Arkadia 2015 on yhteiskunnallinen valmennusohjelma tulevaisuuden vaikuttajille ja keskustelufoorumi Suomen tulevaisuudesta. Vuosille 2013 - 2015 ajoittuva valmennusohjelma antaa osallistujille kattavat tiedot kotimaisen omistamisen, kaupan-, energia- ja media-alojen sekä kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden haasteista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujalle monipuolinen katsaus yhteiskuntamme ajankohtaisista ja tulevista haasteista.

Arkadia 2015 -valmennusohjelmaan on valittu 180 yhteiskunnallisesti aktiivista tulevaisuuden vaikuttajaa. Osallistujia on koko Suomesta ja kaikista eduskuntapuoleista sekä kumppanuusorganisaatioista.
Kiinteistöliitto ja Rakennusteollisuus RT järjestivät yhteistyössä Rakennetun ympäristön ja asumisen teemapäivän Arkadia 2015 –ohjelmalle joulukuussa Helsingissä. Tilaisuuden puhujina toimivat Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja kansanedustaja Tapani Mäkinen sekä isäntinä toimineiden Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n asiantuntijat. Teemaa käytiin läpi kunnan, valtion ja Euroopan unionin tasoilla. Tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaikuttajien kouluttamista asumisen ja rakentamisen asioihin jatketaan tulevissa tapahtumissa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 51 ihmistä. Palokuolemien määrä laski huomattavasti edellisvuodesta, jolloin kuolleita oli 80. Itsestään sammuvat savukkeet, palovaroitinten määrän lisääminen ja kampanjointi ovat vaikuttaneet palokuolemien vähentymiseen.

Eri toimijat ovat edistäneet paloturvallisuutta Suomessa viime vuosina monin keinoin, ja määrätietoinen työ on kantanut myös hedelmää. Aiemmin palokuolemia oli vuodessa keskimäärin sata. Viime vuosina luku on ollut alle sadan, ja vuonna 2013 palokuolemia oli SPEKin ennakkotietojen mukaan 51.

Keskeisiä keinoja parantaa paloturvallisuutta ovat olleet lupa myydä ainoastaan itsestään sammuvia savukkeita, palovaroitinten määrän lisääminen kodeissa sekä koko pelastusalan yhteinen kampanjointi. Asumisen paloturvallisuus on ollut hyvin esillä julkisessa keskustelussa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut palokuolemien vähentymiseen. Toimenpiteiden kokonaisvaikutus on nähtävillä: niin palokuolemat kuin asuinrakennuspalot ovat vähentyneet selkeästi.

Viime vuoden 51 palokuolleesta miehiä oli 34 ja naisia 11. Kuuden uhrin sukupuoli ei ilmennyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannasta. Kuolleista 19 oli yli 65-vuotiaita, 21 oli 25–64 -vuotiaita. Yhdentoista uhrin ikä ei selvinnyt tietolähteistä. Lähes puolet niistä palokuolleista, joiden ikä on SPEKin tiedossa, oli yli 65-vuotiaita.

Viime vuoden palokuolemista 19 tapahtui kerrostaloissa, 14 omakotitaloissa sekä 9 rivi- ja muissa pientaloissa.

Suomen palokuolematilanne on yleensä ollut selvästi huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna tilanne oli kuitenkin päinvastoin. Miljoonaa asukasta kohti palokuolemia oli Suomessa 9,4, Ruotsissa 10,8, Norjassa 12,2 ja Tanskassa lokakuun lopun tilanteen mukaan 10,0.

Vaikka vielä ei ole lunta tullutkaan, kannattaa jo varautua sen - ja ajoneuvojen siirtokehoitusten - tuloon. 

Helsingin kaupungin rakennusvirasto siirtää kunnossa - ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Lisää tietoa HKR:n sivuilta, josta löytyvät myös sinne jo siirretyt ajoneuvot.

Turussa kaupungin Kiinteistöliikelaitos asennuttaa pysyviä ajoneuvojen siirtokehotusmerkkejä katuosuuksille, joita on vaikea kunnossapitää talvella pysäköityjen autojen vuoksi. Siirtokehotusmerkeissä kerrotaan, milloin pysäköinti tietyillä katuosuuksilla on kielletty. Tutrun kaupungin kotisvuilta löytyvä verkkopalvelu kertoo asukkaille katujen reaaliaikaisista puhdistussuunnitelmista. Palvelussa voi katsoa postinumeroalueittain katujen puhdistussuunnitelmia, joista selviää, milloin pysäköinti kyseisellä alueella kielletään puhdistuksen ajaksi. Palvelussa kadun puhdistuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viimeistään viikkoa aikaisemmin. Sään tai muiden syiden takia puhdistus voidaan myös peruuttaa. Tällä tavoin voidaan nopeuttaa ja tehostaa katujen talvihoitoa ja puhtaanapitoa.

Tekstiviesteillä tietoa siivouspäivistä

Turussa kaupunkilaisilla on mahdollisuus liittyä tekstiviestipalveluun, jossa he saavat tekstiviestillä tiedon siirtokehotuskylttien voimassaoloista haluamiensa postinumeroalueiden ja/tai katujen osalta. Näin kaupunkilaiset saavat tiedon myös kun katujen siivouspäiviä ei toteuteta, ja näin vältytään tarpeettomalta varapysäköintipaikkojen etsinnältä.

LVI-alan suosio on korkealla tasolla opiskelupaikkaa hakevien nuorten keskuudessa. Useista muista tekniikan aloista poiketen talotekniikan perustutkinnon vetovoimaluku on kasvanut viimeiset kolme vuotta. LVI-alan vetovoiman uskotaan jatkuvan korkeana kevään yhteishaussa.

- Suosion taustalla on kiinnostavan ammatin lisäksi työllisyystilanne. LVI-asennusalalla työllisyyttä parantavat korjausrakentaminen ja palveluliiketoiminnan kasvu. Näillä sektoreilla tilanteen arvioidaan pysyvän kohtuullisen vakaana talouden ongelmista huolimatta, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo.

Suosiota selittää myös se, että nuorilla on totuudenmukaisempi kuva LVI-alan työtehtävistä kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Työympäristöt ja -välineet ovat kehittyneet huimasti takavuosien tasosta. Ammatti on itsenäinen, ja siihen liittyy paljon tiedonhankkimiseen, töiden suunnitteluun ja laadunhallintaan liittyviä tehtäviä. Myös vuorovaikutustaidot ja palveluosaaminen kuuluvat nykyään jo perusvaatimuksiin.

- Talotekniikan perustutkinto uudistui vuonna 2010. Nyt sen rakenne ja ammattitaitovaatimukset vastaavat paremmin työelämän tarpeita. Tähänastiset kokemukset ovatkin olleet erittäin positiivisia. Tutkinto antaa erinomaiset valmiudet LVI-asennuksiin liittyviä työtehtäviä varten myös tulevaisuudessa, uudistustyön läpiviennistä vastannut yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta sanoo.

Syksyllä 2014 alkaa talotekniikan perustutkintoon johtava koulutus 46 opetuspisteessä ympäri Suomea.

Vetovoimaluku kertoo ensisijaisten hakijoiden määrän suhteessa tarjolla olleisiin aloituspaikkoihin.

Yleisen taloustilanteen ja rakentamisen suhdanteiden heikkous heijastuvat tonttimarkkinoille. Tonttikysyntä on hiljentynyt tänä vuonna eikä ensi vuodeksi ole näköpiirissä kasvua. Tonttien tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on silti yhä runsaasti haasteita. Suurin ongelma kunnille on kunnallistekniikan rahoituksen puute ja rakennusliikkeille puolestaan tonttien korkea hintataso. Näkemykset käyvät ilmi ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Rakennusteollisuus RT:n tonttibarometrista.

Tänä vuonna voimakkaimmin on hiljentynyt kaikkien toimitilatonttien kysyntä, ja toimitilarakentaminen on poikkeuksellisen matalalla tasolla. Ainoastaan valtion tukemien kerrostalotonttien kysyntä vaikuttaa kasvaneen. Odotuksissa on, että tonttikysynnän hiipuminen tasaantuu tai pysähtyy vuonna 2014. Kuntien ja rakennusliikkeiden näkemykset ovat samansuuntaisia kysynnän muutoksesta sekä kehityksestä.

Kunnat ja rakennusliikkeet ovat yksimielisiä myös siitä, että kysynnän ja tarjonnan alueellisessa kohtaamisessa on pulmia. Sen sijaan kunnat näkevät asuintonttien tarjonnan vastaavuuden kysyntään huomat-tavasti myönteisemmin kuin rakennusliikkeet, jotka pitävät kerros- ja rivitalotonttien tarjontaa riittämätömänä. Toimitilatonttien osalta sekä kunnat että rakennusliikkeet kokevat, että liiketontteja ei ole keskustojen tuntumassa kysyntään nähden tarpeeksi tarjolla.

Tarjonnan niukkuus korostuu keskustoissa ja keskustojen tuntumassa sekä yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Täydennysrakennettavilla ja reuna-alueiden uusilla asemakaava-alueilla tonttitarjonta vastaa paremmin kysyntää. Rakennuskelpoisesta tonttimaasta on pulaa erityisesti metropolialueella.

Useimmissa kunnissa pidetään omakotitonttien tarjontaa riittävänä kysyntään nähden. Suurissa kunnissa tarjontaa voisi kokonaisuutena olla enemmän, mutta yleisesti tonttitarjonta on riittävää. Monet vastaajat näkivät omakotitonttitarjonnan runsaana, etenkin kunnan reuna-alueilla.

Rakennusliikkeiden mielestä asemakaavojen liiallinen yksityiskohtaisuus on kaikkein keskeisin haaste tonttimarkkinoilla. Kunnissa isona ongelmana on yksityisten omistamien tonttien saaminen rakennettavaksi.

Tonttihinnat eivät merkittävästi nouse seuraavien 12 kuukauden aikana. Kunnat ja rakennusliikkeet ovat hyvin samoilla linjoilla hintakehityksen suhteen. Vuoden 2010 tonttibarometriin verrattuna suurin ero ovat erittäin varovaiset odotukset tonttien kysyntää ja hintakehitystä kohtaan.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen korostaa riittävän ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan merkitystä taloudellisen kasvun lisääjänä ja toimivan kilpailun edellytyksenä rakennusalalla. ”Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti yksityishenkilöiden maan myynti kunnalle on säädetty ensi vuoden loppuun saakka verovapaaksi. Verovapaus tarjoaa kunnille entistä paremmat mahdollisuudet maan hankintaan ja kunnallisteknisiin investointeihin. Erityisesti Helsingin seudun kuntien on nyt syytä panostaa kohtuuhintaisten tonttien tuotantoon, jotta valtion ja metropolialueen kuntien kesken päätetyt kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteet saavutetaan. Pidän tärkeänä, että sovitut tavoitteet myös realisoituvat konkreettisina - erityisesti riittävänä tonttivarantona ja asuntojen rakentamisena”, Viitanen toteaa.

Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Rakennusteollisuus RT ry seuraavat tonttimarkkinoiden kehitystä Suomessa. Nyt julkaistun barometrin vastauksia saatiin 125 kunnan tonttiasiantuntijalta ja 39 talon-rakennusteollisuuden edustajalta, joista useimpien toimialueena on koko Suomi.

Asuntokauppa on murroksessa: kauppa käy yhä huonommin, myyntiajat ovat pitkät eikä hintojen kehityssuunnasta ole varmaa tietoa. - Nykyisessä taloustilanteessa asuntokaupan avainasioiksi nousevat kiinteistön kunto ja varallisuus sekä hyvä isännöinti, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Asuntoa ostettaessa ei kannata tuijottaa vain myytävän asunnon kuntoa, sillä asunnon pystyy halutessaan remontoimaan. - Taloyhtiön kunto on aina asunnon kuntoa tärkeämpää, Heikkilä painottaa.

Asunnonostajan kannattaakin tutustua huolella taloyhtiön korjaushistoriaan ja tuleviin remonttitarpeisiin. - Selvitä taloyhtiön varallisuustilanne. Jos taloyhtiö omistaa esimerkiksi asuntoja tai liiketiloja, alentaa se usein asumiskustannuksia, Heikkilä vinkkaa.

Hyvin hoidetulla taloyhtiöllä on tulevaisuutta varten strategia, joka muodostaa suuntaviivat päätöksille ja auttaa isännöintiä johtamistyössä. - Huolehtimalla taloyhtiöstä hyvin isännöinti vaikuttaa ratkaisevasti asumisen kustannuksiin, Heikkilä sanoo.

VVO arvioi investointien määrän olevan yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2014 sisältäen vuokra-asuntojen peruskorjaamista, vapaarahoitteista uudistuotantoa ja valmiin asuntokannan ostoja.

VVO:lla oli marraskuun alussa rakenteilla 1 204 vuokra-asuntoa rakenteilla. Vuoden 2013 aikana on myös ostettu 443 asuntoa valmiista vuokra-asuntokannasta sekä panostettu vahvasti korjaustoimintaan. VVO:n taloudellinen kehitys on mahdollistanut mittavat investoinnit. Yritys jatkaa samalla investointitasolla vuonna 2014.

- VVO:lle pitkäjänteinen korjaustoiminta on tärkeä osa vastuullista toimintatapaa. Vuonna 2014 yhtiö käyttää keskimäärin kolme euroa asuinneliötä kohden kuukaudessa korjaustoimintaan jaettuna koko asuntokannalle. Tämä vastaa melko tavallista asunto-osakeyhtiön hoitovastiketta, toimitusjohtaja Jani Nieminen toteaa.

Samaan aikaan VVO:n vuokrat nousevat koko maassa maltillisesti: vuokranmääritykseltään omakustannusperusteisissa asunnoissa vuokra nousee keskimäärin 1,5 prosenttia ja 3,25 prosenttia niissä asunnoissa, joissa vuokranmääritys on markkinaehtoista. Uudet vuokrat tulevat voimaan 1.3.2014.

VVO tähtää pitkäjänteiseen toimintaan investoivana vuokranantajana, joka saa vahvistusta omistajakunnan maltillisesta osinkopolitiikasta. Osinkojen osuus suhteessa tulokseen viimeisen viiden vuoden aikana on ollut 20 ­- 28,6 prosenttia yhtiön tuloksesta.

Realia Isännöinti Oy on ostanut Ykkös-Isännöinti Oy:n liiketoiminnan. Kaupan kohteena oleva toiminta käsittää yli 120 taloyhtiön isännöinnin Lappeenrannan alueella.

”Saamme kaupan myötä ison talon asiantuntijapalvelut käyttöömme ja pystymme jatkossa entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme esim. laki- ja taloushallinnon asioissa”, kertoo Ykkös-Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja Mari Kiljunen. ”Yksinäisen yrittäjyyden jälkeen on mukava liittyä yritykseen, jossa saan ison joukon asiantuntevia kollegoita”, hän jatkaa.

Kiljunen siirtyy liiketoimintakaupan myötä Realia Isännöinnin palvelukseen vastaten edelleen toimiston johtamisesta. Myös koko Ykkös-Isännöinnin henkilöstö siirtyy Realia Isännöinnin palvelukseen. ”Ykkös-Isännöinnin osto tuo meille merkittävästi osaavaa henkilöstöä ja tyytyväisen asiakaskunnan. Samalla se edelleen vahvistaa Lappeenrannan yksikkömme palvelua”, sanoo Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala. Ykkös-Isännöinnin liiketoiminta jatkuu edelleen nykyisissä toimitiloissa ja tuttujen yhteyshenkilöiden kanssa. ”Siirtyminen Realia-perheeseen tehdään vaiheittain ja Ykkös-Isännöinnin asiakasyhtiöt voivat varmistua taloyhtiöidensä asioiden hyvästä hoidosta myös tulevaisuudessa”, vakuuttaa Aarvala.

Realia Isännöinti on tehnyt muutaman vuoden sisällä toistakymmentä liiketoimintakauppaa alan yrittäjien jäädessä eläkkeelle tai luopuessa yrittäjyydestä ja yhtiö on jatkuvassa valmiudessa uusiin kauppaneuvotteluihin. ”50 prosenttia isännöitsijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana, mutta nuorista osaajista on pulaa. Kauppa tukee kasvustrategiaamme sekä tahtotilaa olla alan asiakaslähtöisin isännöintipalveluyritys”, Aarvala sanoo. Realia Isännöinti tekee määrätietoista kehitystyötä koko alan kehittämiseksi. Yhtiön näkemyksen mukaan alan suurimman toimijan velvollisuus on tehdä kehitystyötä suomalaisen kiinteistökannan arvon turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Suomalaisten varallisuudesta valtaosa on kiinni nimenomaan asunto- ja kiinteistöomaisuudessa.

 

www.hankienergiatodistus.fi on keväällä 2013 avattu palvelu, joka on kehitetty vastaamaan asunnonmyyjien ja taloyhtiöiden tarpeeseen löytää helposti sopiva ja sopivan hintainen energiatodistuksen laatija omalta asuinalueelta. Palvelun käyttö on kuluttajille ja taloyhtiöille maksutonta, ja yhdellä tarjouspyynnöllä he saavat useita tarjouksia pätevöityneiltä energiatodistusten laatijoilta. Kilpailuttaminen on siis yksinkertaista ja nopeaa.

Palvelussa on kattava asiantuntijaverkosto ja sivustolta löytää myös tietoa energiatodistuksesta, siihen liittyvästä laista ja sen hyödyistä. Hakupalvelu on kätevä työkalu taloyhtiöiden päättäjille ja isännöitsijöille. Työ helpottuu, kun heidän ei tarvitse etsiä laatijoita jokaisen insinööritoimiston sivuilta erikseen.

Uuden lain tultua voimaan ei ole mahdollista laatia isännöitsijäntodistuksen liitteenä olevaa, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa energiatodistusta. Ennen vuoden 2012 lakia kirjoitetut todistukset ovat voimassa vain vuoden 2014 loppuun saakka, johon mennessä taloyhtiöiden tulee hankkia uusi energiatodistus.

Media Bookers ja Kiinteistöalan Kustannus Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Media Bookers vastaa pääosasta Kiinteistöalan Kustannuksen aikakauslehtien mediamyynnistä vuoden 2014 alusta lähtien.

Media Bookers on erikoistunut erityisesti ammatti- ja erikoislehtien mediamyyntiin. Kiinteistöalan Kustannus taas tunnetaan kiinteistöalan laajalevikkisimmän julkaisun, Suomen Kiinteistölehden ja rakennettua ympäristöä mm. kiinteistöliiketoiminnan ja ammattimaisen omistamisen näkökulmista käsittelevän Locus-lehden kustantajana.

– Nyt käynnistyvän yhteistyön ansiosta uskomme entistä paremmin pystyvämme palvelemaan asiakkaitamme ja vastaamaan mediamaailman moniin haasteisiin, liiketoimintajohtaja Asko Sirkiä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n lehtiryhmästä kertoo.

Hänen mukaansa osaavan, alalla tunnetun ja luotettavan yhteistyökumppanin valinta tuli ajankohtaiseksi, kun yhtiö viime vuonna teki päätöksen mediamyyntinsä ulkoistamisesta. – Eli toki kyse on myös kustannustehokkuudesta, hän muistuttaa.

Niin Suomen Kiinteistölehdellä kuin Locuksella on vahvat ja arvostetut taustavoimat. Kiinteistölehteä julkaisee Kiinteistöliitto ja Locusta RAKLI. Näin ne sopivat hyvin Media Bookersin edustamien muiden lehtien joukkoon, johon kuuluvat muun muassa Arkkitehti, Arkkitehtiuutiset, RY. Rakennettu ympäristö, Rakennustaito ja Viherympäristö.
 

VVO-yhtymä Oyj:lle on valmistumassa hissillinen vuokratalo Turkuun. Signalistinkatu 4 rakentuu Runosmäen terveyskeskuksen naapuriin, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien läheisyyteen.

Kiinteistön 58 asuntoa on suunniteltu erityisesti yli 55-vuotiaille. Huoneistot ovat tilavia yksiöitä ja kaksioita, joissa kaikissa on lasitetut parvekkeet ja hyvät säilytystilat. Signalistinkatu 4 on korkotukikohde ja sen vuokranmääritys on omakustannusperusteinen.

Signalistinkatu 4 on suunniteltu viihtyisäksi ja turvalliseksi huomioiden ikääntyvien ihmisten tarpeet. Asunnot soveltuvat hyvin myös liikkumis- ja toimintaesteiselle. Asumisturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Asukkaiden yhteiskäyttöön tulee pesula sekä saunatilojen yhteyteen kerhotila, mistä on käynti tilavalle ulkoterassille.

Kiinteistön arvioitu valmistuminen on kesäkuun lopussa 2014.

Ulkomaisten työntekijöiden osuus rakennustyömailla ei ole kasvanut enää entistä vauhtia. Ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden kokonaisvahvuudesta on noussut koko maassa keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä parin viime vuoden aikana, kun aiemmin kasvuvauhti on ollut viisi prosenttiyksikköä vuodessa. Tiedot perustuvat Rakennusteollisuuden työvoimakyselyyn, joka toteutettiin viime marraskuussa kuudennen kerran.

Kasvua on tapahtunut vuoden 2011 jälkeen etenkin Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lahti-Kymin alueilla. Uudellamaalla tilanne on vakiintumassa ja ulkomaalaisten osuus on lisääntynyt vain prosenttiyksikön verran.  Itä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus on pysynyt varsin pienenä ja lähes muuttumattomana.

Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut Satakunnassa, jossa ulkomaisen työvoiman osuus on noussut kahdessa vuodessa kahdestatoista prosentista kahteenkymmeneenkahteen prosenttiin.  Syynä ovat yksittäiset, poikkeuksellisen isot työmaat, jotka väliaikaisesti nostavat alueen työvoimatarvetta huomattavasti. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ulkomaiset työntekijät eivät kuitenkaan sisälly näihin lukuihin, koska valtaosa hankkeen urakoitsijoista ei ole Rakennusteollisuus RT:n jäseniä.

Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden työmailla keskimäärin joka viides talonrakentamisen työntekijä Suomessa on ulkomaalainen. Uudellamaalla ulkomaalaisia on kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa.

Vastaajien näkemykset ulkomaisen työvoiman osuuden tulevasta kasvusta ovat entistä maltillisempia. Tällä kertaa yli puolet arvioi, että ulkomaisen työvoiman osuus pysyy ennallaan tai jopa vähenee seuraavien kolmen vuoden aikana. Edellisessä kyselyssä vastaava näkemys oli kolmanneksella vastaajista.

Valtaosa ulkomaalaisistakin maksaa veronsa Suomeen

”Näyttää siltä, että ulkomaisen työvoiman kasvu jäsenyritystemme työmailla on varsin hallittua. Lisäksi ulkomaisten työntekijöiden työehtoja ja veronmaksua kyetään jatkossa valvomaan entistä tehokkaammin lainsäädäntömuutoksen mahdollistamien keinojen avulla”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa tyytyväisenä.

Maaliskuusta 2013 lähtien kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on oltava veronumero ja heidät on merkittävä veronumerorekisteriin. Verohallinnon ylläpitämän rakennusalan veronumerorekisterin mukaan noin 97 prosenttia rekisteriin merkityistä henkilöistä maksaa veronsa Suomeen. Ulkomaisista työntekijöistä huomattava osa on asettunut Suomeen pitkäaikaisesti ja on siten suomalaisen verotuksen piirissä. Ulkomailta tulevien niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden osuus on osoittautunut vähäisemmäksi kuin mitä aiemmin on arvioitu.

Ensi heinäkuussa voimaan tuleva laki ilmoitusmenettelystä edellyttää, että aliurakoitsijat ilmoittavat työmaan työntekijätietonsa kuukausittain päätoteuttajalle. Päätoteuttaja on velvollinen pitämään luetteloa kaikista työmaan työntekijöistä ja ilmoittamaan tiedot kuukausittain verottajalle.

Infrarakentamisessa vähemmän aliurakointia ja ulkomaalaisia

Oman työvoiman osuus on talonrakentamisessa pysynyt ennallaan eli noin kolmanneksessa. Aliurakoinnin tai vuokratyövoiman käyttö ei ole enää kasvanut. Infrarakentamisessa peräti kolme neljäsosaa työntekijöistä on yritysten omilla palkkalistoilla.

Infratyömailla on vähemmän ulkomaalaisia, koska ulkomaisia työntekijöitä on etenkin aliurakoitsijoiden ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten palkkalistoilta. Vuokratyövoimaa on infratyömaiden vahvuudesta kaikkiaan kymmenes, josta ulkomaisten työntekijöiden osuus on 54 prosenttia. Infrassa ulkomaisen työvoiman käyttö on yleisintä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Infrarakentamisen työvoimakysely toteutettiin marraskuussa 2013 ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi 128 yritystä, joiden työmaiden kokonaisvahvuus oli yhteensä 3 350 henkilöä.

Rakennusteollisuus RT on toteuttanut talonrakennustoimialan jäsenyrityksilleen työvoimakyselyn vuodesta 2007 lähtien. Kysely on aiemmin tehty vuosittain, nyt edellisestä kyselystä oli kulunut kaksi vuotta. Tulokset muodostavat läpileikkauksen työmaiden työvoimasta marraskuun alussa. Yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa niiden työmaiden ja työntekijöiden määrää sekä työvoiman rakennetta kyseisellä hetkellä. Kyselyyn vastasi 208 yritystä, joilla oli käynnissä 1 999 työmaata ja niillä töissä noin 31 600 henkilöä.

Lauha sääjakso on tältä erää ohi, ja luvassa on pakkasta koko maahan. Kylmä sää lisää vesijohtoputkien jäätymisriskiä. Sitä voidaan pienentää muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä muistuttaa.

Putkissa oleva vesi alkaa jäätyä, kun veden lämpötila laskee pakkasen puolelle. On tärkeää varmistaa, että putket ovat sellaisissa tiloissa, joissa lämpötila pysyy plussan puolella.

- Varmista, että syyskauden jäljiltä ovet ja muut aukot ovat tiiviisti suljettu, ja että tilojen lämmitysjärjestelmä toimii ja pitää ne riittävän lämpiminä. Jos sisälämpötila uhkaa laskea pakkasen puolelle, käytä lisälämmitintä, Ylönen sanoo.

Automatiikka kannattaa tarkistuttaa

Ilmastointikoneiden lämmityspatteri jäätyy pakkasella nopeasti, jos patteriin ei tule riittävästi lämmintä vettä. Sama koskee liiketilojen tuulikaappien lämminilmakoneita.

- Automatiikan ja lämmityksen toiminta on hyvä tarkistaa pakkaskauden lähestyessä. Huoltoliikkeen tekemä tarkastus on aina edullisempi vaihtoehto kuin jäätymisvaurioiden korjaus.

Ylönen muistuttaa, että putkien jäätyminen on todennäköistä tänäkin talvena, jos ne ovat jäätyneet aiempina vuosina. Normaalisti paksu lumipeite toimii eristeenä maassa oleville putkille, mutta nyt suuri osa Suomea on kokonaan ilman lumipeitettä. Riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle eristysmateriaalia.

Sulatus on ammattilaisen hommaa

Turvallinen peruslämpö estää jäätymisen. Vapaa-ajan asunnoissa ja tiloissa, joissa ei päivittäin oleskella, lämmitysjärjestelmän toiminta on tarkistettava ennen pakkasten kiristymistä. Tarkastuskäyntien yhteydessä sisätilojen väliovet voi jättää auki.

- Äärimmäisenä varokeinona kovimmilla pakkasilla voi jättää hanan auki pienelle virtaukselle, sillä virtaava vesi ei jäädy niin helposti kuin paikallaan oleva, Ylönen vinkkaa ja jatkaa:

- Jos kaikista varotoimista huolimatta putket ovat jäätyneet, niiden sulattaminen kannattaa aina jättää ammattitaitoisen LVI-liikkeen tehtäväksi. Pahimmassa tapauksessa vesi on jäätyessään ja laajetessaan voinut rikkoa putken. Sulattaminen vaatii oikeita menetelmiä ja laitteita: niillä estetään lisävahinkojen syntyminen.

Rakennusliikkeissä ja konsulttitoimistoissa pitkään toiminut DI Jukka Mäkinen on nimitetty Consti Korjausurakointi Oy:n toimitusjohtajaksi 1.12.2013 alkaen.

Mäkinen on toiminut YIT:llä, ISS Prokossa ja Hartelassa. Pääkaupunkiseudun lisäksi hän tuntee hyvin läntisen Suomen toimittuaan useita vuosia Hartela Oy:n tehtävissä, viimeksi tuotantojohtajana 2011–2013.
Tunnetuimpiin projekteihin, joiden johtotehtävissä hän on ollut, kuuluvat Turun seudulla Luovien alojen keskus Logomo, kauppakeskus Skanssi, Heikkilän kasarmin peruskorjaus, Lounais-Suomen vankila sekä pääkaupunkiseudulla Fennia-korttelin peruskorjaus, Nokian pääkonttori ja Oopperatalo. Uudiskohteiden lisäksi takana on lukuisia korjausprojekteja.

 - Nimitys tuo Constiin lisää monipuolista kokemusta rakentamisen johtamisesta, sanoo Consti Yhtiöiden toimitusjohtaja Kauko Wasenius.

 

Korjaushanke on asunto-osakeyhtiölle työläs ja riskialtis urakka. – Taloyhtiön suojaksi ei ole olemassa kuluttajansuojalain kaltaista lainsäädäntöä, vaan taloyhtiön on sovittava kaikista tärkeistä seikoista urakkasopimuksessa ja osattava huomioida ne jo tarjouspyynnössä, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun –seminaarissa Turussa torstaina.

Korjausrakentamiseen käytettiin vuonna 2012 huimat noin 5,6 miljardia euroa. Nyt korjataan 1950-1960-lukujen kerrostaloja, mutta vuoroaan odottavat jo kaikkein suurimpien rakentamisvuosikymmenten eli 1970- ja 1980-lukujen talot.

Kiinteistöliitto evästääkin taloyhtiöitä fiksun ja tarkan sopimisen tielle. – Taloyhtiön pitää peilata sopimuksen ehdoista neuvottelemista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen riskien hallintaan ja ennakoida remonttiin liittyvät sudenkuopat. Esimerkiksi remontin viivästyksen varalle kannattaa neuvotella riittävät korvaukset, Pynnönen kuvasi.

Taloyhtiö ja urakoitsija voivat solmia millaisen sopimuksen haluavat, mutta lähes poikkeuksetta ohjenuorana käytetään rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Ne eivät ole laki vaan urakkasopimuksen kultainen keskitie. Tietyissä asioissa on kuitenkin taloyhtiön etu kulkea omaa tietään ja pyrkiä sopimaan paremmat ehdot.

Vinkkejä urakkasopimuksen räätälöintiin

Aina roiskuu kun rapataan ja siksi taloyhtiön kannattaa ehdottomasti pyrkiä sopimaan, että urakoitsija vastaa samalla tavalla niin taloyhtiön tiloihin kuin asukkaiden huoneistoihin mahdollisesti syntyvistä kolhuista, rikkoutumisista tai särkyneistä esineistä.  Näin sopien ei käytännössä ole eroa, rikkoutuuko remontin tiimellyksessä porrashuoneen ilmoitustaulu vai asukkaan arvotaulu.

Remonttiin liittyvät lisä- ja muutostyöt vaikuttavat korjaushankkeen kustannuksiin ja osakkaan lompakkoon merkittävästi. Ne ovat myös tyypillisimpiä riitojen aiheuttajia. Taloyhtiön edun mukaista on kirjata urakkasopimukseen, että urakoitsijan on annettava ennen lisä- ja muutostöiden tekemistä kirjallinen tarjous, joka sisältää tiedon hinnasta ja töiden vaikutuksesta hankkeen aikatauluun. Vasta sen jälkeen kun taloyhtiö on päättänyt tilata työn, se toteutetaan ja laskutetaan.

Urakoitsijalta pitää vaatia myös riittävä vakuus eli rahamääräinen tae siitä, että urakoitsija hoitaa homman loppuun asti, ja korjaa myös mahdolliset urakkaan lipsahtaneet virheet.  Taloyhtiön etu on sopia vakuuden määrä ja kesto YSE-ehtoja suuremmaksi ja pidemmäksi, varsinkin jos se ei nosta urakkahintaa liiaksi.

Korjausurakoilla on taipumus mennä pitkäksi, minkä vuoksi taloyhtiö voi yrittää vauhdittaa urakkaa sopimalla YSE-ehtoja suuremmasta viivästyssakosta, joka voi olla esimerkiksi kiinteä päiväkohtainen euromäärä.

Takuutarkastus avainasemassa

Urakoitsija vastaa niistä virheistä ja puutteista, jotka tulevat ilmi takuuaikana. Taloyhtiön johdon tehtävänä onkin panostaa kahden vuoden takuutarkastukseen. Takuuaikana virheiden korjaamista koskevien vaatimusten läpisaaminen on taloyhtiölle helppoa, mutta takuuajan jälkeen urakoitsijan saaminen vastuuseen on vaikeaa.

Laiskanpulskeasti virheitä korjaavan urakoitsijan varalle taloyhtiön kannattaa sopia myös takuutarkastuksen jälkitarkastuksille hintalappu. Mitä useampi jälkitarkastus, sitä kalliimmaksi hidastelu tai huono korjaaminen urakoitsijalle tulee.

Korjaushanke haltuun -pikaopas

Taitava tilaaja

Joulukuu ja tammikuun alku olivat lähes koko Suomessa harvinaisen lämpimiä. Tämä on säästänyt taloyhtiöille jopa tuhansia euroja sekä lumitöiden poisjääntinä että lämmityskustannuksissa.

Jo kattolumien puuttuminen on vähentänyt sekä rahanmenoa että taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden huolta asiasta. Lisää säästöä tulee siitä, että katot eivät ole toistaiseksi kuluneet ja rikkoutuneet lumenpudottajien käsittelyssä. Nollan kahta puolta sahanneet lämpötilat ovat tosin ajoittain vaatineet huomion kiinnittämistä liukkauden torjuntaan.

Koko vuosi 2013 oli selvästi tavanomaista lämpimämpi.
 – Lämmön tarve jäi 2013 kahdeksan prosenttia alle pitkäaikaisen keskiarvon, lähinnä lauhan loppuvuoden ansiosta, kertoo Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kaikkiaan leuto alkutalvi säästää taloyhtiöille jopa tuhansia euroja, jotka talousarviossa oli varattu lämmitykseen ja talvikunnossapitoon. Toisaalta voidaan jättää perimättä ylimääräisiä vastikkeita, joita on saatettu käyttää viime talvina lumen pudotukseen ja kuljetukseen.

27. Isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS®) päättyi 9.1. lopputöiden esittelyyn ja todistusten jakoon. ITS®-tutkinnon suorittaneita on nyt 575.

Valmistuneet 9.1.2014:

Ainasoja Eija
Brander Joni
Höstman Mikko
Keinänen Jukka
Kolehmainen Riikka
Koponen Pentti
Kuiri Timo
Kulman Atro
Laine Jaakko
Mattsson Jari
Mustonen Riitta
Niskanen Tiia
Ojanen Ossi
Roine Jussi
Saarenpää Jani
Salmi Eija
Siikaluoma Päivi
Ukkonen Mika
Vainikka Raisa

Iso osa käytetyistä energiansäästö- ja ledilampuista päätyy sekajätteenä kaatopaikoille, vaikka oikea osoite niille on SER-keräyspiste. Myös rikkinäiset jouluvalot kuuluvat SER-keräykseen. Yli kolmannes suomalaisista ei tunne lamppujen kierrätykseen liittyviä käytäntöjä.

Premium Light -hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella yli 30 prosenttia suomalaisista ei tunne lamppujen kierrätykseen liittyviä käytäntöjä, ja joka viides ilmoittaa heittävänsä kaikki lamput sekajätteisiin. Energiansäästö- ja ledilamput pitää kierrättää, jolloin lamppujen materiaalit saadaan talteen ja uudelleen käyttöön.

Käytetyt energiansäästö- ja ledilamput sekä alle 25 senttimetriä pitkät loistelamput on voinut toukokuusta 2013 lähtien palauttaa ilmaiseksi ja ilman ostovelvoitetta lamppujen SER-keräyspisteiseen. Sellainen on nykyisin yhä useammassa kaupassa, sillä lamppujen vastaanottovelvoite koskee kaikkia niitä vähintään 1 000 neliömetrin kokoisia päivittäistavarakauppoja sekä vähintään 200 neliömetrin kokoisia erikoiskauppoja, joiden valikoimiin lamput kuuluvat.

Lamput palautetaan SER-keräykseen ilman tuotepakkauksia. Palautus on maksutonta. Vanhat hehku- ja halogeenilamput laitetaan sekajätteen joukkoon.

Lähimmän vastaanottopisteen löydät täältä: www.kierratys.info.

Kierrätä ja lajittele lamput oikeisiin paikkoihin:

Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannusten vuosinousu oli 1,2 prosenttia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Asuntojen ostaminen kallistui ennakkotietojen mukaan 0,9 prosenttia vastaavana ajanjaksona. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,2 prosenttia ja asuntojen ostaminen laski 0,4 prosenttia.

Omistusasumisen hintaindeksit 2010=100

Tilastokeskuksen omistusasumisen hintaindeksit koostuvat kahdesta indeksisarjasta. Ensimmäinen, omistusasujien asumiskustannukset -sarja, kuvaa omistusasumisen kustannusten kehittymistä. Omistusasujien asumiskustannukset koostuvat kotitalouksien ostamien uusien asuntojen hinnoista ja omistusasumisen muista kustannuksista, kuten asuntojen peruskorjauksista. Toinen, asuntojen ostaminen -sarja, kuvaa kaikkien asuntojen hintojen kehittymistä. Indeksi perustuu osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoihin. Tilaston laskenta perustuu Euroopan Unionin Komission asetukseen 93/2013.

Lähde: Omistusasumisen hintaindeksit, Tilastokeskus

Kärjistyneet yksittäistapaukset antavat helposti väärän kuvan vuokrauksesta. Mediahuomiota saavat kauhutapaukset edustavat vain pientä marginaaliryhmää, joka nousee harvoin esille Suomen Vuokranantajat ry:n lakineuvonnassa. ”Asuntosijoittamiseen, kuten kaikkeen sijoittamiseen, liittyy riskejä. Suurin osa vuokrasuhteista sujuu kuitenkin ilman ongelmia ja pienemmiltä ongelmilta vältyttäisiin usein huolellisemman sopimisen ja ennakoinnin avulla”, muistuttaa Suomen Vuokranantajien vs. toiminnanjohtaja Elina Aalto.

Suomen Vuokranantajien lakineuvontaan tulee päivittäin kymmeniä yhteydenottoja erilaisiin vuokrauksen ristiriitatilanteisiin liittyen. ”Konfliktitilanteissa vuokranantajan paras turva on kattava kirjallinen sopimus sekä dokumentaatio”, toteaa yhdistyksen lakimies. Yhdistys kehottaa vuokranantajia omaksumaan ammattimaisen asenteen, johon kuuluu mm. omien oikeuksien tunteminen sekä pyrkimys hyvän vuorovaikutussuhteen säilyttämiseen. Vuokralaisen valinta kannattaa tehdä huolellisesti ja taustatiedot tulee aina selvittää ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Yhteistä kirjallista sopimusta ja dokumentaatiota tehtäessä on turha häpeillä - huolellinen sopiminen on molempien osapuolien etu! Riittävästä vakuudesta ei ole myöskään syytä tinkiä ja avaimia ei tule koskaan luovuttaa ennen vakuuden maksamista. Harva vuokranantaja käyttää oikeuttaan vierailla vuokrasuhteen aikana sijoitusasunnossaan. Vierailuoikeus on asunnon kunnon ja hoidon valvomista varten ja vierailun järjestämiseen voi viimekädessä pyytää poliisin virka-apua. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, on syytä aloittaa vuokrasopimuksen purkuprosessi.