Kaikissa YIT:n rakentaman Maailmanpylvään 52 asunnossa avaruutta ja tilan tuntua tuovat järvinäkymälliset parvekkeet. Messuasuntojen sisustus suunniteltu kolmen kuvitteellisen asukkaan elämäntyyliin sopivaksi.

Perinteisesti omakotitaloihin keskittyneille asuntomessuille kohoava 13-kerroksinen Maailmanpylväs-tornitalo heijastaa osuvasti asumisessa käynnissä olevaa murrosta.

”Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten kaupungistuminen ja ekologisuus luovat kysyntää kerrostaloasumiselle. Lisäksi tilastot kertovat, että ikääntyvien ja yksinasuvien määrä kasvaa. Suomessa on jo nyt miljoona yli 65-vuotiasta, ja yhden hengen asuntokuntia on tullut kymmenessä vuodessa 150 000 lisää”, kertoo YIT:n asumisen liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Pekka Helin.

”Monimuotoistuminen kaikilla elämänaloilla heijastuu asumisratkaisuihin. Asumisen halutaan ilmentävän yhä enemmän omaa identiteettiä. Vaikka halutaan asua kerrostalossa vaivattomasti ja huolettomasti, omaan asuntoon vaaditaan yksilöllisyyttä ja räätälöitävyyttä”, jatkaa Helin.

Messuasuntojen sisustuksen lähtökohtana on YIT:n ideoimat kolme kuvitteellista asukasta: Drama Queen, Viherperhe ja Äijä. Sisustussuunnittelija Milla Alftan on suunnitellut messuasuntojen sisustukset teemojen mukaisesti.

”Kerrostalorakentaminen on kehittynyt huimaa vauhtia ja pystymme vastaamaan yksilöllisiin asumistarpeisiin. Halusimme konkretisoida Jyväskylän asuntomessuille suunnittelemiemme sisustusteemojen kautta sen, kuinka yksilöllisiin ratkaisuihin kerrostaloasuminen taipuukaan”, sanoo Helin.

”Yksilöllisten ratkaisuiden ohella voimme luoda puitteet yhteisöllisyydelle, esimerkiksi Maailmanpylvään asukkaat saavat kuntosalin ja pihagrillin yhteiskäyttöön.”

Edistyksellisyyttä asumisratkaisuihin arkkitehtikilpailulla ja kaupunkiyhteistyöllä  

Asuntomessut-hanke käynnistettiin neljä vuotta sitten vuonna 2010 Jyväskylän kaupungin kanssa.

”Asuntomessut ovat Jyväskylälle merkittävä hanke ja yhteistyö YIT:n kanssa on osaltaan mahdollistanut hankkeen toteutumisen. Olemme iloisia siitä, että Jyväskylä voi olla edelläkävijänä YIT:n rinnalla edistyksellisten asumisratkaisujen esittelemisessä yhdistämällä korkealaatuisen kerrostaloasumisen ja järvimaiseman kaupunkiympäristössä”, kertoo Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.

Maailmanpylväs-tornitalo valikoitui YIT:n asuntomessukohteeksi arkkitehtikilpailun kautta. Voittajan valitsi palkintolautakunta, johon kuului Jyväskylän kaupungin, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja YIT:n edustajia.

”Vuonna 2011 järjestettyyn yleiseen arkkitehtikilpailuun tuli 33 ehdotusta, joista voittajaksi valittiin arkkitehti Juha Mäki-Jyllilän ja hänen työryhmänsä ehdotus arkkitehtitoimisto JKMM Oy:stä. Arkkitehtikilpailun tavoitteena oli löytää uudenlaisia tornitaloratkaisuja, jotka tarjoavat vahvan arkkitehtonisen elämyksen modernin asuintalon vaatimukset huomioiden. Arvostelukriteereinä kilpailutöille olivat muun muassa järvimaiseman hyödyntäminen, puun käyttö, huoneistojakauman muunneltavuus sekä elinkaarikustannukset”, kertoo rakennuttajapäällikkö Seija Takanen YIT Jyväskylästä.

”YIT:n suunnitelmissa on rakentaa Äijälänrantaan asuntomessujen jälkeen Maailmanpylvään lisäksi kaksi 13-kerroksista tornitaloa sekä kymmenen 4–8-kerroksista kerrostaloa, joista tänä keväänä aloitettava Kullervo on YIT:n uuden kohtuuhintaisen asumiskonseptin mukainen”, sanoo Takanen.

Julkisten rakennusten pahimmat energiasyöpöt ovat turhaa energiaa kuluttavat vanhentuneet lämmityslaitteet ja ilmanvaihtojärjestelmät. Merkittäviä energiansäästöjä on kuitenkin helppo saavuttaa jo pienillä askeleilla ilman lisäinvestointeja.

Kiinteistötekniikkayhtiö Caverionin Energiayksikön päällikkö Jukka Paloniemi nostaa esille keinoja, joilla julkisten rakennusten energiankulutusta voi helposti vähentää.

”Energiansäästö syntyy useimmiten lukuisten toimenpiteiden summana. Jo pelkästään hanojen vesivirtaamien säädöillä tai paineenalennusventtiilien asentamisilla saadaan muutos alkuun”, Paloniemi kertoo.

Kiinteistöt muodostavat merkittävän osan suomalaisten kuntien omaisuudesta. Huomattavaa osaa kiinteistökannasta on kuitenkin usein hoidettu vain ylläpidon näkökulmasta ilmaantuneiden korjaustarpeiden pohjalta. Hyvä kiinteistöstrategia valvoo ja ennaltaehkäisee ongelmia.

Esimerkiksi Siilinjärven kunta on sitoutunut Motivan energiatehokkuussopimuksen mukaisesti 9 prosentin energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeksi on asetettu merkittävien säästöjen saavuttaminen sähkön ja lämmityksen kustannuksissa, ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään 450 tonnia vuodessa. Siilinjärvellä Caverion vastaa kiinteistöjen energiansäästöstä ja energiatehokkuuden optimoinnista ja antaa sopimukseen kuuluville kiinteistöille energiansäästötakuun.

Näin kunnat voivat säästää energiaa:

1. Jäähalleissa suurin energialaskun kasvattaja on kylmäkone. Sen käyttöä tehostamalla tai ottamalla lauhdelämpö talteen voidaan vuodessa säästää jopa 30 prosenttia kustannuksista.
2. Uimahallit ovat kuntalaisten suosikkikohteita, joissa lämmityksellä on suuri merkitys mukavuuteen. Oikeat lämpötilat ja säädöt optimoimalla saadaan helposti säästöjä.  
3. Monitoimihalleissa järjestetään runsaasti erilaista toimintaa kirpputoreista urheilukisoihin. Laajojen tilojen lämmitys ja ilmanvaihto syövät energiaa, mutta säätämällä ilmanvaihdon ohjaukset tarpeenmukaiseen käyttöön järjestelmät saadaan toimimaan juuri tarvittavalla teholla ja tarvittavan ajan. Turhat käyntiajat jäävät pois.
4. Kunnan- ja kaupungintalo on usein myös kunnan näyteikkuna vieraille. Suurimmat haasteet kiinteistön tekniikalle tulevat ilmanvaihdosta ja lämmityksestä. Kunta näyttää esimerkkiä sekä vierailijoille että kuntalaisille tasapainottamalla ja ohjaamalla talon lämmitystä ja ilmanvaihtoa.
5. Myös kouluissa ja oppilaitoksissa eri tilojen lämmityksen ja ilmanvaihdon tasapainotus ja ohjaukset tuovat huomattavia säästöjä. Koulujen liikuntatilojen ilmanvaihdon ei tarvitse puhaltaa täysillä joka päivä vuoden ympäri. Huomiota kannattaa kiinnittää myös valaistukseen, jonka voi ohjata tilojen käytön mukaan esimerkiksi pimentämään tilat automaattisesti iltaisin toiminnan päätyttyä.
6. Kirjastoissa lukeminen on pääosassa ja se vaatii hyvän, runsaan valaistuksen. Edullinen vaihtoehto löytyy vaihtamalla lamput nykyaikaisiksi led-valoiksi ja automatisoimalla niiden käyttöä. Myös kirjastoissa säästöjä saadaan ilmavaihdon ja lämmityksen ohjaamisella.
7. Aivan oma kulukohteensa ovat vanhat öljylämmitteiset rakennukset. Maalämpö, pellettilämmitys ja muut uusiutuvat energiamuodot tarjoavat kenties nopeimmat säästöt kuntalaisten kukkaroille.

Lähiöiden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi perustetaan korkean tason neuvottelukunta, kertoi asuntoministeri Pia Viitanen Asuntomarkkinat 2014 -seminaarissa Helsingissä torstaina.

"Vaikka kunnat ovat lähiöiden kehittämisessä avainroolissa, haluan varmistaa, että ministeriötasolta löytyy työlle riittävä tuki. Siksi ensi viikolla asetetaan lähiöneuvottelukunta vahvistamaan ministeriöiden keskinäistä sekä valtionhallinnon ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä."

Neuvottelukuntaan kutsutaan ministereitä, joiden tehtävät liittyvät lähiöiden kehittämiseen, sekä avainasemassa olevia sidosryhmiä, kuten ARA ja Kuntaliitto. Asuntoministeri Viitanen toimii itse neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Neuvottelukunnan päämääränä on luoda nykyistä paremmat edellytykset pitkäjänteiseen ja vaikuttavaan lähiöpolitiikkaan. Neuvottelukunnan työ tukee myös hallituksen tavoitetta syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemisestä.

"Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä. Nyt kun moni lähiö on tulossa peruskorjausikään, on tuhannen taalan paikka kehittää samalla koko aluetta", Viitanen summasi.

Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on valmentaa nuoria työelämään ja antaa heille hyvät eväät työelämään siirtymiseen. Nyt ammatilliseen koulutukseen suunnitellut muutokset suuntaavat sitä pois työelämän tarpeista.

Viime aikoina uutisoiduissa jutuissa ei ole juurikaan otettu kantaa siihen, mitä työelämässä odotetaan nuorilta työntekijöiltä.

-  Tärkeintä on perussääntöjen hallinta eli työaikojen noudattaminen, työyhteisöön sopeutuminen ja sitoutuminen annettujen tehtävien suorittamiseen, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

Mäkinen miettii miten vähenevä lähiopetus, lisääntyvä verkko-opiskelu ja lukujärjestysten sirpaloituminen tukevat nuorten kasvua mainittujen pelisääntöjen noudattajiksi. Kyseessä on kuitenkin kasvatus, jossa aikuisten ohjaus ja läsnäolo ovat erittäin tärkeitä.

Lähiopetuksen tilalle julkisuudessa tarjotut etäopetus tai työpaikoilla tapahtuva oppiminen eivät Mäkistä vakuuta.

-  Asianmukaisesti hoidettu etäopetus vaatii opettajien resursointia ja sen esittäminen säästökeinona tuntuu epäuskottavalta. Samaten opiskelijoiden lähettäminen työssä oppimiseen ilman todellista ohjausta ja asioiden suunnitelmallista hoitamista on lähinnä heitteille jättöä, Mäkinen jatkaa.

Hänen mukaansa olisikin reilumpaa puhua asioista oikeilla nimillä. Jos tutkintojen ammattitaitovaatimuksia ei noudateta vaan ammatillisen koulutuksen tarkoitus on toimia sosiaalipolitiikan välineenä, niin ei sitä tarvitse selitellä koulutuksen tehostamisella.

Seinäjoella vuonna 2016 järjestettävien Asuntomessujen omakotitonttien hakuaika alkaa huomenna lauantaina. Seinäjoen messualueelta on haettavissa yhteensä 34 omakotitalotonttia ja hakuaika kestää huhtikuun loppuun asti.

Rakentajien valinta tapahtuu hakemusten ja niiden liitteiden pohjalta toukokuun aikana. Valinnan suorittavat Suomen Asuntomessujen ja Seinäjoen kaupungin muodostamat laatutyöryhmä ja asuntomessutoimikunta. Valintakriteereinä ovat suunnitelman laadun ja sisällön lisäksi messuteemojen huomioiminen suunnitelmassa ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus. Lisäksi laatutyöryhmä arvioi hanketta Asuntomessujen yleisten tavoitteiden pohjalta sekä suunnitelmaa osana asuntomessukokonaisuutta.

Yhtenä teemana pohjalaiset rakennus- ja puusepäntaidot

Vuoden 2016 Asuntomessujen teemoja ovat pohjalaiset rakennus- ja puusepäntaidot, rakennettu vesi- ja liikuntaympäristö, asuminen ja ruoka sekä Seinäjoen suurtapahtumat. Näistä hakemuksessa pyydetään perustelemaan vähintään kahden teeman näkyminen suunnitelmissa tai talon sisustuksessa.

Asuntomessut Seinäjoella -tapahtuman pohjalaisuus teemaa tulee tukemaan myös messualueelle siirrettävä aito 2-fooninkinen pohjalaistalo, joka etsii uutta omistajaa. Talo on rakennettu Alavudelle vuonna 1870 ja se on hirsikehikoltaan edelleen hyvässä kunnossa. Haapa-ahon talolla on jo liki 150-vuotinen historia, joka nyt jatkuu osana messukokonaisuutta. Viime vuodet talo on ollut asumattomana.

- Talo on rakennettu oikein ja se seisoo edelleen ryhdikkäänä. Pohjalaistalot ovat talonpoikaisen rakennuskulttuurin hienoimpia edustajia. Niitä rakennettiin 1700-luvulta aina 1900-luvun alkuun saakka. Messualueelle siirrettävästä talosta on tehty uudet luonnokset sijoitettuna yhdelle messualueen parhaista tonteista, Seinäjoen Asuntomessujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu kertoo.

Messutonttia haetaan suunnitelmien kanssa

Messualueen tonttihaku ei juuri poikkea normaalista tonttihausta. Tonttia haetaan suunnitelmien kanssa. Hakulomakkeen liitteinä hakija toimittaa talosta luonnostason suunnittelukuvat pohjasta, julkisivuista, leikkauksesta ja asemapiirustuksesta. Lisäksi tontin käytöstä ja pihan alustavasta suunnitelmasta liitetään mukaan luonnos. Asuntomessujen tonttihaussa on kuitenkin tärkeää esittää idea talosta ja perustella hakemuksessa miksi juuri se olisi kiinnostava messukohteena. Messukohteissa toivotaan näkyvän myös asumiseen liittyvää kokeilua ja kehittämistä.

Asuntomessut Seinäjoella 2016, omakotitalotonttien hakuaika 1.2.2014–30.4.2014 (hakuaika päättyy klo 16.00)

ARA on julkaissut hakuohjeet vuoden 2014 korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksille sekä hissin rakentamis- ja esteettömyysavustukselle. Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu vuoden 2014 valtion talousarviossa 43 miljoonaa euroa.

Kuntien myöntämien korjaus- ja energia-avustusten hakuaika päättyy 27.3.2014

Kuntien myöntämiä korjaus- ja energia-avustuksia ovat vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset,  avustus kosteusvaurioituneen ja terveyshaittaa aiheuttavan rakennuksen kuntotutkimukseen sekä pientalojen harkinnanvarainen energia-avustus.

ARA myöntää avustuksia hissin rakentamiseen (hissiavustus), liikkumisesteiden poistamiseen (esteettömyysavustus) ja terveyshaitan poistamiseen. ARAn myöntämissä avustuksissa on jatkuva hakuaika.

Hakuohjeet ARAn sivuilla www.ara.fi.

Hyvä valaistus on investointi omaan ja perheen viihtyisyyteen ja hyvinvointiin, sillä oikea valaistus luo turvalliset ja terveelliset olosuhteet työskentelyyn ja kotiaskareisiin. Kestävät valinnat myös maksavat itsensä takaisin, sillä hyvälaatuiset ja energiatehokkaat lamput ovat pitkän käyttöikänsä ansiosta myös edullinen ratkaisu.

Apuna kuluttajille ovat Motivan ylläpitämät Lampputieto-verkkopalvelu sekä Lampunvalintakone, joka antaa suosituksia erilaisiin käyttökohteisiin ja valaisimiin sopivimmista lampuista. Ledit sopivat nykyisin useimpiin käyttökohteisiin, ja esimerkiksi lyhytikäisten halogeenispottien vaihtaminen ledi-kohdelamppuihin tulee ajan oloon myös halvemmaksi.

http://www.lampputieto.fi/lampunvalintakone/

– Erilaisiin käyttötilanteisiin ja kohteisiin tarvitaan erilaista valoa. Kun ostaa uuden lampun rikkoutuneen tilalle, kannattaa hankkia hyvälaatuinen ja kestävä lamppu, joka antaa riittävästi valoa ja kuluttaa vähän energiaa. Vanhat wattimerkinnät joutaisi unohtaa viimeistään nyt ja siirtyä valitsemaan lamppu sen tuottaman valon määrän eli lumen-arvon perusteella, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motiva Oy:stä sanoo.

Lampun sähkönkulutusta ilmaisevaa wattimäärää ei voi yksiviivaisesti muuntaa lumen-arvoksi, mutta suuntaa-antavasti 60 wattin hehkulamppua vastaavan valonmäärän tuottaa ledi, jonka valovirraksi annetaan vähintään 800 lumenia.

Tutki ja vertaile

Hyvin varusteltu kaupan lamppuhylly tarjoaa laajan valikoiman ledejä, energiansäästölamppuja ja halogeenejä. Lamppua ei kannata napata mukaan summittaisesti, vaan tuotteiden ominaisuuksia kannattaa vertailla huolellisesti.

Lamppupakkauksissa on paljon olennaista lampun käyttöön, kestävyyteen ja energiankulutukseen liittyvää tietoa. Lamppuvaihtoehdoista energiatehokkain on useimmiten ledi. Korkeammasta hankintahinnasta huolimatta ledilamppu voi säästää käyttöikänsä aikana jopa 50 euroa pienemmän sähkönkulutuksen ansiosta.

VVO:n asukkaat ovat saaneet huijauskirjeitä koskien vuokranmaksutilin vaihtumista. Huijauskirjeitä on saanut osa asukkaista ainakin pääkaupunkiseudulla. Huijausyrityksistä on tehty rikosilmoitus, ja asukkaita on tiedotettu tapahtuneesta.

Moni taloyhtiö on lykännyt korjauksia vuosilla eteenpäin. Sen seurauksena vesivahinkojen riski kasvaa, lämmitysjärjestelmä vanhenee, ilmanvaihto heikkenee, ja kiinteistöstä tulee varsinainen energiasyöppö. Hiljentynyt uudisrakentaminen ja korjausavustukset tarjoavatkin nyt oivan ajankohdan taloteknisille korjauksille.

Uudisrakentamisen laantuminen vapauttaa osaavaa työvoimaa korjaustöihin. Kiinteistön omistajan kannattaa hyödyntää otollinen ajankohta ja toteuttaa odottamassa olevat korjaustoimet, esim. lämmitystapamuutos, ilmanvaihdon parantaminen tai putkiremontti.

- Kiinteistö kannattaa pitää kunnossa. Asumis- ja työskentelymukavuuden lisäksi hoito- ja energiakustannukset pysyvät kurissa. Ja toki kunnossa olevan rakennuksen arvo on merkittävästi parempi kuin korjausvelkaa kasvattavan talon, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:sta toteaa.

Korjauksia tuetaan

Korjaustöille on nyt mahdollista saada erilaisia taloudellisia avustuksia. Asunto-osakeyhtiöt voivat hyödyntää isoissa hankkeissa 10 %:n korjausavustusta. Kuluttajat taas voivat käyttää remonteissaan hyödyksi kotitalousvähennystä, joka nousi vuoden alusta 2 400 euroon/ henkilö. 

- Rahoitusmarkkinat ovat positiiviset: rahan hinta on edelleen alhainen ja korjauksiin saa edullista lainaa, Ylönen muistuttaa.

Välinpitämättömyys sähköasennusten kunnossapitoa kohtaan aiheuttaa mittavia tulipaloja. Osa sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvista tulipaloista ja sammutustehtävistä voitaisiin välttää, jos laitteistojen haltijat pitäisivät parempaa huolta sähköasennusten kunnossapidosta. Pelastuslaitokset saivat n. 770 sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvaa hälytystehtävää aikavälillä 3/2012-2/2013. Eniten hälytystehtäviä aiheutui valaisimien, sähkökeskusten sekä sähköjohtojen ja kaapelointien vikaantumisesta. Tiedot löytyvät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tuoreesta Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipalot ja palovaarat Suomessa –selvityksestä.

Pelastuslaitokselle aiheutui sähkönkäytöstä rakennuksiin kohdistuneita palohälytystehtäviä vuodessa 2590 kpl. Kun suljetaan pois ihmisen, usein käyttäjän, välittömän virheellisen toiminnan osuus kaikista hälytystehtävistä, jäljelle jäävien asennettujen sähkölaitteiston osien vikaantumisesta aiheutuneet sammutustehtävät aiheuttivat palohälytystehtävistä 30 prosenttia (n. 770 kpl). Vikaantuneista sähkölaitteistoista johtuneista hälytystehtävistä rakennuspaloja oli n. 200 kappaletta.

Selvityksessä sähkölaitteistolla tarkoitetaan kiinteitä sähköasennuksia sekä kulutuslaitteiden kiinteitä asennuksia (esim. kiuas, sähköliesi) sähköverkkoon.

Selvitystyö sähkölaitteistojen vikaantumisesta johtuvista palohälytystehtävistä  toteutettiin käyttämällä perusaineistona Tukesin viimeisintä Sähkö palon syttymissyynä -tutkimusta, jonka materiaalina oli vuoden seurantajakso pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOsta. Selvityksen yksi keskeisistä tavoitteista oli luoda tilannekuvaa sähkölaitteistojen aiheuttamista paloista Suomessa ja sen pohjalta arvioida tarvetta mahdollisiin tarkempiin selvityksiin sähköasennusten paloriskeistä ja paloista.

Selvityksen perusteella Tukes haluaa muistuttaa, että sähkölaitteistojen kunnossapidon laiminlyönti voi johtaa pahimmillaan sähkölaitteiston palovaaralliseen vikaantumiseen ja sen seurauksena mittavaan tulipaloon. Kunnossapito on aina sähkölaitteiston haltijan, esimerkiksi omakotitalon omistajan vastuulla. Jos sähköasennuksissa tai -laitteissa ilmenee häiriöitä tai vikaa, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä sähköalan ammattilaiseen.

Yhtenä huolta aiheuttavana ryhmänä selvityksessä nousivat esiin kiinteästi asennetut loisteputkivalaisimet.

– Jo niinkin yksinkertaisella toimenpiteellä, kun oikea-aikaisella palaneiden loisteputkilamppujen vaihdolla voidaan merkittävästi pienentää kiinteistöjen paloriskiä. Paloturvallisuutta lisää, kun loisteputkivalaisimien sytyttimet vaihtaa turvasytyttimiin, jotka sammuttavat putken polttoiän loppuessa, ylitarkastaja Sakari Hatakka Tukesista sanoo.

Tukes muistuttaa, että sähkölaitteistoon liittyvien erilaisten laitteiden asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita tulee ehdottomasti noudattaa.

Kiinteistön haltija, näin ylläpidät sähkölaitteiston turvallisuutta

• Ammattitaitoiset asennukset ovat turvallisuuden kulmakivi. Turvallisuuden takia sähkötöitä saa tehdä vain siihen oikeudet omaava sähköalan ammattilainen.

• Perehdy sähkölaitteiden ja -laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Lue ohjeet ajatuksella ja noudata niitä. Sähkölaitteiston kunnossapito on kiinteä osa rakennuksen ylläpitoa ja sen kunnosta huolehtimista.

• Tärkeimmät käytönaikaista turvallisuutta ylläpitävät toimenpiteet ovat: käytön seuranta, huolto- ja kunnossapito sekä määräaikaistarkastukset. 

• Jos huomaat tai epäilet sähköasennuksissa vikaa, kutsu apuun sähköalan ammattilainen

• Hyvin ja ammattimaisesti tehdyt sähköasennuksetkaan eivät ole ikuisia. Uusi sähkölaitteet ja asennukset oikea-aikaisesti jo ennen kuin ne vikaantuvat ja aiheuttavat mahdollisesti vaaraa!

Korjausrakentaminen sai vuonna 2013 ensi kertaa omat määräykset. Korjausrakentamisen määräyksiä sovelletaan sellaisiin luvanvaraisiin rakennushankkeisiin, joiden yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta osana muusta syystä johtuvaa korjaus- tai uudistustyötä.

Kattojen turvalaitteet ovat puutteellisia noin kolmasosassa kiinteistöjä. Ongelmia on niin uusissa kuin vanhoissakin kiinteistöissä. Näin arvioi pääkaupunkiseudulla lumenpudotuksia hoitavan Suomen Kiipeilytekniikka Oy:n myyntipäällikkö Sampsa Jyrkynen.

- Yleisin ongelma katolla liikuttaessa on turvaköysien kiinnityspisteiden puuttuminen osasta kattoa. Kattosiltoja on myös sijoitettu niin, etteivät ne mahdollista turvallista liikkumista koko katon alueella, Jyrkynen kertoo.

Huolta aiheuttavat lisäksi vanhat ja huonokuntoiset, usein puiset kattosillat sekä turvatuotteiden, kuten esimerkiksi lumiesteiden vääränlainen asennus.

- Uudet metalliset kattosillat on testattu putoamissuojaimen kiinnitystä varten toisin kuin vanhat. Ja usein näkee vastoin asennusohjeita asennettuja turvatuotteita. Lumen alta on hankala arvioida tilannetta, varsinkin jos katto on ennalta tuntematon, Jyrkynen lisää.

Keski- ja Etelä-Suomeen on luvassa lisää lunta, suojakeliä ja pikkupakkasia. Lunta on jo ehtinyt kerääntyä katoille ja runsaampaan lumentuloon on joka tapauksessa syytä varautua ajoissa. Kiinteistön omistajalla on vastuu katon kunnosta ja asianmukaisista turvalaitteista.

- Työturvallisuutta ei voi koskaan korostaa liikaa. Katolle pääsy, siellä liikkuminen ja työskentely on suunniteltava kaikkia sääolosuhteita silmällä pitäen, muistuttaa Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Gramén korostaa, että omistajalla on vastuu kiinteistön turvallisuudesta. Poikkeavissa olosuhteissa myös kiinteistöjen omistajilta ja näiden edustajilta edellytetään valppautta ja hyvää yhteistyötä kiinteistöpalveluyritysten kanssa.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään nykyisen asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä tehdään ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Hankkeen aluksi ministeriön hankeryhmä pyytää sidosryhmien näkemyksiä nykyisten tuki- ja verojärjestelmien keskeisistä vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista.

Ympäristöministeriön hankkeen perustana on valtioneuvoston periaatepäätös asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2012-2015 sekä kevään 2013 kehysriihen yhteydessä sovittu asuntopoliittinen uudistuspaketti.

Hankkeen aikana on tarkoitus asettaa asumisen tuki- ja verojärjestelmille tavoitteet ottaen huomioon yhteiskunnasta nousevat eri vaatimukset, valmistella ja toteuttaa kokonaisarviointi asumisen tukijärjestelmien ja verotuksen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä esittää kehittämisehdotuksia perustuen nykyjärjestelmän kokonaisarviointiin.

Hankeryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen. Ryhmän toimikausi päättyy 31. tammikuuta 2015. Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.

Sidosryhmiä pyydetään lähettämään näkemyksensä kirjallisena lausuntona 28. helmikuuta mennessä.

• Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke (ym.fi)
• Lausuntopyyntö (ym.fi)

Talvikelit tuovat haasteita kiinteistön ylläpitoon, jos syyshuoltoa ei ole hoidettu asianmukaisesti. Talotekniikan asiantuntija Caverion selvitti yleisimpiä pakkasen ja talvisään aiheuttamia ongelmia kiinteistöissä, kuinka niitä voidaan havaita ja miten niiltä voi välttyä.

Ongelmien välttämiseksi perushuoltotoimenpiteet pitäisi olla suoritettuna ennen pakkasia. Kiinteistön perushuoltotoimenpiteitä ovat esimerkiksi paisunta-astioiden ja jäätymissuojien tarkastus sekä ilmastointikoneen lämmön talteenoton toiminnan tarkastus. Jos näitä tarkastuksia ei kiinteistössä ole ennen pakkasten tuloa tehty, voi vielä tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Talotekniikan toimivuuden kannalta talvella on tärkeä huolehtia teknisten tilojen lämmön eristyksestä, lisälämmityksestä sekä suodattimien ja pattereiden toimivuudesta. Paisunta-astia pitää veden ja paineen kaikissa pattereissa tasaisena ja jäätymissuoja estää ilmanvaihtokojeen patterin jäätymisen. Esimerkiksi lämmitysverkoston varoventtiilin vuotamisesta tai jatkuvasta verkoston ilmaamistarpeesta voidaan epäillä paisunta-astian olevan epäkunnossa.

Pakkasen kiristyessä yli -8 asteen ongelmia saattaa esiintyä, vaikka perushuoltotoimenpiteet olisikin hoidettu. Usein ongelmat alkavat yöllä lämpötilan laskiessa. Yleisimmin ongelmia aiheuttavat:

1. Tukkeutunut patteriventtiili, joka lisää energiankulutusta. Kiinteistön lämpötila laskee ja ongelmaa yritetään korjata nostamalla lämmitystä 5-15 astetta.
2. Tukkeutuneen patteriventtiilin vaihto: Venttiilin vaihdon jälkeen nostettu lämpötila jää usein säätämättä normaalille tasolle, ja energiaa kuluu liikaa.
3. Liian korkea huonelämpötila: Lämmityksessä huonelämpötila vaikuttaa patterien lämpötilaan. Suositeltu sisälämpötila lämmityskaudella on 20–22 °C.
4. Tukkeutunut mutapussi: Kaukolämmitteisissä kiinteistöissä tukkeutuneesta mutapussista aiheutunut heikko vesivirta ei riitä pakkasella lämmittämään kiinteistöä.
5. Ikkunoiden huurtuminen, joka on merkki siitä, että ilmanvaihdossa ei ole kaikki kunnossa. Syynä voi olla painesuhteiden muutokset ilmanvaihdossa, lämmön talteenoton huurtuminen tai kiinni teipatut korvausilmaventtiilit.
6. Suodattimien jäätyminen tai tukkeutuminen lumesta, joka estää ilmanvaihdon toimimisen.
7. Liian herkkä ilmanvaihtokoneen LTO:n huurteen poisto, jolloin lämmön talteenotto ei toimi ja energiaa menee hukkaan.
8. Rappukäytävissä, pyörävarastoissa ja muissa vastaavissa tiloissa pärjää huoneistoja alhaisemmassa lämpötilassa – 15–17 astetta riittää. On huolehdittava, etteivät ulko-ovet ole lumen ja jään takia raollaan. Ulko-ovea lähin patteri reagoi siihen ja kuluttaa paljon energiaa ulkoilman kylmentämän rappukäytävän tai huoneiston lämmitykseen ja saattaa jopa jäätyä.
9. Liikekiinteistöissä tuulikaapin ulko- oven auki pitäminen, joka aiheuttaa pakkasella usein kiertoilmakoneen patterin jäätymisen ja siitä seurauksena vesivahingon.

Asukkaan havaitessa ongelmatilanteen kannattaa ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön ja kuvailla omat havainnot mahdollisimman tarkasti. Rakennusautomaation avulla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää pakkasesta aiheutuvia ongelmatilanteita, kustannuksia ja haittoja.

”Jos esimerkiksi kaukolämmön jakelu katkeaa, automaatio pystyy ennakoimaan lämpötilan sekä paineen putoamista ja pysäyttämään järjestelmän. Kun kaukolämpökatkos on ohi, automaatio käynnistää järjestelmän uudelleen”, kertoo Caverionin asiakaspalvelupäällikkö Simo Tähtinen.

Realia Management Oy on sopinut asuntosijoitusyhtiö SATO Oyj:n kanssa yhteistyön jatkamisesta ja laajentamisesta kattamaan SATOn koko Suomen asuntokannan isännöinnin ja manageerauksen Uuden sopimuksen piirissä on noin 24 000 SATOn vuokra-asuntoa sopimuskauden käynnistyessä 1.3.2014.

”Realian ja SATOn välinen yhteistyö isännöinnin osalta on jatkunut jo kymmenen vuoden ajan kasvaen selkeästi jokaisella uudella sopimuskaudella. SATOn strateginen päätös keskittää kaikkien asuntojensa isännöinnit ja manageeraukset yhdelle kumppanille on osoitus siitä, että olemme onnistuneet hienosti palvelujemme tuottamisessa sekä kehittämisessä.”, toteaa Realia Managementin liiketoimintajohtaja Lea Jokinen.

”Pitkä yhteistyö Realian kanssa on synnyttänyt aidon kumppanuussuhteen. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä ja toiminnan ohjauksessa on käytössä yhdessä sovittu johtamismalli.”, kertoo yksikön johtaja Juha-Pekka Järvenpää SATO Oyj:stä.

”Yhtenä merkittävänä tekijänä kumppanivalinnassamme oli Realian henkilöstön ammattitaito ja pysyvyys.”, Järvenpää jatkaa.

”Olemme rekrytoimassa parhaillaan yhteensä 15 henkilöä kasvavaa SATO-asiakkuutta hoitamaan. Saimme yli 350 hakemusta, joista mm. yli sata haki isännöitsijän ja teknisen isännöitsijän tehtäviin, mikä kertoo osaltaan Realia Managementin olevan erittäin haluttu työnantaja alan ammattilaisten keskuudessa.” sanoo Realia Managementin kiinteistöjohtamispalveluista vastaava johtaja Lasse Käck.

”Yhdessä asiakkaidemme kanssa pystymme tarjoamaan henkilöstöllemme ”käytännön työelämän korkeakoulun” asuntosijoittamisen hallinnoinnin maailmaan”, jatkaa Käck.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tammikuun aikana tulipaloissa kuoli peräti 14 henkilöä. Se on lähes neljänneksen koko viime vuoden palokuolemamäärästä. Vuoden 2013 palokuolemaluvuksi on varmistunut 58, mikä oli ennätyksellisen vähän.  SPEK muistuttaa, että toimivat palovaroittimet antavat aikaa alkusammutukselle ja turvalliselle poistumiselle. Kerrostaloissa sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien pariston vaihto kuuluu taloyhtiölle ja pientaloissa rakennuksen omistajalle.

Tänä vuonna tulipaloissa kuolleita on viisi enemmän kuin tammikuussa 2013. Viime vuoden tammikuuhun ja vieläpä koko vuoteen verrattuna tammikuun 2014 palokuolemamäärä on suuri. Pelastusviranomaisten PRONTO-tietokannan ja Pelastusopiston tietojen mukaan vuonna 2013 tulipaloissa kuoli 58 henkilöä. Näin ollen tämän vuoden tammikuun palokuolemamäärä on lähes neljännes koko viime vuoden tapausten määrästä.

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että palokuolemien määrä saadaan vähenemään viiteenkymmeneen vuoteen 2015 mennessä. Viime vuosi siis oli jo melko lähellä tavoitetta. Palokuolemat ovat viime vuosina vähentyneet selvästi. Kun muutama vuosi sitten vuosittain keskimäärin sata ihmistä menehtyi tulipaloissa, on esimerkiksi viimeisten kolmen vuoden keskiarvo alle 70.

Taloyhtiölle kuuluu sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien paristonvaihto

Tilastotietojen mukaan palokuolemat ovat yleisimpiä juuri talvikuukausina. Palovaroittimilla on keskeinen rooli tulipalon varhaisessa havaitsemisessa. Paristokäyttöisten palovaroittimien paristonvaihto kuuluu asunnon haltijalle eli asukkaalle. SPEK muistuttaa, että taloyhtiöissä sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien toimintaa varmistavan pariston vaihto kuuluu taloyhtiölle ja asukas vastaa laitteen toimintakunnon säännöllisestä testaamisesta. Tämän vuoksi on tärkeää että kaikille on annettu selkeä ohjeistus siitä, miten sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen kanssa toimitaan eri tilanteissa.

Kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöistä muodostuva KIRA-foorumi hakee Talkoot-tapahtuman avulla uusia näkemyksiä ja ideoita alansa kehittämiseen. Vuosittain talkoisiin kutsutaan 30-50 henkilöä - tulevaisuuden vaikuttajia, edelläkävijöitä, päättäjiä - haastamaan ja kyseenalaistamaankin olemassa olevia sekä innovoimaan uusia, parempaa tuottavuutta ja hyvinvointia luovia toimintatapoja.

Seitsemättä kertaa toteutetut KIRA-talkoot käynnistyivät tuttuun tapaan Säätytalolta 29. tammikuuta pidetyllä avajaistilaisuudella. Tänä vuonna KIRA-talkoita emännöivät ja isännöivät RAKLI:n toimitusjohtaja Helena Kinnunen ja KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Avaussanat lausui KIRA-foorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Stenius.

Tilaisuuden suojelija, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen toi omassa tervehdyspuheessaan monin tavoin esiin kiinteistö- ja rakentamisalaa meitä kaikkia koskettavana alana. Rakennuskantamme on tärkeä osa kansallisvarallisuutta ja arvon säilyttäminen edellyttää kannan kunnossapitoa. Erityisesti korjausrakentamisen tärkeys on tunnustettu myös maan hallituksessa ja siihen on budjetoitu valtion varoja, joita Viitanen kehotti hyödyntämään. Viitanen esitteli asumiseen ja asuntotuotantoon liittyviä ajankohtaisia hankkeita sekä mm. syyskuussa käynnistyneen ikääntyneiden asumisohjelman.

KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtajan Hanna Kalevan alustuksen aiheena oli rakennetun ympäristön kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kaleva tarkasteli asiaa taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Alan globaalia merkitystä todistaa mm. tieto, että KIRA-ala tuottaa EU-tasolla noin 2,5 % arvonlisäyksestä, joka on suurempi kuin esimerkiksi autoteollisuudessa ja vastaa koko Suomen osuutta EU:n arvonlisäyksestä. Alan sijoitusmarkkina on Suomessa arvoltaan noin 46 miljardia euroa. Kiinteistömarkkinoilla häärää suuri joukko toimijoita. Kalevan mukaan alan ansaintalogiikat on saatava toimimaan yhteistä pottia kasvattavaa päämäärää kohti.

Näköpiirissä on kasvavia ja monipuolistuvia asiakasvaateita, muuttuvaa sääntelyä ja rakenteellisia muutoksia. Kaleva luetteli TOP 3 alaa koskevaa haastetta, jotka ovat kiinteistökaupan volyymin alhainen taso, pääkaupunkiseudun toimistotilojen ylitarjonta sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute. Kaleva muistutti, että rakennettu ympäristö on yhteiskunnan palvelualusta, joka vaikuttaa monella tavalla Suomen kansalliseen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen.

Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Leena Mörttinen löi tiskiin madonluvut Suomen kilpailukyvystä ja teollisuutemme surkeasta tuottavuudesta, joka on tosiasia myös kiinteistö- ja rakentamisalalla. Suomen kansantalouden kasvun eväät on Mörttisen mukaan luotava uudelleen. Globaali teknolginen shokki vavistaa nyt maailmaa: teollinen vallankumous on käynnistynyt, kuulutti Mörttinen. Mörttinen luetteli meillä tarvittavan osaavaa työvoimaa, pääomaa ja asennemuutosta, jota hän pitää noista kolmesta haastavimpana. Miten meillä tehdään töitä on aivan keskeinen menestystekijä. Yrittäjämäisyyden on lyötävä läpi kaikessa, siitä on tultava yhteiskunnallinen hyve. Tavoitteemme tulee olla kokonaistuottavuuden kasvu. Mahdollisuudeksi Mörttinen mainitsi vahvan teknologiaosaamisemme, jolla meidän on aikaansaatava innovaatioita myös rakentamiseen: kestävyyttä, viihtyvyyttä, laatua.

Iso kysymys on, miten kehittyvät taloudet muuttuvat. EU:n taloudellisen kasvun prosenttiluku on 1, USA:n 2,7 ja Kiinan 7. Ongelmallista Suomelle on se, että viennistämme 55 % suuntautuu EU:iin, joka ei kasva! Meidän on mentävä sinne, missä on kasvua, Mörttinen vaatii. Tällä pelillä ei enää pitkään ylläpidetä hyvinvointiyhteiskuntaa. Mörttinen teki vertailua länsinaapuriimme, jossa palkat ovat tilastojen mukaan Suomen kanssa samaa tasoa. Silti Ruotsissa yksikkökustannus on selvästi matalampi kuin meillä työn paremman tuottavuuden ansiosta. Rakentaminen on työvoimavaltaista toimintaa ja siksi matala tuottavuus on iso ongelma. Mörttinen haastoi KIRA-alaa nykyistä käyttäjälähtöisemmäksi todeten, että esimerkiksi kiinteistön vaikea käytettävyys on huonoa laatua.

Toimitusjohtaja Marko Parkkisen tulevaisuudenusko on konseptoinnissa ja ihmisten tarpeiden ymmärtämisessä. Parkkisen mukaan Suomen ongelma ei ole pohjoinen, syrjäinen sijainti vaan se, että teemme surkeita tuotteita. Parkkisen kysymys kuului: millaiset yritykset kehittyvät ja millaiset taantuvat. Kehittyvät yritykset ovat niitä, jotka havainnoivat ja havaitsevat ongelmia. Ongelmat taas ovat mahdollisuus. Olemme kadottaneet ongelmien positiivisen voiman, saarnasi Parkkinen. Meidän on avoimesti mietittävä, mikä meillä on ongelmana, kun meidän tuottavuutemme ei ole 25 vuodessa kehittynyt mihinkään! Tuotanto- ja myyntilähtöisyyden asemesta Parkkinenkin perää ihmislähtöisyyttä. Yksinkertaisuus ja selkeys ovat niin ikään menestyksen avaimia samoin sen ymmärtäminen, että valintoja tehdään tunnepohjaisesti. Parkkinen esitteli Aviapolis-hanketta, jossa hänen edustamansa yritys Seedi Oy on mukana. Yksi keskeinen periaate alueen rakentamisessa on, että tilojen tulee toimia monipuolisesti käyttäjien erilaisten tekemisten mahdollistajana.

Talkoolaiset saivat avajaistilaisuuden puheista runsaasti aineksia Haikon kartanossa tapahtuvaa ryhmätyöskentelyä varten. Ensimmäinen yhteisponnistus oli ideoida hankkeita, joilla päästään ryhmäläisten valitsemaan vuonna 2035 toteutuvaan unelmaan. Unelman lisäksi ryhmän tuli tuottaa yksilötöinä kauhuskenaario vuodelle 2035, sekä nimetä mitkä asiat ovat KIRA-alalla "Parasta nyt" ja "Pahinta nyt". Ryhmätyöhön talkoolaiset pohjusti RIL:n johtaja Teemu Vehmaskoski.

Lisää ajatuksia herättäviä puheita oli vielä tarjolla, kun ISS:n henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen esitteli edustamansa yrityksen henkilöstön kehittämisen keinoja ja kehittymispolkuja. Kiinteistöpalveluala poikkeaa muista aloista merkittävästi siinä, että yritykset kouluttavat työntekijänsä itse. Laajamittainen kouluttaminen vaatii resursseja, ja ISS onkin perustanut omia Koulutuskeskuksia juuri tähän tarkoitukseen. Tutkintoja suoritetaan työn ohessa pääasiassa oppisopimuksella. Opiskelu motivoi työntekijää ja ammattiosaaminen yrityksen sisällä lisääntyy.

Toisen päivän ryhmätyöt alkoivat professori Seppo Junnilan alustuksella, joka johdatteli talkoolaiset keinoihin, joilla KIRA-ala voi lisätä hyvinvointia ja tuottavuutta. Pääoman lisääminen ei Junnilan mukaan ole toimiva keino, se tie on kuljettu loppuun. Ykkönen ovat innovaatiot ja mahdollisuudet siihen löytyvät HEMS:stä (Home Energy Management System). Energiakatselmuksissa on 33-89 %:n tuottopotentiaali, mutta meiltä puuttuu liiketoimintamalli, joka osaisi hyödyntää 80-20 säännön osalta sen 20 %:n potentiaalin.

Junnila moitti KIRA-sektoria sisäpiirimäisyydestä: Alalla on kilpailtu keskenään ja muut teollisuuden alat ovat samaan aikaan menneet molemmilta puolin ohi. KIRA-alan on mentävä mukaan energia-alalle, samoin ITC-alalle ohjeisti Junnila. Hän esitteli Happy Meal -teorian, jonka ydinajatus on, että se taho, joka pystyy tarjoamaan kuluttajalle kokonaisuuden, voittaa. Kapitalismin olemus on uusiutuminen, kuka orkesteroi kiinteistöjen internetiä (IOB), kysyi Junnila.

Ryhmien tehtäväksi tuli ideoida CANVAS-mallia soveltaen KIRA-alalle menestyksekäs liiketoimintakonsepti sekä esitellä "tiekartta" uhkien ja mahdollisuuksien ratkaisemiseen. Ansiokkaista ehdotuksista parhaaksi -ainakin joidenkin läsnä olleiden mielestä - nousi ehdotus mallista, jossa kerrostalo rakennutetaan ryhmärakennushankkeena, jota varten on luotu tekninen alusta tulevien asukkaiden tarpeiden ja toiveiden keräämiseen.

Lopuksi Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti piti puheen, jossa hän kiitti aktiivisia ja idearikkaita talkoolaisia heidän panoksestaan. Pipatti toivoi keskustelun ja yhteydenpidon jatkuvan osallistujien ja KIRA-foorumin järjestöjen kesken vastaisuudessakin.

Tunnetuimmat vuokranantajat pääkaupunkiseudulla ovat myös vuonna 2013 VVO Vuokra-asunnot, SATO Vuokrakodit sekä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS). Tutkimuksessa olivat ensimmäistä kertaa mukana yksityiset vuokranantajat yleisellä tasolla, ja ne saivatkin selvästi nimettyjä toimijoita paremman kouluarvosanan. Yksityisten vahvuutena on erityisesti asuntovaihtoehtojen monipuolisuus, asuntojen kunto ja kiinteistöhuollon toimivuus. Nimetyistä toimijoista parhaimman kouluarvosanan saa (HOAS), jonka vahvuutena ovat asumiskustannukset. Vuokranantajien kouluarvosanat vaihtelivat välillä 6,60 – 7,61. Tämä selviää Taloustutkimuksen loppuvuodesta valmistuneesta Pääkaupunkiseudun vuokranantajat 2013-tutkimuksesta.

Asumiskustannukset ja asuntojen kunto ovat edelleen tärkeimmät tekijät vuokranantajia arvioitaessa. Näissä vuokranantajat eivät kuitenkaan pärjää vieläkään kovin hyvin – vaikkakin asuntojen kunnossa on onnistuttu parantamaan tilannetta edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän on omalta osaltaan kuitenkin vaikuttanut yksityisten vuokranantajien mukana oleminen.

Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös vuokravälittäjien tunnettuutta ja mielikuvia. Vuokraturva on tutkimuksen mukaan sekä tunnetuin että parhaimman kouluarvosanan saanut vuokravälittäjä.

Pääkaupunkiseudun vuokranantajat ja vuokravälittäjät 2013 – tutkimus toteutettiin osana Suur-Helsinki Tänään – tutkimusta syys – lokakuussa 2013. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan asukkaat. Tutkimukseen vastasi yhteensä 855 henkilöä. Tutkimuksen tulokset on painotettu alueen väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinkunnan perusteella. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 9 nimettyä vuokranantajaa sekä yksityiset vuokranantajat yleisellä tasolla ja 5 vuokravälittäjää.

Kuva: YIT

Pasilasta tulee Helsingin toinen keskus nykyisen keskustan rinnalle ensi vuosikymmenen alussa. Pasilan rooli toimitilarakentamisen avainalueena ja liiketoiminnan keskittymänä sekä media-, tapahtuma- ja kongressikaupunginosana vahvistuu. Tulevat liikenneratkaisut voimistavat Pasilan merkitystä koko maan toimivana keskuksena ja asuinpaikkana.

Pasilan merkitystä korostavat useat suuret liikennehankkeet. Näitä ovat muun muassa ensi vuonna avattava Kehärata-yhteys lentokentälle, vuosina 2014–2019 toteutettavat Pasilan läntinen lisäraide ja uusi Veturitie sekä vuosikymmenen vaihteessa valmistuva Ilmalan raitiotie.

Suunnitteilla on myös Pasilasta alkava Pisararata eli paikallisjunien tunnelilenkki Töölön ja Hakaniemen alitse. Pasilassa varaudutaan metroverkon mahdolliseen laajentamiseen myöhemmin tulevaisuudessa rakentamalla metroasemavaraus työtunneleineen jo etukäteen.

Tulevaisuudessa Pasilan kautta kulkee päivässä 900 junaa ja yli 80 000 junamatkustajaa sekä 40 000 bussi- ja raitiovaunumatkustajaa. Joukkoliikenteen rinnalla Pasilassa ovat tärkeässä asemassa sujuva jalankulku ja pyöräilyä sekä esteetön ympäristö.

Työt alkavat jo tänä vuonna

Pasilan keskus Tripla on ensimmäinen konkreettinen Pasilan uudistamishanke. Keskuksen rakentaminen alkaa 2015 heti asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Sitä ennen kesällä 2014 alkavat Teollisuuskadun ja metron työtunnelin rakennustyöt.  Elokuussa 2014 on Pasilan sillan vuoro ja syksyllä 2014 alkavat läntisen lisäraiteen rakentaminen ja Pasilan aseman perustusmuutokset sekä Pasilankadun muutostyöt.

Samaan aikaan kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee keskuksen asemakaavaa ja YIT suunnittelee Triplan rakennusvaiheita. Liikenneviraston vastuulla on läntisen lisäraiteen rakentaminen. HSL puolestaan suunnittelee joukkoliikennettä, jonka keskeinen solmukohta Pasila on koko seutua ajatellen.

Tripla käynnistää uudistumisen

Pasilan uusi keskus Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon toteutetaan muun muassa kauppakeskus, asuntoja, hotelli, pääkonttoritason toimistoja ja joukkoliikenneterminaali. Keskuksen sydämeksi tulee uudenlainen muunneltava monitoimiareena. Alueellisesti Tripla rajoittuu Ratapihantiehen, Pasilan siltaan ja Pasilankatuun. Tulevaisuudessa Tripla yhdistää nyt raiteiden erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan toisiinsa. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan Tripla-keskuksen tarvitsemat kadut ja kunnallistekniset verkostot.

Triplan läntisin kortteli koostuu asunnoista, joiden osuus on noin 15 prosenttia rakennuspinta-alasta. Tarjolle tulee vuokra-, omistus- ja senioriasuntoja palveluiden äärellä. Keskikortteliin rakennetaan hotelli sekä niin kutsuttutuja city suites -huoneistoja sijoitusasunnoiksi tai kakkoskodeiksi. Huoneiston saa täysin varusteltuna, tarvittaessa vuokraus- ja siivouspalveluineen. 

Triplan suunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut energiatehokkuus. Katto- ja kansipinta-alasta kolmasosa on viherkattoja ja -kansia. Alueelle tulee 3 400 polkupyöräpaikkaa ja 338 sähköauton latauspistettä. Jalankulkijat ja esteettömyys otetaan huomioon kaikessa toteutuksessa.

Tripla rakentuu kokonaan valmiiksi noin 10 vuodessa. Kauppakeskus on tavoitteena avata vuonna 2020. Samaan aikaan valmistuvat Pasilan keskeisimmät kadut ja lisäraide avataan liikenteelle.

Mittavia investointeja

Valtio omistaa Keski-Pasilan maista 84 prosenttia ja kaupunki 16 prosenttia. Pasilan kehityksen mahdollistaa valtion ja Helsingin kaupungin välinen aiesopimus vuodelta 2002.

Tripla rakentuu noin 10 vuoden aikana. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Helsingin kaupunki investoi  toteutussopimuksen mukaisesti Pasilan joukkoliikenteeseen, katuihin, viheristutuksiin ja liikennejärjestelyihin seuraavien kymmenen vuoden aikana yli 130 miljoonaa euroa. Vastaavasti Liikenneviraston investoinnit ovat 40 miljoonaa euroa. Summat eivät kata kuin osan valtion ja kaupungin kustannuksista.

Pasila 3.0 -näyttely Laiturilla

Näe ja koe uusi Pasila! Tutustu Pasilan keskuksen suunnitelmaan. Pasila 3.0 -näyttelyssä esitellään rakentamisen ensimmäistä vaihetta, Pasilan keskusta, Triplaa. Koe tulevaisuuden Pasila liikkumalla uusissa julkisissa tiloissa virtuaalikypärän ja animaation avulla kulkumuotoa vaihdellen. Kokeile, miltä tuntuu julkisivujen uudet pintamateriaalit kuten alumiinivaahto. Tarkastele keskustakorttelia uudesta pienoismallista ja kerro oma näkemyksesi siitä, millainen on hyvä Pasila.

Näyttely on avoinna 7.2.–26.4.2014 ma–pe klo 10–19 ja la klo 12–16 info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, vanha linja-autoasema, Kamppi.

 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY poistaa viimeiset yksittäiset lasinkeräysastiat käytöstä helmi-maaliskuun aikana Helsingistä ja Espoosta.

Yksittäiset keräysastiat poistetaan, sillä HSY aloitti syksyllä 2013 lasipurkkien keräyksen kiinteistöiltä, joilla on vähintään 20 huoneistoa. Kiinteistöjä, joilla ei ole omaa lasinkeräystä, palvelevat HSY:n kierrätyspisteet, joita on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä 128. Niissä kerätään lasipurkkeja, paperia, pahvi- ja kartonkipakkauksia kuten maito- ja mehupurkkeja, pienmetallia ja käyttökelpoisia vaatteita.