien 5. ja 8. luokkalaisten liikkumisaktiivisuutta erilaisissa kaupunkiympäristöissä.

Liikuntasuositusten minimin täyttää vain 7,5 % vastanneista. Lisäksi vain 7,7 % alittaa tuntimäärän, jota suositellaan tietokoneen tai television ääressä vietetyksi maksimiajaksi.
– Nuorille tärkeät paikat sijaitsevat tyypillisesti kotien ja koulujen lähipiirissä. Erityisesti tunteiden paikat ovat lähellä kotia, kun koulujen läheisyydessä painottuvat sosiaalisuuden paikat. Tekemisen paikat ovat kauimpana kotoa ja kouluja. Tärkeitä kohteita, joihin nuorten mielipaikat keskittyvät, ovat muun muassa erilaiset urheilukentät ympäri pääkaupunkiseutua, mutta myös kauppakeskukset ja Helsingin keskusta, kuvaili Tommi Vasankari nuorten suosikkipaikkoja ja lisäsi, että leikki- ja liikuntapaikkojen läheisyys on liikunnan kannalta tärkeitä, sillä pitkillä matkoilla turvaudutaan joukkoliikenteeseen.

Laaja käyttö huomioon jo suunnittelussa

Perinteiset leikkipaikat ovat toimivuudeltaan hyvin jäykkiä ja sisältävät valmiiksi aseteltuja välineitä, jotka ohjaavat vain tietyntyyppiseen toimintaan. Ne rajoittavat mielikuvitusta ja varusteet aktivoivat vain tietynlaisia leikkejä. Tähän ajatteluun sisältyy sisäänrakennettu aikanäkökulma. Kun myöhemmin paikalle haluttaisiin muitakin aktiviteetteja, on paikka jo sidottu tiettyyn käyttötarkoitukseen, kertoi ruotsalainen maisema-arkkitehti Anders Kling suunnittelutyönsä lähtökohdista.

– Halusimme tehdä Tukholman Vasaparkeniiin toisenlaisen leikkipaikan, joka toimii kokonaisuutena eikä vain erillisenä kohteena. Leikkipaikalla on useita toimintoja, jotka ovat suosittuja: keinuja, liukumäki, kiipeilyteline. Halusimme liittää ne puistoon uudenlaisella tavalla. Kiipeilytelineet ovat kumpareiden jyrkänteillä, liukumäet ovat upotettuja kumimäkiin ja kiipeilytelineet on pingotettu niiden väleihin. Ympäröivä puistoalue on jätetty mahdollisimman koskemattomaksi, kuvaili Kling suunnitteluratkaisujaan. Toinen tuore kohde, Båtmanstorpenin leikkipaikka, on suunniteltu vammaisille lapsille.

– Hankkeen perusajatuksena on ollut suunnitella ympäristöönsä sopivia selväpiirteisiä pintoja vahvojen kontrastien kautta, erilaisilla materiaaleilla ja kokonaisuuden tavoitteena on leikkien useita aisteja stimuloiva vaikutus.

– Omaperäisyys on käsite, joka tulee esiin useissa projekteissamme. Haluamme jokaisessa projektissamme nostaa esiin jotain pientä erikoista, joka tekee jokaisesta hankkeesta ainutlaatuisen. Se voi olla muotoiluidean jalostamista tai asiakkaiden tarpeiden kiinnostavaa käsittelyä. Haluamme luoda paikkoja, jotka ovat itsessään tärkeitä, tarjoavat monenlaisia aktiviteetteja ja miellyttävät erilaisia ihmisiä. Julkinen tila on usein tyhjä tila rakennusten välissä, kalpeita edustustiloja ilman omaa sisältöä. Uskon, että julkisella tilalla on hyvä olla omaa itsenäistä luonnetta, tiivisti Anders Kling suunnitteluideologiansa.

Esimerkkiä Säkylästä

Säkylän koulukeskuksen saneeraushankkeen yhteydessä myös piha-alueet pantiin uusiksi. Koulukeskuksen yhteyteen rakennettiin lähiliikuntapaikka. Mittavaan hankkeeseen haettiin lisärahoitusta ELY-keskukselta.

Hyvä suunnittelu on kaiken perusta. On mietittävä monia asioita ennen kaikkea tulevien käyttäjien näkövinkkelistä. Koulun piha-alueen pääkäyttäjiksi laskettiin luonnollisesti koulukeskuksen oppilaat. Niinpä heidän mukaan ottamista suunnitteluun alusta alkaen pidettiin tärkeänä jo piha-alueen kunnossapitoa ja asiallista käyttöäkin ajatellen, kertoi Säkylän yhteiskoulun rehtori Tapio Yli-Karro ja korosti, että alusta alkaen oli tavoitteena tehdä houkutteleva ja kaikille avoin monipuoliseen toimintaan ja ulkona olemiseen innostava piha-alue, johon kaikilla ikään katsomatta on vapaa pääsy ilman vuorovarauksia ja kieltotauluja.

Periaatteena oli rakentaa piha-alue sellaiseksi, että toimintoja voidaan jatkossa joustavasti muuttaa tarpeen mukaan kuitenkin säilyttäen alueen viihtyvyyden ja puistomaisuuden tuoma rauhoittava vaikutus. Viihtyisät ja helposti saavutettavat olosuhteet madaltavat ihmisten kynnystä kokeilla ja jatkaa liikkumista, painotti Tapio Yli-Karro

Työtapaturmien lukumäärä laski Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2012 noin 2 prosenttia. Kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluita tarjoavalla Caverionilla on samassa ajassa onnistuttu vähentämään työssä sattuneiden tapaturmien määrää yli 10,5 prosentilla ja 100 tapaturmalla. Luvuissa näkyy yrityksen strategian tavoitteiden toteutuminen. Viimeisen viiden vuoden aikana tapaturmat ovat vähentyneet lähes 74 prosenttia (435 tapaturmaa v. 2008, 114 tapaturmaa v. 2013).

Caverionin tavoitteet vuodelle 2014 on asetettu edellisten vuosien toteutuman perusteella. Tarkoituksena on edelleen parantaa työturvallisuutta merkittävästi. Työssä sattuneiden tapaturmien määrää pyritään vähentämään 30 prosentilla ja turvallisuushavaintojen määrä halutaan kaksinkertaistaa.

-  Olemme onnistuneet vähentämään merkittävästi työtapaturmien määrää työtapoja parantamalla ja tuomalla turvallisuus osaksi jokapäiväistä johtamista. Kaikkien täytyy olla sitoutuneita edistämään turvallisuutta ja turvallisuusnäkökulmat täytyy huomioida kaikilla organisaatiotasoilla, kertoo Caverion Suomi Oy:n turvallisuuspäällikkö Markku Parjanen.

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastojen mukaan vuonna 2012 korvattiin yhteensä 128 264 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa, joista 105 919 sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja 22 345 työpaikan ja kodin välisellä matkalla.

Suurimmat työturvallisuuden haasteet ovat yleensä päivittäin vaihtuva työympäristö, työskentely ilman jatkuvasti paikalla olevaa esimiestä ja työntekijän oma asenne. Jos kaikki eivät noudata tarkkaan määrättyjä työturvallisuussääntöjä, vahinkoja sattuu useammin.

 - Esimiehillä on merkittävä rooli ennakoivassa turvallisuustyössä. Myös työntekijöiden koulutus ja kannustaminen henkilökohtaisen ja kollegojen turvallisuuden parantamiseen ovat vähentäneet huomattavasti tapaturmien määrää, Parjanen toteaa.

Caverionin keinona parantaa merkittävästi työturvallisuutta on tehdä turvallisuuskoulutuksen sisältö entistä motivoivammaksi ja perustella henkilöstölle, miksi turvallisuustyötä tehdään. Lisäksi turvallisuustyötä pitää pystyä siirtämään reagoivasta työstä enemmän ennakoivaan työhön. Parjasen mukaan on siihen kehitetty uusia työkaluja, joilla voidaan paremmin ennakoida ja seurata turvallisuustason kehitystä. 

Kiinteistöpalvelualan yritysten tämänhetkinen suhdannetilanne on jonkin verran tavanomaista heikompi. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n tuoreesta suhdannebarometrista. Näkymät ovat kuitenkin kohentuneet loppusyksyn ja alkutalven aikana, ja alan yleisen suhdannetilanteen odotetaan jonkin verran vahvistuvan lähikuukausina.

- Kasvupotentiaalia on erityisesti kunta-alalla, jossa merkittävä osa kiinteistöpalveluista tuotetaan yhä kuntien omana työnä. Myös kotitaloudet ovat entistä tärkeämpiä kohteita etenkin alan pk-yrityksille, kun palveluja ostetaan kotitalousvähennyksen kannustamana, Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén kommentoi suhdannenäkymiä.

Kiinteistöpalvelualan yritysten suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa +11. Paranemista odotti 18 prosenttia alasta, ja 7 prosenttia ennakoi heikkenemistä. Odotukset alkuvuodelle ovat varovaiset, ja myynnin arvioidaan supistuvan. Toiselle neljännekselle ennustetaan kuitenkin myönteisempää myyntikehitystä. Pitkällä aikavälillä kiinteistöpalveluala on riippuvainen asiakastoimialojen menestyksestä.

- Aika näyttää, kuinka paljon teollisuuden murros ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos vaikuttavat kysyntään. Automatisointi sekä toimitila- ja asiakastarpeiden muutokset tulevat seuraavien kymmenen vuoden aikana näkymään kiinteistöpalvelualalla painopistealueiden muutoksina, Gramén jatkaa.

Alan kustannukset ovat hienoisessa nousussa. Kannattavuus vuonna 2013 oli parempi kuin vuonna 2012. Kannattavuuden arvioidaan hieman paranevan kuluvana vuonna. Henkilökunnan määrässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Heikko kysyntä on ongelmana kymmenesosalla alasta. Noin kolmasosa ilmoittaa ammattityövoiman puutteen myynnin kasvun esteeksi.

Kiinteistönhoito on selvinnyt liikevaihdolla mitattuna taantumasta siivousta paremmin. Tilastokeskuksen tammikuussa julkaisemien suhdannetietojen mukaan lokakuussa kiinteistönhoidon liikevaihto kasvoi edellisvuoteen nähden 5,4 prosenttia. Siivouksen liikevaihto kasvoi lokakuussa ainoastaan 0,8 prosenttia. Kiinteistötyönantajat ry:n  jäsenyritysten liikevaihto oli lokakuussa 2,5 prosentin kasvussa.
 

ARA myöntää investointiavustusta lähes 4300:n erityisryhmien asunnon rakentamiseen tai korjaamiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn johtokunta on tänään päättänyt vuoden 2014 erityisryhmien investointiavustuksesta. ARA on antanut avustusvaraukset noin 4 300:n erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Avustusvarausten yhteismäärä on suuruudeltaan 116 miljoonaa euroa.

Investointiavustusta haettiin kaikkiaan yli 7 000 asuntoon. Käytettävissä oleva rahamäärä riitti 46 prosenttiin haetusta kokonaisrahamäärästä. Tuen tarve erityisryhmien asuntojen tuottamiseen on selvästi suurempi kuin mihin vuotuinen määräraha riittää. Ilman tukea jäi monta hyvää, toteuttamiskelpoista vanhuksille osoitettuja asumishanketta.

Suurimmat tukea saaneet erityisryhmät ovat muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset (1667 asuntoa) ja opiskelijat (1997 asuntoa). Tukea saivat myös kehitysvammaisten hankkeet (258 asuntoa), muut vammaisryhmät (95 asuntoa), nuorisohankkeet (109 asuntoa) sekä pitkäaikaisasunnottomat (48 asuntoa) ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujat (88 asuntoa).

Palvelu- tai tukiasumisen hankkeiden avustusvarauksista sijoittuu kasvuseuduille 1112 asuntoa (48,5 prosenttia), euromäärältään 61,9 miljoonaa, ja muualle maahan 1176 asuntoa (51,5 prosenttia), euromäärältään 41 miljoonaa. Hyväksytyissä opiskelija-asuntokohteissa on yhteensä 1997 asuntoa, joiden avustustarve on 13 miljoonaa euroa.

Kunnat tai muut julkisyhteisöt omistavat avustusvarauksen saaneista hankkeista 56 prosenttia, säätiöt 15,2 prosenttia, yhdistykset 12,5 ja yksityiset yritykset 15,8 prosenttia.

 Hakemukset arvioitiin ja priorisoitiin tarkoin

Hankkeiden valinnassa lähtökohtana on ollut tukea siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon. Etusijalla ovat olleet kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Lisäksi huomiota kiinnitettiin nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hankkeiden valinnassa tärkein kriteeri on kohteen erityisryhmälle laatuvaatimukset täyttävien asuntojen pitkäaikainen käyttötarve paikkakunnalla. Tuen hakijoista etusijalle on asetettu kuntien ja kuntayhtymien hankkeet ja näiden omistamien yhteisöjen hankkeet. Muiden yhteisöjen osalta korostettiin riittävää kykyä tuottaa ja ylläpitää erityisasuntoja pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävällä tavalla. Olennaista on  myös kunnan tuki hankkeelle, millä turvataan palveluasuntojen käyttö pitkälle tulevaisuuteen.

Etusijalla ovat olleet ne urakkakilpailtavat hankkeet, joilla on valmius aloittaa rakennustyöt tänä vuonna. Valintaa tehtäessä on otettu huomioon myös aiempina vuosina kunnan alueelle myönnetyt avustukset. ARA on selvittänyt myös hankkeiden RAY-avustukset päällekkäisyyksien poistamiseksi.

Viime kesänä voimaantullut EU:n rakennustuoteasetus edellyttää CE-merkintää suurelle osalle rakennustuotteita. Merkintäpakko koskee kuitenkin vain sellaisia rakennustuotteita, jotka kuuluvat yhdenmukaistettujen standardien piiriin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo Suomen markkinoilla olevien rakennustuotteiden CE-merkintöjä.

EU:n rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013 ja se edellyttää CE-merkintää tietyille rakennustuotteille. Jos tuote kuuluu yhdenmukaistetun standardin piiriin, niin merkintä vaaditaan. Muussa tapauksessa merkintä ei ole pakollinen.  Asetus koskee muun muassa ulko-ovia ja ikkunoita, betonielementtejä, lujuuslajiteltua sahatavaraa ym. tuotteita, joita on tähän saakka voinut valmistaa ilman CE-merkintää. Toisaalta esimerkiksi betoniraudoitteet ja vesihanat jäävät tällä hetkellä pakollisen CE-merkinnän ulkopuolelle. 

Jos haluaa varmistua, kuuluuko tuote jonkin yhdenmukaistetun standardin piiriin, se käy helpoiten hEN-helpdeskissä (www.henhelpdesk.fi ). Se on suomenkielinen sivusto, josta voi helposti hakea tuotenimikkeillä yhdenmukaistettuja standardeja. Standardien soveltamisaloja voi tarkastella tarkemmin SFS:n sivustolla sales.sfs.fi ilmaiseksi. 

Osa rakennustuotteista voidaan CE-merkitä myös vapaaehtoisen ETA-menettelyn kautta. Sellaista rakennustuotetta, joka ei kuulu yhdenmukaistetun standardin soveltamisalaan tai ETA-menettelyn piiriin, ei saa varustaa rakennustuoteasetuksen mukaisella CE-merkinnällä.

CE-merkinnällä valmistaja vakuuttaa, että tuote on EU-lainsäädännön mukainen. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tavoitteena on parantaa rakennustuotteiden vertailukelpoisuutta. Se helpottaa rakentamista ja suunnittelua, koska tuotteiden ominaisuudet ilmoitetaan yhdenmukaisella tavalla. CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät ja edistää siten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla jäsenmaasta toiseen. Merkintävaatimukset ovat samat kaikkialla EU-maissa, joten kuluttaja voi luottaa tuotteen ominaisuuksiin riippumatta sen kotimaasta.

Tukes valvoo Suomen markkinoilla olevien rakennustuotteiden CE-merkintöjä.  Kunnan rakennusvalvontaviranomainen seuraa tuotteiden käyttöä ja tarpeen vaatiessa ilmoittaa Tukesille havaitsemistaan epäkohdista rakennustuotteiden CE-merkinnöissä.

Rakennusteollisuus RT pitää tärkeänä, että ympäristöministeriö laatii heti aikataulun ja kertoo toimet, joihin se ryhtyy vasta valmistuneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin pohjalta.

”Koska raportti jäi melko yleiselle tasolle, näemme riskiksi että kartoitus ei johda riittävän ripeästi käytännön toimiin. Pahimmillaan se synnyttää vain uusia jatkoselvityksiä ja tärkeät lainsäädäntömuutokset toteutuvat vasta vuosien päästä. Pidämmekin myönteisenä merkkinä ministerin Viitasen ilmoitusta osauudistusten käynnistämisestä välittömästi”, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen osallistui ympäristöministeriön asettamaan maankäyttö- ja rakennuslain seurantaryhmään, joka on luovuttanut 13. helmikuuta raporttinsa ministeri Viitaselle. Laajapohjaisen työryhmän tehtävänä oli laatia kahdessa vuodessa arvio lain kehittämistarpeista.

”On hyvä että maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta selvitettiin kattavasti. Maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeinen laki, sillä maapolitiikalla ja kaavoituksella on tärkeä rooli Suomen taloudellisen kehityksen kannalta”, Kärkkäinen painottaa.

Tonttitarjonnan muodostama tulppa asuntotuotannolle poistettava

Raporttiin kirjatuista olennaisista toimenpiteistä Kärkkäinen nostaa esiin kaavoituksen nopeuttamisen muun muassa rajoittamalla kaksinkertaista valitusoikeutta, jotta tarpeeton valittaminen samasta asiasta estyisi.

Lukumääräisesti kaavavalitukset koskevat vain osaa kaikista kaavapäätöksistä, mutta ne kohdistuvat yleensä yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kaavahankkeisiin, kuten asuntorakentamiseen. Pitkien käsittelyaikojen vuoksi valitukset voivat viivyttää hankkeita vuosilla ja nostaa merkittävästi kustannuksia.

Raportin mukaan lakiin kirjataan kuntien maapolitiikan harjoittamista koskeva velvoite ja kilpailun toimivuuden näkökulma. Kunnan kaavoittajalle on asetettava määräajat kaavaprosessin ja selvitysten kestolle. Säännökset lisäisivät tonttitarjontaa ja parantaisivat asuntorakentamisen kilpailua, mikä edistäisi kohtuuhintaisen asuntorakentamisen toteutusmahdollisuuksia.

Useiden kuntien asuntotuotantoprosessi ei nykyisin vastaa kysyntää, ja tonttipula on suurin pullokaula asuntojen rakentamiselle kasvukeskuksissa ja erityisesti metropolialueella. Metropolialueella on jäänyt viime vuosina rakentamatta noin kolmannes kuntien sopimasta asuntojen määrästä.

Rakennusteollisuus RT pitää välttämättömänä, että raportin johtopäätöksiin kiireellisiksi kirjatut ja hallituksen päättämät rakennepoliittisen ohjelman hankkeet käynnistetään ja saatetaan viipymättä loppuun ympäristöministeriössä. Esimerkiksi rakennusvalvontojen yhdistäminen isommiksi yksiköiksi on kyettävä toteuttamaan suunnitellusti tällä hallituskaudella.

Vuosi 2013 oli pientaloteollisuudelle alavireinen. Uusia omakotitaloja rakennettiin noin 8000, mikä on puolet huippuvuoden 2006 luvuista. Pientaloteollisuus arvioi patoutuneen kysynnän purkautuvan, kun kuluttajien luottamus talouteen kohenee.

Jo kolmatta vuotta jatkunut pientalomarkkinoiden lasku kulkee vastoin kuluttajatutkimusten tuloksia. Omakotitalojen suhteellinen osuus asuntorakentamisen aloituksista laskee, vaikka enemmän kuin kuusi kymmenestä suomalaisesta haluaisi asua omakotitalossa.

– Suomalaisten toiveiden täyttämisessä eli pientalovajeen poistamisessa kasvukeskusten omakotitalotarjonnan kasvattaminen on avainasemassa, toteaa Pientaloteollisuus PTT:n hallituksen puheenjohtaja Saku Sipola.

Keväällä asuntokauppaa kohtasi kaksi raskasta muutosta: pankkien voimakkaasti tiukentuneet lainaehdot ja asuntokaupan varainsiirtoveron muutos maaliskuun alussa. Muutokset vaikuttivat rajusti niin pientalojen, uusien asuntojen kuin vanhojenkin asuntojen kauppaan. Koko asuntokaupan ketjun hidastuminen leikkasi pientalomarkkinoita.

– Asumisen tukimuotoja tulisi kehittää siten, että yksinomaan vuokrakerrostalotuotantoon suunnattujen rahoitusmuotojen rinnalle syntyisi muita toimivia malleja. Pientaloteollisuuden kehitystyö on nopeasti etsinyt vastaukset yhteiskunnan toivomiin muutoksiin rakennusten energiataloudellisuuden kehittämisessä ja hiilijalanjäljen pienentämisessä, joten omakotiasumiselle on tästäkin näkökulmasta vahvat perusteet, toteaa Sipola.

Pientaloteollisuus PTT:n jäsenyritysten omakotitoimitusten määrä laski vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna viidenneksen ja liikevaihto 16 prosenttia.

Talopakettien osuus kaikista omakotitoimituksista oli 76 prosenttia. PTT:n jäsenyritykset vastasivat lähes puolesta toimituksista. PTT:n jäsenyritysten toimitusten yhteisarvo oli 268 miljoonaa euroa ja keskihinta 91 000 euroa.

Vuoden 2013 aikana aloitettiin Suomessa 4200 loma-asunnon rakentaminen. PTT:n jäsenyritysten loma-asuntotoimitusten arvo laski 17 prosenttia. Loma-asuntotoimitusten keskihinta vuonna 2013 oli noin 45 000 euroa.

Huolimatta yleisessä taloustilanteessa näkyvistä heikoista positiivisista signaaleista, PTT:n jäsenyritykset eivät odota talotoimitusten juurikaan kasvavan vielä vuonna 2014. Patoutunut kysyntä purkautuu, kun yleinen taloustilanne paranee ja kuluttajien luottamus talouteen kohenee.

Kiinteistötunnusjärjestelmän uudistamisella saavutetaan säästöjä ja tehostetaan toimintaa merkittävästi kuntaliitosten yhteydessä. Kiinteistötunnuksesta ei uudistuksen jälkeen voi enää päätellä kiinteistön sijaintia, eikä tunnus muutu kuntaliitoksissa. Maanmittauslaitos otti käyttöön uudistetun kiinteistötunnusjärjestelmän 10.2.2014.

”Tunnusjärjestelmän uudistamisella varaudutaan mahdollisesti tuleviin suuriin kuntaliitoksiin, joiden toteuttaminen vanhalla toimintatavalla olisi kiinteistörekisterissä hyvin työlästä ellei jopa mahdotonta”, sanoo johtava asiantuntija Paavo Häikiö Maanmittauslaitoksesta.

Kiinteistörekisterin tietoja käytetään hyvin laajasti eri viranomaisten ja yritysten tietojärjestelmissä. Kaikissa näissä järjestelmissä on pitänyt tehdä aineistomuunnoksia kuntaliitosten yhteydessä. Tämä työ uudessa järjestelmässä jää kokonaan pois. Suurimpia aineistojen käyttäjiä ovat Verohallinto, Väestörekisterikeskus ja kunnat. Tietoja käsitellään paljon myös yksityisellä sektorilla, kuten esimerkiksi metsäalan yrityksissä.

Nykyisin kaikki liittyvän kunnan kiinteistöt on rekisteröity kuntaliitoksissa uudelleen uudella tunnuksella. Uudessa järjestelmässä ei rekisteröidä kiinteistöjä uudestaan muodostuvaan kuntaan, ja siten kiinteistötunnukset säilyvät muuttumattomina.

”Tällä säästetään valtava työmäärä ja lisätään tuottavuutta Maanmittauslaitoksessa sekä kaikissa organisaatioissa, jotka kuntaliitosalueella kiinteistörekisterintietoja käyttävät omissa järjestelmissään. Aikaisemmalla toimintatavalla kaikissa näissä järjestelmissä on pitänyt tehdä aineistomuunnoksia kuntaliitosten yhteydessä”, Häikiö sanoo.

Kuntaliitokset eivät aiheuta tulevaisuudessa katkoksia järjestelmien käytössä, eikä muissa järjestelmiin perustuvissa toiminnoissa.

Kiinteistön sijainti ei enää näy kiinteistötunnuksessa

Kiinteistötunnuksesta on tähän asti selvinnyt muun muassa kiinteistön sijaintikunta sekä kiinteistön sijaintialue, joka voi olla esimerkiksi rekisterikylä tai kaupunginosa. Jatkossa näin ei enää ole, vaan kiinteistötunnus on vain neliosainen numerosarja. Kiinteistön sijaintikuntatieto päivitetään jatkossa kiinteistörekisteriin omana tietonaan, mutta tietoja rekisterikylistä tai kaupunginosista ei enää kiinteistörekisteristä saa. Nämä tiedot häviävät myös kiinteistörekisterin otteista.

Rekisterikylän häviämisellä otteilta ja kiinteistörekisterikartalta ei ole vaikutusta paikannimiin. Rekisterikylä on ollut kiinteistörekisterin oma sisäinen järjestelmänsä, eikä se aina ole edes sama alue tai samanniminen alue kuin miksi ihmiset paikkaa kutsuvat.

Rekisterikartalla kiinteistötunnukset esitetään jatkossa täydellisessä muodossaan. Ennen uudistusta kartalla esitettiin kiinteistöstä niin kutsuttu rekisterinumero eli kiinteistötunnuksen kaksi viimeistä numerosarjaa.

Joutsenmerkki tutki mitkä asiat ratkaisevat kodin sisustus-, remontointi- ja rakennushankinnoissa. Vaikka tuotteiden ympäristövaikutukset ovat harvalle ykköskriteeri ostotilanteessa, 75 % kertoi vähintään joskus suosivan ympäristöystävällisiä tuotteita. Luku on noussut 5 % kolmessa vuodessa.

Yli 55-vuotiaat ekoimpia

Joutsenmerkin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista ekoimpia sisustus-, remontointi- ja rakennushankinnoissa ovat yli 55-vuotiaat. Naiset huomioivat oman näkemyksensä mukaan ostotilanteessa ympäristöasioita useammin kuin miehet.

Kun suomalaiset ostavat sisustus-, remontointi- ja rakennustuotteita, ulkonäkö, hinta, laadukkuus ja käytännöllisyys ovat odotetusti niitä perusteita, joilla ostopäätös yleisimmin tehdään.

-Suomalaiset ostavat käytännöllisesti – ja hyvä niin! Ei olisi kovinkaan ekotehokasta ostaa rumaa, huonolaatuista ja huonosti toimivaa tuotetta, koska sellaisten tuotteiden elinkaari on usein valitettavan lyhyt. Myös Joutsenmerkillä on tiukkoja laatuvaatimuksia, joilla pyritään siihen, että parhaimmillaan tuotteet kestävät isältä pojalle, Joutsenmerkin markkinointiasiantuntija Antti Lehmuskoski kertoo.

Kuluttajat kaipaavat lisää ympäristömerkittyjä maaleja ja kodinkoneita

Kuluttajista 80% valitsee vähintään joskus ympäristömerkityn tuotteen, jos sellainen on saatavilla. Kuluttajat kaipaavat enemmän ympäristömerkittyjä maaleja ja kodinkoneita helpottamaan valintojen tekoa. Naiset nostivat esiin myös kodintekstiilit ja vanhin ikäryhmä rakennuslevyt.

Tuotteiden kestävyys ja kemikaalit kiinnostavat

17 % tutkimuksen vastaajista sanoo, ettei saa riittävästi tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista. Miehet kaipaavat eniten tietoa tuotteiden kestävyydestä ja naiset käytetyistä kemikaaleista. Nuoria taas kiinnostavat tuotteiden tuotantotavat.

Tärkeimpiä tietolähteitä kuluttajille ovat valmistajien ja maahantuojien nettisivut, myymälöiden henkilökunta sekä mainokset ja esitteet. Vanhin ikäluokka kyselee tietoa mielellään myös viranomaisilta.

Tutkimuksen toteutti YouGov Finland Joutsenmerkin toimeksiannosta. Tiedot kerättiin sähköisenä web-kyselynä tammikuussa YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu yli 20 000 suomalaista. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1008; kohderyhmänä 18-74-vuotiaat suomalaiset.

Joutsenmerkki auttaa valitsemaan turvallisia sisustus- ja remontointituotteita

Joutsenmerkin vaatimukset koskevat paitsi tuotteen ympäristövaikutuksia, myös sen terveysvaikutuksia sekä turvallisuutta käyttäjälle. Lisäksi Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia tuotteen laadulle. Ostaessaan Joutsenmerkityn tuotteen kuluttaja voi siis olla varma, että hän on valinnut laadukkaan ja ympäristön kannalta erinomaisen vaihtoehdon, joka sisältää mahdollisimman vähän haitallisia kemikaaleja.

Tällä hetkellä Joutsenmerkittyjä sisustus- ja remontointituotteita löytyy jo satoja seuraavissa tuoteryhmissä:

• Huonekalut
• Rakennuslevyt
• Lattianpäällysteet
• Astianpesukoneet
• Pyykinpesukoneet
• Tulisijat
• Maalit ja lakat
• Lämpöpumput
• Terassilaudat
• Spakkelit

Joutsenmerkin tavoitteena on jatkuvasti lisätä Joutsenmerkittyjen sisustus-, remontointi- ja rakennustuotteiden tarjontaa kannustamalla valmistajia kehittämään Joutsenmerkin tiukat vaatimukset täyttäviä tuotteita. Myös kuluttajien kysyntä vaikuttaa tarjontaan.

Lähes ¾ asukkaista pitää taloyhtiön hallituksen tekemää työtä tärkeänä, selviää Isännöintiliiton tuoreesta tutkimuksesta. - Hyvä hallitustyöskentely on taloyhtiölle ensiarvoisen tärkeää. On myös isännöinnin etu, että hallitustyö sujuu, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen sanoo.

Isännöintiliitto toteutti valtakunnallisen Isännöintitoimialan mielikuvatutkimuksen, jossa luodataan asukkaiden näkemyksiä isännöinnistä ja taloyhtiön hallinnosta. Tutkimukseen vastanneet antavat hallituksille kiitosta etenkin taloyhtiön talouden valvomisesta ja seuraamisesta, jossa 3/5 asukkaista katsoo hallituksensa onnistuneen hyvin.

Sen sijaan asukkaat antavat hallituksille rukkasia tiedottamisesta: vain 2/5 vastanneista oli sitä mieltä, että hallitus oli jakanut osakkaille ja asukkaille riittävästi tietoa. Lisätietoa kaivattiin erityisesti asunnoissa itse tehtävien remonttien ja asumisen pelisäännöistä sekä kunnossapitovastuun jakautumisesta asukkaan ja taloyhtiön kesken. - Tiedonkulun haasteiden ratkaiseminen on helppoa: hallituksen ja isännöinnin on entistäkin enemmän panostettava riittävään tiedottamiseen, Heikki Kauranen korostaa.

Lisäksi vain puolet tutkimukseen vastanneista asukkaista kokee, että heidän oman taloyhtiönsä hallitus on pystynyt edustamaan kaikkia osakkaita tasapuolisesti. - Tämä on huolestuttava havainto. Taloyhtiön hallinnon on toimittava aina lain mukaisesti, ja laki edellyttää osakkaiden tasapuolista kohtelua. Avoin toiminta ja päätösten läpinäkyvyys osakkaiden suuntaan on aivan oleellista, Heikki Kauranen sanoo.

Isännöintialalle saatava oma kiinteistöjohtamisen korkeakoulututkinto.

Isännöintiala on monipuolinen ja mielenkiintoinen uravalinta, mutta yhtenäinen peruskoulutus puuttuu, eikä alalle ole aina helppo saada nuoria osaajia. Hyville ammattilaisille löytyy kuitenkin töitä nyt ja tulevaisuudessa, sillä 50 prosenttia isännöitsijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana.

”Palkkaamme seuraavan viiden vuoden aikana yli 100 kiinteistöjohtamisen ammattilaista. Isännöitsijä toimii talonyhtiön edunvalvojana ja talonyhtiön hallituksen asiantuntijana ja työrukkasena”, sanoo isännöintialan suurimman toimijan Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala. Alan ammattilaiset hoitavat suomalaista rakennettua kiinteistövarallisuutta, jonka kokonaisarvo on 350 miljardia euroa. Suomessa työskentelee noin 2 500 isännöitsijää. Asuntojen arvolla mitattuna kukin tiimeineen hoitaa keskimäärin yli 60 miljoonan euron omaisuutta. Timo Aarvala perääkin laajan osaamisen perään: ”Isännöitsijällä tulee olla vahva osaaminen niin taloushallinnosta, juridiikasta, kiinteistötekniikasta kuin projektijohtamisesta. Hyvältä isännöitsijältä edellytetään myös positiivista asiakaspalveluasennetta sekä viestinnän hallitsemista”.

Isännöintialalta löytyy maksullisia kouluja, mutta oikeaa monipuoliseen isännöitsijän ammattiin tähtäävää korkeakoulututkintoa ei vielä ole. Kaukajärvi Osuuskunnan toimitusjohtaja Heikki Niemelä on puhunut yhtenäistetyn isännöintialan peruskoulutuksen puolesta jo toistakymmentä vuotta: ”Isännöintialan koulutus on lapsenkengissä. Isännöintialalla jo työskenteleville löytyy ammattitutkintokoulutusta ja jatkokoulutuksia, mutta varsinainen peruskoulutus puuttuu. Ammattikorkeakouluun tulisikin rakentaa mm. juridiikan, tradenomin ja insinööriopintoja yhdistävä uusi kiinteistöjohtamisen tutkinto.” Monet ovat muutoksen kannalla, mutta aloite isännöintikoulutuksen muuttamisesta ja parantamisesta tulee lähteä Opetushallitukselta.

Vaihtuvuus alalla on melkoista, mutta se selittyy osin puutteellisella peruskoulutuksella. ”Monet kuvittelevat, että isännöitsijäksi voi ryhtyä kuka vain, mutta tämä ammatti vaatii korkeaa ammattitaitoa ja osaamista”, Heikki Niemelä muistuttaa. ”Isännöitsijän palkkaus on kilpailukykyinen ja alalle kaivataan nuoria osaajia”, jatkaa Timo Aarvala.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 1,0 prosenttia vuoden 2014 tammikuussa edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,2 prosenttia, tarvikepanosten hinnat nousivat 0,8 prosenttia ja muiden panosten hinnat nousivat 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Joulukuusta tammikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,6 prosenttia. Työpanosten hinnat laskivat 0,2 prosenttia, tarvikkeiden hinnat nousivat 1,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat nousivat 0,2 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Vantaan Aerolaan suunnitellaan uusia taloja 1970-luvulla rakennettujen elementtitalojen tilalle. Täydennysrakentaminen huomioi Alvar Aallon suunnitteleman suojellun rakennusympäristön entistä paremmin.

VVO rakentaa Vantaan Veromiehenkylään neljä hissillistä vuokrataloa, joihin tulee noin 130 vuokra-asuntoa. Uusien talojen rakentaminen jatkaa luontevasti alueen täydennysrakentamista muutama vuosi sitten valmistuneiden uusien kerrostalojen jatkumona.

 – Vantaan Aerolan alue erittäin keskeisellä paikalla tulevan Kehäradan ja Aviapoliksen aseman lähellä. Haemme sinne kaavamuutosta tehokkaamman rakentamisen mahdollistamiseksi. Aerolan alueen keskiössä olevat suojellut Alvar Aallon suunnittelemat talot tulevat säilymään. Pystymme täydennysrakentamisessa huomioimaan tämän suojelukohteen paremmin kuin aikanaan 1970-luvulla rakennettujen talojen aikaan, yksikönjohtaja Jari Mäkimattila sanoo.

Uudisrakentamisen avulla kiinteistökanta modernisoituu ja tehostuu. VVO pyrkii lisäämään asuntojen tarjoamista keskeisillä paikoilla siten, että tontinkäyttö vastaa nykyajan yhdyskuntarakentamista. Uudet 130 vuokra-asuntoa tulevat korvaamaan 69 purettavaa asuntoa, jotka on rakennettu 1970-luvulla ja vaatisivat raskaita peruskorjaustoimenpiteitä.

Kaavamuutoshankkeella ei tässä vaiheessa ole vaikutuksia asumiseen Pyhtäänkorventie 25:ssä. Kaavoitus- ja suunnitteluvaihe kestää noin vuodesta kahteen. Hanke voidaan käynnistää aikaisintaan parin vuoden kuluttua.

Rakentamisen ajaksi aikanaan purettavien talojen asukkaille asumisen vaihtoehtoja löytyy VVO:n laajasta yli 40 000 asunnon valikoimasta.

Seitsemän viikkoa kestävä Ekopaasto-kampanja käydään jo kolmatta kertaa. Paastonaika alkaa 5.3. ja päättyy pääsiäisenä 19.4. Ekopaasto kannustaa ihmisiä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään ja löytämään hiljentymisen ja kohtuullisuuden merkityksen omassa arjessa.

Ympäristötalkoisiin kannustavat tänä vuonna juontaja Anne Kukkohovi, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Satu Taiveaho sekä Facebookissa omalle keskoslapselleen 875 g -sivuston perustanut Tomi Takamaa.

Kampanjan järjestävät yhteistyössä Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto.

Ekopaasto.fi-kampanjasivut avautuvat viikolla 8

Kukkohovi, Taiveaho ja Takamaa saavat vinkkejä ympäristöä säästävään arkeen Suomen ympäristökeskuksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston asiantuntijoilta. Tapaamisista tehdyt haastatteluvideot voi katsoa kampanjan sivuilla ekopaasto.fi. Uusitut verkkosivut avautuvat viikolla 8.

Ekopaasto löytyy myös Facebookista facebook.com/ekopaasto ja Twitteristä #ekopaasto.

Viikon ekoteko julkaistaan kampanjasivuilla joka viikko ekopaaston aikana. Ensimmäisenä esitellään ekokoti, joka saa energiansa tuulesta, auringosta, maasta ja puusta, ja jossa syödään valtaosin itsekasvatettua lähiruokaa.

Kuluttajien valinnoilla on väliä. Suomen hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia syntyy yksityisestä kulutuksesta: liikkumisesta, ruuasta, asumisesta sekä tavaroiden ja palveluiden ostamisesta. Ekopaastoaja voi vaikkapa vaihtaa yksityisautoilun julkisiin kulkuneuvoihin, rajoittaa lämpimän veden käyttöä tai siirtyä kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Tai ehkä vain hiljentyä ja antaa enemmän aikaa läheisilleen. Lisää paastovinkkejä löytyy kampanjan sivuilta.

Pieni remonttipöly on näkymätöntä ja se ärsyttää hengitysteitä eniten. Pölyn aiheuttamia ongelmia voidaan remontoitaessa selvästi vähentää kunnollisilla suojauksilla, muistuttavat Hengitysliitto ja Allergia- ja Astmaliitto.

Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Tämänhetkisen näkemyksen mukaan viime vuonna aloitettiin yhteensä noin 26 000 asunnon rakentaminen, mikä oli kymmenyksen edellisvuotta vähemmän. Vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitusmäärä supistui 13 prosenttia. Isommalta pudotukselta pelastivat asuntorahastot, jotka ostivat markkinoilta runsaasti vapaarahoitteisia asuntoja vuokrakäyttöön. Omakotitalorakentaminen hiipui entisestään, ja ainoastaan 8 000 omakotitaloa lähti rakenteille.

Valtion tukema ARA–tuotanto jäi tavoitteistaan. Kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden kiinnostus normaalien tuettujen vuokra-asuntojen rakennuttamiseen kasvoi edellisvuoden alhaiselta tasolta, mutta erityisryhmille suunnattu asuntotuotanto vastaavasti väheni. Viime vuoden kevään kehysriihessä päätettiin elvytystoimista, joiden vaikutukset jäivät kuitenkin vaimeiksi. Nykyisillä ehdoilla ARA-tuotannon ei uskota kasvavan myöskään tänä vuonna.

Tuetusta asuntotuotannosta saatava tulppa irti

”Kun ottaa huomioon pääkaupunkiseudun asuntopulan ja rakentamisen suhdannetilanteen, on käsittämätöntä, että vieläkään ei ole syntynyt tekoja suman saamiseksi liikkeelle. Viime kevään kehysriihen päätöksistä saakka on odotettu vuokra-asuntotuotantoon uutta valtion korkotukimallia. Malli on vieläkin valmistelussa eikä esillä ollut luonnos sisältänyt elementtejä, jotka kannustaisivat vuokra-asuntojen omistajia ja sijoittajia”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Pipatti hoputtaa myös purkamaan kokonaan valtion tukemien asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen välisen kytkennän. Tällä hetkellä tukiehdot edellyttävät, että asumisoikeusasuntojen määrä ei saa ylittää vuokra-asuntotuotantoa. ”Asumisoikeusasunnot ovat asukkaiden suosiossa. Lisäksi niille on sekä rakennuttajia että paljon hankkeita odottamassa lähtökuopissa. Tarvittaisiin vain valtion korkotuki ja päätös vapauttaa asumisoikeusasunnot sidoksesta vuokra-asuntoihin.”

Tälle vuodelle ennustetaan kaikkiaan 25 500 asunnon aloitusmäärää. Tammikuussa tehdyn asuntotuotantokyselyn mukaan Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat ovat varautuneet käynnistämään enemmän hankkeita kuin mitä viime vuonna toteutui ja mitä ne syksyllä ennakoivat. Kun otetaan huomioon nykyinen markkinatilanne, niin vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja aloitettaneen tänä vuonna kuitenkin vain 10 500 kappaletta. Omakotitaloissa ylletään korkeintaan viimevuotisiin lukuihin.

Toimitilojen rakentamisen pohja saavutettiin viime vuonna, ja toimitilojen rakentamisen määrän odotetaan kääntyvän pieneen kasvuun 2014. Kasvua saavat aikaan yksittäisten erittäin isojen hankkeiden liikkeellelähtö viime vuoden loppuvuosipuoliskolla sekä tänä vuonna käynnistyvät hankkeet.

Länsimetron jatke ja Pisara-rata olisivat tärkeitä koko Suomen talouskasvulle

Maa- ja vesirakentaminen supistunee edelleen tänä vuonna, kuten myös laajempi infrarakentaminen. Sekä julkinen että yksityinen infrakysyntä vähenevät kuntien heikon rahoitustilanteen ja asuntopuolen pohjarakentamisen vähenemisen vuoksi.

”Valtiolla on nyt oiva mahdollisuus tukea talouskasvua sitoutumalla Länsimetron jatkon jälkirahoitukseen sekä tekemällä periaatepäätös Pisara-radan toteutuksesta. Nyt olisi lisäksi edullisin ajankohta aloittaa nämä välttämättömät liikennehankkeet”, Pipatti lähettää terveisiä hallituksen maaliskuiseen kehysriiheen.

EK:n tammikuussa tekemän tiedustelun mukaan rakennusalan yritysten suhdannetilanne synkentyi viime vuoden lopussa. Tilaukset vähenivät ja tuotantomäärät supistuivat. Lähikuukausien suhdannenäkymät ovat vain hieman syksyn lukemia valoisammat. Myös rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne heikkeni viime vuoden lopussa, ja suhdannenäkymät ovat edelleen harmaat.

Tilastokeskus julkaisee rakennustilastojen viime vuoden ennakkotiedot kuluvan kuukauden lopussa.

Helsingissä asuntojen energiatehokkuus paranee, vaikka viime vuonna vain yksi asuintalo saavutti energiatodistuslaissa uudelleen määritellyn parhaan A-luokan energiatehokkuuden.

Helsingin rakennusvalvonnan seurannan mukaan uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut viimeisten neljän vuoden aikana. A-luokan osuus nousi 21 prosentista 68 prosenttiin (kaavio). Lainmuutoksen jälkeen, viimeisen puolen vuoden aikana, ainoastaan yksi rakennusluvan saanut hanke on yltänyt uuteen parhaaseen A-luokkaan Helsingissä.

Kesäkuusta 2013 lähtien rakennuksia on arvioitu uuden energiatodistuslain vaatimalla laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen avulla (E-luku). Uuteen A-luokkaan pääseminen edellyttää energiatehokkaan rakennuksen lisäksi omaa energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmaistaan edelleen asteikolla A-G, mutta uusi luokitus perustuu E-lukuun. Vanhat ja uudet luokat eivät ole vertailukelpoisia.

Arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva Helsingin rakennusvalvonnasta arvioi, että uuden A-luokan rakennusten osuus kasvaa lähivuosina, sillä Suomessa tavoitellaan uudisrakentamisessa lähes nollaenergiatasoa vuoteen 2020 mennessä. Nollaenergiataloksi määritellään rakennus, joka tuottaa vuodessa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa.

– Uuden rakennuksen hyvä energiatehokkuus on myös omistajan ja tulevan käyttäjän edun mukaista. Hyvä suunnittelu pienentää energialaskua, helpottaa tilojen käyttöä ja takaa myös rakennuksen arvon säilymisen, pohtii Pekkarinen-Kanerva.

Helsingin rakennusvalvonta on jo vuosia kutsunut suunnittelijat ennakoivaan lupakäsittelyyn, sillä rakentamisen laatua koskevat tärkeät päätökset tehdään suunnittelun alkuvaiheessa. Samalla kun käy rakennusvalvonnassa keskustelemassa luvan myöntämisen edellytyksistä, kannattaa varata aika myös energia-aiheiseen ennakkoneuvotteluun. Rakennusvalvonnan palvelupiste Tellinki tarjoaa arkiston, tietotorin ja puhelinneuvonnan lisäksi henkilökohtaista neuvontaa arkisin klo 10–14.

Asunto-osakeyhtiöllä on korjaushankkeessa tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja sopimuskumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on torjua talousrikollisuutta ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. "Taloyhtiön ja sen osakkaiden kannalta on varmempaa toimia luotettavien ja rehellisten kumppaneiden kanssa", totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen torstaina 20.2. Korjaushanke haltuun -kiertueen tilaisuudessa Kuopiossa.

Tilaajavastuulain mukaisesti taloyhtiön täytyy pyytää urakoitsijalta ja urakoitsijan täytyy toimittaa tilaajalle seuraavat enintään kolme (3) kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista:

• Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
• Kaupparekisteriote
• Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty 
• Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty 
• Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
• Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (1.9.2012 jälkeen tehdyt rakentamistoimintaa koskevat sopimukset)

"Myös urakoitsijan luottotiedot on hyvä tarkistaa ennen urakkasopimuksen tekemistä, vaikkei mikään laki siihen velvoitakaan", Pynnönen painotti.

Laiminlyöntimaksu tilaajan pelotteena – rakentamisessa korotettuna

Mikäli taloyhtiö laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on 1 600 - 16 000 euron suuruinen sopimuskohtainen laiminlyöntimaksu. Rakentamistoiminnassa sovelletaan korotettua laiminlyöntimaksua. Korotettu maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Korotettu laiminlyöntimaksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa.

Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa urakoitsijoiden tiedot tilaajavastuu.fi -palvelun kautta. Selvitysvelvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi Kiinteistöliitto kannustaa palveluntuottajia rekisteröitymään Luotettava kumppani -ohjelmaan osoitteessa www.tilaajavastuu.fi/luotettavakumppani. Taloyhtiön kannattaa edellyttää palveluntuottajalta rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan ennen sopimuksen tekoa.

Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista

Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Kiinteistöliiton suositus löytyy osoitteesta: www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/43481.aspx

Yhtiökokouksissa päätetään taloyhtiöiden isot korjaushankkeet

Taloyhtiöiden osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksissa omien asuintalojensa korjaushankkeista. Yhtiökokouskausi on parhaillaan käynnistymässä ja taloyhtiöiden hallitukset ovat valmistelleet tuhansissa taloyhtiöissä esityksiä korjaushankkeiksi. Korjaushankkeista keskusteltaessa ja päätettäessä yhtiökokouksissa on syytä pitää mielessä sekä esillä tilaajavastuulain velvoitteiden täyttäminen.

"Varsin harmillista olisi taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle alan ammattilaisena joutua seuraavan kevään yhtiökokouksessa tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä selvittämään osakkeenomistajille maksettavaksi koitunutta laiminlyöntimaksua", pohdiskeli vanhempi lakimies Pynnönen.