Tilintarkastajien nykyinen 70 vuoden yläikäraja poistuu. Tämä mahdollistaa tilintarkastajien työurien pidentymisen. Lakiin tehdään myös lisäys, joka koskee perustettavien yhteisöjen mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta ensimmäisille tilikausille. Näin sääntely selkeytyy, ja se vastaa paremmin jo muodostunutta käytäntöä.

Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 14. marraskuuta 2013. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31. joulukuuta 2013.

Tilintarkastajien toiminnan laatua valvotaan säännöllisin väliajoin, joten tarvetta yläikärajalle ei enää ole. Lisäksi toimialan ikäjakauma ja eläköityvien tilintarkastajien merkittävä määrä tukevat yläikärajan poistamista.

Tilintarkastajien yläikärajan poistamisen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön tilintarkastajajärjestelmän uudistamista valmistellut työryhmä, joka luovutti raporttinsa vuoden 2012 lopussa.

Ensi vuonna jätteiden hyödyntäminen tehostuu entisestään. Kotitalouksien sekajätteestä tuotetaan jatkossa kaukolämpöä ja sähköä. Samalla muiden jätteiden lajittelumahdollisuudet paranevat.

HSY aloitti lasin ja metallin keräyksen pääkaupunkiseudulla kaikissa vähintään 20 asunnon kiinteistöissä marraskuussa. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston taloyhtiöissä HSY aloittaa vuonna 2015. Jätteiden lajittelu on entistäkin helpompaa, kun keräysastiat eri jätteille ovat taloyhtiön omassa jätetilassa.

Biojätteen ja paperin keräys jatkuu ennallaan. Myös vaarallinen jäte tulee lajitella ja toimittaa vaarallisten jätteiden keräyskontteihin tai HSY:n Sortti-asemille. Keräyskontteja on useiden huoltamoiden pihalla. Jätteiden lajittelu on tärkeää, jotta materiaalit saadaan ensisijaisesti uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Vantaan Energian jätevoimala käynnistyy ensi vuonna. Siellä käsitellään ne kodeissa kertyvät jätteet, joita ei pystytä kierrättämään materiaalina. Voimalassa sekajäte muutetaan kaukolämmöksi ja sähköksi.

30 miljoonan euron EU-GUGLE-projekti viitoittaa tietä noin 226 000 asuinneliömetrin kestävälle korjaukselle kuudessa Euroopan kaupungissa, joista yksi on Tampere. Tampereen tieteellisenä kumppanina toimii VTT. Tähtäimessä ovat energiansäästöt ja kaupunkilaisten elämänlaadun parantaminen älykkäiden ja kustannustehokkaiden korjausrakentamiskonseptien ansiosta.

Viisivuotisen EU-GUGLE-projektin aikana pilottikaupungit pyrkivät saavuttamaan 40–80 prosentin energiansäästön jokaista pilottikaupunginosaa kohden ja kasvattamaan uusiutuvien energianlähteiden osuutta 25 prosentilla. Tampereelta projektissa on mukana Tammelan kaupunginosa.

”Tammelan kaupunginosan rakennuskannan painopiste on 1970- ja 80-luvun elementtirakentamisessa, jossa on mahdollisuus kohtuullisen kustannustehokkaaseen ja energiatehokkaaseen peruskorjaamiseen. Kehittämällä kopioitava energiaremontoinnin konsepti voidaan säästää hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa”, toteaa projektiasiantuntija Tiina Sahakari Tampereen kaupungilta.

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseen vaihtelevat maasta toiseen. Kun Suomessa energiaa kuluu lämmitykseen, niin Välimeren kumppanien kaupungeissa energiaa menee jäähdytykseen.

”Tammelassa tavoitteena on vähentää lämmitysenergian kulutusta. Keinoja tähän pääsemiseksi ovat tehokas lämmöntuotto lämmitysjärjestelmän säädöllä, lämmön talteenotto sekä rakennustekniset toimenpiteet, joilla parannetaan ulkovaipan lämmöneritystä ja tiiviyttä”, sanoo erikoistutkija Terttu Vainio VTT:ltä.

Suomessa haastetta lisäävät demonstraatiokohteet, jotka ovat asunto-osakeyhtiöitä. Asunto-osakeyhtiöissä päätöksentekijöitä ovat kaikki osakkeenomistajat, toisin kuin vuokrataloissa, joissa päätökset korjauksista tekee yksi omistaja. Tampereella on kuitenkin näyttöä tavoitteiden toteuttamisesta. Esimerkiksi kolmen ensimmäisen ECO2-toimintavuoden aikana kaupungin kasvihuonepäästöt ovat kääntyneet laskuun.

”Tampereen sähkölaitoksen satsaus uusiutuvan energian käytön lisäämiseen näyttelee vähennyksessä suurta roolia. Tampere on kuitenkin kaikilla sektoreilla, myös rakentamisen saralla, laittanut voimavaroja vähähiiliseen kaupunkikehitykseen, mikä näkyy positiivisena trendinä”, toteaa Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Energiasta merkittävä osuus kuluu ilmanvaihdon kautta. Projektin kaikki demonstraatiokohteet ovatkin kiinnostuneita ilmanvaihdon lämmön talteenotosta. Toisin kuin julkisivukorjauksiin, ilmanvaihdon kustannustehokkaaseen energiatehokkuuden parantamiseen on tarjolla vähän korjauskonsepteja.

Projektin muut pilottikaupungit Tampereen lisäksi ovat Wien Itävallasta, Aachen Saksasta, Milano Italiasta, Bratislava Slovakiasta ja Sestao Espanjasta. Lisäksi projektiin osallistuvat yhteistyökaupunkeina Göteborgin kaupunki Ruotsista ja Gaziantepin kaupunki Turkista, jotka käynnistävät korjaustoimet viisivuotisen projektin aikana.

”Se, pääsemmekö Euroopan unionin energiansäästötavoitteeseen, joka on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, riippuu suuresti kyvystämme pienentää kaupunkien energiankulutusta”, toteaa Florencio Manteca Gonzáles, Espanjan kansallisen uusiutuvan energian keskuksen CENERin rakennusten energiayksikön johtaja ja EU-GUGLE-projektin projektikoordinaattori.

”EU-GUGLE-projektilla haluamme osoittaa, että rakennusryhmien alueellisen tason älykäs korjausrakentaminen on mahdollista, ja ennen kaikkea, että ratkaisumme ovat sovitettavissa muiden Euroopan kaupunkien tarpeisiin”, hän sanoo.

Projektin kansainväliset nettisivut (sisältävät myös Tampereen pilotin esittelyvideon): www.eu-gugle.eu

Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmää kehittävä ja myyvä ohjelmistotalo Agenteq Solutions Oy ja kiinteistöjen käytön, ylläpidon sekä korjausrakentamisen suunnittelutoimisto Suomen Talokeskus Oy vahvistavat konsernirakennettaan. 1.1.2014 alkaen yritykset toimivat Talokeskus Yhtiöt Oy -nimisessä konsernissa.
Talokeskus-konsernin palvelutarjoomaan kuuluvat jatkossa kaikki kiinteistön elinkaaren aikaiset palvelut, tuotteet sekä ohjelmistot.

– Konsernimme tarjoaa uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelu-, rakennuttamispalvelut sekä laajat käytön, ylläpidon ja energiahallinnan palvelut, kertoo toimitusjohtaja Karri Virtanen ja jatkaa: - Haluamme olla vahva tiedonhallinnan ja asiantuntijapalveluiden toimittaja, jossa Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmä on tekemisemme perustana tarjoten alustan monipuolisille tuotteille ja palveluille, joita konsernimme alalle tarjoaa.
Yhdistymisen jälkeen Talokeskus-konserni on yksi suurimpia kiinteistöalalle asiantuntija- ja tiedonhallintaratkaisuja tarjoava toimija. Konserni työllistää 210 työntekijää seitsemällä eri paikkakunnalla.

–Yhdistymisellä haemme mahdollisuutta tarjota suomalaisille kiinteistöille, ja niissä toimiville tai asuville ihmisille ja yrityksille kokonaisratkaisuja kustannustehokkaammin. Näitä ratkaisuja kysytään koko ajan yhä enemmän elinkaariajattelun lisääntyessä, summaa Virtanen ja jatkaa: Ympäristö- ja energia-asioiden merkitys on jatkuvasti kasvussa ja uudella toimintamallilla haluamme vastata paremmin tähänkin kysyntään.
 

Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat paljon vartijana taloyhtiön turvallisuusasioissa. Myös lumen ja jään poistaminen katoilta ja jalkakäytäviltä sisältyy turvallisuuteen.

Lumen tuloon on syytä varautua ennakkoon. Pahimmassa tapauksessa voi vastuulle tulla kuolemantuottamus, kuten on käynyt Kuopiossa ja Tampereella toteaa toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitto Uusimaasta.

Lumi tulee aina yhtä yllättäen. Viime vuosina lumen määrä on ollut poikkeuksellisen suuri.  Vaikka valkea lumipeite valaisee kauniisti, tulee taloyhtiöissä päästä siitä nopeasti eroon. Erityisesti liukastumiset ja katolta putoava lumi ja jää ovat aiheuttaneet paljoa vahinkoa. 

Taloyhtiö vastaa rakennuksen edessä olevan jalkakäytävän puhtaanapidosta sekä katolla olevan lumen poistamisesta. Taloyhtiön tulee aurata jalkakäytävät, hiekoittaa ne tarvittaessa sekä poistaa lumivallit erityisesti porttikäytävien ja pelastusteiden edestä. Yleensä nämä tehtävät on sopimuksella siirretty huoltoyhtiölle.

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tulee viipymättä tarkistaa, että talvikunnossapidosta on ajantasaiset, selkeät, kattavat ja molempien osapuolien ymmärtämät sopimukset. Muun muassa kattolumien tarkkailu ja lumenpudotus täytyy olla vastuutettu, Haarma painottaa. Selvää on, että myös tehtävistä maksettavista korvauksista tulee sopia osapuolten kesken.

Taloudellisen riskin minimoimiseksi taloyhtiöllä tulee olla kattava kiinteistövakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot edellyttävät sopimuksen osapuolilta vakuutusten ottamista.

Talvikunnossapidon muistilista 

- hallituksen ja isännöitsijän tulee ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä välittömästi
- vaarallisen alueen rajaaminen lippusiimalla tai muuten selkeästi on aina tehtävä
- taloyhtiön keskeinen sijainti saattaa aiheuttaa korostetun turvallisuusvelvoitteen
- tiedossa olevat katon lämpövuodot tms. kannattaa korjauttaa ajoissa
- katon turvavarusteiden on oltava kunnossa
- kattotöissä tulee käyttää vain ammattilaisia ja huomioida työturvallisuus
- nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tulee ottaa huomioon
- talvi ei ole meillä koskaan ennalta arvaamaton.

Suomalainen talvi on etuoikeus meille kaikille.  Hyvin ennakoimalla siitä voi nauttia sekä taloyhtiön vastuuhenkilöt, että yhtiön pihalla ja jalkakäytävällä liikkujat.

Maanmittauslaitos täydentää ilmaisten karttojen valikoimaansa verkossa. Nyt myös vanhoja painettuja peruskarttoja ja Ylä-Lapin topografikarttoja voi katsella uudessa verkkopalvelussa. Kartat on painettu vuosina 1949–1992.

Palvelussa on noin 10 000 Maanmittauslaitoksen peruskarttalehteä ja noin 850 puolustusvoimien laatimaa topografikarttalehteä Ylä-Lapista. Kartat ovat mittakaavassa 1:20 000 eli niiltä voi tarkastella maaston yksityiskohtia.

”Täydensimme palvelua puolustusvoimien topografikartoilla, sillä peruskartasto ei kata Ylä-Lapin aluetta”, kertoo tietopalvelupäällikkö Kari Rantalainen Maanmittauslaitoksesta.

Kartta havainnollistaa muutoksia

Samalta alueelta − etenkin isojen kaupunkien alueilta − voi olla painettuja peruskarttoja usealta eri vuosikymmeneltä. Alueen muutokset voi nähdä silmäilemällä eri vuosien karttoja.

”Kunnat voivat käyttää vanhojen karttojen tietoja esimerkiksi kaavoitusselvityksiin ja ELY-keskus valuma-alueiden tutkimiseen. Lisäksi yksittäiset sukututkijat voivat perehtyä paikannimiin nimihaun avulla”, Rantalainen sanoo.

Käyttäjien on hyvä huomata, että palvelun paikannimihaussa käytetään Maanmittauslaitoksen nykyistä peruskarttojen nimistöä.
 
Verkkopalvelun kartat ovat vuosina 1949–1992 painetuista peruskartoista ja 1959−1984 painetuista topografikartoista skannattuja kuvatiedostoja, jotka ladataan palvelusta omalle koneelle.

Ajantasaiset karttatiedot esimerkiksi retkeilyyn löytyvät Karttapaikka-verkkopalvelusta, ja uusimpia painettuja karttoja myydään Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä ja Karttapaikka.fi-verkkopalvelun kautta.

Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu

Verkkopalvelu löytyy osoitteesta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Korjausrakentamisessa voisi varmaan soveltaa sarjatuotantoa, kun talotkin on aikoinaan tehty ”liukuhihnalla”? Ruotsissa sovelletaan jo. Kiinteistölehti seurasi tehtaalta tulleiden kylpyhuoneiden asentamista isossa vuokrataloyhtiössä Eskilstunassa.

Ruotsissa keskenään identtisiä kylpyhuoneita on satoja, ellei tuhansia. Siellä putkien ja kylpyhuoneiden saneeraaminen on jo teollistettu. Suomen Kiinteistölehti pääsi tutustumaan Prefab Ab:n kehittämään PreBad-konseptiin, jossa vanha kylpyhuone ensin tarkistetaan kosteusvaurioiden ym. varalta ja puhdistetaan. Jos pinnat ovat kuivat ja siistit, ne voidaan jättää uusien seinien alle. Kylpyhuone rakennetaan siis vanhan kylpyhuoneen sisälle.

 – Kaikki remontissa tarvittavat osat tuodaan tehtaalta, seiniä ja niiden sisään jo asennettuja vesieristeitä myöten. Ne tulevat asennusvalmiina, mutta asiakkaan sisustustoiveiden mukaisina, kertoo Prefabin myynti- ja markkinointipäällikkö Niclas Henriksson.

Konsepti muistuttaa autotehtaiden käyttämää massakustomointia.

Melu- ja pölyhaitat jäävät murto-osaan tavalliseen putkiremonttiin verrattuna.

 – Putkinousut asennetaan koteloon, josta vedetään haarat uusiin vesikalusteisiin. Rakenteita ei tarvitse purkaa ja remontti kestää noin kaksi viikkoa asuntoa kohti, Niclas Henriksson sanoo.

Lopputulos on ”perinteinen putkiremontti”; putket ovat kokonaan uudet. Menetelmä sopii parhaiten elementtikerrostaloihin, joissa samankokoiset, säännöllisen muotoiset kylpyhuoneet ovat päällekkäin. Se soveltuu myös rivitaloihin, joiden asunnoissa on keskenään samanlaiset kylpyhuoneet.

Suomeen PreBad-konseptin rantautti alkusyksystä Consti, jonka mukaan konsepti tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon korjausvelan purkuun.

Korjaamisen sarjatuotantoa pohditaan Suomessakin. Elementtirakentamisen huippukauden tuoma remonttipommi tikittää yhä äänekkäämmin (ks. Suomen Kiinteistölehti 7/2013, Korjausrakentamisen mallit kaipaavat uudistamista”).

Faktaruutu:

Ruotsissa jo koeteltu konsepti

Suomessa PreBadille myönnettiin heinäkuussa VTT-sertifikaatti. Ruotsissa ja Norjassa sillä oli jo vastaavat sertifikaatit. Konsepti on ollut Ruotsissa käytössä vuodesta 1989. Sitä on käytetty jo noin 80 000 kylpyhuoneasennuksessa.

*Lopputulos on tasalaatuinen: seinäelementit vesieristeineen kaikkineen tulevat tehtaalta.

*Putkiremontti on käytännössä perinteinen, eli putket vaihdetaan täysin uusiin.

*Pienentää jonkin verran kylpyhuonetta.

*Hankalampi toteuttaa vanhojen, paikalla rakennettujen talojen epäsäännöllisen muotoisiin ja usein samassa nousussakin kooltaan vaihteleviin kylpyhuoneisiin.

*Melu- ja pölyhaitat pienenevät huomattavasti; remontin aikana huoneistossa voi asua.

*Auttaa korjausvelan purkamisessa ja helpottaa ryhmäremonttihankkeita.

*Tuulettuva rakenne ehkäisee kosteus- ja homevaurioita.

*Tuo todennäköisesti säästöjä; maahantuoja arvioi kustannukset 10–15 % ”tavallista perinteistä” putkiremonttia alhaisemmiksi.

*Mahdollistaa ”liukuhihnamenetelmästä” huolimatta – tai sen ansiosta – yksilöllisiä ratkaisuja esim. kaakeleissa ja varustetasossa.

*Toisaalta vanhojen kalusteiden, kuten suihkukaapin palauttaminen remontin jälkeen voi olla.vaikeampaa kuin ”tavallisessa perinteisessä”. Paljon riippuu uuden, koteloidun putkinousun sijainnista suhteessa kalusteisiin.

Faktaruutu:

Miljoonan kylppärin remontti

Ruotsissa toteutettiin 1960–1970 -luvuilla asuntorakentamisen Miljoonaprojekti. Nimi ei viitannut kustannuksiin. Asuntoja todella valmistui miljoona: tarkalleen 1 006 000 vuosina 1965–1975. Nyt talot ovat tulleet putkiremontti-ikään ja sarjakorjauksen keinoja mietitään.

Rakentajien työttömyys jatkoi marraskuussa kovaa kasvua. Kuun lopussa Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä oli työttömänä jo 14,8 %. Tässä on nousua edelliskuukauteen verrattuna 1,8 prosenttiyksikköä. Viime vuotiseen verrattuna rakentajien työttömyys on nyt 1,6 prosenttiyksikköä kovempaa.

Rakennusalan työttömyyskassassa oli marraskuun lopussa kaikkiaan 8486 työtöntä. Heistä oli naisia 537.

Kovimmin työttömyys koettelee Kainuun ja Lapin rakentajia. Kainuussa rakentajien työttömyys nousi jo 28,6 prosenttiin ja Lapissakin 22,3 prosenttiin. Muualla maassa pysyttiin vielä alle 20 prosentin lukemissa.

Työttömyys kasvoi koko maassa tasaisesti vähän alle kahden prosentin vauhdilla. Poikkeuksena tosin Kainuu, jossa hypättiin peräti 4,5 prosenttiyksikköä ja Uusimaa, jossa kasvu oli vain 1,1 prosenttiyksikköä. Työttömyys onkin alhaisinta Uudellamaalla, jossa kassan palveluja käytti marraskuussa 9,8 työttömyyskassan jäsenistä.

Paras työtilanne oli marraskuussa putki- ja putkieristysalalla, jossa työttömyysprosentti oli vain 8,8. Kivenjalostusalalla työttömiä oli peräti 24,6 %. Maalareistakin 20,7 % etsi työtä.

Joulun ostossesonki on nyt kuumimmillaan. Kuumat paikat saattavat tulla myös kauppakeskuksissa, jos ostosryntäykseen ei valmistauduta kunnolla. Kiinteistöteknisiä palveluita tarjoava Caverion kertoo, miten kauppakeskukset huomioivat asiakkaat ja itse kiinteistöt ennen sesonkia ja sen aikana, tekevät shoppailusta miellyttävämpää ja vähentävät jouluostoksiin liittyvää stressiä.
Kauppakeskuksissa joulu alkaa jo marraskuun puolivälissä koristeiden ja valojen ripustamisella. Asentaessa on huomioitu niin asiakkaiden liikkuminen, työturvallisuus kuin turvajärjestelmät. Koristeita ei esimerkiksi voi ripustaa kattoon asiakasvilinän keskellä eikä kamerajärjestelmän eteen.
Jokainen on kokenut kaupasta toiseen ravatessaan hikikarpaloiden liimautumisen selän ja toppatakin väliin. Kauppakeskuksen lämpötilaa pyritään säätämään asiakasmääriä ja toppatakkikelejä vastaaviksi, jolloin turha hikoilu vähenee ja shoppailumieliala kohenee. Sovituskopissa käyntejä varten pitää kuitenkin olla riittävästi lämpöä, jotta varpaat eivät palele.
Jouluna kauppakeskuksissa järjestetään paljon lisätapahtumia. Joulupukki ja lahjapaketointipiste on sijoitettu niin, että kaikki löytävät ne helposti. Käytävät eivät kuitenkaan saa ruuhkautua ja estää poistumista hätätilanteissa. Joulupukin poroille on myös järjestetty lepopaikka ja muorille puuronkeittomahdollisuus.
Pysäköintitilan puute kiristää usein asiakkaiden hermoja. Toimivalla huollolla halli pysyy puhtaana ja myös järjestyksessä, kun ostoskärryt kerätään kärryparkkeihin autopaikkoja viemästä. Parkkipaikka löytyy helposti opastajien avulla ja stressi vähenee.
Pidennetyt aukioloajat ja suuret asiakasmäärät tuovat haasteita siivouksen ja järjestyksenvalvonnan mitoitukseen. Tämä vaikuttaa ylläpitokustannuksiin ja vaatii sekä harjoittelua että suunnittelua.  Henkilökunta pidetään tulevista tapahtumista ajan tasalla ja heidän tilanteista antamaan palautteeseen reagoidaan nopeasti. Näin varmistetaan henkilökunnan sopiva määrä, palvelualttius ja hyvä joulumieli myös heille.
Jouluvalojen lisäämää energiankulutusta on mahdollista säädellä
Joulusesonki kuormittaa kauppakeskuskiinteistöjä enemmän kuin mikään muu aika vuodesta. Päivittäiset kävijämäärät saattavat olla jopa 15–25 % suurempi normaaliin verrattuna.
”Taloteknisten järjestelmien vuosi- ja kausihuollot suunnitellaan joulusesongin ulkopuolelle. Tällä varmistetaan asiakkaiden helppo liikkuminen kauppakeskuksen sisällä ja laitteiden toimivuus isolla kuormalla”, kertoo tekninen manageri Eeva Kareinen Caverion Suomi Oy:stä.
Useat automatisoidut toiminnot helpottavat kiinteistöjen ylläpitoa kiireiseen aikaan, mutta niillä on myös taloudellista merkitystä.
”Ajastetut toiminnot, kuten ovien aukioloajat sekä ilmanvaihtokoneiden ja valaistuksen aikaohjelmat muutetaan vastaamaan pidennettyjä aukioloaikoja ja kasvanutta asiakasmäärää. Jouluna valaistus lisääntyy muutenkin, mutta energiankulutuksen kasvu voidaan minimoida niin ikään ajastuksen avulla. Kun lämpöisten parkkihallien ovet toimivat tunnisteilla, lämmityskustannukset puolestaan pienenevät merkittävästi”, Kareinen summaa.
Joulun tunnelmaa luodaan mitä näyttävimmällä valaistuksella ja valokoristeilla, joten energiankulutusta voi kätevästi säädellä juuri ajastuksella. Myös oikeat kynttilät luovat tunnelmaa, mutta ne ovat suuri turvallisuusriski. Tunnelmaa voi onneksi luoda myös vähän energiaa kuluttavilla led-kynttilöillä.

Tänä jouluna moni saa nauttia pitkästä jouluvapaasta. Jätteenkuljettajille pitkät pyhät aiheuttavat kiirettä, koska tyhjennykset on hoidettava normaalia huomattavasti lyhyemmässä työviikossa. Suurella osalla asiakkaista jäteastian tyhjennyspäivä vaihtuu totutusta.  

Jouluviikon tyhjennykset aloitetaan Pirkanmaan Jätehuollon alueella jo sunnuntaina 22.12. ja tyhjennyksiä tehdään myös jouluaattona aamupäivällä. Tämän jälkeen jätteenkuljettajat rauhoittuvat joulun viettoon ja tyhjennykset aloitetaan uudestaan tapaninpäivänä. Tavoitteena on saada jouluviikon tyhjennykset päätökseen lauantaina 28.12. Ylimääräisiä tyhjennyksiä ei viikolla voida tehdä.

Myös keskiviikolle sattuva uudenvuodenpäivä vaikuttaa jonkin verran tyhjennyksiin. Jäteastian tyhjennys saattaa siirtyä aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.

Kuljettajien joulutoive

Jotta juhlapyhien jätekuljetukset saadaan rullaamaan mahdollisimman sujuvasti, lähettävät jätteenkuljettajat joulutoivomuksen asukkaille:

- Litistä paketit ja rutista roskat, ettei roskis täyty kerrasta. Jotta pihakin pysyy juhlakunnossa, voi pakkausroskat laittaa komeron nurkkaan odottelemaan arkea ja jätteenkuljettajaa. Maltti on valttia! Muistathan myös aurata, hiekoittaa ja luoda lumet myös jäteastioiden kansilta, niin työmme sujuu vaivattomasti.

 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee vuoden alussa 2 000 eurosta 2 400 euroon. Koska vähennys on henkilökohtainen, voi samassa taloudessa asuva pariskunta saada yhteensä 4 800 euron vähennykset. Kotitalousvähennystä saa mm. kodin tai vapaa-ajan asunnon taloteknisiin korjaus- ja huoltotöihin sekä lämmitystapamuutoksiin.

Kotitalousvähennystä on mahdollista hyödyntää asumismukavuutta lisäävissä ja asumiskustannuksia pienentävissä toimenpiteissä, kuten vesijohtokalusteiden vaihtaminen uusiin vettä säästäviin malleihin, kylpyhuoneen ja WC-tilojen uusiminen, ilmanvaihtokanavien puhdistus ja termostaattisten patteriventtiilien uusiminen.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n lakimies Pia Kilpeläinen muistuttaa syyskuun alussa voimaan tulleista korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksistä, jotka edellyttävät energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisten korjaushankkeiden yhteydessä.

Energiatehokkuutta voi parantaa esim. lämmitystapamuutoksilla, joissa lisätään uusiutuvan energian kuten aurinko- ja maalämmön käyttöä sekä ilmanvaihtojärjestelmän uusimisella ja rakennuksen ulkovaipan tiivistämisellä.

 – Jos suunnitelmissa on kodin lämmitystavan muutos tai energiankulutus muuten mietityttää, kannattaa aloittaa suunnittelu ja työt heti, ja muistaa, että työn osuuteen on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Koska vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus on maksettu, voi projektin kuluja jakaa useammalle vuodelle, Kilpeläinen vinkkaa.

Työttömyysvakuutusrahasto on vuoden 2013 aikana määrännyt ja perinyt työnantajilta työttömyysvakuutusmaksun ennakot. Lopullinen työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2013 perustuu vakuutusvuonna maksettuihin palkkoihin. Lopullisen maksun laskentaa varten työnantajan tulee antaa palkkasummailmoitus kirjallisesti Työttömyysvakuutusrahastolle vakuutusvuoden päättymisen jälkeen viimeistään 31.1.2014.

Palkkasummailmoitus tulee antaa myös silloin, jos työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa ei ole määrätty, mutta työnantaja on maksanut työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaisia palkkoja vakuutusvuoden aikana.
Palkkasummailmoitusta ei voi antaa puhelimitse eikä sähköpostitse. Ilmoituksen tekeminen onnistuu helpoimmin Työttömyysvakuutusrahaston sähköisessä asiointipalvelussa. Ilmoituksen voi antaa myös postittamalla Palkkasummailmoitus-lomakkeen Työttömyysvakuutusrahastolle. Asiointipalvelu ja lomakkeet löytyvät Työttömyysvakuutusrahaston Internet-sivuilta osoitteesta www.tvr.fi.

Henkilötyönantajan, joka on ilmoittanut kaikki vuoden 2013 aikana maksamansa palkat Palkka.fi-palvelun kautta, ei tarvitse antaa palkkasummailmoitusta. Mikäli työnantaja on yritys tai yhteisö, kaikki vuoden 2013 aikana maksetut palkat on ilmoitettu Palkka.fi-palvelun kautta ja automaattisen ilmoituksen lähettäminen on sallittu tässä palvelussa, palkkasummailmoitusta ei myöskään tarvitse antaa.

Työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirtyi Työttömyysvakuutusrahastolle tapaturmavakuutuslaitoksilta vakuutusvuodesta 2013 alkaen. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirto Työttömyysvakuutusrahastolle on kokonaisuudessaan sujunut onnistuneesti. Syksyllä 2013 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä henkilökohtaiseen asiakaspalveluumme. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat Työttömyysvakuutusrahaston tunnettuuden ja aktiivisuuden lisääminen. Panostammekin jatkossa entistä enemmän tiedottamiseen
 

REIM Group on ostanut lahtelaisen isännöitsijätoimisto Sepän Talot Oy:n koko osakekannan.
Sepän Talot Oy:n asiakaskanta käsittää 57 asiakaskiinteistöyhteisöä Lahden talousalueella ja
yhtiön palveluksessa on viisi henkilöä.
Sepän Talot Oy:n toiminta jatkuu toistaiseksi entisellä nimellä. Yrityksen toimitusjohtajana ja
hallituksen jäsenenä jatkaa yrityksen perustaja Harri Seppä.
Lahdessa toimii myös alansa markkinajohtajiin kuuluva isännöitsijätoimisto REIM Lahti Oy.
Sepän Talot Oy:n toimitusjohtaja Harri Sepän mukaan tehty kauppa vahvistaa yhtiön
voimavaroja, kehitystoimintaa ja osaamista, joka puolestaan on yhtiön asiakaslähtöisen
toiminnan perustavoitteita. REIM Group Oy:n toimitusjohtaja Saija Toivonen toteaa lisäksi että
paikallisuus korostuu yhtiöiden toiminnassa, samalla kun valtakunnallisen toiminnan vahvuudet
pystytään entistä paremmin hyödyntämään Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.
REIM Group Oy Ltd on isännöinnin, kiinteistövälityksen ja taloushallinnon ammattilaisten
muodostama yksityinen ja riippumaton yhteisö, joka on perustettu vuonna 1988, toimien
kymmenessä eri kaupungissa Suomessa. Liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.
Ryhmän pääkonttori sijaitsee Lappeenrannassa.

Suomalaiset pitävät itseään saunomisen ammattilaisina. Saunomistaidoissa näyttää kuitenkin olevan puutteita, sillä kiukaista alkunsa saaneet tulipalot ja vaaratilanteet ovat nelinkertaistuneet viimeisten kahden vuoden aikana.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tekemän selvityksen mukaan yli puolet kiuaspaloista saa alkunsa ihmisen toiminnan seurauksena. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi pyyhkeiden ja laudeliinan kuivattaminen kaiteella lähellä kiuasta tai pyykin kuivattaminen saunassa muovisissa henkareissa ja kuivausnaruilla.

- Nousevana trendinä on nähtävissä kiukaan kytkeminen päälle jostain muualta, kuin itse kiukaasta. Kiukaan voi esimerkiksi laittaa päälle kännykän kautta. Tällöin on helppo unohtaa tarkistaa, onko kiukaan läheisyydessä palavia materiaaleja, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela.

Toiseksi yleisin syttymissyy on tekninen vika. Syynä on useimmiten kiukaan käyttökytkin tai vastuksen vikaantuminen. Tutkimuksen tarkastelujaksolla näiden palojen osuus oli noin 37 %.

- Kiukaan kytkin on kuluva osa, joka voi jäädä jumiin huomaamatta. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että kiuas voi jäädä päälle pitkäksikin aikaa saunomisen jälkeen, jatkaa Koskela.

Joulusaunat lämpiävät monessa suomalaisessa kodissa ensi viikolla. Ennen joulusaunaa on syytä varmistaa kiukaan kunto sekä se, ettei saunassa ole ylimääräisiä sinne kuulumattomia esineitä.

Kotivakuutuksen suojeluohjeissa kielletään yksiselitteisesti pyykkien kuivattaminen saunassa. Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää korvausta suojeluohjeiden laiminlyönnistä.

Suomen Kiinteistölehden Verkkolehteä päivitetään seuraavan kerran 2.1.2014.

Jäteastioiden tyhjennysmaksut ja aluejätepisteiden käyttäjien vuosimaksut eivät nouse vuonna 2014. Myös kaatopaikalle menevän sekajätteen vastaanottohinta jäteasemilla ja jätteenkäsittelykeskuksissa pysyy entisellään. Vuoden 2014 jätetaksan päätti alueellinen jätehuoltojaosto. Jaosto valmistelee ja päättää jätetaksan Pirkanmaan Jätehuollon toimittaman taksa-aineiston pohjalta.

- Jäteveroon ja arvonlisäveroon ei tullut tänä vuonna korotuksia. Muut kustannukset eivät nousseet niin paljon, että se olisi edellyttänyt taksan korotuksia, sanoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio.
               
Pirkanmaan Jätehuollolla ei ole omia jäteautoja, vaan jätteiden kuljetuksen hoitavat yksityiset, tarjouskilpailun perusteella valitut yritykset. Pirkanmaan Jätehuolto vastaa kuljetusten reitityksestä, asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. Jätteitä kuljettaa 13 urakoitsijaa lähes sadalla erikokoisella urakka-alueella. Paikalliset yritykset hoitavat noin 80 % kuljetuksista.

Keskitetyllä kilpailutuksella jätekuljetuksiin saadaan tehokas logistiikka: polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät merkittävästi ja kustannukset pysyvät kurissa. Pirkanmaalaisen jätehuollon kustannustehokkuuden osoittavat Kiinteistöliiton valtakunnallinen indeksitalovertailu sekä Jätelaitosyhdistyksen kokoama julkaisu Tietoja kuntien jätehuollosta 2013.

Alueellinen jätehuoltojaosto on Pirkanmaan Jätehuollon toimialueen 17 kunnan yhteinen toimielin, joka hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät, mm. jätehuoltomääräyksistä ja jätetaksasta päättämisen, jätelaskujen maksuunpanon sekä jätemaksujen kohtuullistamishakemusten käsittelyn. Uudistettu jätelaki 2011 edellytti yhteisen viranomaisen perustamista.

~~Museoviraston hallinnassa oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas valtion kiinteistövarallisuus siirretään 1.1.2014 lukien Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallituksen luontopalveluille. Senaatti-kiinteistöille siirretään 47 ja Metsähallitukselle 37 kulttuuri- ja nähtävyyskohdetta. Museovirasto on siirron jälkeen Senaatti-kiinteistöjen vuokralainen 19 kohteessa. Museovirasto toimii kiinteistöjen hallinnan siirron jälkeenkin kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta, restauroinnista ja konservoinnista sekä muinaisjäännösten hoidosta ja valvonnasta vastaavana asiantuntijaviranomaisena.
 
Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 talousarvion yhteydessä valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyn Museoviraston kiinteistövarallisuuden osalta sekä määrärahat kohteiden vuokraamiseen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ja yleisistunto käsittelivät asiaa joulukuun lopussa ja päättivät kiinteistöjen hallinnansiirrosta ja sitoutumisesta vuokrasopimuksiin.
 
Siirto perustuu valtion kiinteistöstrategiaan
 
Museoviraston kiinteistövarallisuuden siirto perustuu valtion kiinteistöstrategiaan (Valtioneuvoston periaatepäätös VM/2404/00.00.02/2010) sekä valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittäneen työryhmän ja Museoviraston kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistövarallisuuden omistamista ja hallinnoimisen järjestämistä selvittäneen työryhmän esityksiin. Museovirasto on valmistellut kiinteistöjen hallinnan siirtoa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa.
 
Siirrettävä kiinteistövarallisuus on luokiteltu valtion omistuksen kannalta strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Strateginen kiinteistövarallisuus on sellaista, jonka omistus on välttämätöntä pitää valtiolla ja valtion liikelaitosten omistajahallinnassa. Ei-strateginen kiinteistövarallisuus voidaan luovuttaa muiden toimijoiden omistukseen luovuttamista koskevaa lainsäädäntöä noudattaen.
 
Siirretyt strategiset kohteet vuokrataan Museovirastolle
 
Senaatti-kiinteistöille siirretään yhteensä 47 kohdetta, joista 18 on luokiteltu valtion strategiseksi kulttuuri- ja nähtävyyskohteeksi. Strategiset kohteet ovat Ainola Sibeliuksen koti (Järvenpää), Alikartano (Mäntsälä), Cygnaeuksen galleria (Helsinki), Hvitträsk (Kirkkonummi), Hämeen linna (Hämeenlinna), Hämeen linnan vankilamuseo (Hämeenlinna), Kuusiston kartano (Kaarina), Lamminahon talo (Vaala), Louhisaaren kartanolinna (Masku) Lyytikkälän talo (Mikkeli), Myllymäen torppa (Lohja), Olavinlinna (Savonlinna), Paikkarin torppa (Lohja), Pyhän Henrikin saarnahuone (Kokemäki), Turun linna ja Turun linnan makasiinit (Turku), Urajärven kartanomuseo (Asikkala), Urho Kekkosen museo Tamminiemi (Helsinki) ja Yli-Lauroselan talo (Ilmajoki). Lisäksi siirretään Museoviraston keskusvarasto, joka on valtion käyttökiinteistö.
 
Museovirasto vuokraa nämä kohteet Senaatti-kiinteistöiltä. Vuokrakustannukset em. kohteista tulevat olemaan vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa ja ne on valtion talousarviossa osoitettu Museovirastolle erillisellä tilakustannusmomentilla ja keskusvaraston osalta toimintamenoihin. Museovirasto vastaa edelleen kohteiden avoinna pidosta ja esittelystä yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa. Suomen kansallismuseon alaisuudessa toimiva Seurasaaren ulkomuseo jää Museoviraston hallintaan.
 
Soveltuvaa käyttöä toivotaan löytyvän myös ei-strategisiin kohteisiin
 
Ei-strategisia siirrettäviä kiinteistövarallisuuskohteita on 28. Näistä Anjalan kartanon (Kouvola), Kotkaniemen (Luumäki), Hylkysaaren Merimuseon (Helsinki), Pukkilan kartanon (Kaarina), Rapolan kartanon (Valkeakoski) ja Sissolan (Ilomantsi) Museovirasto vuokraa takaisin väliaikaisesti Senaatti-kiinteistöiltä siihen asti kunnes viraston toiminnot ja irtain omaisuus on siirretty pois kohteista tai niille on löydetty sopiva toimintaa jatkava omistaja.
 
Muut ei-strategiset Senaatti-kiinteistöille siirrettävät kohteet ovat Koitsanlahden hovi (Parikkala), Strömforsin ruukin yläpaja (Loviisa), Suvannon koulu (Pelkosenniemi), Untamalan arkeologiakeskus (Laitila), Vartiokylän linnavuori (Helsinki) sekä 17 tuulimyllyä, vesimyllyä ja myllysaunaa, joista useimmat sijaitsevat Kainuussa.
 
Myös kaikki ei-strategiset siirrettävät kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita ja suojelumääräykset vaikuttavat käyttövaihtoehtoihin. Museovirasto painottaa, että kohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kohteeseen soveltuva käyttö jatkuu tai alkaa mahdollisimman pian. Sellaisen omistajan ja käyttäjän löytäminen, joka voi pitää kohdetta yleisölle avoimena, on tavoiteltavaa. Senaatti-kiinteistöt etsii yhdessä Museoviraston kanssa uusia omistajia kohteille.
 
Metsähallitukselle siirtyy muinaisjäännöksiä ja raunioita
 
Metsähallituksen luontopalveluille siirrettävät strategiset kiinteistöt ovat pääosin muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten esihistoriallisia kalmistoja, asuinpaikkoja, linnavuoria ja linnanraunioita. Luontopalvelut vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä ja sen hallinnassa on runsaat 7 miljoonaa hehtaaria valtion suojelualueita ja yleisvesiä. Museovirastolta siirrettävää kiinteistövarallisuutta on yhteensä 37 kohdetta, joista monet sisältävät myös merkittäviä maisema- ja luonnonarvoja.
 
Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan siirretään 27 valtiolle strategista kulttuuri- ja nähtävyyskohdetta: Iso Linnanmäki (Porvoo), Juusjärven kalliomaalaus (Kirkkonummi), Kajaanin linna (Kajaani), Kalmosärkän asuinpaikka (Suomussalmi), Kappelniitty (Pöytyä), Pattijoen kastelli (Raahe), Koroistenniemi (Turku), Kurjenpolven hautapaikka (Kittilä), Kuusiston linna (Kaarina), Kärnäkosken linnoitus (Savitaipale), Käräjämäki (Eura), Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (Kotka), Leväluhdan hautapaikka (Isokyrö), Liekosaaren hautapaikka (Sastamala), Liinmaan linna (Eurajoki), Pisamalahden linnavuori (Sulkava), Päivääniemen hautapaikka (Lempäälä), Raaseporin linna (Raasepori), Rapola (Valkeakoski), Ristinpellon hautapaikka, (Lieto), Seilin museokirkko ja hautausmaa (Parainen), Svartholma (Loviisa), Myllymäen hautapaikka (Laitila), Vainionmäki (Laitila), Välimaa (Utsjoki) sekä Astuvansalmen kalliomaalausten suoja-alue ja Salon Rikalanmäen hoitoon liittyvä kiinteistö.
 
Ei-strategisia siirrettäviä kiinteistövarallisuuskohteita on kymmenen: Bällbyn hautapaikka (Raasepori), Haimionmäen hautapaikka (Lieto), Kalmumäen hautapaikka (Uusikaupunki), Ketomäen hautapaikka (Salo), Rautiosaari Hongikko asuinpaikka (Rovaniemi), Sammalselän poroerotusaita ja kämpät (Kittilä), Saarivaaran poroaita ja Kairalan kämppä (Savukoski), Alatammen kämppäkartano (Savukoski), Reutuvaaran kämppäkartano (Savukoski) sekä Vornan taistelun muistomerkki (Lieksa). Kaikki muinaisjäännöskohteet ovat muinaismuistolailla suojeltuja.
 
Metsähallitus vastaa kohteiden kiinteistönhoidosta, ylläpidosta ja peruskorjaamisesta. Museovirasto jatkaa lakisääteisiä asiantuntija- ja valvontaviranomaisen tehtäviään myös siirrettävien kohteiden osalta.
 
Museovirasto ja liikelaitokset huolehtivat yhdessä valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kiinteistövarallisuudesta
 
Kiinteistöjen hallinnan siirto ei aiheuta irtisanomisia Museovirastossa. Museoviraston kulttuuriympäristön hoidon tehtävissä toimivien tehtävät muuttuvat. Museoviraston tehtävät painottuvat asiantuntijaviranomaisena toimimiseen kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelun, restauroinnin ja konservoinnin osalta sekä muinaisjäännösten hoitoon ja valvontaan. Valtion strategisen kiinteistövarallisuuden hoidossa Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus käyttävät Museovirastoa yhteistyösopimusten mukaisesti apuna rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin liittyvissä erityisosaamista vaativissa tehtävissä ja kysymyksissä.
 
Museoviraston rakennetun strategisen kiinteistövarallisuuden siirtyminen Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja vuokrajärjestelmään piiriin merkitsee nykyistä parempia mahdollisuuksia rakennusten pitkäjänteiseen kunnossapitoon. Tämä perustuu Museoviraston restaurointiosaamiseen ja Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisosaamiseen sekä tasaiseen vuokrakassavirtaan, joka luo toiminnalle taloudellisen perustan.
 
Valtiolla on käytössään lähes 10 Mm2 tilaa. Valtio omistaa yli 10 000 rakennusta ja suurin osa valtion toiminnasta on näissä rakennuksissa. Vuonna 1995 osa rakennuskantaa siirtyi vuokrajärjestelmän piiriin. Valtion kiinteistöstrategian mukaan kiinteistön hallintatehtäviä keskitetään Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Vaiheittain vuokrajärjestelmän piiriin on siirretty mm. vankilat vuonna 2001, puolustusvoimien kiinteistöt vuonna 2003, rajavartiolaitoksen kiinteistöt vuonna 2006 ja nyt Museoviraston hallinnoimat kiinteistöt. Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt edeltäjineen ovat tehneet tiivistä yhteistyötä valtion rakennetun kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi jo vuosikymmeniä. Senaatti-kiinteistöillä on hallinnassaan jo ennen Museoviraston kohteita yli 450 suojeltua rakennusta.
 

Kiinteistöalan työnantajajärjestö Kiinteistöpalvelut ry on jatkossa Kiinteistötyönantajat ry. Syy nimivaihdokseen on yksinkertainen. "Uusi nimi kuvaa paremmin liiton tehtävää kiinteistöalan työmarkkinapoliittisena edunvalvojana", kertoo toimitusjohtaja Pia Gramén.

Päätös nimen vaihtamisesta tehtiin lokakuun alussa Jyväskylässä pidetyssä liitokokouksessa.

- Suomalaisten varallisuus on kiinni kiinteistöissä, ja jäsenyrityksemme ovat osaltaan mukana säilyttämässä niiden arvoa. Haluamme nimimuutoksella profiloitua entistä näkyvämmin koko kiinteistöalan työnantajien edunvalvojana, Gramén lisää.

Uusi nimi kuvastaa paremmin myös liiton jäsenten toimintakenttää.

- Kiinteistöpalveluyritysten ohella liittoomme kuuluu jo nykyisin muun muassa kiinteistönomistajia, manageeraajia, isännöintiyrityksiä sekä kiinteistöyhdistyksiä. Esimerkiksi Kiinteistöliiton alueelliset kiinteistöyhdistykset ovat jäseniämme, Gramén jatkaa.

Kiinteistötyönantajat ry:n ruotsinkielinen nimi on Fastighetsarbetsgivarna rf.

Faktoja liitosta ja kiinteistöpalvelualasta:

• Kiinteistöpalvelut ry perustettiin vuonna 2002. Perustajajärjestöjä olivat Kiinteistöpalvelualat KIPA ry, Kiinteistötyönantajat ry KITA, Suomen Kiinteistöpalveluyritykset ry (entinen Suomen Kiinteistönhoitoyhditykset ry KIHO) ja Suomen Siivousliikkeiden liitto SSLL ry.
• Kiinteistötyönantajat ry on kiinteistöalan ainoa työnantajajärjestö. Liitto neuvottelee kiinteistöalan yleissitovat työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on yli 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
• Kiinteistötyönantajat ry on lisäksi kiinteistöpalvelualan toimialajärjestö, joka toimii kiinteistöpalveluita tuottavien yritysten elinkeinopoliittisena edunvalvojana. Keskeisiä edunvalvonnallisia kysymyksiä ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen, harmaan talouden torjunta ja julkisten palveluiden avautuminen.
• Liiton noin 400 jäsenyritystä ja -yhteisöä tarjoavat kiinteistöpalvelujen ohella kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistöjen hallinnointiin ja isännöintiin liittyviä palveluja.
• Kiinteistöalan yritystoiminta työllistää noin 90 000 henkilöä, näistä noin 75 000 toimii kiinteistöpalvelualalla ja 15 000 muussa kiinteistöliiketoiminnassa.
• Kiinteistötyönantajat ry on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsenliitto ja alan eurooppalaisen kattojärjestön European Federation of Cleaning Industry EFCI:n jäsen.

Lisätietoa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa pysyivät ennallaan lokakuusta marraskuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,4 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,9 prosenttia edellisvudesta, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 0,3 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

Vuoden 2013 marraskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 200 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 590 euroa ja muualla Suomessa 1 654 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus