Helsingin rakennuslautakunnan vuotuinen tunnustuspalkinto Rakentamisen Ruusu jaettiin 21.1.2014 ‎laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä. Rakentamisen Ruusu 2013 myönnetään arkkitehti Kristiina Hannunkarille ja projektipäällikkö Klaus Hamströmille mielenkiintoisesta ja korkealaatuisesta asuntosuunnittelusta sekä tinkimättömän jämäkästä vuokra-asuntojen rakennuttamisesta Viikinmäen Harjannetie 44:ssä. Lisäksi jaetaan kolme Rakentamisen Ruusun kunniamainintaa.

Harjannetie 44 osoittaa, että kunnianhimoisilla tavoitteilla, realistisella aikataululla tehdyllä hyvällä suunnittelulla sekä sujuvalla yhteistyöllä voidaan luoda korkealaatuinen, viihtyisä ja mielenkiintoinen vuokra-asuntokohde kohtuulliseen hintaan. Hankkeen lähtökohta ei ollut helppo. Maaperältään vaativalle tontille moottoritien lähelle tuli rakentaa sata vuotta kestävä vuokrakohde. Kaavoittaja oli lisäksi linjannut, että alun perin toimitilalle varatulle tontille rakennetaan maamerkkimäinen rakennus.

Projektipäällikkö Hamström (Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto) varasi riittävästi aikaa vuokrakohteen suunnitteluvaiheelle. Pääsuunnittelija Hannunkari tiimeineen (Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy) hioi syvärunkoista rakennusta viihtyisäksi ja tehokkaaksi. Muun muassa katolla törröttäviltä konehuoneilta säästyttiin, kun tekniset tilat sovitettiin kekseliäin ratkaisuin katon alle. Lisätöiden kustannukset jäivät alle yhden prosentin, mikä osoittaa erityisen taitavaa ja ristiriidatonta suunnittelua sekä kustannusten hallintaa.

Taivasta kohti viistoon kohoava polveileva kattopinta, vaihtelevan kokoisten asuntojen valoisuus, asunnoista avautuvat viihtyisät näkymät sekä hyvät materiaalit luonnehtivat Harjannetie 44:n asuinrakennusta, joka toimii Viikinmäen kukkulakaupunginosan hienona maamerkkinä.

Rakentamisen ruusun kunniamaininnat myönnetään Stora Enso Oyj:n Katajanokan pääkonttorin sisätilojen peruskorjauksesta pääsuunnittelija, arkkitehti Jyrki Iso-Aholle, Helsingin metodistikirkon spiiran suunnittelusta ja palauttamisesta pääsuunnittelija, arkkitehti Ilkka Salmiselle ja Suomen Metodistikirkolle sekä Hämeentie 13b:n ravintoloiden toteuttamisesta yrittäjille Tim Uskali, Toni Rantanen ja Matti Heekki. Kaikki kunniamaininnan saajat ovat muovanneet Helsinkiä sitä rikastuttavalla tavalla.

Iso-Ahon (Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy) suunnittelema Stora Enson sisätilojen peruskorjaus osoittaa, että suojeltua rakennusta voidaan harkituilla toimilla sen suojeluarvoja kunnioittaen melko paljon muuttaa. Arvokkaimmat osat Alvar Aallon suunnittelemista, osittain suojelluista sisätiloista säilytettiin tai ennallistettiin hienovaraisesti. Rakennus saatiin arvoiseensa ja kestävään, mutta samalla nykyajan liiketoiminnan vaatimukset täyttävään käyttöön.

Lars Sonckin suunnitteleman, vuonna 1929 Fredrikintorille valmistuneen metodistikirkon spiira (”piikki”) poistettiin sen vaarallisen huonon kunnon vuoksi kevättalvella 2011. Kirkon spiira oli ollut huomattava kaupunkikuvallinen tekijä Etelä-Helsingin siluetissa. Rakennusvalvontavirasto esittikin kirkolle spiiran palauttamista katolle, mutta tarkat suunnitelmat olivat kadonneet. Arkkitehti Ilkka Salminen (Studio Ilkka Salminen) paneutui spiiraa suunnitellessaan huolellisesti kohteen historiaan ja Sonckin suunnitteluprosesseihin. Uudistettu spiira onkin enemmän kuin monissa korjauksissa köyhtyneen vanhan spiiran kopio.

Yrittäjät Uskali, Rantanen ja Heekki saavat Rakentamisen Ruusun 2013 kunniamaininnan vuosiksi katveeseen jääneen tilan onnistuneesta elävöittämisestä. Hämeentie 13b:n ravintolat Siltanen, Kuudes Linja ja Kaiku ovat avanneet unohdetut ja käytöstä poistuneet tulitikkutehtaan ja rautasänkytehtaan osaksi tämän päivän Helsinkiä. Yrittäjäkolmikon ravintolakokonaisuus musiikkitapahtumineen osoittaa, että elävää kaupunkia syntyy myös pienimuotoisista teoista ilman näyttäviä rakennushankkeita.

Rakentamisen Ruusulla palkitaan sellaista rakennettua ympäristöä toteuttavaa tai kuvaavaa työtä, joka jää historiaan, sekä kohteita, henkilöitä ja työn tuloksia, joista muistetaan lämmöllä tai kiittäen. Tunnustusta jaetaan rakennuksille, korjauksille, selvityksille ja suunnitelmille. Myös ura, elämäntyö tai hedelmällinen yhteistyö voidaan palkita. Ruusuja on jaettu vuodesta 1995 alkaen.
 

Rakentajien työttömyys on noussut viime vuoden syksystä lähtien kohisten ja sama tahti jatkuu edelleen. Viimeisimmän kokonaisen kuukauden eli joulukuun työttömyysluvut olivat peräti 2,8 prosenttiyksikköä korkeammat kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Edelliskuukauteen verrattunakin nousua oli 1,8 prosenttiyksikköä.

Kaikkiaan Rakennusalan työttömyyskassasta sai joulukuun aikana päivärahaa 9490 rakentajaa eli 16.6 % kassan jäsenistä. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin työttömänä jo yli 10 000 rakentajaa, sillä kasvuvauhti on kiihtynyt joulukuustakin.

Pahiten työttömyys koettelee Kainuuta, jossa oli jo joulukuussa joka kolmas rakentaja työttömänä. Uudellamaalla työttömyys kosketti joka kymmenettä rakentajaa.

Pitkään jatkuneiden pakkasten lauhtuminen jäädyttää rakennusten vesiputkia. Putkien jäätyminen lisää tulipaloriskiä, koska ihmiset sulattavat putkia esimerkiksi kuumailmapuhaltimella tai nestekaasupolttimella. Tällaiset työt ovat tulitöitä, jotka vaativat turvatoimenpiteitä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee ammattilaisten puoleen kääntymistä, jos putket jäätyvät.

Jäätyneet putket lisäävät tulipaloja, koska ihmiset sulattavat omatoimisesti putkia esimerkiksi kuumailmapuhaltimella. Ihmiset eivät ymmärrä, että liekittömän kuumailmapuhaltimen ilma saattaa helposti sytyttää putken lähistöllä olevat palavat materiaalit. Ongelmia on ollut niin vanhojen kuin uusienkin rakennusten kohdalla.

Niin kuumailmapuhaltimen kuin nestekaasupolttimen käyttökin ovat tulitöitä. Ne vaativat erityisiä turvatoimenpiteitä.

SPEK muistuttaa, että putkien sulattamiseen kannattaa pyytää LVI-alan ammattilaisen apua.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry muistuttaa vesimittarien ja vesiputkistojen jäätymisriskistä ja siitä, miten jäätyminen on ehkäistävissä.

Pakkasten tultua ja etenkin silloin, kun pakkanen äkisti hellittää, riski vesimittarien ja vesiputkistojen jäätymiselle kasvaa. Ongelma voidaan estää toimimalla ajoissa ja muistamalla kytkeä jäätymisen estämiseksi asennetut sähköiset lisälämmityslaitteet päälle.

Varmin tapa estää putkien jäätyminen on kiinteän sähkölämmityksen asennuttaminen kriittisiin paikkoihin.

-    Vesimittaritilaan voi laittaa pienitehoisen sähkölämmittimen (pakkasvahdin) tai kiertää esim. itsesäätyvää lämmityskaapelia vesimittarin ympärille niin, että riski jäätymiselle saadaan eliminoitua, kertoo STUL:n järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen.

Olemassa olevassa kiinteistössä vesiputkien jäätymisen estämiseksi on käytännössä harvoin muuta mahdollisuutta, kuin asentaa vesiputken sisälle sähkölämmityskaapeli.

-    Lämmityskaapelin tulee olla elintarvikekelpoisella muovilla päällystetty eli ihan mikä tahansa lämmityskaapeli ei sovi tähän käyttötarkoitukseen. Sulanapitolämmitys hoidetaan pienissä taloissa useimmiten asennusvalmiilla kaapelielementillä, joka sisältää tarpeellisen liitäntäkaapelin ja kytkimen sekä sopivan läpivientikappaleen putkistoon liittämiseksi, opastaa Saastamoinen.

Taloa rakennettaessa putkistojen lämmitys voidaan toteuttaa sisäpuolista asennusta edullisemmin ulkopuolisella asennuksella. Kaapeli kiinnitetään putken kylkeen lämpöeristeen alle. Saastamoisen mukaan tätä asennustapaa voidaan käyttää jälkiasennuksenakin silloin, jos putkeen päästään helposti käsiksi. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun vesiputki kulkee rakennuksesta toiseen rakennusten välillä olevan katoksen rakenteissa.

Vesikiertoiset lämmitykset voivat myös olla riski, jos niitä käytetään tiloissa, joiden lämpötila pidetään tarkoituksella vain hieman plussan puolella ja lämmityksen kierto on jopa suljettu kesäajaksi. Onkin syytä varmistaa, ettei energiansäästö ole mennyt liian pitkälle ja että vedenkierto on kovillakin pakkasilla riittävä tai että kyseistä tilaa palveleva erillinen kiertovesipumppu on käynnissä.

Kun toteutetaan tarvittavia sähkölämmityksiä puolikiinteästi tai kiinteästi, asennustöiden tekemiseen tarvitaan sähköalan ammattilaista.Tämä on varmin tae sille, että järjestelmä on toimintakuntoinen vielä seuraavanakin vuotena. Pistotulpalla valmiiksi varustettuja sähkölämmittimiä voi maallikkokin lisätä, kunhan varmistaa, että valittu lämmitin todella soveltuu kyseisiin tiloihin ja käyttökohteeseen. Hätäapuna tämäkin on erinomainen ratkaisu.
 

Asuntokauppa hyytyi viime vuonna merkittävästi, kun taloudellinen epävarmuus ja tiukentuneet pankkien lainaehdot jarruttivat ostointoa. Poikkeuksellisen huonosta vuodesta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina ja myyntiajat maltillisina. Myymättä jääneiden asuntojen suman odotetaan purkautuvan kevään aikana.

Viime vuonna asuntoja myytiin reilut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta vanhojen asuntojen hinnat pitivät pintansa. Rivitalojen myyntihinnat pysyttelivät tasaisina pitkin vuotta, ja kerrostalohuoneistojen hinnat jopa nousivat keskimäärin kolme prosenttia, kertoo SKV Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Asuntokaupan hidastumisesta huolimatta, myyntiajat eivät ole venyneet pitkiksi. Kerrostaloissa pysyteltiin edellisen vuoden lukemissa ja rivitaloissa myyntiaika piteni vain kahdeksalla vuorokaudella. Omakotitaloja myytiin yhdeksän vuorokautta edellisvuotta kauemmin.

Viimeiset kolme vuotta asuntokauppaa on tehty hyvin tasaisesti 70 000 kappaletta vuosivauhdilla. Viime vuonna välittäjien tekemä kauppamäärä oli noin 62 000 kappaletta. Kaupan hiljentyminen alkoi maaliskuussa varainsiirtoveron muutoksen astuessa voimaan ja kaupankäynti jatkui maltillisena koko loppuvuoden.

Asunnonostoinnokkuuden laimentumiseen vaikuttivat ensisijaisesti taloudellinen epävarmuus ja useiden yritysten yt-neuvottelut. Myös pankkien tiukentuneet lainanantoehdot hyydyttivät kauppaa.

Finanssialan keskusliiton (FK) suunnittelema lainakatto, jonka mukaan asunnonostajalla tulisi olla omarahoitusosuus 5-10 prosenttia asunnon hinnasta, tulee nyt väärään aikaan.

– Lainakaton on tarkoitus estää asuntomarkkinoiden ylikuumenemista ja asunnonostajien ylivelkaantumista, sitä vaaraa ei tässä markkinassa ole. Ajoitus on erittäin huono eikä tue jo valmiiksi hiljaista asuntomarkkinaa.

Kiinteistönvälittäjiä karsiutuu alalta

Asuntokaupan laskusuhdanne näkyy myös alalla sisäisesti. Välittäjien henkilökohtaisten myyntimäärien pienentyessä osa välittäjistä lopettaa tai vaihtaa alaa.

– Viime vuonna välittäjiä oli keskimäärin noin 4600 henkilöä. Uskon, että tämän vuoden aikana välittäjien määrä tulee laskemaan, arvioi Parikka.

Kiinteistönvälitystoimistot ovat myös alkaneet kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ja millaisia palveluita he myyvät. – Palveluita tuotteistetaan enemmän, jolloin juuri omaan tarpeeseen olevien palveluiden ostaminen tulee kuluttajalle helpommaksi, Parikka kertoo.

Suma purkautuu – kesää kohti odotetaan kaupan vilkastuvan

Vuosi on lähtenyt pirteämmin liikkeelle kuin viime vuonna. Alkuvuosi eletään asuntokaupassa vielä odottavissa tunnelmissa, toteaa Parikka. Keväällä odotetaan asuntokaupan kuitenkin vilkastuvan.

– Kun potentiaalista kauppaa jää paljon tekemättä, suman on jossain vaiheessa purkauduttava. Tämä vaatii kuitenkin positiivisia uutisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja luottamuksen palautumista niin omaan kuin Suomenkin talouteen.

VAV Asunnot ja NCC Rakennus toteuttavat Vantaalle kerrostalon, joka kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Ympäristöystävällisistä, osin uusio- ja kierrätysmateriaaleista tehtävä talo valmistuu Vantaan 2015 asuntomessuille Kivistön kaupunginosaan.

Osoitteeseen Lipputie 14 valmistuvan kerrostalon rakentamisessa otetaan ympäristö uudella tavalla huomioon. Talo toteutetaan niin, että luonnonvaroja säästävillä, materiaalitehokkailla ratkaisuilla pienennetään rakennuksen hiilijalanjälkeä. Rakentamiseen käytetään kierrätettyjä sekä muita ympäristöystävällisiä materiaaleja, ja myös rakennusprosessissa pyritään kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän.

Ekologisia materiaaleja ja kevyempää rakentamista

Talon julkisivussa käytetään muun muassa kierrätystiiltä sekä käsittelemätöntä puuta ja sen ikkunoissa uusiolasia. Ulkovarastoissa hyödynnetään ympäristöystävällistä hamppubetonia. Julkisivuun tulee lisäksi taidetta, joka visualisoi talon ympäristöystävällisyyttä.

– Suunnittelun myötä olemme huomanneet, miten vähän materiaalitarjonnassa hyödynnetään kierrätysmahdollisuuksia, toteaa NCC:n ympäristöpäällikkö Laura Majoinen.

Materiaalin kulutusta vähennetään myös optimoimalla talon sisällä olevien kantavien seinien määrä mahdollisimman pieneksi ja toteuttamalla muut väliseinät kevytrakenteisina. Betonirakenteiden valmistuksen ympäristövaikutusta alennetaan muun muassa korvaamalla sementtiä kierrätysmateriaaleilla.

Talon rakennustyömaalla kiinnitetään erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen ja syntyvän jätteen tehokkaaseen kierrätykseen. Työmaa käyttää vihreää sähköä.

Kaiken kaikkiaan rakennuksen hiilijalanjäljen arvioidaan olevan 20 % vastaavan kokoista normitaloa pienempi. Säästö vastaa tilannetta, jossa uusi henkilöauto ajaa 1300 kertaa Suomen Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

– Tämä projekti näyttää suuntaa ympäristöystävällisessä rakentamisessa, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski. – Kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa on vielä uusi ilmiö, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan arkipäivää. Mahdollisuudet ovat huikeat.

Esillä vuoden 2015 asuntomessuilla

Lipputie 14:n rakennuslupa on vahvistunut tänään 21.1. Talon rakennustyöt alkavat helmikuussa 2014, ja sen arvioidaan olevan valmis toukokuussa 2015. Tarkemmin taloon pääsee tutustumaan Vantaan asuntomessuilla, jotka pidetään Kivistössä kesällä 2015.

– Talolle kaavoitetun tontin kanssa kävi niin, että liito-orava määräsi rakennuspaikan, Teija Ojankoski kertoo. – Meille alun perin varatulta tontilta löytyi liito-oravien pesäpuu, joten niiden suojelemiseksi talo siirrettiin kaavassa nykyiselle paikalleen.

Ympäristöystävälliseen kerrostaloon valmistuu yhteensä 87 asuntoa, jotka NCC rakentaa Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön VAV Asunnot Oy:n omistukseen. Asunnot ovat normaaleja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä käydään putkiremontin lähestyessä usein kiivasta keskustelua kylmäkellareista. Osa pitää kylmäkellareita täysin turhina ja vanhanaikaisina energiasyöppöinä, ja jotkut osakkaat eivät luopuisi niistä ilveelläkään - etenkään sieni- ja marjasesonkiaikaan.

Taloyhtiön korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa kannattaa pohtia, mitä muuta kiinteistölle on järkevää tehdä samanaikaisesti sekä miten tiloja voisi jalostaa, uudistaa vajaakäytössä olevia tiloja ja toisaalta selvittää tarvittaessa myös lisärakentamismahdollisuudet. Iso osa hankesuunnittelua on myös energiakysymysten tarkastelu.

"Kylmäkellareita muutetaankin hiljalleen muihin tarkoituksiin. Niiden muuhun käyttöön muuttamiseen vaikuttaa se, kuuluvatko ne juridisesti taloyhtiön vai osakkeenomistajien hallintaan", kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Rovaniemellä keskiviikkona. Vastaus hallintakysymykseen selviää yhtiöjärjestyksestä.

Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeästi mainittu, että tilat kuuluvat osakkaiden hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä päättää esimerkiksi tilojen muuttamisesta tavallisiksi kellarivarastoiksi. Joskus voidaan kuitenkin tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä 2/3 yhtiökokousväestä tulisi ajatella tilamuutoksesta samalla tavalla.

Sen sijaan osakashallintaan kuuluvien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikkapa energiakustannusten kohdistaminen vain käyttäjille vaatii 2/3 määräenemmistöpäätöksen lisäksi osakkeenomistajien suostumukset", Sallmén sanoi. Jopa yksittäinen osakas voi vastustuksellaan estää kylmäkellarin ottamisen pois käytöstä.

"Mahdollinen lupatarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta tarkoin ennen yhtiöoikeudellisten päätösten tekoa", Sallmén lisäsi.

"Yhä useammasta osakkaasta tuntuu pahalta jäähdyttää kymmeniä kuutiometrejä pikkukomeroineen vain muutaman osakkaan perunasäkin tai puolukkasangon vuoksi. Siksi taloyhtiöt teettävät ammattilaisilla yhä enemmän kalseiden ja kylmien kellareiden korjaus- ja muutossuunnitelmia. Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina, myymälöinä, pesutupina, pyykinkuivaushuoneina, pyöräkellareina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina ", luetteli Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.

Sallmén vinkkaa, että yhtiön hallinnassa olevia kylmäsäilytystiloja on mahdollista myös pienentää yhdenvertaisesti kaikkien osakkaiden kohdalta tavallisella enemmistöpäätöksellä, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tilojen pinta-aloja.

Joissain taloyhtiöissä on tarpeellinen kannatus tilamuutokseen hankittu järjestämällä pienempiin tiloihin lukollisia pakastimia ja kylmiöitä niitä tarvitsevien käyttöön. Kylmälaitteiden sijoitus yhtiön hallinnassa oleviin tiloihin voi kuitenkin olla paloturvallisuusriski, joten kannattaa selvittää paikallisen palotarkastajan sekä kiinteistön

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 180 prosenttia vuosituloistaan vuonna 2012, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Alle 25-vuotiaita lukuun ottamatta asuntovelkojen osuus tuloista kasvoi kaikenikäisillä asuntokunnilla. Edellisvuodesta asuntovelallisten asuntokuntien tulot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia ja asuntovelat 4,7 prosenttia.

Asuntovelkojen osuus asuntovelallisten asuntokuntien tuloista 2002-2012

Asuntovelallisia asuntokuntia oli 869 800 vuonna 2012. Asuntovelkaa niillä oli keskimäärin 92 370 euroa. Eniten asuntovelkaa oli 25–34-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla sitä oli 122 180 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Tuloihin suhteutettuna eniten, lähes kolme kertaa vuositulojen verran, asuntovelkaa oli alle 25-vuotiaiden asuntokunnilla.

Velallisia asuntokuntia oli kaikkiaan 1 393 700 eli 54 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yhteensä niillä oli velkaa 108,7 miljardia euroa. Velallista asuntokuntaa kohti velkaa oli 77 990 euroa. Asuntokuntien veloista 80,3 miljardia euroa eli 74 prosenttia oli asuntovelkoja. Muuta velkaa, jota ovat esimerkiksi auto-, kesämökki- ja kulutusvelat, asuntokunnilla oli 20,8 miljardia, elinkeinotoimintaan tai tulonhankintaan otettua velkaa 6,0 miljardia ja opintovelkaa 1,6 miljardia euroa. ¹⁾

Kymmenellä prosentilla asuntokunnista eli 263 200 asuntokunnalla velat olivat vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 370 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla asuntokunnista. Yleisimpiä suuret velat olivat asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Sen ikäisistä asuntokunnista lähes neljänneksellä eli 94 500 asuntokunnalla velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna. Viidellä prosentilla velallisista asuntokunnista eli 63 580 asuntokunnalla velkaa oli vähintään viisi kertaa vuositulojen verran.

Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi enemmän kuin tulot. Vuodesta 2002 vuoteen 2012 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 27 prosenttia. Eniten, 130 prosenttia, kasvoivat asuntovelat. Vuonna 2002 asuntovelkojen osuus asuntokuntien kaikista veloista oli 65 prosenttia ja vuonna 2012 jo 74 prosenttia.

Korkoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2012 yhteensä 2,5 miljardia euroa, mistä 1,7 miljardia oli asuntolainan korkoja. Keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti olivat 1 820 euroa. Velallisista asuntokunnista 46 prosenttia maksoi korkoja enintään 1 000 euroa ja seitsemän prosenttia yli 5 000 euroa.

1) Muut velat eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto on muuttanut ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta.

Lähde: Velkaantumistilasto 2012. Tilastokeskus

Suomalaiset eivät ole tietoisia siitä, kuinka paljon kodin lämmittämiseen menee energiaa. Kuitenkin asunnon lämmityksen tapa ja lämmitysenergian määrä vaikuttavat eniten suomalaisten hiilijalanjälkeen. Suomen ympäristökeskus on kerännyt tietoa arjen synnyttämistä ilmastovaikutuksista Ilmastodieetti-laskurin avulla. Tiedot perustuvat lähes 22 000 koko testin tehneen käyttäjän laskentatulokseen. Kaikkiaan palvelussa on ollut yli 40 000 kävijää.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Marja Salon mielestä merkittävää on, että yli 90 prosenttia kaukolämmitteisissä asunnoissa asuvista käytti toteutuneen energiankulutuksen sijaan laskurin antamaa arviota energiankulutuksesta. Myös sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvista vain puolet osasi kertoa, kuinka paljon asunnon lämmitykseen oli käytetty energiaa. Omakotitalossa asuvat olivat tietoisempia lämmityksen kulutuksestaan kuin kerrostalossa asuvat.

"Energian kulutus on arjessa näkymätöntä, toisin kuin vaikkapa ostokset ja jätteet. Jos haetaan vaikuttavimpia keinoja vähentää omaa ilmastokuormaa, lämmitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Sähköyhtiöt tarjoavat palveluita oman energiankulutuksen seuraamiseksi. Esimerkiksi sähkön tuntiperusteinen seuranta muuttaa kulutuksen näkyväksi ja sen määrään ja piikkeihin on helpompaa itse puuttua", Marja Salo sanoo.

Salon mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia keinoista päästöjen vähentämiseksi. Nyt tietoa halutaan siitä, mitkä teot ovat tehokkaimpia. Energiankäytön ohella arjen suurimmat päästölähteet löytyvät liikenteestä, erityisesti yksityisautoilusta ja pitkistä lentomatkoista.

Naisten hiilijalanjälki miehiä pienempi

Tulosten perusteella laskuria käyttäneiden hiilijalanjälki on yli 2 tonnia pienempi kuin keskivertosuomalaisen noin 9 tonnin vuotuinen hiilijalanjälki. Tulokseen voi vaikuttaa vastaajien valikoitunut otos. He saattavat olla keskivertoa tietoisempia hiilijalanjälkeen liittyvistä asioista ja ovat jo ryhtyneet toimiin oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Ilmastodieetin vastaajien hiilijalanjälki oli noin 6,5 tonnia. Miesten ja naisten välillä oli kuitenkin eroa. Naisten hiilijalanjälki oli tyypillisesti 6,1 tonnia ja miesten 7 tonnia. Laskuri näyttää myös kiinnostaneen useammin naisia kuin miehiä, sillä vastaajista naisia oli noin 60 %. Asumisen hiilijalanjäljet olivat miehillä ja naisilla lähellä toisiaan, mutta muilla osa-alueilla miesten hiilijalanjäljet olivat kauttaaltaan suurempia.

Laskuria käyttäneistä noin 12 prosenttia ilmoitti olevansa kasvissyöjiä tai vegaaneja, kun koko väestötasolla heidän osuutensa on pari prosenttia. Myös tämän suhteen miesten ja naisten välillä oli eroa, naisista kasvissyöjien tai vegaanien osuus oli 15 % ja miehistä 7 %.

Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen toteuttama kansalaisten hiilijalanjälkilaskuri. Siitä avattiin tammikuussa 2014 uusi versio, joka ottaa huomioon myös kesämökkeilyn ja veneilyn hiilijalanjäljet. Perinteisesti laskurilla on voinut laskea asumisen, liikkumisen, ruuan ja kulutuksen hiilijalanjäljet. Verkkopalvelu antaa käyttäjälle palautetta ja vinkkejä pysyvään hiilidioksidipainon pudottamiseen.

"Pienillä elämäntapaan liittyvillä muutoksilla tonninkin pudottaminen on suhteellisen helppoa. Usein ilmastomyönteinen elämäntapa tukee myös terveyttä ja säästää kukkaroa", Salo kannustaa.

• Ilmastodieetti.fi
• Lämmitystapojen vertailulaskuri

Kuva: Tuomas Uusheimo

Turun uusi kirjastosilta on palkittu vuoden 2013 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Kirjastosilta luo Aurajoen historialliseen maisemaan uuden kiinnekohdan, mutta sulautuu samalla hillitysti arvokkaaseen taustaansa.

Veistoksellisessa sillassa tulevat esiin teräsbetonirakenteiden monipuoliset mahdollisuudet. Betonirakenteissa korostuvat toisaalta konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus.

Silta on paikallavalettu jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta. 60 metriä pitkän ja 5 metriä leveän joen ylittävä kevyen liikenteen väylä kaartelee loivasti siten, että silta on vaakageometrialtaan S-kirjaimen muotoinen.  Sillan kannen alapinta taas kiertyy ruuvipinnaksi, joka on sillan keskipisteen suhteen symmetrinen. Näin sillan poikkileikkaus on keskikohdan molemmin puolin epäsymmetrinen. Silta on perustettu kallioon tukeutuvien kaivinpaalujen varaan. Päätytukien kaivinpaalut on jännitetty kallioon niin, että ne pysyvät aina puristettuina. Tällä tavoin sillan kantaan on saatu jäykkä kiinnitys, joka mahdollistaa keskijänteen hoikkuuden.

Turun uuden kirjastosillan suunnittelu perustuu Insinööritoimiso Pontek Oy:n työryhmän Crescendo-nimiseen ehdotukseen, joka voitti vuonna 2010 Turun kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun. Kevyen liikenteen silta sijaitsee aivan Turun keskustassa ja se johtaa Aurajoen yli Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välissä, Kauppiaskadulta Rettigin rinteelle. Heti avajaisten jälkeen silta on otettu kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön ja osoittanut siten tarpeellisuutensa.

Materiaaleiltaan uusi silta sopeutuu hyvin ympäristöönsä. Betonisen sillan omaperäistä muotoa on korostettu hiomalla valoisammat kylkipinnat sileiksi ja jättämällä varjoisa alapinta rimamuotin jäljiltä karheaksi. Sillan kaiteet ja valaistus tuovat sillan muodon esiin. Kaide muodostuu puisen yläjohteen ja reunapalkin väliin kiinnitetyistä lasisäleistä. Valojen väriä ja voimakkuutta säätämällä silta elää Aurajoen kansallismaisemassa hillitysti ja hienovaraisin vivahtein.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä taitavalla betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta suomalaisessa siltarakentamisessa.

Kuva: Kone Hissit Oy

KONE julkisti uuden hissien modernisointiin liittyvän innovaation. KONE NanoSpace™ on konehuoneeton ratkaisu. Sen etuja ovat maksimaalinen tila hissikorille, ajomukavuus ja pieni energiankulutus. NanoSpace voidaan asentaa vanhan hissin tilalle jopa kahdessa viikossa, kun hissin perusteellinen uusimisen keskiarvo on noin kuusi viikkoa.

Hissien modernisointi on tänä päivänä tärkeä aihe kaupungeissa, joiden infrastruktuuri alkaa ikääntyä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytössä olevista hisseistä yli puolet on yli 20 vuotta vanhoja. Suomessa vastaava luku on 1960-80-lukujen voimakkaan lähiörakentamisen takia yli 70 prosenttia. Hissin modernisointi parantaa turvallisuutta, esteettömyyttä ja ajomukavuutta. Väestön ikääntyessä nämä nousevat yhä tärkeämmiksi.

Hannoverin KONE Academyssa eilen pidetyssä julkistustilaisuudessa kerrottiin, että KONE NanoSpace  ratkaisun ansiosta hissikorin tilavuutta voidaan kasvattaa jopa 50 % vanhaan hissiin verrattuna, hissikuilua laajentamatta. Tämän mahdollistavat erittäin kompakti rakenne ja uusi nostojärjestelmä, joka yhdistää uudella tavalla hihna- ja köysiteknologiaa – hihna liikuttaa hissiä ja köydet kannattelevat hissikoria kuilussa.

Asukkaiden käyttömukavuutta parantavat myös oviaukon kasvanut leveys, tarkka pysähtyminen, hiljainen ajo ja rakennuksen arkkitehtuuria täydentävä design. KONE NanoSpace pienentää energiankulutusta jopa 70 % vanhoihin hisseihin verrattuna.

Uutta hissien modernisointiin tarkoitetussa KONE NanoSpace™  ratkaisussa:

Lyhyt käyttökatkos: uusi hissi käyttöön jopa kahdessa viikossa.
Jopa 70 % energiatehokkaampi kuin perinteiset hydrauliset tai kaksivaihteiset hissit.
Vähän energiaa käyttävä ja miellyttävä LED-valaistus 
Maksimaalinen tilankäyttö: hissikorin kokoa voidaan kasvattaa jopa 50 %
Tarkka pysähtyminen ja hiljainen kulku
Ulkonäkö sovitettavissa rakennuksen arkkitehtuuriin

Rakennusteollisuus RT pelkää lainakaton hyydyttävän entisestään asuntomarkkinoita, mikäli se otettaisiin käyttöön nykyisessä heikossa suhdannetilanteessa. Asuntokauppa on sujunut nihkeästi jo vuoden verran, mikä jarruttaa myös uusien asuntojen tuotantoa.

”Rakentaminen on ollut pakkasella pari vuotta eikä uudisrakentaminen kokonaisuudessaan ole ollut näin matalalla tasolla viiteentoista vuoteen. Nyt on poikkeuksellisen huono hetki tehdä päätöksiä, jotka heikentäisivät kysyntää ja veisivät töitä rakentajilta”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa.

Pipatin mukaan asuntotuotannon edellytyksiä tulisi enemminkin kaikin mahdollisin yhteiskunnallisin toimin pyrkiä parantamaan etenkin pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi.  Viime keväänä voimaan tullut varainsiirtoveron muutos sekä jo toteutunut lainaehtojen tiukentuminen ovat heikentäneet ihmisten mahdollisuuksia asunnonostoon. Myös arvonlisäveron korotus nostaa osaltaan uusien asuntojen hintoja. Kun asunnonvaihtoketju ei toimi, se estää työvoiman liikkuvuutta ja talouskasvua.

Finanssialan Keskusliitto on tammikuussa esittänyt oman ehdotuksensa lainakaton toteuttamistavasta. Valtiovarainministeriö ilmeisesti valmistelee lainakatosta uutta mallia osaksi luottolaitoslakia, josta annetaan esitys eduskunnalle maalis–huhtikuussa.

Mikäli lainakattoa pidetään pitkällä aikavälillä perusteltuna kokonaistaloudellisen vakauden kannalta, Pipatti toivoo sen ajoitukseen viisautta. Vähintäänkin lainakaton käyttöönottoon tulee hänen mielestään ottaa minimissään kolmen vuoden siirtymäaika, kuten FK on ehdotuksessaan esittänyt. Lisäksi ensiasunnonostajien asuntosäästämispalkkiojärjestelmää tulisi uudistaa kannustavammaksi ja alentaa säästämisen aloittamisen alaikärajaa viiteentoista vuoteen. Lainakatto vaikeuttaisi erityisesti nuorten asunnonostajien asemaa kasvukeskuksissa.

FK:n ehdotuksen mukaan kiinteä lainkatto määriteltäisiin suhteessa lainan vakuutena olevien reaalivakuuksien markkina-arvoon lainanmyöntöhetkellä. FK:n mallissa lainakatto tarkoittaisi ensiasunnonostajille 95 prosentin ja muille 90 prosentin enimmäisluototusta.

Lainakattokeskustelun taustalla on jo aiemmin ministeri Antti Tanskasen johtaman työryhmän tekemä esitys, jossa Finanssivalvonta olisi saanut oikeuden määrätä, kuinka paljon asunnonostaja voi enimmillään saada pankista lainaa asunnon hankintaa varten. Rakennusteollisuuden mielestä viranomaisten päätöksellä muunneltava lainakatto olisi lisännyt epävarmuutta ja kohdellut kansalaisia eriarvoisesti.

Vuoden 2013 rakennuttajaksi on valittu Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, joka on osoittanut edelläkävijyyttä rakentamisen laadun, kohtuuhintaisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä talousrikollisuuden kitkemisessä alalta. Nämä kaikki toteutuvat hanketasolla, ja hankintamenettelyissä ja sopimusjohtamisessa on aktiivisesti otettu käyttöön esimerkiksi keinoja, joilla talousrikollisuutta voidaan hankkeissa estää. ATT on myös ollut aktiivisesti mukana Luotettava Laatutyömaa-konseptin kehitystyössä, ja ottanut sen ensimmäisenä käyttöön Jätkäsaaren Kap Hornin katu 3:ssa.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa ensisijaisesti omalla henkilöstöllään monimuotoisia ja laadukkaita vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja vaativassa toimintaympäristössä, kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti.

ATT kehittää hankkeissaan laadukasta asuinympäristöä, asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuutta sekä uusia asumiskonsepteja. Näistä ovat esimerkkeinä muun muassa Kalasataman autoton kerrostalokortteli, ATT matalaenergiatalo, puukerrostalohankkeet, prosentti taiteeseen -asuinkorttelit sekä muut kehittyvä kerrostalo -ohjelman hankkeet.

Vuoden rakennuttajapalkinto

Rakennuttaja toimii rakennushankkeessa tilaajana, jonka asettamiin vaatimuksiin ja ammattitaitoon valmiin rakennuksen toimivuus pitkälti perustuu. Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitys- ja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle.

Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. Vuoden rakennuttajiksi on aikaisemmin valittu Finavia, Etera, SOK, Järvenpään Mestariasunnot, Liikennevirasto ja Helsingin Yliopisto.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2013 marraskuussa yhteensä 2,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 20,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvuun vaikutti eniten julkisille palvelurakennuksille ja liike- ja toimistorakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni marraskuussa 23,5 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä lisääntyi 44 prosenttia vuoden 2012 marraskuusta.

Uudisrakentamisen volyymi väheni marraskuussa 6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna

Vuoden 2013 marraskuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 6,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi väheni marraskuussa 9,2 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 2,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Hämeenlinnan keskustan eteläisen rannan, Engelinrannan, kaava-alueen hulevesiselvitys on valmistunut osana K-EASY hanketta. Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen selvitys on merkittävä askel alueen jatkosuunnittelua ajatellen, sillä alueelle suunnitellaan uutta ekotehokasta asuinaluetta, joka toimisi tulevaisuudessa kaupungin käyntikorttina.

– Tämä oli ainutkertainen projekti. Mukana oli monia organisaatioita, joiden osaamista projektissa hyödynnettiin: Eteläranta Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinnan Vesi ja Teknologiakeskus Innopark. Hyvän yhteistyön lopputuloksena Ramboll laati aiheesta hulevesiselvityksen, kertoo projektipäällikkö Virpi Messman Teknologiakeskus Innoparkista.

Hulevesiselvitys on alueen käytön kannalta merkittävä, sillä pääosin entisestä Vanajaveden pohjasta koostuva Engelinrannan alue on maaperältään haastava. Vaikka varsinainen suunnittelualue on tasainen, johtuu alueelle keskustan sade- ja sulamisvesiä eli hulevesiä, mikä osaltaan aiheuttaa tulvimista. Tulvariskiä voidaan vähentää pienentämällä valuma-aluetta ja painetta, joka kohdistuu alueen tulvariskikohteisiin, kuten linja-autoaseman ja Engelinrannan alueelle. Keskeisenä tavoitteena oli arvioida hulevesien monipuolisen hyödyntämisen mahdollisuuksia suunnittelualueella lähellä huleveden syntypaikkaa.

Innovatiivisuus on ollut projektissa vahvasti läsnä, ja erilaisia menetelmiä hulevesien hallintaan on esitetty rohkeasti. Esitettyjä ratkaisuja ovat esimerkiksi tulvaputki tai avokanaali, joka voisi johtaa puhdistetut hulevedet Vanajaveteen.

– Projektiin on saatu monien toimijoiden ansiosta yhdistettyä niin teknistä näkökulmaa kuin visiointiakin. Tämä projekti on malliesimerkki siitä, miten hulevesien hallintaa voidaan kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, toteaa suunnittelija Laura Inha Rambollista.

Monenlaiset näkökulmat onkin syytä ottaa huomioon, sillä hulevesien hallinnalla voidaan vaikuttaa paitsi hulevesien määrän vähentämiseen myös ilmanlaatuun, vedenlaatuun, maisemaan, energiatehokkuuteen ja viihtyisyyteen.

– Engelinrannasta halutaan luoda hämeenlinnalaisten olohuone; alue, joka on kaikkien käytettävissä vaikkapa ulkoiluun. Hulevedet antavat mahdollisuuden luoda elämyksellistä, kaupunkilaisten hyvinvointia ja aktiivisuutta edistävää ympäristöä, tiivistää maisemasuunnittelija Mervi Kokkila Rambollista.

Tällaista ympäristöä suunniteltiin syksyllä järjestetyssä innovatiivisessa työpajassa, jossa monialainen asiantuntijajoukko pyrki pohtimaan ja tunnistamaan hulevesien hallinnan mahdollisuuksia alueella. Työpajaa veti kestävän kaupunkisuunnittelun ja hulevesien hallinnan huippuasiantuntija, saksalainen maisema-arkkitehti ja kuvanveistäjä Herbert Dreiseitl Rambollista.

– Mukana oli paljon paikallista osaamista, ja Herbert Dreiseitl toi projektiin kansainvälistä näkökulmaa, Virpi Messman kertoo.

Seuraavaksi työn alle tulee Engelinrannan osayleiskaavaluonnos. Sen laatimisessa hulevesiselvityksellä on merkittävä rooli, sillä hulevesien johtaminen, viivyttäminen, imeyttäminen ja mahdollinen varastointi ennen vesistöön johtamista vaikuttavat aluesuunnitteluun. Ajatuksena on luoda Engelinrannasta vihreä ja puistomainen asuinalue, ja tässä hulevesiä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,3 prosenttia marraskuusta joulukuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,0 prosenttia ja muualla Suomessa 1,6 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 0,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,3 prosenttia edellisvuodesta, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,5 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

Vuoden 2013 joulukuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 177 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 551 euroa ja muualla Suomessa 1 638 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Osakeasuntojen hinnat neljännellä vuosineljänneksellä

Vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 0,1 prosenttia. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,9 prosenttia ja muualla Suomessa 1,1 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys, indeksi 2005=100

Loka-joulukuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 261 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 549 euroa ja muualla Suomessa 1 680 euroa.

Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 2,6 prosenttia ja muualla Suomessa 0,9 prosenttia.

Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 3,4 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 0,8 prosenttia. Uusien osakeasuntojen keskineliöhinta oli koko maassa 3 385 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 607 euroa ja muualla maassa 2 946 euroa.

Ennakkotietojen mukaan koko vuonna 2013 vanhojen kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,5 prosenttia ja muualla maassa 0,8 prosenttia. Vuoden 2013 keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 259 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 527 euroa ja muualla maassa 1 688 euroa. Vanhojen osakeasuntojen osalta vuoden 2013 lopulliset tiedot julkaistaan 28.4.2014.

Uusien kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat 1,8 prosenttia vuonna 2013. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,7 prosenttia ja muualla maassa 1,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa uuden asunnon keskimääräinen neliöhinta oli 3 395 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 601 euroa ja muualla maassa 2 962 euroa.

Poikkeamat kuukausi- ja neljännesvuositilaston tulosten välillä johtuvat kuukausitilaston karkeammasta aluejaosta ja tilastojen eri painorakenteesta. Neljännesvuosi-indeksin perusvuotena on vuosi 2005.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat. Tilastokeskus

Ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestra Oy ja sen emoyhtiö Fenestra Group Oy jättivät 28.1.2014 Vantaan käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen. Syynä ovat pitkään jatkunut toiminnan tappiollisuus ja rahoituksen puute vuodelle 2014. Konkurssimenettelyt alkoivat 28.1.2014.

Fenestra on tehnyt viime vuosien aikana useita järjestelyjä toimintansa tehostamiseksi ja turvaamiseksi. Vuoden 2013 alussa yhtiö siirsi Forssassa sijainneen ikkunoiden kokoonpanolinjansa Kuopion tehtaalle, jossa valmistetaan myös ikkunoihin tarvittavia puite- ja karmikomponentteja. Uuden integroidun tehtaan käyttöönotto saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.
Joulukuussa 2013 yhtiö myi sisäoviliiketoimintansa Matti-Ovi Oy:lle. Kaupassa Matti-Ovelle siirtyivät Alavuden ja Posion tehtaat ja 164 työntekijää ja toimihenkilöä.
Lisäksi yritys oli käynnistänyt useita toimenpiteitä kustannustasonsa ja toimintansa tehostamiseksi vuonna 2014.

Rakennusmarkkinoiden heikentyneestä kehityksestä johtunut liikevaihdon lasku ja Kuopion tehtaan ylösajovaiheessa syntyneet kertaluonteiset kustannukset olivat pääsyinä siihen, että vuoden 2013 tulos jäi edelleen tappiolliseksi. Rakennusmarkkinoiden kehityksen vuonna 2014 odotetaan pysyvän heikkona.
Tehdyt yritysjärjestelyt ja toimet tuloksen sekä kassavirran parantamiseksi eivät riittäneet vakauttamaan yhtiön taloudellista asemaa ja mahdollistamaan tarvittavaa rahoitusta. Tämän johdosta Fenestra Oy:n ja Fenestra Group Oy:n hallitukset ovat joutuneet jättämään konkurssihakemuksen 28.1.2014.

Fenestralla on ikkunatehtaat Kuopiossa ja Tallinnassa ja ovitehdas Viitasaarella. Fenestralla on Suomessa 335 ja Virossa 77 työntekijää ja toimihenkilöä.
Fenestra Oy on Fenestra Group Oy:n tytäryhtiö. Fenestra Group Oy:n omistavat yhtiön päärahoittajat Nordea Pankki Suomi Oyj ja Pohjola Pankki Oyj ja Martti Paloheimo.
Fenestran liikevaihto vuonna 2012 oli 103 M€ ja vuonna 2013 92 M€. Myytyjen sisäoviliiketoimintojen liikevaihdon osuus vuonna 2013 oli 21 M€. Fenestra-konsernin velat rahoittajilta olivat 52 M€ 31.12.2013. Näistä pääomalainoja oli 30 M€.
 

Isännöintiyritys Realco Oy on neuvotellut Talokeskus Yhtiöt Oy:n kanssa asiakkailleen ison puitesopimuksen energian kulutusseurantapalvelusta. Taloyhtiön energiankulutuksen seuraaminen ja omien energiankulutustapojen parantaminen kehittävät energiatehokkuutta ja tuovat mukanaan mittavia säästöjä.

Asumisen energiankulutuksesta jopa 87 % johtuu asuinrakennusten lämmityskuluista (Tilastokeskus). Realco on huolissaan taloyhtiöiden energiatehokkuudesta ja tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta muutokseen.

Realcon solmima puitesopimus antaa asiakkaille tilaisuuden liittyä Talokeskuksen valtakunnalliseen kulutusseurantapalveluun, jota jo useat tuhannet kiinteistöt käyttävät. Talokeskuksen seuranta on tehokkaampaa kuin yksittäisen isännöitsijän suorittama seuranta, koska Talokeskuksen kulutusseurannan vertailutiedot perustuvat koko laajaan asiakaskuntaan, jolloin verrokin löytyminen on helpompaa. Kulutusta voidaan seurata tehokkaammin ja asioihin voidaan puuttua yhä aikaisemmin.

”Tilastolliset tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti kulutuksiaan seuraavien kiinteistöjen kulutukset ovat noin 10 % pienemmät kuin muilla kiinteistöillä”, kertoo johtaja Pertti Virtanen Talokeskuksesta, ja jatkaa; ”kulutusseurantapalvelu tuo kustannussäästöä taloyhtiöille ja on näin ollen erittäin tuloksellista ja pitkäjänteistä toimintaa. Puitesopimuksemme merkitsee taloyhtiöille, että Realco haluaa tarjota asiakkailleen etua ja mahdollisuutta olla nykykehityksessä vahvasti mukana.”

”Vaikka puhummekin taloyhtiöistä ja kiinteistöistä, pyrimme muistuttamaan että eiväthän ne talot itsessään kuluta vaan niiden asukkaat. Jokaisen henkilön energiankulutustavoilla on oikeasti merkitystä”, selittää Realcon toimitusjohtaja Jari Porthén.

Realcon kuluvan vuoden teema on energiankulutus. Realco on päättänyt pidättäytyä korottamasta isännöintipalkkioitaan mahdollistaakseen asiakkailleen kulutusseurantapalveluun liittymisen ja painottaakseen energiatehokkuuden tärkeyttä. Realcon isännöimille taloyhtiöille tullaan, kulutusseurannan ohella, laatimaan yksilöllinen polku kohti tehokasta energiankulutusta.

Kiinkossa 21. tammikuuta aloittanut Kiinteistösihteerin koulutus ja tutkinto (KISI) kävi tutustumassa Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimintaan ja tiloihin. Vierailulla kurssilaisille esiteltiin Suomen Kiinteistölehden ja kiinteistöalan ammattikirjallisuuden syntysijat.

Kaikkiaan tammikuussa käynnistyneellä ja 6. kesäkuuta päättyvällä kurssilla on 33 osanottajaa eri puolilta maata. Mukana kurssilla ovat:

Anttila Heli
Erkan Seija
Halinen Karita
Heikkinen Tea
Hietamäki Katja
Jormanainen Mari
Kinnunen Anne
Koskinen Johanna
Kononen Roosa
Kosonen Heini
Leikola Liisa
Lindroth Marja
Ljungqvist Anne
Mannelin Leena
Mäki Erja
Möltsi Mikko
Niemi Minna
Nivell Mia
Nousiainen Samuli
Nyholm Paula Johanna
Palonen Leena
Pernu Anni
Renfors Susanna
Rinne Teija
Roivas Anu
Saisong Aliina
Satuli Mari
Sipilä Anne-Marie
Tainio Noora
Takalo Hanna
Teirivaara Inkeri
Tikkanen Suvi
Wivolin Maria
 

Consti Talotekniikka Oy toteuttaa Tampereella rakennettavan tornihotellin LVI-työt noin kolmen miljoonan euron urakalla. Consti rakentaa vuoden 2014 lopulla valmistuvaan hotellirakennukseen veden, viemäröinnin, lämmityksen, jäähdytyksen sekä ilmanvaihdon. Lähes 90 metrin korkeuteen nousevasta rakennuksesta tulee valmistuttuaan Suomen korkein hotelli- ja asuinrakennus.  

15.10.2014 avautuva hotelli on ainutlaatuinen yhdistelmä edelläkävijäarkkitehtuuria ja historiallista miljöötä. Tampereen rautatieaseman välittömään läheisyyteen uutena maamerkkinä kohoava torni yhdistyy saumattomasti yli sata vuotta vanhaan veturitalliin ja vesitorniin.

Hotelli tulee tarjoamaan uniikin ympäristön tapahtumien järjestämiselle. Monipuoliset tilat, eurooppalainen huonekonsepti sekä upeat näköalat tekevät siitä vetovoimaisen vierailukohteen. Aito tamperelaisuus, rentous ja välittömyys ovat läsnä kaikkialla hotellin toiminnassa.

Tornihotellin pääurakoitsija SRV Rakennus Oy tilasi Tampereen tornihotellin LVI-työt Consti Talotekniikalta. 27 kerrosta käsittävän uudisrakennuksen kokonaispinta-ala on noin 19 600 neliömetriä, ja kokonaiskustannusarvio 55 miljoonaa euroa. Tornihotellin rakennuttaja on Eläke-Fennia, ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy.

”Rakennushanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Hotelliin tulee yhteensä 305 huonetta sekä korkealuokkaiset konferenssi- ja ravintolatilat”, kertoo SOK:n rakennuttajainsinööri Robert Holmström .

”Hienoa, että pääsemme toteuttamaan LVI-työt Suomen mittakaavassa ainutlaatuisessa kohteessa. Koko urakointi tehdään tiukassa aikataulussa ja rakennuksen korkeus tuo rakentamiseen omat haasteensa. Meidän osalta työt ovat parhaillaan käynnissä ja jatkuvat aivan rakennushankkeen loppumetreille saakka”, sanoo Consti Talotekniikan yksikön johtaja Juha-Pekka Kääpä .

Kylpyhuoneet toimitettiin hotellihuoneisiin elementteinä paikalleen asennettaviksi.

”LVI-töiden ja laajemmin koko talotekniikan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimintavarmuuteen sekä kokonaisvaltaiseen energiatehokkuuteen. Toteutamme kiinteistöön laadukkaat olosuhteet ja tilat, jotta liiketoiminnoilla on edellytykset tuottaa korkealuokkaiset palvelut hotellin tuleville asiakkaille”, kertoo SOK:n LVI-projektipäällikkö Jere Pirhonen .