Juuri nyt koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on erityisen tärkeää, koska ikärakenteen ja taloudellisen tilanteen muutoksen johdosta Suomi on suurien haasteiden edessä. ForeMassi2025-verkostohanke kohdentui ikäihmisten kotona asumista tukeviin hyvinvointipalveluihin sekä turvallisuusalaan ja kokosi yhteen satojen työelämän asiantuntijoiden näkemykset vaihtoehtoisista tulevaisuuden kuvista ja niihin liittyvistä koulutuksen kehittämisideoista.

Ideat käsittelivät mm. teknologiaosaamista, vuorovaikutustaitoja, toiminta- ja oppimisympäristöjä sekä kolmea muuta teemaa. Koulutuksen kehittämisen haasteet näyttävät tulevaisuudessa liittyvän enemmän yleiseen yhteiskunnalliseen ja teknologiseen muutokseen kuin spesifiseen alakohtaiseen ammattiosaamiseen.

Tuotettuja ideoita voidaan pitää pikemminkin vaiheittaisina parannuksina kuin radikaaleina ideoina, joiden synnyttäminen edellyttäisi oppilaitoksilta oma-aloitteisuutta esimerkiksi rohkeiden kokeilujen muodossa. Kehittämisessä tulisi kattavasti kuunnella eri toimijoita, huomioida oman maakunnan erityispiireistä nousevat tarpeet ja tulevaisuuden kuva, johon oppilaitoksen koulutusstrategia sidotaan.

Haasteeksi nousee edelleen oikeanlaisten osaajien tarpeeksi nopea siirtyminen työelämään. Nopeamman vasteajan saavuttamiseksi ratkaisua olisikin ehkä haettava markkinaehtoisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta, jotka mahdollistavat joustavammat toteutukset ja todentavat aidon tarpeen.

Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoiman ESR-rahoitteiden hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Rahoittavana viranomaisena toimi opetushallitus.

ForeMassi2025-verkostohankkeen loppuraportti
 

Talonrakentaminen vaatii saumattoman hyvää yhteispeliä kaikilta hankkeen osallisilta kuten tilaajalta, rakennuttajakonsultilta, arkkitehdiltä, rakenne- ja lvis-suunnittelijoilta, muilta erikoissuunnittelijoilta, urakoitsijoilta ja aliurakoitsijoilta. Yhteistoiminnan tiivistämistä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi edellyttävät yhä enemmän alan toimijoiden erikoistuminen, urakoiden ketjuuntuminen, tilaajien ja loppukäyttäjien laatuvaatimusten kasvu sekä hankkeiden kiristyneet aikataulut ja kustannuspaineet.

Tärkeää on yhteistoiminnan alkaminen heti projektin käynnistyttyä ja jatkuminen sen loppuun asti. Lisäksi tarvitaan pätevää ja määrätietoista projektin kokonaisjohtamista. Viime kädessä vastuu yhteistyöstä on koko hankkeen tilaajalla. Tällaisiin johtopäätöksiin päädyttiin varsin yksituumaisesti Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektin seminaarissa Kuopiossa. Siihen osallistui noin 40 talonrakentamisen eri tahojen edustajaa.

-Seminaarin keskeisiä jatkoevästyksiä oli, että vaativan rakennushankkeen tilaajan tulee kutsua kokoon parhaista toimijoista koostuva asiantuntijajoukko. Heidän tehtävänään on määritellä hanke- ja toteuttamissuunnittelun keskeiset reunaehdot hyödyntäen kaikkien työskentelyyn osallistuvien osaamista. Työryhmä voisi kokoontua tarvittaessa usean kerran. Kustannuksista vastaisi rakennushankkeen tilaaja”, kiteytti Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektia viime alkukesästä alkaen vetänyt Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen.

Hänen mielestään uudella menettelyllä varmistettaisiin paras osaaminen jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Samalla tuotaisiin hankkeen kaikkien osapuolten näkemykset ja osaaminen tilaajan käyttöön suunnittelun alussa.

Yhteistyö on kaikkien etu

Matikainen korostaa, että rakennushankkeiden kaikkien osapuolten tavoitteiden yhteinen ymmärtäminen ja sujuva yhteistoiminta luovat tehokkaan sekä tarkoituksenmukaisen työskentely-ympäristön. -Se on kaikkien etu. Projektin tavoitteena on luoda yhteistyöhön uusia toimintaohjeita ja viedä ne käytäntöön rakennustyömaille asti.

Samaa mieltä on Skanska Talonrakennus Oy:n aluejohtaja Tarmo Stjerna.
 -Rakennushankkeen osapuolet istuvat harvoin saman pöydän ääressä yhteistoiminnan kehittämiseksi. Parannettavaa on paljon ja asia on yhä ajankohtaisempi mm. urakointikäytäntöjen monipuolistuessa.

Koko projektin aikatauluhallinnan parantamiseen on kaikkien osapuolten - niin rakennuttamiseen ryhtyvän, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoidenkin - kiinnitettävä huolellisempaa ja realistisempaa huomiota. Rakennuttajan olisi kartoitettava aikatauluriskit ennen projektin käynnistämistä. Aikaa pitää varata lisä- ja muutostöiden suunnitteluun sekä tekemiseen. Urakoitsijoiden tulisi laatia kunnolliset luovutusvaiheen aikataulut ja tehdä hankkeen itselle luovutus todenmukaisesti, totesi Stjerna.

-Voisimme vaatia selkeitä kelpoisuusehtoja rakennushankkeeseen osallistuvalta koko ketjulta sekä hyödyntää urakoitsijavalinnoissa omia ja muiden kokemuksia aiemmista hankkeista. Oikeuskäytäntö sallii tämän, puntaroi kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.

Hänen mielestään urakka-asiakirjat ovat paisuneet liian suuriksi. -Miksi kaikki pitää kirjoittaa 1980-luvun lopulla viimeksi päivitetyn YSE:n eli yleisten sopimusehtojen mukaan. Eikö urakka-asiakirjoihin voisi kirjata vain poikkeamat YSE:stä ja perustella ne, ehdotti Hollmén. Hän vaati takuuaikojen reilua pidentämistä, koska useimpien rakennusten elinkaari pitäisi olla sata vuotta ja enemmänkin.

Myös Kuopion Monirakennus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkäsen mukaan uudis- ja korjausrakentamiseen on tullut uudenlaisia urakkamuotoja korvaamaan perinteisiä. -Nyt eletään tässä asiassa murrosvaihetta, mikä vaatii kaikilta osapuolilta erityistä selkeyttä, tarkkuutta,  yhdessä sopimista sekä tehokasta viestintää.

Tiedonkulkua parannettava huomattavasti

Moni seminaariosallistuja näki puutteita hanketahojen välisessä tiedonkulussa. Suunnittelijoiden mielestä suunnitteluryhmät voisivat osallistua suunnittelukilpailuihin tai yhteistyötä voitaisiin tiivistää big room -työskentelyllä.

QVIM Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Rainer Qvick korosti, että rakentaminen on muuttunut melkoisesti 1990-luvulta. -Työmaille on tullut paljon projektin aikana muuttuvia tekijöitä, mikä lisää muutossuunnittelua ja -toteutusta. Samalla työmaasuunnittelu korostuu. Nykyisten 3D/tietomallisuunnitteluohjelmien tehokkaammalla käytöllä voidaan parantaa suunnitelmien yhteensovittamista ja vähentää ristiriitoja niiden kesken.

-Olennaista on voimavarojen määrittäminen oikein jo hankesuunnittelussa. Projektiaikataulu suunnittelu- ja toteutusaikatauluineen sekä varatut taloudelliset resurssit pitää olla oikeassa suhteessa hankkeen kokoon ja vaativuuteen. Suunnitteluun varattava työmäärä on määriteltävä realistiseksi hankesuunnitteluvaiheessa. Sitä voisi käyttää suunnittelutarjouspyyntöjen perusteena. Vertailukohtana ovat esimerkiksi rakennusurakkatarjouspyyntöjen määrälaskelmat.

Rainer Qvick muistutti LVISA-tekniikan ohella ns. erityissuunnittelualojen kuten akustiikan, paloturvallisuustekniikan ja kosteudenhallinnan suunnittelun sekä toteutuksen painoarvon kasvaneen rakennushankkeiden kokonaiskustannuksissa. -Siksi talotekniikan ja muiden erityissuunnittelualojen toimijat on saatava kokonaisvaltaisesti yhteistyöhön muiden tahojen kanssa jo projektin alkuvaiheissa ja luonnollisesti myös sen aikana.

Rakennuttajakonsulttien merkitys kasvussa

Projektipäällikkö Kari Vepsäläinen insinööritoimisto Savon Controlteam Oy:stä näki rakennuttajakonsulttien roolin kasvaneen ratkaisevammiksi etenkin suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa. -Tämä lisää heidän ammattitaitovaatimustaan. Rakennuttajakonsultilla on oltava vahva ammattitaito ja monipuolinen kokemus sekä riittävät valtuudet hankkeen johtamiseen.

-Tarveselvitys ja hankesuunnittelu ovat onnistuneelle lopputulokselle tärkeimmät vaiheet. Jo niissä on määriteltävä mahdollisimman tarkasti rakennushankkeen pääpiirteet, arkkitehtuuri, tekniset ratkaisut, laatutavoitteet, aikataulu ja kustannukset. Erikoiskonsultit kuten esim. LVIS-, kosteus-, puhtaus- ääni- ja paloasiantuntijat on saatava mukaan hankesuunnitteluvaiheessa, tähdensi Vepsäläinen.

Hän painotti rakennuksen laatu- ja elinkaaritavoitteiden selkeää määrittämistä sekä suunnittelun, tiedonsiirron ja seurannan kehittämistä nykyaikaisella ict-teknologialla. Myös suunnitelmien tarkistuttamiseen sekä yhteensovittamiseen hankkeen eri vaiheissa on kiinnitettävä huomiota.

Yhdeksän keskeistä johtopäätöstä

Veikko Matikainen tiivisti yhteistyöseminaarin keskeisimmät johtopäätökset. -Suunnittelu on otettava rakennushankkeissa yhä selkeämmin keskiöön. Siihen on panostettava riittävästi voimavaroja, aikaa ja nykyaikaisia työvälineitä. Suunnittelua on aikaistettava esimerkiksi suhteessa urakkatarjouksien kilpailuttamiseen. Siihen on otettava ennakoivasti mukaan asiantuntija- ja toteuttamistahoja mahdollisuuksien mukaan vaikkapa erillispalkkioita käyttäen.

-Tärkeää on rakennushankkeen aikatauluttaminen realistisesti ja voimavaraperusteisesti jo ennen urakkalaskentaa. Tähän liittyvät selkeät tarjousasiakirjat, koska urakkakilpailutuksessakin saa yleensä sitä laatua ja tarkkuutta mitä tilaa.

Keskeistä on Matikaisen mukaan projektijohdon ja sen vastuiden selkeytys. -Uudet urakkamuodot ja toiminnan pelisäännöt ovat tulossa rakentamiseen perinteisten mallien rinnalle. Ne lisäävät selkeyttämishaasteita kaikille osapuolille. Yleiset sopimusehdot eivät enää aina riitä.

-Huomiota on kiinnitettävä edelleen työturvallisuuden ja työmaajärjestyksen parantamiseen, vaikka niissä on viime vuosikymmeninä edistytty huomattavasti, huomautti Matikainen.

Hän pitää hyvänä työvaiheiden aloitus- ja mallitöiden käyttöönottoa sekä pätevien laadun mittauskäytäntöjen yhteistä sopimista. -Urakoitsijoiden on omaksuttava nollavirhekäytäntö sekä hankkeen todellinen itselle luovutus ennen varsinaista urakan luovuttamista tilaajalle.

Teollisesta tuotannosta vapautuu runsaasti lämpöä, jonka hyötykäyttöä on mahdollista lisätä jopa neljällä terawattitunnilla vuodessa. Nykyisin vain murto-osa teollisuuden ylijäämälämmöstä päätyy kaukolämmöksi, mutta tulevina vuosina sen halutaan lämmittävän yhä useampaa suomalaiskotia.

EU:n sitovat päästövaatimukset pakottavat teollisuuden etsimään jatkuvasti uusia keinoja energiankäytön tehostamiseen. Tuotannosta yli jäävän lämmön nykyistä kattavampi hyödyntäminen voisi tehostaa teollisuuden energiankulutusta arviolta 4 terawattituntia vuodessa ja leikata vuosittaisia energiakuluja jopa 200 miljoonalla eurolla.

Teollisuudessa lämpöä on mahdollista saada talteen prosessi- ja savukaasuista, jäte- ja jäähdytysvesistä sekä poistohöyryistä. ”Ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen on kannattavaa, sillä se parantaa energiankäytön tehokkuutta sekä vähentää polttoaineiden tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Jos talteenotettua lämpöä ei voi käyttää hyödyksi tehtaan omissa prosesseissa, kannattaa paikallisen energiayhtiön kanssa neuvotella lämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista”, sanoo Motivan yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.

Kaukolämpöyhtiöt mukaan hukkalämpötalkoisiin

Tällä hetkellä vain pari prosenttia Suomessa käytettävästä kaukolämmöstä on peräisin teollisuuden ylijäämälämmöstä. Jatkossa ylijäämälämpöä halutaan hyödyntää kaukolämpönä aiempaa enemmän. ”Kaukolämpöalan strategiassa ylijäämälämpöjen nykyistä laajempi ja tehokkaampi hyödyntäminen on otettu yhdeksi tavoitteeksi”, kertoo asiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuus ry:stä.

Hukkalämmön käyttö kaukolämpöverkossa ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Tuotantolaitoksen sijainti on ratkaisevassa roolissa. Mitä lähempänä tehdas sijaitsee asutusta ja kaukolämpöverkkoa, sitä paremmat ovat edellytykset lämmön hyödyntämiselle. Lisäksi ylijäämälämpöä pitää syntyä silloin kun kaukolämmölle on tarvetta, sillä lämpöä on vaikea varastoida. ”Myös kaupallisten ja sopimusteknisten seikkojen pitää loksahtaa kohdalleen. Yhteisymmärrykseen on päästävä muun muassa toimitettavan lämmön määrästä ja hinnasta sekä sopimuksen pituudesta ja riskien jaosta”, sanoo Kohopää.

”Toiminnan pitää hyödyttää kaikkia osapuolia: ylijäämälämmön myyjää, kaukolämpöliiketoimintaa harjoittavaa yritystä sekä ennen kaikkea kaukolämpöasiakkaita”, Kohopää toteaa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2013 elo-lokakuussa 0,8 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia. Talonrakentamisen liikevaihto puolestaan väheni 0,5 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 0,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008)

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi vuoden 2013 elo-lokakuussa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä kasvoi 1,5 prosenttia. Myynnin määrä talonrakentamisessa väheni 1,4 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisessa 0,5 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2013, lokakuu, Tilastokeskus

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuotettaan vain noin 2 000 vuodessa, tarve olisi moninkertainen. Määrä on romahtanut 2000-luvulla, vaikka kaupungistuminen kiihtyy ja tarve lisääntyy. ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti peräänkuulutti rohkeutta uudistuksiin ARA-päivässä 14.1.  

Pitkään jatkunut alhainen uusien vuokra-asuntojen tuotantomäärä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävällä tarjonnalla vaikutetaan osaltaan myös talouskasvun edellytyksiin.

Uhkana on, että asuntotilanne huononee edelleen jos uusien asuntojen tuotanto jää edelleen yhtä alhaiselle tasolle. Helsingin seudun sekä muiden suurimpien kasvukeskusten väestönlisäyksen ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä 430 000 henkilöä.

Valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla sekä vielä 1990-luvulla keskimäärin 10 000 uutta asuntoa vuodessa. Mutta 2000-luvulla on rakennettu vuosittain vain reilut 2 000 uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.

Talouden rakennemuutos ja siihen liittyvä kaupungistuminen jatkuu edelleen voimakkaana. Kehitys näkyy myös asuntomarkkinoilla. Asuntomarkkinoilla ne joilla on varaa hankkivat uusia asuntoja kysytyiltä alueilta ja pienituloiset sijoittuvat enenevässä määrin vanhoihin lähiöihin. Erot asumisen mahdollisuuksissa ovat kasvaneet ja näyttävät kasvavan edelleen. Asuntopolitiikan keskeinen haaste on kaupungistumisen hallinta niin, että varmistetaan riittävän asuntotarjonnan lisäksi se, etteivät asuinalueiden väliset erot pääse kasvamaan liian suuriksi. 

Perinteinen ARA-päivä kokosi noin 600 asumisen ja rakentamisen asiantuntijaa Marina Congress Centeriin Helsinkiin 14.1.2014. Lisää ARA-päivästä. 

Hallituksen viime vuoden lopulle varaamat käynnistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskorjaukseen käytettiin kokonaan. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kertoi tänään 14. tammikuuta ARA-päivillä pitämässään puheessaan, että viime syksynä jaossa ollut 15 miljoonaa euroa käytettiin eurolleen.”Avustukselle on ollut selvästi tarvetta. Lähiöiden valtava korjausvaje on myös mahdollisuus, jossa kaikki osapuolet: asukkaat, yrityselämä ja kunta voittavat. Myöntämällä käynnistysavustusta korjaustarpeessa olevien lähiörakennusten perusparantamiseen, kehitetään lähiötä ja edistetään samalla työllisyyttä”, ministeri Viitanen sanoi.

Tälle vuodelle käynnistysavustusta on varattu 100 miljoonaa euroa.

”Viime ja tänä vuonna myönnettävien 115 miljoonan euron avustusten aikaansaama työllisyysvaikutus rakennusalalle on yhteensä noin 18 500 henkilötyövuotta ja investointivaikutus Suomen talouteen noin 1,15 miljardia euroa. Merkittäviä lukuja molemmat”, ministeri muistutti.

Ministeri kehotti puheessaan alan toimijoita hyödyntämään aktiivisesti avustuksia, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntää.

”Toivon, että toimeen ryhdytään nopeasti, sillä rakennuskantamme todella tarvitsee näitä investointeja. Rakennusten korjausvajetta on jatkossa kurottava umpeen entistä suunnitelmallisemmin.”

Korjausrakentamisen kustannukset nostavat asumisen hintaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden taloudellinen varautuminen ja mahdollisuudet korjauksiin vaihtelevat. Peruskorjaamiseen myönnettävien käynnistysavustusten tarkoitus on helpottaa korjauksiin ryhtymistä.

Suuri osa Suomen asuntokannasta on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla, ja on nyt enenevässä määrin tullut peruskorjausikään. Tästä johtuen korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa merkittävästi ja ohittaa uudisrakentamisen jo lähivuosina, kuten on tapahtunut muissakin kehittyneissä maissa, ministeri Viitanen muistutti puheessaan.

Lähiöiden korjausrakentamisen vauhdittamiseen tähtää myös asunto- ja viestintäministerin nimittämä Remonttiryhmä. Kuuden asiantuntijan muodostama työryhmä kertoo maaliskuussa ehdotuksensa siitä, miten lähiöiden peruskorjaushaasteeseen olisi vastattava.

Keskuskauppakamarin järjestämien kiinteistönvälitysalan kokeiden suosio jatkuu ennätystasolla. Välittäjäkokeissa 16.11.2013 laillistetuksi kiinteistönvälittäjäksi (LKV) pätevöityi 151 kokelasta ja laillistetuksi vuokranvälittäjäksi (LVV) 22 kokelasta.

Kokeen suosio on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 2011 LKV-tutkintoon osallistui noin 740 henkilöä, niin sekä vuonna 2012 että vuonna 2013 osallistuneita oli selvästi yli 900. Kokeen suosiota on viimeisen kahden vuoden ajan lisännyt tieto lainmuutoksesta, jonka perusteella vuoden 2016 alusta alkaen jokaisessa välitysliikkeen toimipaikassa on vähintään puolella välittäjistä oltava välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys.

 - Lakimuutoksen tavoitteena on  parantaa välityspalveluiden laatua. Tutkinnolla osoitetun ammattipätevyyden arvo on epäilemättä noussut alalla toimivien keskuudessa, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. Tällä hetkellä vaikuttaisi, että LKV-kokeen osalta osallistujamäärän kasvu on tasaantumassa nykytasolle. Sen sijaan LVV-kokeen osallistujamäärä vuonna 2013 kaksinkertaistui edelliseen vuoteen 2012 nähden”, hän jatkaa.

Tänä vuonna hyväksyttyjen osuus oli LKV-kokeessa 32 prosenttia ja ja LVV-kokeessa 63 prosenttia.

 - LKV-kokeen osalta on tavallista, että noin kolmasosa osallistuneista läpäisee kokeen – eli usein kokeen vaativuus aliarvioidaan. Vaativan välittäjäkokeen hyväksytty suorittaminen onkin osoitus henkilön todellisesta ammattipätevyydestä, sanoo Turunen.

Kiinteistönvälittäjä-nimikettä tai LKV-lyhennystä saa käyttää vain LKV-kokeen hyväksytysti suorittanut välittäjä. Nimikettä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnon välittäjä saa käyttää vain LKV- tai LVV-kokeen suorittanut henkilö.

Keskuskauppakamarin järjestämiin LKV-kokeisiin on osallistunut vuodesta 2001 lähtien yli 9100 kokelasta, joista yli 3200 on suorittanut kokeen hyväksytysti.

Kokeissa hyväksyttyjen nimet, asuinpaikkakunnat, koesisältö sekä arvosteluperusteet ovat nähtävillä osoitteessa http://kauppakamari.fi/?p=7107. Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta järjestää välittäjäkokeet kahdesti vuodessa. Seuraavat kokeet järjestetään 10.5.2014.

YIT jatkaa asumisratkaisujen kehittämistä ja julkistaa keväällä markkinoille tuodun tehokkaaseen tilankäyttöön suunnitellun Mini-asuntokonseptin jatkoksi uuden kohtuuhintaisen asumisen ratkaisun. YIT:n kohtuuhintaisella asumisratkaisulla tarkoitetaan kokonaishinnoiltaan alueen uudisasuntojen keskimääräistä hintatasoa selkeästi edullisempia asuntoja.

Kohtuuhintaisen asumisen ensimmäinen pilottikohde valmistuu Vantaan Kivistöön keväällä 2015. Vantaan Puuhakivi -niminen asunto-osakeyhtiö on kuusikerroksinen kerrostalo, jossa on erikokoisia asuntoja yksiöistä neliöihin kooltaan 27–75 m2. Toinen pilottikohde rakentuu samaa tahtia Jyväskylän Äijälänrantaan vuoden 2014 Asuntomessualueen kupeeseen ja valmistuu myös keväällä 2015. Vantaan ja Jyväskylän lisäksi kohteita on jo nyt suunnitteilla eri puolille Suomea, muun muassa Turun seudulle, Ouluun ja Rovaniemelle. YIT:n tavoitteena on toteuttaa kohtuuhintaisia kohteita kaikissa Suomen kasvukeskuksissa.

”Kohtuuhintaisen asumisen konseptissa edullinen hintataso perustuu suunnittelun tehokkaaseen tilamitoitukseen toiminnallisuuden kärsimättä. Turhat mutkat ja ulkokulmat on poistettu ja jokaiselle neliölle on mietitty oma tarkoituksensa”, kertoo yksikön johtaja Antti Inkilä YIT:stä.

”Kohtuuhintaisen asumisen toteuttamiseksi tarvitaan paitsi osaamista myös erityisen hyvää yhteistyötä kaavoittajan kanssa. Kivistön alueella toteutettu kumppanuuskaavoitusmalli ja Vantaan kaupungin vahva tahtotila ovat mahdollistaneet kohtuuhintaisen asumisen ratkaisun”, jatkaa Inkilä.

”Kivistön alue on Vantaan kaupungin ns. kaavoitusyhteistyöhanke, ja se on lähtenyt käyntiin lupaavasti. Kaavoittajakumppanuus rakennusyhtiön kanssa mahdollistaa kustannustietoisen, nopeammin etenevän ja helpomman kaavoitusprosessin. Suhtaudumme positiivisesti tähän uuteen tapaan lähestyä kaavoitusta”, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen.

YIT rakentaa Vantaan Kivistöön Puuhakiven lisäksi toisen kohtuuhintaisen asumisen kohteen.

”Kohtuuhintaisen asumisen ratkaisu on herättänyt suurta mielenkiintoa ja Puuhakiven asunnoista suurin osa onkin jo varattu. Toisen kohteen, Vantaan Peikonkiven on määrä valmistua vuonna 2016”, kertoo Inkilä.

”Kivistön pilottikohteen sijainti on palvelujen ja julkisen liikenteen yhteyksien suhteen tulevan Kehäradan myötä erinomainen. Lisäksi siellä noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, sillä sinne tulee esimerkiksi alueellinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä”, päättää Inkilä.

Kohtuuhintaiseen asumiseen järkevästi suunnitelluilla neliöillä

Kohtuuhintaisen asumisen konseptissa asuntojen hinnat ovat asuntotyypeittäin selkeästi edullisempia kuin alueella myytävien uudisasuntojen keskimääräiset kokonaishinnat.

”Kohtuuhintainen asuminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että esimerkiksi kolmen huoneen ja keittiön asunnon toiminnallisuudet on suunniteltu keskimääräisen kaksion neliömäärään ja vastaavasti kaksion yksiöön. Tämä tarkoittaa, että käytännössä kolmion voi hankkia huomattavasti edullisemmin, millä pyrimme tekemään omistusasumisen mahdolliseksi myös pieni- ja keskituloisille perheille”, kertoo YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki.

”Tavoittelemme keskimäärin 15 prosenttia edullisempia kokonaishintoja alueen uudisasuntomarkkinassa. Asuntojen edullisuus perustuu järkevän suunnittelun ja tilankäytön myötä saatuihin kustannussäästöihin. Asuntojen laadusta ei ole tingitty”, jatkaa Joki.

”YIT:n kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuun kuuluu valmiina rahoitusratkaisuina 70 prosentin yhtiölaina. Pilottikohteissa on myös joustava vuokratontti. Näiden avulla asunnon ostajan oman pääoman tarve saadaan hyvin kohtuulliseksi”, sanoo Joki.

”Sen lisäksi, että asunnot ovat kokonaishinnoiltaan keskimääräisiä markkinahintoja edullisempia, suunnittelussa on huomioitu myös yhteisöllisyys esimerkiksi Vantaan Kivistössä yhteisen pihasaunan muodossa”, päättää Joki.

Vantaan pilottikohde Puuhakivi sijaitsee Länsi-Vantaan Kivistössä lähellä Aurinkokiven keskusta, jonne valmistuu mm. päiväkoti, neuvola ja koulut sekä kaksi päivittäistavarakauppaa.  Kivistö on kehittyvä ja kasvava kaupunkikeskus, josta on nopea junayhteys Helsingin keskustaan ja lentokentälle, kun Kehärata valmistuu kesäkuussa 2015.  Heinäkuussa 2015 Vantaan kaupunki isännöi Kivistössä Asuntomessuja.

Toinen pilottikohde Kullervo valmistuu Jyväskylän Äijälänrantaan, joka sijaitsee Jyväsjärven rannalla, vastapäätä järven toisella puolella kohoavaa Lutakon kaupunginosaa. Luonnonkaunis alue sijaitsee Päijänteen vesireitin tuntumassa. Äijälänrantaan syntyy lähivuosina uusi omaleimainen asuinalue, joka nostaa arkkitehtuuristaan tunnetun kaupungin siluetin uusiin korkeuksiin. Äijälänrannassa pidetään vuoden 2014 Asuntomessut. YIT rakentaa messuille 13-kerroksisen Maailmanpylväs-kerrostalon.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 0,8 prosenttia vuoden 2013 joulukuussa edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,6 prosenttia, tarvikepanosten hinnat nousivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat nousivat 1,9 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

Marraskuusta joulukuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi laski 0,1 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan, tarvikkeiden hinnat laskivat 0,2 prosenttia ja muiden panosten hinnat nousivat 0,1 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Eläkevakuutusyhtiö Etera myönsi tänä vuonna Y-hyvinvointipalkinnon Vaara vaanii kaivannossa -oppaan laatineelle tiimille panoksesta infra-alan vakavien työtapaturmien ehkäisemiseksi. Rambollin asiantuntijat vastaanottivat palkinnon Pirkanmaan VIII maanrakennuspäivässä Tampereella tiistaina.
— On hienoa, että tämä asia katsottiin palkinnon arvoiseksi. Kaivanto-onnettomuudet ovat olleet minulle suuri huolenaihe, sillä olen ollut työssäni mukana kuolemaan johtaneiden tapaturmien tutkinnassa ja ajatellut aina, että näille onnettomuuksille voisi ja pitäisi tehdä jotain, kertoo vanhempi asiantuntija Eeva Rantanen Rambollista.
Kaivantojen sortuminen on suurin yksittäinen aiheuttaja kuolemaan johtaneissa tapaturmissa infra-alalla. Työmailla ei tunnisteta riittävän hyvin kaivantojen vaarallisuutta, ja joka vuosi Suomessa tukehtuu ihmisiä kaivantojen sortumiin. Näiden tapaturmien vähentämiseksi käynnistettiin puolitoista vuotta kestänyt Kaivantojen turvallisuus –tutkimushanke, jonka yhteydessä Ramboll laati Liikennevirastolle selvityksen kaivantojen turvallisuudesta. Selvitys osoitti, että helppotajuinen ohje aiheesta puuttui, ja tähän tarpeeseen laadittiin Vaara vaanii kaivannossa –opas tapaturmien torjuntaan.

Oppaassa kerrotaan, miten rakennushankkeessa otetaan huomioon kaivannon turvallinen toteuttaminen. Siinä kuvataan myös tehtävät ja vastuunjako eri osapuolille hankkeen eri vaiheissa.
— Oppaalle oli tarvetta, sillä alalla ei ollut näin konkreettista, selkeää, yleistajuista ja lainsäädännön vaatimukset täyttävää opasta aiheesta, Rantanen toteaa.
Tiivis ja käytännöllinen ohje on mitoitettu sopimaan työhaalareiden taskuun työmaalle, ja sitä on jaettu kaivantojen parissa työskenteleville kaivantoturvallisuutta edistämään. Kuvitettua opasta hyödynnetään myös oppilaitosten opetusmateriaalina.

— Oppaasta on tullut positiivista palautetta. Urakoitsijat ovat olleet tyytyväisiä, koska opas selkeyttää työnjakoa eri osapuolille. Opas korostaa, että on tärkeää tehdä hyvät suunnitelmat pätevien asiantuntijoiden toimesta jo ennen kuin työmaata käynnistetään, jotta työmaa voitaisiin toteuttaa turvallisesti, Rantanen tiivistää.

Oppaan laatimisessa hyödynnettiin Rambollin monialaista osaamista niin riskienhallinnan, geotekniikan kuin viestinnän saralta. Oppaan laatijatiimiin kuuluivat Eeva Rantanen, Jouko Noukka, Loviisa Norokorpi, Carita Ahlgrén ja Laura Normio Rambollista, ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Ikonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja työn tilaaja Tapani Karonen Infra ry:stä. Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston tuella.
 

Tulevien kesätyömarkkinoiden ennakoidaan olevan virkeämmät kuin vuosi sitten. EK:n jäsenyrityksistä 15 prosenttia arvioi lisäävänsä kesätyöpaikkojen määrää ja kolme neljäsosaa pitävänsä kesätyöntekijöiden määrän ennallaan.
– Nyt on hyvä lähteä tavoittelemaan 110 000 kesätyöpaikan rajan ylitystä. Yritykset haluavat olla mukana antamassa nuorille heidän ensimmäisiä työkokemuksiaan. Kyse on myös siitä, että lähivuosien osaajat ovat juuri näitä nuoria, jotka aloittelevat nyt työuraansa kesätyöntekijöinä. Nuoren ja kesätyönantajan välinen suhde saattaa usein johtaa pidempiaikaiseen työsuhteeseen, kannustaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. 

Kauppa ja teknologiateollisuus ovat perinteisesti niitä aloja, joille kesätyöpaikkoja avautuu eniten. Kesällä 2014 kesätyöntekijöiden määrän ennakoidaan kasvavan eniten kiinteistöpalveluissa, ohjelmisto- ja verkkopalveluissa sekä kone- ja metalliteollisuudessa.

Kesäharjoittelulla kiinni työelämään

Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman kautta EK:n jäsenyrityksissä työskenteli kesällä 2013 noin 20 000 peruskoululaista ja lukiolaista. Harjoitteluohjelma antaa koululaisille kokemuksia työelämästä, sen pelisäännöistä, työtehtävistä sekä yritysten ja työpaikkojen toiminnasta.
Eniten harjoittelijoita viime kesänä oli kaupan alalla, jolla työskenteli lähes 12 000 nuorta. Teollisuusyrityksissä kesäharjoittelijoita oli noin 3 500. Kesäharjoitteluohjelma laajenee vuonna 2014 koskemaan yksityisen sektorin lisäksi myös kuntien ja kirkon työtehtäviä. 

Tiedot perustuvat EK:n henkilöstö- ja koulutustiedusteluun. Otospohjainen tiedustelu toteutettiin loka-marraskuussa 2013. Otoksessa oli mukana noin 2 700 EK:n jäsenyritystä. Kyselyssä kartoitettiin ensimmäistä kertaa myös Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan osallistuneiden määrää.

 

Toimittaja Pekka Virolainen on nimitetty Locus-lehden päätoimittajaksi. Virolainen on viestintäyrittäjä ja pitkän linjan lehtimies, joka on työskennellyt uutispäällikkönä Tekniikassa ja Taloudessa, toimituspäällikkönä ja päätoimittajana Markkinointi & Mainonta -lehdessä sekä päätoimittajana Maine- ja Ilmailu-lehdissä.  Kauppalehden kirjeenvaihtajana hän on ollut Tukholmassa ja New Yorkissa.
Virolainen aloitti Locuksen päätoimittajana vuoden 2014 alussa lehteä neljä vuotta luotsanneen Lasse Talvitien päätettyä siirtyä perheyrityksensä pariin. Kiinteistöalaa mm. kiinteistöliiketoiminnan ja ammattimaisen omistamisen näkökulmasta käsittelevän Locuksen julkaisija on RAKLI ry ja kustantaja Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu valtion vuoden 2014 talousarviossa 43 miljoonaa euroa. Samalla vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen myönnettävien avustusten sekä tarveharkintaisesti pientaloille myönnettävien energia-avustusten myöntämisperusteina olevia tulorajoja korotetaan 8,5 prosenttia, mikä lisää avustusten saatavuutta. Avustuksia vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen on tarkoitus myöntää tänä vuonna kolme miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuotta.

Avustusten painopisteenä ovat edelleen vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi avustusten myöntämisessä painotetaan edelleen hissien asentamista jälkikäteen hissittömiin asuinrakennuksiin sekä liikkumisesteiden poistamista asuinrakennuksissa.

Korjausavustuksia myönnetään lisäksi kuntotutkimusten kustannuksiin silloin, kun rakennus on kosteusvaurioitunut ja aiheuttaa terveyshaittoja. Lisäksi jatkossakin avustuksia myönnetään terveyshaittoja aiheuttavien rakennusten korjaamiseen. Muita korjausavustuksia ei myönnetä.

Energia-avustuksia myönnetään tarveharkintaisesti pientalokohteille eikä määrärahojen pienennyttyä enää muihin tarkoituksiin.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA antaa tarkemmat hakuohjeet avustusten hakemisesta. Hakemukset jätetään rakennuksen sijaintipaikan kuntaan, joka myöntää avustukset. ARA myöntää hissi- ja terveyshaitta-avustukset. Korjaustyöt voi aloittaa avustuspäätöksen jälkeen, ellei avustuksen myöntäjä ole antanut erillistä lupaa töiden aloittamisesta etukäteen.

• Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset ja kuntien korjausavustusneuvojien yhteystiedot (ara.fi)

Valtioneuvosto on päättänyt tänään vuoden 2014 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Suunnitelmalla edistetään kohtuuhintaista vuokra-asumista ja merkittävä osa valtuuksista kohdistuukin vuokra-asumiseen. Valtuuksia jaetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti yhteensä 1 040 miljoonan euron edestä.

Valtuuksia jaettaessa on painotettu erityisesti vuokra-asuntotuotantoa, jonka osuus kaikista korkotukilainoista on 80 prosenttia. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 445 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 380 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia.

Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 500 uutta ja peruskorjata noin 12 000 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.

Uustuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksiä tehtäessä painotetaan erityisesti edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa, joka myös eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asunnot ovat korjaamisen tarpeessa, mutta niiden arvioidaan säilyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.

Erityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Avustusvaltuuden määrä on 120 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Vuokra-asuntojen lisäksi käyttösuunnitelma mahdollistaa noin 900 asumisoikeusasunnon lainoittamisen. Asumisoikeusasunnoille on vuokra-asuntojen ohella kysyntää ja ne lisäävät monipuolista asukasrakennetta, ehkäisevät segregaatiota ja edistävät työvoiman liikkuvuutta.

Käyttösuunnitelmassa helpotetaan asumisoikeusasuntojen rakentamista erityisesti Helsingin seudulle siten, että asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen rakentamisvolyymin suhdetta voidaan tarkastella nykyistä kolmea vuotta pidemmällä aikavälillä. Asumisoikeusasuntojen rakentamiseen osoitetaan lisäksi 10 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna eli yhteensä 175 miljoonaa euroa.
 

ISA-päivillä palkittiin parhaan auditointituloksen vuonna 2013 saavuttanut ISA-yritys Kotkan Isännöintipalvelu Oy.
Palkinnon vastaanotti toimitusjohtaja Juha Ranta.

Kuvassa vasemmalta yliasiamies Petteri Kuhanen, toimitusjohtaja Juha Ranta, asiamies Jarmo Asikainen ja auditoija Pasi Nissinen.

Kotitaloudet maksoivat sähköstään tämän vuoden alussa siirtoineen ja veroineen hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkölaskun sisällä sähköenergian hinta laski ja siirtohinta nousi. Käytännössä vuodenvaihteessa tapahtuneen sähköverojen korotuksen takia kuluttajien sähkön kokonaishinta kuitenkin nousi vajaat 1,5 prosenttia. Toimitusvarmuusvaatimusten edellyttämät verkkoinvestoinnit eivät vielä näy tilastoissa tai sähkön siirtohinnoissa.

Kotitalouskuluttajille ja sähkölämmittäjille sähkö maksoi tämän vuoden alussa keskimäärin 1,2 - 1,4 prosenttia enemmän kuin 2013 tammikuussa. Muutos johtui pääasiassa vuodenvaihteen sähköveron korotuksesta. Sähköenergian toimitusvelvollisuushinta laski vuoden aikana noin prosentin. Sähkön veroton siirtohinta puolestaan nousi vajaat puoli prosenttia.

Sähköenergian hintaan vaikuttava vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa pysyi normaalitasolla. Myös alhaisina säilyneet päästöoikeuksien hinnat sekä vakaana pysynyt kivihiilen hinta ovat vaikuttaneet sähkön hintaan hillitsevästi. Vesitilanteen ja Venäjän sähkömarkkinoiden muutosten seurauksena Ruotsi on viime vuosien aikana korvannut Venäjän suurimpana sähkön tuontimaana.
 

Hiljaisella hetkellä halutaan muistaa rakennusaloilla työtapaturman uhriksi joutuneita. Vuonna 2013 rakennusaloilla menehtyi 6 henkilöä. Kuolemantapausten lisäksi työmailla sattuu paljon tapaturmia, joista liian monet johtavat pysyvään vammautumiseen ja työkyvyttömyyteen.

Työsuojeluyhteistoiminnalla voidaan vähentää työtapaturmia, kuolemantapauksia ja ammattitauteja. Työsuojelun tasoa on mahdollista nostaa ja suunnitelmallisella toiminnalla voidaan saavuttaa tapaturmattomat työmaat.

Hiljaisen hetken taustatoimijoita ovat Rakennusliitto, Rakennusteollisuus RT ja Ammattiliitto PRO.

Onko sinulla kokemuksia sisäilmaongelmasta kotonasi, työpaikallasi tai oppilaitoksessasi? Kerro tarinasi 30.11.2014 mennessä.

Sisäilmaongelma voi koskettaa sinua parhaillaan tai se voi olla jo mennyttä elämääsi. Olet saattanut joutua tekemisiin sisäilmaongelman kanssa asukkaana, työntekijänä, esimiehenä, oppilaana, vanhempana, isännöitsijänä, taloyhtiön hallituksen jäsenenä, kiinteistön omistajana, vuokranantajana. Kohtaamispintoja on lukemattomia.

Voit kertoa oman tarinasi tai läheisesi tarinan. Voit kertoa tarinasi lyhyesti tai käyttää siihen runsaasti aikaa. Olemme kiinnostuneita kaikkien kokemuksista!

Arvioiden mukaan sisäilmaongelma koskettaa tuhansia suomalaisia kotona, työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Sisäilmaongelman taustalla voivat olla hyvin monenlaiset tekijät kuten erilaiset mikrobit, kemialliset yhdisteet (esim. hometoksiinit, VOC-yhdisteet), hiukkaset, mineraalivillakuidut tai puutteellinen ilmanvaihto. Syytä ongelmalle ei aina löydetä. Ongelman laajuudesta huolimatta on olemassa hyvin vähän tutkittua tietoa siitä, millaisia kokemuksia ihmisillä sisäilmaongelmista on.
 
Sisäilmaongelma on voinut vaikuttaa sinuun ja/tai läheisiisi monin tavoin: terveys, psyykkinen hyvinvointi, talous, ihmissuhteet, asumisjärjestelyt, työjärjestelyt, maailmankuva jne. Jokaisen tarina on tärkeä. Kuvaa kokemuksiasi mahdollisimman monipuolisesti, yksityiskohtaisesti ja kattavasti. Voit hyödyntää kirjoituksessasi alla olevia kysymyksiä:

• Miten sisäilmaongelmat liittyvät elämääsi?
• Milloin ongelmat alkoivat ja mihin ne liittyivät?
• Miten sisäilmaongelma vaikutti ja/tai vaikuttaa sinuun/läheisiisi?
• Kuinka olet pyrkinyt ratkaisemaan tilannetta ja millaisia vaiheita siinä on ollut?
• Millaista apua tai tukea olet saanut? Millaista tukea tarvitsisit?
• Mitkä tekijät mahdollisesti vaikeuttavat/vaikeuttivat tai edistävät/edistivät ongelman ratkaisemista?
• Mikä on tilanteesi nyt?

Kirjoitukset tulevat ensiksi tutkija Eerika Finellin käyttöön ja tämän jälkeen ne arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tutkimuskäyttöön. 30.11.2014 mennessä vastanneiden ja yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Tutustu vastausohjeisiin: http://www.finlit.fi/kra/keruut/sisailma.pdf
Vastaa verkossa: http://www.finlit.fi/arkistot/keruut/sisailma/

Hukkalämmön nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voisi leikata teollisuuden energiankäyttöä arviolta jopa 4 terawattituntia vuodessa. Samalla lämpömäärällä voisi lämmittää vuoden ajan lähes kaikki pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien omakotitalot, joita on hieman yli 200 000.

Teollisuuden käyttämästä energiasta arviolta reilu kolmannes karkaa ympäristöön ilman talteenottoa ja hyötykäyttöä. Tuotannon prosessi- ja savukaasut, poistohöyryt sekä jäte- ja jäähdytysvedet sisältävät lämpöä, jota on mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyödyksi.

Lämpö on usein kannattavinta käyttää uudelleen hyödyksi tuotannossa. Sitä voi ohjata myös tehdaskiinteistön lämmittämiseen, kaukolämpökäyttöön tai polttoaineen kuivattamiseen.

Tuotannon ylijäämälämpöä syntyy runsaasti energiavaltaisilla teollisuudenaloilla kuten metsä-, metalli-, energia- ja kemianteollisuudessa. Myös öljynjalostuksessa, elintarviketeollisuudessa sekä saha- ja puutavaran valmistuksessa vapautuu paljon käyttökelpoista lämpöä.

”Energiavaltaisen teollisuuden lisäksi ylijäämälämpöä muodostuu myös keskisuurissa ja pienissä tuotantolaitoksissa”, sanoo energiatehokkuutta edistävän Motivan yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.

Lämpöpumput hyödyntävät haalean hukkalämmön

”Tuotannossa syntyvää lämpöä on otettu kannattavasti talteen perinteisin lämmön talteenottomenetelmin jo vuosikymmeniä. Lämmön talteenottotekniikan rinnalle on tullut uusia keinoja, jotka mahdollistavat entistä viileämmän hukkalämmön hyödyntämisen”, Hyytiä kertoo.

Esimerkiksi lämpöpumppujen avulla on mahdollista hyödyntää hyvinkin viileitä, jopa 10-asteisia ylijäämälämpövirtoja.

Lisäsäästöjä tarvitaan

Teollisuuden pitkäjänteisen ja aktiivisen energiatehokkuustyön ansiosta Suomessa säästyy tällä hetkellä energiaa enemmän kuin koskaan aiemmin, vuosittain jopa 6 terawattitunnin verran. Vaikka energiaa säästyy jo runsaasti teollisuudessa, uusia energiatehokkuustoimia tarvitaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Yksinkertaisimmat ja helpoimmat toimet on monissa yrityksissä jo tehty. Jatkossa pitää mennä syvemmälle tuotantoprosessiin ja löytää sieltä uusia energiansäästökeinoja. Myös ylijäämälämmön hyödyntäminen on yksi keskeisistä tehostamiskeinoista”, sanoo Hyytiä.

Teollisuuden yhteistyöhanke ylijäämälämmön suitsemiseksi

Motivan käynnisti reilu vuosi sitten laajan yhteistyöhankkeen, jossa koottiin tietoa teollisen ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksista ja niiden kannattavuudesta. Hankkeeseen osallistui Suomen suurimpia teollisuusyrityksiä, jotka ovat jo vuosia tehneet työtä tehokkaamman energiankäytön eteen. Lisäksi mukana oli joukko ylijäämälämmön hyödyntämiseen vihkiytyneitä laitevalmistajia.

”Tuloksista hyötyy koko Suomen teollisuus, kun hankkeessa kerättyä ylijäämälämpötietoa ja -kokemuksia viedään eteenpäin eri teollisuuden aloille”, toteaa Hyytiä.

Hankkeeseen osallistuivat Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy, Imatran kaupunki, Metso Paper Oy, Neste Oil Oyj, Nordkalk Oy Ab, Outokumpu Stainless Oy,  Ruukki Metals Oy, Teollisuuden Voima Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, Johnson Controls Finland Oy, Kaukomarkkinat Oy/Friotherm AG, Pemco Oy, Sondex Tapiro Oy Ab, Sulzer Pumps Finland Oy, Energiateollisuus ry sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Tampereen keskustassa rautatiestä itään ja Itsenäisyydenkadusta etelään päin sijaitsevan Tullin alueen kehittämisestä on synnytetty alueen toimijoiden yhteinen visio. Kehittämisessä on mukana myös viereinen yliopiston alue, joka on yhdessä Tullin alueen kanssa nimetty Kampuskaupungiksi. Työ tukee myös Asemakeskuksen toteuttamista, jota viedään eteenpäin omana hankkeenaan.

www.tampere.fi/

Tampereen kaupunki kutsui kesäkuussa 2013 Tullin ja rautatieaseman alueen keskeiset toimijat mukaan osallistumaan visiotyöhön, jonka tavoitteena oli luoda alueen kehittämisen kokonaisviitekehys sekä tukea samanaikaisesti käynnissä olevaa asemakeskushanketta ja toimia pohjana tulevalle Tullin alueen yleissuunnittelulle.

Mahdollisimman monipuolisen ja kokonaisvaltaisen lopputuloksen saavuttamiseksi työ toteutettiin voimakkaan osallistavien työpajojen avulla, joiden vetäjänä toimi kansainvälinen suunnittelukonsultti John Thompson & Partners. Työn aikana pidettiin kaksi viisipäiväistä työpajaa, joiden perusteella konsultti laati laajan ”Vision for Tulli+” -loppuraportin.

Raportissa esitetään visioita koko alueen strategisesta kehittämisestä ja konkreettisia kehitysideoita muun muassa julkisten tilojen, valaistuksen, liikkumisen, asemanseudun sekä yliopiston kampusalueen kehittämisestä. Raportti ei ole kaupungin virallinen kehittämissuunnitelma, vaan kaikkien mukana olleiden osapuolten näkemyksistä koottu kokonaisvisio.