Puupalkinto 2013 yleisöäänestys on vielä viikon auki.

Tutustu loppusuoran ehdokkaisiin ja äänestä omaa suosikkiasi osoitteessa: www.puuwoodholzbois.com/puupalkinto

Puupalkinto voittaja ja yleisöäänestyksen tulos julkistetaan Puupäivässä 28.11.2013 Wanhassa Satamassa www.puupaiva.com

Hämeenlinnan Aulangolla tänään alkaneiden syksyn Sähköurakoitsijapäivien avauspuheen pitänyt Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Lounatvuori esittää muutoksia vasta säädettyyn energiatodistuslakiin ja sen taustalla oleviin energiakertoimiin.

Niin energiakertoimia koskevien määräysten kuin energiatodistuslainkin valmisteluvaiheessa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto asiantuntijoineen antoi lausuntoja ja ilmaisi selvästi useissa eri yhteyksissä näkemyksensä mm. siitä, mikä on eri energiamuotojen päästöpohjainen kuormittavuus ja mille tasolle kertoimet tulisi niihin pohjautuen asettaa sekä millainen energiatodistuslain tulisi olla, jotta se olisi kaikille tahoille oikeudenmukainen.

• Sähköistysalan asiantuntijoiden lausuntoja ei huomioitu ja tulokset tiedämme, toteaa Lounatvuori.

Lounatvuoren mukaan nykyisten energiakertoimien määritykset perustuivat alusta alkaen vanhentuneeseen tilastotietoon.

• Painopisteen tulee olla hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Äskettäin julkaistut päästöjen vähennyksiä koskevat tutkimukset osoittavat, että Suomi on tässä asiassa jäljessä EU-tasolla sovittuun ja vuodelle 2020 asetettuun päästövähennystavoitteeseen nähden. Sähkö on Suomessa suurimmalta osin peräisin hiilidioksidipäästöttömistä energialähteistä ja ansaitsee siten selkeästi nyt määrättyä tasoa – kerroin on n 1,7 – matalamman kertoimen. Tämä taas tukee tavoitetta hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, sanoo Lounatvuori.

Yksi Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n vaatimuksista koskien energiatodistuslakia on, että energiatodistus tulee vanhemmissa rakennuksissa voida tehdä toteutuneen kulutuksen perusteella, jos kulutustieto on luotettavasti saatavilla.

• Tämä ohjaa meitä kaikkia kiinnittämään huomiota energian kulutukseemme ja vähentämään sitä.

Todistuksesta tulee aina selvitä todellinen eli mitattu kulutus ilman mitään kertoimia. Tällä tavalla kulutus on helposti muutettavissa selkeiksi kustannuksiksi eli maksettaviksi euroiksi ja niitähän me haluamme itse kukin hilata alaspäin.

Vaikka niin eurooppalaiset kuin suomalaisetkin sähköalaa koskevat standardit sisältävät ohjeet ja selvitykset siitä, miten automaatiolla voidaan pienentää sähköenergian kulutusta, tätä ei otettu STUL:n suosittelusta huolimatta energiatodistuslakiin mukaan. STUL toivoo, että nyt kun energiatodistuslaki menee uudelleen käsittelyyn, virhe korjataan ja lakiin sisällytetään myös kiinteistöön ja huoneisiin asennetun automaation vaikutus.

Parvekelasitukset tulivat markkinoille kolmekymmentä vuotta sitten. Vuosikymmenten varrella yksin Lumon on asentanut yli 400 000 parvekelasitusta. Valtaosa parvekelaseista on vielä käytössä. Talojen rakenteet liikkuvat ja parvekelasien osat kuluvat. Huollolle on ollut tarvetta pitemmän aikaa.

“Jo pitkään olemme saaneet asiakaskunnastamme viestiä huoltopalveluiden tarpeellisuudesta. Etenkin taloyhtiöt ovat kyselleet koko talon lasitusten säännöllisestä huollosta. Kun parvekelasit ovat taloyhtiön vastuulla, haluavat yhtiöt pitää omaisuudestaan hyvää huolta” kertoo markkinointipäällikkö Jyrki Hutri Lumonilta. ”Huolto jatkaa parvekelasien käyttöikää huomattavasti ja tuo mukavuutta myös asukkaille”, hän kertaa säännöllisen huollon etuja.

Lumon suosittelee ensihuoltoa 7 vuoden kuluttua asennuksesta. Sen jälkeen suositeltu huoltoväli on 5 vuotta. Säännöllisesti huollettu parvekelasitus kestää vuosikymmeniä. Lumon myöntää niin varaosille kuin huoltotyöllekin takuun.

Lumon huoltaa kaikki parvekelasiversionsa. Yritys on toiminut parvekelasien syntyhetkistä asti ja on ollut alan tuotekehityksen uranuurtajana. Pitkäjänteisenä toimijana tuoteosaaminen on säilynyt talossa ja sitä on nyt hyödynnetty huoltokonseptin kehittelyssä. ”Eri mallit kaipaavat erilaisia huoltotoimenpiteitä. Olemme kehittäneet jokaiselle mallille toimivan huoltoratkaisun. Osat kuluvat eri lailla ja jokaisen mallin huoltotarve riippuu käyttömäärästä tai käyttämättömyydestä”, sanoo myyntijohtaja Mikko Hilliaho. ”Onhan kyseessä myös Lumonin laatumielikuvan säilyttäminen. Käyttäjäkokemukset luovat brändin”, kertoo Hilliaho huoltopalvelun merkitystä yritykselle. Lumon parvekelasit tunnistaa lasin alareunassa olevasta pienestä Lumon logosta.

Lumonin huoltopalvelulle on luotu oma organisaatio. Koulutetut huoltomiehet tuntevat kaikki tuotteet ja niiden käyttöolosuhteet. Suurin osa parvekelasien asennustiedoista on Lumonin tietojärjestelmässä. ”Näemme osoitteen perusteella parvekelasityypin ja asennusajankohdan. Näin voimme tarjota heti oikean huoltovaihtoehdon asiakkaalle”, kertoo huoltopalveluiden organisoinnista vastaava Risto Nivala. ”Olemme pyrkineet konseptoimaan huoltopalvelun ja tekemään sen tilaamisen asiakkaillemme helpoksi olipa sitten kyseessä yksittäinen asukas tai taloyhtiö”, hän jatkaa.

Perushuollon lisäksi voidaan lasitusten ulkonäköä ja käytettävyyttä uudistaa. "Lisäarvona asiakkaillemme tarjoamme uudistavaa huoltoa, jossa Lumon 2 -malliin uusitaan kaikki pyörästöt, liuku- ja muoviosat, narulukot ja reunatiivisteet. Lumon 3 -mallin vanha pyöreä kahva vaihdetaan nykyaikaiseen helppokäyttöiseen vaakakahvaan, kuluneet osat ja reunatiivisteet uusitaan", korostaa Risto Nivala.

Taloyhtiö teettämä parvekelasien huolto tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin yksittäin tehden. Huolto suunnitellaan taloyhtiökohtaisesti sen erityispiirteet huomioonottaen. Toimiva parvekelasitus on koko taloyhtiön etu. Pidentäähän lasitus parvekkeen remonttivälejä, suojaa melulta ja säästää energiaa.

Myös turvallisuusnäkökohta on tärkeä taloyhtiölle. Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa rakenteiden kiinnityspinnat ovat saattaneet rapautua. Säännöllisesti tarkastetut ja huolletut parvekelasit ovat turvalliset ja mukavat käyttää.

Kuvatekstit (pikkukuvat):

Lumon parvekelasit tunnistaa lasin alareunassa olevasta pienestä Lumon logosta

Lumon 3 -mallin uudistavassa huollossa vaihdetaan vanha pyöreä kahva helppokäyttöiseen vaakakahvaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on havainnut puutteita moottorikäyttöisten sähkötyökalujen kestävyydessä, suojien kiinnityksessä sekä merkinnöissä ja käyttöohjeissa. Tukes testautti kulmahiomakoneita, iskuporakoneita ja poravasaroita viime kesänä. Testatuista 14 koneesta yhdeksässä oli niin vakavia turvallisuuspuutteita, että koneet oli poistettava markkinoilta.

Tukes testautti yhdeksän kulmahiomakonetta, kolme iskuporakonetta ja kaksi poravasaraa. Yksikään testatuista koneista ei täyttänyt kaikkia turvallisuusvaatimuksia. Vakavampia turvallisuuspuutteita löytyi kuudesta kulmahiomakoneesta sekä kahdesta iskuporakoneesta ja poravasarasta.  

 – Useimmat koneet vioittuivat pudotuskokeessa. Joissakin tapauksissa pudotuskokeessa laitteen takaosa murtui ja jännitteelliset osat tulivat näkyville. Jännitteisiin osiin koskemalla laitteen käyttäjä voi saada vaarallisen sähköiskun, tuoteturvallisuusinsinööri Jaakko Laitinen Tukesista kertoo.

 Markkinoilta poistetut koneet löytyvät Tukesin Vaaralliset tuotteet -rekisteristä (http://marek.tukes.fi/). Tiedot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä kulutustavarat ja palvelut -osiossa.

 Tukes korostaa, että toiminnanharjoittajat ovat vastuussa tuotteidensa turvallisuudesta. Turvallisuuden lisäksi toiminnanharjoittajien on varmistettava, että koneissa on mm. CE-merkintä ja käyttöohjeiden liitteenä vaatimustenmukaisuusvakuutus. Käyttöohjeiden on oltava suomen- ja ruotsinkielellä.

 Viranomaiset eivät tarkasta ennakkoon koneiden turvallisuutta. Koneet on suunniteltava ja rakennettava koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen (400/2008, ns. koneasetus) mukaisesti. Asetuksessa on annettu yleisiä turvallisuusvaatimuksia koneiden rakenteelle ja merkinnöille. Lisäksi on olemassa koneita koskevia turvallisuusstandardeja, joissa on annettu tarkempia teknisiä määrityksiä turvallisuustason täyttämiseksi.

OECD tekee vertailuselvityksen Saksan, Suomen, Tsekin ja Hollannin yksityisistä vuokra-asuntomarkkinoista. Maatutkijat vierailivat Suomen Vuokranantajilla/Suomen Kiinteistöliitossa torstaina 21.11. Vuokra-asuntomarkkinoiden ohella OECD:n ekonomistit valmistelevat Suomea koskevaa maaraporttia, joka julkaistaan kevättalvella 2014.

Vierailullaan maatutkijat tapasivat Suomen Vuokranantajien vt. toiminnanjohtaja Elina Aallon sekä Kiinteistöliitosta toimitusjohtaja Harri Hiltusen ja pääekonomisti Jukka Keron.

Valtakunnallista paloturvallisuusviikkoa vietetään 23.11. - 1.12.

Paloturvallisuusviikko koostuu Päivä Paloasemalla -tapahtumista, Omasta Paloharjoituksesta sekä Pohjoismaisesta palovaroitinpäivästä. Paloturvallisuusviikon tavoitteena on parantaa koko Suomen paloturvallisuutta.

Tutustu sisältöön tarkemmin ja osallistu mukaan osoitteessa http://www.paloturvallisuusviikko.fi.

Kiinteistö- ja rakentamisalan väen yhdistävässä vuosiseminaarissa koettiin tänä vuonna suoranaista tulevaisuuden hurmosta. KIRA-foorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Stenius haastoi alaa tekemään itsestään yhtä mediaseksikkään kuin startup-konferenssi Slush.

 - Me tiedämme, missä kunnossa kansallisvarallisuutemme on ja mitä sille pitää tehdä. Ilman meitä ei synny fiksuja kaupunkeja, mutta meidän on itse pistettävä pallo pyörimään, jotta jotakin uutta tapahtuu, Stenius kannusti ja jatkoi alaa lähivuosina kohtaavien muutosten listan olevan hengästyttävän pitkän.

Tilaisuuden juontaja Juha Salmi totesi, että fiksuus lähtee ihmisistä, jotka tiloja tekevät ja käyttävät. Hän paljasti, että tällä kertaa KIRA-foorumin esiintyjiksi kutsuttiin alan ulkopuolisia ajattelijoita, jotta painopiste siirtyisi kiinteistö- ja rakentamisalallakin seinistä sisältöihin.

"Lähiöiden kehittäminen vaatii sektorirajojen häivyttämistä ja viranomaisten rajatonta yhteistyötä. Asuinalueiden eriytyminen voidaan pysäyttää vain yhteistyöllä, ei pelkästään asuntopolitiikan, kaupunkisuunnittelun tai korjausrakentamisen keinoin. Tarvitaan hyvää peruskoulutusta, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita, maahanmuuttajien kielikoulutusta, alueellisia työllistämispalveluja, kulttuurin viemistä lähiöihin ja paljon muuta", totesi asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen Säätytalolla tiistaina 26.11.
Asuntoministerin Pyöreä pöytä kokosi joukon asiantuntijoita keskustelemaan lähiöiden tilasta ja tulevaisuudesta. Keskeiseksi kysymykseksi nousivat eriarvoistumisen pysäyttäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta.
"Tarvitsemme ennaltaehkäisevää toimintaa tulipalojen sammuttamisen sijaan. Lähiöiden ongelmat eivät usein synny niissä itsessään vaan ovat seurausta yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista, jotka kiteytyvät lähiöissä. Niihin on myös vastattava laajalla rintamalla ja yhteiskunnallisesti, ei lähiöitä osoittelemalla", Viitanen jatkoi.
"Jokainen tarvitsee kodin lisäksi yhteisön johon kiinnittyä. Parhaimmillaan nämä kaksi voivat yhdistyä omassa asuinyhteisössä. Liian monen ongelman taustalla ovat yksinäisyys ja osattomuus. Näihin asioihin voidaan puuttua luomalla matalan kynnyksen palveluita, joissa ennaltaehkäisyyn päästään ajoissa", painotti peruspalveluministeri Susanna Huovinen.
Koulutuksellinen tasa-arvo on todettu yhdeksi tehokkaimmaksi keinoksi vähentää eriytymistä, korosti opetusministeri Krista Kiurun valtiosihteeri Pilvi Torsti.
"Useat tutkimukset kertovat eriarvoistumisen lisääntymisestä, mikä näkyy kasvavina eroina oppimistuloksissa. Yksi eriytymiseen johtava tekijä ovat kouluvalinnat etenkin kaupunkiseuduilla. Niinpä opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan päättämässä toista kertaa 23 miljoonan euron erityisavustuksesta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Avustuspäätöksissä huomioidaan erityisesti koulut, joiden lähialueilla väestön koulutustaso on heikko, työttömyysaste korkea sekä maahanmuuttajien väestöosuus korkea. Yhteensä nämä kolme mittaria selittävät valtaosan koulujen välisistä oppimistuloseroista", valtiosihteeri Pilvi Torsti sanoi.
"Tämän päivän tilaisuus on ollut lähtölaukaus hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämiseksi. Aion jatkaa keskusteluja muiden ministeriöiden kanssa, jotta lähiöiden asukkaiden työllisyyttä voidaan parantaa ja tehdä lähiöistä viihtyisämpiä ja turvallisempia. Vastuutan Asuinalueiden kehittämisohjelman johtoryhmän myös pohtimaan konkreettisia ehdotuksia poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi niin valtionhallinnossa kuin kunnissa. Vain näin palvelut saadaan nivellettyä aidosti yhteen asukkaiden parhaaksi", ministeri Viitanen summasi.
 

 Ilmarinen aikoo lähivuosina lisätä kiinteistösijoitusten määrää sijoitussalkussaan. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan tämä tapahtuu pääosin ulkomailla tehtävillä suorilla kiinteistösijoituksilla.

− Tällä hetkellä kiinteistösalkkumme on erittäin Suomi-painotteinen. Kuten muussakin sijoitustoiminnassa, myös kiinteistösalkkua on tärkeää hajauttaa myös maantieteellisesti, ja siksi olemme päättäneet lähteä hakemaan vakaasti tuottavia kohteita ulkomaisilta kiinteistömarkkinoilta, Ritakallio kertoo.

Kohteita aletaan hakea muista Pohjoismaista sekä vakailta ja likvideiltä eurooppalaisilta kiinteistömarkkinoilta kuten Isosta-Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta sekä Yhdysvalloista.

− Pyrimme tulevaisuudessa hyötymään siitä, että kiinteistömarkkinoiden syklit eri alueilla kulkevat eri tahdissa, Ritakallio taustoittaa.

Syyskuun lopussa Ilmarisen kiinteistösijoitusten arvo oli noin neljä miljardia euroa, joista kotimaisten sijoitusten osuus oli lähes 90 prosenttia. Ilmarisen nykyiset ulkomaiset kiinteistösijoitukset koostuvat pääasiassa rahastosijoituksista.

Ensisijaisesti toimitiloja
Ilmarinen hakee ulkomaisilta kiinteistömarkkinoilta sijoituskohteiksi erityisesti sellaisia toimitiloja, jotka soveltuvat pitkäjänteiseen sijoittamiseen ja joista eläkevaroille saadaan vakaa ja hyvä tuotto.
− Kohteiden tulee sijaita hyvillä paikoilla sekä olla teknisesti moderneja ja energiatehokkaita, luonnehtii kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.
Aimonen korostaa, että suorissa kiinteistösijoituksissa markkinoiden paikallistuntemus on sijoittajalle tärkeää, jotta kohdevalinnoissa voidaan onnistua.
− Tästä syystä tulemmekin hakemaan paikallisia kumppaneita, joiden kanssa voisimme tehdä yhteissijoituksia. Parhaisiin tuloksiin uskomme pääsevämme vahvan, kyseisessä kohdemaassa toimivan kiinteistösijoittajan kanssa.

Taloyhtiöiden ryhmäkorjaushankkeiden edullisuus ja laatu kiinnostavat Consti Talotekniikan kyselyyn vastanneita. Kaksi kolmesta pitää ryhmähanketta perinteistä edullisempana tapana toteuttaa putkiremontti. Kyselyn toteutti Innolink Research. Ratkaisuja korjausvelan pienentämiseksi pohdittiin eilen Helsingissä pidetyssä asiantuntijatilaisuudessa.

Ihmiset suhtautuvat positiivisesti taloyhtiöiden ryhmähankkeisiin, joissa useampi taloyhtiö kilpailuttaa ja toteuttaa esimeriksi putkiremontin samanaikaisesti. Peräti 71 prosenttia vastanneista uskoo ryhmähankkeen pienentävän putkiremontin kustannuksia.

Ryhmäkorjaamisen uskotaan myös tehostavan remontin aikataulua. Vastaajista 43 prosenttia arvelee aikataulun nopeutuvan. Remontin toteuttajan valinnassa laatu on vastaajille tärkeämpi kuin hinta. Vastaajista kaksi kolmesta valitsi palvelun laadun kahden tärkeimmän perusteen joukkoon, toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi nousi hinta (49 % vastaajista).

– Ihmisillä on positiivinen kuva ryhmäkorjaushankkeista, ja yhä useampi taloyhtiö on kiinnostunut niistä. Ryhmähankkeiden suuret asuntomäärät ja kustannustehokkuus ovat taloyhtiöiden mieleen ja antavat hyvän lähtökohdan purkaa 1960–70-luvun rakennusten valtavaa remontointitarvetta, kertoo Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen.

Suomi korjausrakentamisessa muita Pohjoismaita jäljessä

Ryhmäkorjaushankkeet ovat yksi ratkaisu nopeuttaa korjausvelan vähentämistä Suomessa. Ala kaipaa uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuja. Suomessa korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on noin 50 %, kun vastaava prosentti Tanskassa on noin 70 ja Ruotsissa noin 60.

– Korjausrakentamisen osuus on Suomessakin kasvussa, ja kaikkien korjausrakentamiseen osallistuvien osapuolten ammattitaito kasvaa jatkuvasti. Olemme siirtyneet tee-se-itse -korjauksista ammattimaisten tekijöiden tekemiin korjauksiin. Vaikuttaa myös siltä, että rakennusala ja taloyhtiöiden asukkaat ovat alkaneet reagoida siihen korjausrakentamisen tarpeeseen, joka on asuntokannan ikäjakauman perusteella ollut nähtävissä jo pitkään, pohtii VTT:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala.

Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen totesi, että toisaalta "Korjausvelka" on hiukan vaikeasti määrietltävä käsite.Taloyhtiön osakkaat päättävät haluamansa tason kiinteistölle. Jos he päättävät valita vaatimattomamman tason ja hitaamman korjausstrategian, kuka silloin on velkaa ja kenelle?

Helsingissä eilen koolla ollut asiantuntijaryhmä etsi käytännön ratkaisuja asuinkiinteistöjen laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen korjaamiseen. Asukkaan ja asunnonomistajan näkökulmasta esiin nousi mm. seuraavaa:

– Panostaminen suunnitteluvaiheeseen – ”Älä ole pihi väärässä paikassa."
– Työn tekijöiden laadun varmistaminen – ”Laatu lähtee tekijöistä.”
– Elinkaariajattelu – ”Jokaisen taloyhtiön tulisi ottaa käyttöön huoltokirja. Kiinteistöt vaativat huoltoa siinä missä autotkin.”
– Rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen – ”Osakkaiden taloudelliset lähtökohdat remontin tekemiseen saattavat olla hyvin erilaiset. Rahoitus kannattaa miettiä pitkäjänteisesti.”
– Vastakkainasettelun välttäminen – ”Hyvä yhteistyö vaatii luottamusta ja kansantajuista viestintää."
– Avoimuus uusille ratkaisuille – ”Kannattaa selvittää uudet menetelmät ja ratkaisut esim. putkiremontteihin ja energiatehokkuuden parantamiseen.”

Asiantuntijakeskusteluun osallistuivat:
Pekka Pajakkala, johtava neuvonantaja, VTT Kiinteistöt ja rakentaminen
Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto
Jaakko Viiala, Isännöitsijätoimisto H & J Viiala – Espoon Helvi Oy
Suve Pääsukene, hallituksen puheenjohtaja, As Oy Kaarenpeikko
Marko Holopainen, toimitusjohtaja, Consti Talotekniikka

Consti Talotekniikan teettämä ryhmäkorjaushankekysely toteutettiin kesällä 2013 ja siihen vastasi 169 isännöitsijää, suunnittelijaa ja taloyhtiöiden hallitusten jäsentä sekä muita alan ammattilaisia.

Vuoden 2013 Puupalkinnon saa Suomen luontokeskus Haltia, jonka on suunnitellut Arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki.

Luontokeskus Haltia on ensimmäinen ristiinliimatuista massiivipuulevyistä rakennettu julkinen rakennus Suomessa. Muualla maailmassa nopeasti yleistyvää tekniikkaa ei ole aikaisemmin tässä mittakaavassa käytetty Suomessa.
 
Kalevalaisen taruston inspiroima rakennus on keskeinen osa näyttelyä, joka kertoo Suomen luonnonpuistoista. Rakennus on istutettu taitavasti jyrkkään kalliorinteeseen, mikä mahdollistaa rakennuksesta upeat luontonäkymät. Kohde on jo osoittautunut erittäin suosituksi vierailupaikaksi.

Massiivipuulevyistä käytetään nimitystä CLT (cross laminated timber). Levy koostuu kerroksittain liimatuista lautoista. Lautakerrokset ovat vuoronperään joko elementin suuntaan tai poikittain siihen nähden.  Lautakerroksia voi olla 3, 4 tai 7 riippuen siitä kuinka paksua levyä tarvitaan. Muita puuinnovaatioita on mm. vesilasikyllästetty puu, jota on käytetty ulkoverhouksena. Rakentamisen ja viimeistelyn laatu on erittäin korkea.
 
Kohde on innovatiivinen myös muutoin kuin puunkäytön osalta. Rakennuksen energiaratkaisut ovat tämän hetken huippua. Rakennus lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla. Kohde sijaitsee Espoon Nuuksiossa.

Tilaaja/rakennuttaja on Nuuksiokeskus Oy / Timo Kukko, arkkitehti/pääsuunnittelu: Ark. tsto. Lahdelma & Mahlamäki / Rainer Mahlamäki, Tarja Suvisto, Mirja Sillanpää ja rakennesuunnittelija: Ins. Tsto. Tanskanen Oy / Jouko Tanskanen.

Kunniamaininta Kiinteistö Oy Metsätapiolalle
 
Puupalkintotuomaristo päätti jakaa vuonna 2013 yhden kunniamaininnan, jonka saa Kiinteistö Oy Metsätapiola arkkitehtisuunnittelijoinaan arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co /Pekka Helin ja Antti Laiho. Kohde oli myös yleisöäänestyksen suosikki.
 

Määräaikaan mennessä Puupalkinnon saajaksi tehtiin 19 ehdotusta. Kahta kohteista ehdotettiin usealta taholta, voittajaa peräti viideltä eri taholta mikä lienee ennätys lajissaan.


 

Skanska on aloittanut uuden asuntokohteen As. Oy Kuopion Sinisimpukan rakennustyöt Kuopion Saaristokaupungissa. Kallaveden rantaviivan tuntumaan, Kuopion asuntomessualueen kylkeen rakennettavaan 8-kerroksiseen rakennukseen tulee yhteensä 48 asuntoa, joiden on suunniteltu valmistuvan vuodenvaihteessa 2014–2015.
”Kaikissa asunnoissa on tilava lasitettu parveke, josta voi katsella järvinäkymää. Erikoisherkkuna ylimmän kerroksen huoneistoissa on järven suuntaan avautuva lähes koko huoneiston levyinen parveke. Vaihtoehtojen monipuolisuutta kuvaa myös muutama kahteen tasoon suunniteltu asunto, jotka tulevat lähes Kallaveden rantaan”, kertoo Skanska Kotien hankekehitysjohtaja Panu Sivula.
Sinisimpukan huoneistokoot vaihtelevat 49,5-neliöisistä kaksioista 127,5-neliöiseen kahden kerroksen kotiin. Autopaikat sijoittuvat pääosin maanalaiseen autohalliin, josta on sisäkautta kulku porraskäytävään. Ylätasanteelta löytyy lisäksi autokatos- ja avopaikkoja.
”Saaristokaupungin ainutlaatuinen ympäristö kiinnostaa asiakkaitamme ja yhä useampi on kiinnostunut myös uudesta nykyaikaisesta kerrostalokodista palvelujen lähellä. Tällainen omarantainen kerrostalo on kuitenkin melko harvinainen myös Kuopiossa. Sinisimpukan läheisyydestä löytyvät niin päiväkoti, koulu kuin kauppakin, ja Kuopion keskustaan pääsee sujuvasti pitkin Saaristokatua, joka on varmaankin yksi Suomen kauneimmista kaduista”, Sivula jatkaa.
 

Asuinkerrostaloja houkuttelee yhä enemmän poistoilman lämmön talteenotto lämpöpumpun avulla. Onhan poistoilmalämpöpumppujärjestelmän säästöpotentiaali noin 30-50 prosenttia lämmitysenergiankulutuksesta. Kiinteistöliitto kuitenkin muistuttaa, että kyse on mittavasta korjaushankkeesta, mihin taloyhtiö ei saa ryhtyä ilman huolellista suunnittelua.

 - Taloyhtiö ei voi tehdä päätöstä lämmön talteenottojärjestelmän hankkimisesta vain laitetoimittajien tarjousten perusteella, vaan hanke vaatii huolellisen valmistelun ja perehtymisen juridis-teknis-taloudellisiin kysymyksiin. Kyse on isosta remontista ja kalliista investoinnista useimmiten noin 50 000 - 150 000 eurosta, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Tampereella torstaina 28.11.

Lämmön talteenotto on suunniteltava hankkeen alusta alkaen perusteellisesti. Tärkein työvaihe on hankesuunnittelu, jossa selvitetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat. - Ratkaisuihin vaikuttaa oleellisesti se, onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen, luetteli osastopäällikkö Tom Lindborg Suomen Talokeskus Oy:stä.

Hankesuunnittelussa tehdään korjaushankkeen tärkeimmät ja usein myös kalleimmat ratkaisut. Siksi hankesuunnittelusta ei pidä tinkiä. Toisaalta hankesuunnittelun tuloksena voidaan päätyä valmistelemaan useampia vaihtoehtoja ja jättää päätöksenteko valittavasta ratkaisusta vasta toteutuksen kilpailuttamisen jälkeiseen aikaan.

 - Näin tilaajan tärkeiksi määrittämät tekijät voidaan ottaa suoraan kilpailuttamisen valintakriteereiksi. Lopullinen valinta on helpompi tehdä, kun hinta-, laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat lopullisesti tiedossa, Lindborg kertoi.

Jalat tukevasti maassa

Vanhoissa kerrostaloissa ei oteta poistuvasta ilmasta lainkaan lämpöä talteen vaan kaikki puhalletaan suoraan taivaalle.

  - Taloyhtiöt ovatkin yhä kiinnostuneempia ottamaan talteen poistoilmasta lämmön, jota voi hyödyntää tilojen eli patteriverkostoon menevän veden sekä käyttöveden lämmittämisessä. Taloyhtiöiden on pidettävä kuitenkin jalat tukevasti maassa, sillä lämpöenergia talteenotto poistettavasta ilmasta ei sovellu kaikkiin kiinteistöihin. Aina on selvitettävä, voidaanko järjestelmä asentaa omaan taloon ja huomioitava taloyhtiön muut tiedossa olevat korjaustarpeet, muistutti Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutonen.

Järjestelmä tarvitsee aina rinnalleen lisälämmönlähteen, koska poistoilman lämpö ei riitä kattamaan koko asuinkerrostalon lämmöntarvetta. Poistoilmalämpöpumpun tuottamalla energialla pystytään yleensä kattamaan asuinkerrostalon lämmöntarpeesta 35-50 prosenttia. Lisälämmönlähteenä käytetään olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää eli tyypillisesti kaukolämpöä ja öljylämmitystä. Lämmitysenergian hinnalla on siis merkitystä.

Poistoilmalämpöpumppujärjestelmää suunniteltaessa onkin pohdittava asuinkerrostalon lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa on siis oltava ymmärrystä niin lämmitysjärjestelmistä, ilmanvaihdosta kuin lämpöpumpuista.

Poistoilman lämmön talteenotto lämpöpumpuilla voidaan toteuttaa erillisenä työnä, mutta helpointa lämmönkeruuputkiston rakentaminen on käyttövesiputkien tai viemäreiden uusinnan yhteydessä. Tällöin lämmönkeruuputket voidaan mahdollisesti sijoittaa vesijohtojen tai viemäreiden kanssa samaan hormitilaan tai koteloon, ja näin säästää rakennusteknisissä töissä. Jos asuinkerrostalossa joudutaan uusimaan poistoilmapuhaltimet tai huippuimurit, kannattaa samalla pohtia lämpöpumpputekniikalla toteutetun poistoilman lämmön talteenoton rakentamista.

Parvekelasituksen asentaminen vähentää vanhojen asuinkerrostaloasuntojen lämmitysenergian kulutusta keskimäärin 5,9 prosentilla. Tämä vastaa energiatehokkuusvaikutukseltaan 100 millimetrin paksuista lisälämmöneristystä.

Parvekelasituksia on Suomessa asennettu 1980-luvun puolivälistä lähtien. 1990-luvulla parvekelasitusten suosio kasvoi voimakkaasti, koska kerrostaloasukkaat alkoivat entistä enemmän arvostaa parvekkeen käytettävyyttä myös kevään ja syksyn koleilla säillä.

Viiden viimeisimmän vuoden aikana parvekelasitusten merkitys huoneiston energiatehokkuuden kohentajana on noussut erittäin tärkeäksi lisäkriteeriksi parvekelasitusta hankittaessa.

^_ Lasituksen arvo elinkaarinäkökulmasta tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun myös eri materiaalien hiilijalanjälki otetaan tarkasteluissa huomioon. Tänä ja viime vuonna käyttöön otetut energiatehokkuussäädökset sisältävät jo vaatimuksia, joiden huomioonottaminen tekee lasituksesta vielä järkevämmän ratkaisun kuin se ennen näitä kiristyneitä säädöksiä oli, toteaa Ramboll Finland Oy:n energia-asiantuntija Kimmo Hilliaho.

Hilliaho on perehtynyt parvekelasitusten energiatehokkuuteen sekä diplomityössään Tampereen teknillisessä yliopistossa että sen jälkeen Ramboll Finlandin tekemissä, Lumon Oy:n tilaamissa tutkimushankkeissa. Hän esitteli viimeksi mainittujen tuloksia Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä rakennusfysiikkaseminaarissa lokakuussa 2013.

Hyödyt suurimmat 70-luvun taloissa

Hilliaho selvitti tutkimuksessaan parvekelasituksen vaikutuksia hervantalaisen, 1970-luvulla rakennetun asuinkerrostalon energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuden arviointi perustui dynaamiseen mallinnukseen ja tehtyihin lämpötilamittauksiin sekä tulosten keskinäiseen vertailuun.

Hilliahon ja Rambollin energiasuunnittelijan Eerik Mäkitalon esittämät tulokset paljastivat huomattavia, lasitukseen ja lasituksen puuttumiseen liittyviä eroja rakennusten energiatehokkuudessa.

^_ Lasituksen energiatehokkuusvaikutukset ovat parhaimmillaan etenkin niissä 1970-luvun taloissa, joita rakennettaessa eristävyys- ja energiatehokkuuskriteerit ovat olleet vähällä huomiolla. Lasituksen edut vielä korostuivat sisäänvedetyillä parvekkeilla, siis parvekkeilla, joiden seinä on kolmelta sivultaan rakenteeltaan umpinainen, Hilliaho selvittää.

Parvekkeiden lasitus tuottaa Suomen oloissa lämmitysenergialaskuun parhaimmillaan runsaan kymmenen prosentin säästöt. Keskimääräinen säästö 256 lähiökerrostaloasunnon simulointitarkastelun perusteella on 5,9 prosenttia.

^_ Suurin hyöty parvekelasituksesta saadaan Helsingissä sijaitsevassa, 1970-luvulla valmistuneessa kerrostalossa, jonka sisäänvedetyt parvekkeet on suunnattu etelään ja jonka tuloilma otetaan parvekkeen kautta, Hilliaho kiteyttää.

Teknos Group Oy on ostanut 40 %:n vähemmistöosuuden Kiinan Changzhoussa sijaitsevasta maalitehtaasta Manfield Chemical (Changzhou) Co. Ltd´stä. Manfield Chemical on toiminut Teknoksen paikallisena teollisuusmaalituotteiden sopimusvalmistajana Kiinassa vuodesta 2011 lähtien. Changzhoun maalitehtaan vuosikapasiteetti on noin 2 500 tonnia. Uuden yrityksen nimi on Manfield Teknos Chemical (Changzhou) Co. Ltd. Kauppa edellyttää paikallisten viranomaisten vahvistamista. Sitä odotetaan lähikuukausien aikana.

Kiina on Teknokselle strategisesti tärkeä kasvualue. Teknoksen myynti Kiinassa kansainvälisille ja myös paikallisille asiakkaille on kasvanut nopeasti, mikä lisää tarvetta oman tuotannon lisäämiseen. Yhteisyritys Manfieldin kanssa vahvistaa asemaamme ja antaa mahdollisuuden laajentaa toimintaamme Kiinan kasvavilla pintakäsittelymarkkinoilla, jossa tarve kansainväliset laatuvaatimukset täyttäville pintakäsittelytuotteille on kasvanut globalisaation myötä.

Teknoksen merkittävimmät liiketoimintasegmentit Kiinassa ovat metalliteollisuuden neste- ja jauhemaalit, teollisen puun pinnoitteet sekä erikoispinnoitteet.

Teknoksella on Kiinan Shanghaissa jo ennestään myyntiyhtiö ja varasto. Teknos Kiinan palveluksessa on noin 20 henkeä myynti-, logistiikka-, tekninen palvelu- ja tuotekehitys-tehtävissä.

Teknos -konsernin liikevaihdon arvioidaan olevan noin 280 milj. euroa vuonna 2013. Myös operatiivinen tulos paranee edellisvuodesta. Teknos sijoittaa uuteen liiketoimintaan strategiansa mukaisesti turvatakseen tulevaisuuden kasvuodotuksensa.

Manfield Chemical (Changzhou) Co. Ltd on osa Manfield Chemical -konsernia, jonka pääkonttori on Hong Kongissa. Changzhoun lisäksi konsernilla on tehtaat Kiinan Shenzhenissä, Guangzhoussa ja Wuxissa. Mr. Yuen perusti Manfield Chemical -konsernin vuonna 1986, minkä jälkeen yritys on luonut laajan kansainvälisen kumppanuusverkoston johtavien maaliteollisuusyritysten kanssa niin Euroopassa kuin Japanissakin.

Ovenia Isännöinti ostaa nopeasti kasvavan Verkkoisännöinti.fi Oy:n ja kaksinkertaistaa liiketoimintansa pääkaupunkiseudulla.
Suomen johtaviin isännöintiyrityksiin kuuluva Ovenia Isännöinti ostaa vuonna 2007 perustetun Verkkoisännöinti.fi Oy:n, joka työllistää 30 henkilöä pääkaupunkiseudulla. Yrityskaupassa Timo Metsälä ja Mikko Kalmanlehto myyvät Verkkoisännöinti.fi:n koko osakekannan ja heistä tulee Ovenia Group Oy:n osakkaita.
Verkkoisännöinti.fi:n toimitusjohtajana jatkavasta Timo Metsälästä tulee Ovenia Isännöinnin johtoryhmän jäsen sekä pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien isännöintiliiketoiminnasta vastaava aluejohtaja. Verkkoisännöinti.fi jatkaa toimintaansa omalla brändillään. Kaupalla ei ole vaikutusta Verkkoisännöinti.fi:n toimintaan pääkaupunkiseudulla ja työ- ja asiakassuhteet säilyvät ennallaan.
– Ovenia on isännöintitoimialan johtava kehittäjä ja Verkkoisännöinnin kanssa näytämme tietä, sanoo Ovenian konsernijohtaja Jan-Martin Börman.
Ovenia vahvistaa verkkopalveluosaamistaan ja markkinaosuuttaan
Isännöintiliitto valitsi Verkkoisännöinti.fi:n vuoden isännöintiyritykseksi 2013. Verkkoisännöinti.fi tunnetaan uudesta toimintatavasta, jossa yhdistyvät läheinen kontakti asiakkaaseen ja läpinäkyvyyttä lisäävät verkkopalvelut.
– Ovenia kehittää voimakkaasti isännöinnin palveluita ja Verkkoisännöinti.fi nopeuttaa merkittävästi uuden valtakunnallisen isännöintikonseptimme palvelumuotoilua ja käytäntöön vientiä, Jan-Martin Börman kertoo.
– Olemme tyytyväisiä saadessamme Verkkoisännöinti.fi:n osaksi Oveniaa. Innovatiivisena alan kehittäjänä yhtiö sopii mainiosti Ovenian strategiaan. Vahvistamme resurssejamme verkkoliiketoiminnassa ja taloyhtiöiden palvelijana. Kauppa kaksinkertaistaa isännöintiliiketoimintamme pääkaupunkiseudulla, Ovenia Isännöinnin vt. toimitusjohtaja Vesa Havukainen kertoo.
– Meidän oli helppoa löytää yhteinen sävel, sillä kannattava kasvu ja markkinoiden paras asiakastyytyväisyys ovat yhteiset tavoitteemme, Vesa Havukainen painottaa.
– Liittyminen Oveniaan on hieno osoitus työmme onnistumisesta ja ruokkii ammatillista kunnianhimoamme. Oveniassa pääsemme kehittämään Verkkoisännöinnin toimintamalleja valtakunnallista markkinaa varten, sanovat Verkkoisännöinti.fi:n perustajat Timo Metsälä ja Mikko Kalmanlehto.
– Suomen suurimman kiinteistöalan konsernin osana pystymme vaikuttamaan nopeimmin isännöintityön arvostuksen ja toimintamallien kehittymiseen. Isännöinti toimialana muuttuu ja me muutamme sitä. Uusina ovenialaisina tulemme varmistamaan, että muutoksen toimialalla tekevät alan parhaat työntekijät ja tyytyväisimmät taloyhtiöasiakkaat, Metsälä ja Kalmanlehto toteavat.
– Ovenia Isännöinti on aiemmin tänä vuonna kasvanut ostamalla hyvinkääläisen Isännöinti Nordlundin ja Mikkelin Asuntokeskuksen. Yrityskaupat ovat osa strategista kasvusuunnitelmaamme, jota olemme toteuttaneet pääomistajamme Vaaka Partnersin tukemana. Yritysostot, orgaaninen kasvu sekä isännöintipalveluiden uudelleenmuotoilu ovat ne keinot, joilla saavutamme lähivuosien kasvutavoitteemme, toteaa konsernijohtaja Jan-Martin Börman.
 

Erilaisia lamppuja on nykyään tarjolla valtava määrä ja sopivan lampun löytäminen voi tuntua hankalalta. Lamppuvalintaan kannattaa kuitenkin käyttää hetki aikaa, sillä lamppujen kulutuksessa ja tehossa on isoja eroja. Oikeilla valinnoilla voi pienentää kodin sähkökulutusta jopa parinsadan euron edestä vuodessa.

Kotona voi säästää sähköä pelkästään valitsemalla valaisimiin oikeanlaiset lamput. Valaistuksen osuus kodin kokonaiskulutuksesta on jo nyt laskenut viidessä vuodessa reilusta 20 prosentista alle kymmeneen prosenttiin energiatehokkaiden lamppujen ansiosta. Energiankulutuksen seuraamisessa auttavat lamppupakkausten energiatehokkuusmerkinnät.

- Energiatehokkuus on merkitty pakkaukseen aakkosilla samalla tavalla kuin esimerkiksi kodinkoneissa. Energiatehokkaimpia lamppuja ovat led-lamput, jotka saattavat yltää jo A+-luokkaan. Ne ovat noin 30 prosenttia tehokkaampia kuin A-luokan perinteiset energiansäästölamput, kertoo energia-asiantuntija Airi Laakkonen Vattenfallilta.

Yksittäisen lampun energiankulutus puolestaan selviää wattimerkinnöistä. Esimerkiksi perinteistä 60 watin hehkulamppua vastaa valoteholtaan nykyään 15 watin energiansäästölamppu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että energiansäästölamppu antaa valoa nelinkertaisen määrän samalla sähkönkulutuksella. Lisäksi nykyisten lamppujen käyttöikä on huomattavasti pidempi kuin hehkulamppujen.

- Kannattaa kuitenkin muistaa, että wattimäärä ei kerro lampun valotehosta, vaan ainoastaan sähkönkulutuksesta. Valoteho ilmoitetaan lumen-arvoina.

Kun yksi 60 watin tehoinen hehkulamppu korvataan 15 watin tehoisella energiansäästölampulla, säästöä kertyy vuodessa noin 7 euroa per lamppu.

- Jos kodin valaisimissa on yhteensä esimerkiksi 30 lamppua, mikä on ihan tyypillinen määrä, voi säästö olla vuodessa jopa yli 200 euroa, Laakkonen laskee.

Millaisen lampun tarvitset?

Miten omaan kotiin sopivat lamput sitten valitaan? Energia-asiantuntija Airi Laakkonen neuvoo aloittamaan valinnan valaisimesta ja valon käyttötarkoituksesta.

- Pitääkö lampussa olla pieni vai iso kanta? Tarvitaanko mahdollisimman paljon valoa vai riittääkö himmeämpi? Onko valon värillä väliä eli halutaanko kirkasta ja kylmää vai lämmintä valoa? Tarvitaanko erikoisominaisuuksia, kuten esimerkiksi himmennysmahdollisuutta tai mahdollisimman nopeaa syttymistä?

Eroja on paitsi lampuissa itsessään, myös merkeissä ja hinnoissa. Kalliimmalla hinnalla voi saada erikoisominaisuuksia tai käyttöiältään todella kestävän lampun. Lamppua valitessa kannattaa siis miettiä, onko erikoisominaisuuksille käyttöä.

Sanastoa:

Hehkulamppu. Vanhin lampputyyppi, jossa volframilangan läpi johdettu sähkövirta saa langan kuumenemaan ja lampun hehkumaan. Hehkulamppujen valmistus lopetettiin vuonna 2012.

Energiansäästölamppu eli pienloistelamppu. Valon syntyminen perustuu lampun sisällä kaasussa tapahtuvaan sähköpurkaukseen. Energiansäästölamppujen syttyminen voi kestää pari sekuntia ja 60 prosentin valotehon saavuttaminen jopa minuutin. Valikoimasta löytyy myös heti syttyviä energiansäästölamppuja. Energiansäästölamppu sopii hyvin yleisvalaistukseen sekä kohteisiin, joihin tarvitaan paljon valoa. Sen käyttöikä on noin 10 kertaa pidempi ja sähkönkulutus jopa 75–80 prosenttia pienempi kuin hehkulampun.

Halogeenilamppu muistuttaa tekniikaltaan, ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan hehkulamppua, mutta kuluttaa noin 30 prosenttia vähemmän sähköä ja kestää käytössä kaksi kertaa kauemmin. Halogeenilamppu sopii hyvin esimerkiksi saunaan, himmennettäviin valaisimiin, kristallikruunuihin sekä spottimallisena kohde- ja korostusvalaistukseen. Hehkulamppujen tavoin myös halogeenilamput poistuvat käytöstä, niitä on saatavilla vielä vuoden 2016 syksyyn asti.

LED-lamppu. Erittäin pitkäikäinen ja energiatehokas lamppu, joka syttyy välittömästi eikä sisällä elohopeaa. LED-lamput sopivat esimerkiksi kohde- ja korostusvalaistukseen sekä ulkovalaistukseen. Ledit ovat nykyvalikoiman kalliimpia lamppuja, mutta ne maksavat itsensä takaisin toteutuneena energiansäästönä.

- Wattimäärä (W) kertoo yksittäisen lampun energiankulutuksen. Mitä suurempi lukema, sitä suurempi kulutus.

- Lumen-arvo (lm) kertoo lampun tuottaman valon määrän eli valovirran. Jos esimerkiksi haetaan energiansäästölampulla samaa valomäärää kuin 60 watin hehkulampussa, 11 watin energiansäästölampun lumen-arvon pitää olla noin 700 lm. Monissa lamppupakkauksissa ja kaupoissa on nähtävillä taulukot, joiden avulla valon määrää eri lampuissa voi vertailla.

- Kelvin (K) kertoo, minkä väristä valoa lamppu tuottaa. Mitä korkeampi kelvin-arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi on valon väri. Esimerkiksi hehkulampun lämmin, hiukan kellertävä valo on noin 2700 K, kun taas toisessa ääripäässä päivänvalon kelvin-arvo on 5500. Kodissa suositaan yleensä matalan kelvin-arvon valoja, sillä ne antavat kodikkaamman tunnelman.

Faktaa: Lamppupakkausten merkinnät

- Energiatehokkuus ilmoitetaan vihreä-puna-keltaisella värillä merkityllä, aakkostetulla asteikolla.

- Lampun tuottama valon määrä ilmoitetaan lumen-arvona, jonka lyhenne on lm.

- Lampun valon väri eli kelvin-arvo ilmoitetaan havainnollisena väripalkkina ja/tai K-merkinnällä varustetulla lukemalla.

- Himmenttävyydestä kerrotaan lampun pakkauksessa erillisellä merkinnällä. Kaikki lamput eivät kestä tällaista säätämistä, joten himmenninominaisuudella varustettuun valaisimeen pitää hankkia himmentämisen mahdollistava lamppu. Tavalliseen valaisimeen tulevassa lampussa himmennettävyys on turha ja hintava ominaisuus.

- Syttymisaika mainitaan pakkauksessa erikseen, jos lamppu on heti syttyvää mallia. ”Syttyy heti” –merkintä tarkoittaa sitä, että lampun lämpenemisaika on alle sekunnin. Yleensä energiansäästölamppujen syttyminen voi kestää pari sekuntia ja 60 prosentin valotehon saavuttaminen jopa minuutin.

- Lamppujen käyttöikä voi vaihdella paljonkin niin, että hehkulamppujen käyttöikä on lyhin (noin 1000 tuntia) ja LED-lamppujen pisin (jopa 15 000 tuntia). Pakkauksessa ilmoitettu polttoaika on keskiarvo, ei lupaus kestoiästä. Testatuista lampuista noin puolet jatkaa palamistaan vielä ilmoitetun tuntimäärän jälkeen.

- Sytytyskertojen määrä on tärkeä tarkistaa erityisesti silloin, jos lamppua joudutaan sytyttämään ja sammuttamaan usein. Jatkuva räpsyttely vähentää lampun käyttöikää. Paras vaihtoehto tällaisiin tiloihin ovat halogeenit ja ledit.

- Käyttölämpötila kertoo, onko lamppu tarkoitettu sisä- vai ulkokäyttöön. Jos sisäkäyttöön tarkoitettuja lamppuja käytetään ulkona, niiden valontuotto saattaa jäädä kylmällä säällä pieneksi.

Joko olet kurkannut päivän tarjoukset Kiinteistöalan Kustannuksen Joulukalenterista? Hyviä tarjouksia joka päivälle. Menikö tarjous ohi? Ei hätää, voit tilata kaikkia Joulukalenterin tarjoustuotteita -15 % alennuksella joulukuun loppuun asti.

Joulukalenteriin pääset tästä.

Poriin valmistuva Kauppakeskus Puuvillan työmaa on valittu vuoden 2013 paalutustyömaaksi. Projektin KVR-urakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus Oy ja paalutusurakoitsijana Kantolan Paalutus Oy.
Valinnan perusteina olivat erityisesti paalutustöiden erinomainen organisointi ja johtaminen sekä sujuva yhteistyö eri osapuolten välillä.  
Muita tuomariston perusteluja:
•paalutustöiden työturvallisuus on mietitty tarkkaan ennakolta, eikä tapaturmia sattunut
•suuri paalutusvolyymi
•työmaan laajuuden ja tiukan aikataulun vuoksi toimintojen sovittaminen kitkattomasti yhteen on ollut haasteellista
•yhteistyö ja tiedonkulku paalutoimittajien ja työmaan välillä on ollut toimivaa, myös kolmen paalutoimittajan resurssit ovat toimineet hyvin ja tehokkaasti yhdessä
•paalutuksessa käytettyjen teräsosien suuri määrä on ollut haasteellista toimitusketjuille, mutta toteutus on ollut sujuvaa
•työmaan kulkutiet ja purkupaikat on pidetty hyvässä kunnossa
•alustavat paalujen mittaluettelot on laadittu huolellisesti ja arvioidut määrät ovat pitäneet hyvin paikkansa 
Hankkeessa paalutettiin teräsbetonipaaluja yhteensä 100 km, noin 3000 pisteeseen. Pääosa paaluista oli kooltaan 350 mm x 350 mm, mikä edellytti useamman paalutoimittajan kapasiteetin hyödyntämistä.
Kauppakeskus Puuvillan paalutustyöt kestivät pääosiltaan vuoden 2013 tammikuusta toukokuuhun, kokonaisuudessaan rakennustyöt päättyvät vuoden 2014 loppupuolella. Hankkeen laajuus on noin 100 000 m2, ja se on yksi tämän hetken suurimmista talonrakennushankkeista Suomessa.
Porin Puuvillan keskustakorttelin historia ulottuu vuoteen 1898 ja kauppakeskus Puuvillan rakennushanke käsittää teollisuuskiinteistö Värjäämön muuttamisen liike- ja toimistotiloiksi, laajennusosien Kutomon ja Lusikkalinnan rakentamisen sekä kahden rakennuksen purkamisen. Lisäksi kauppakeskuksen yhteyteen tulee noin 2 000 autopaikkaa.
Projektin urakkasumma on noin 110 miljoonaa euroa ja kokonaisinvestoinnin arvo noin 130 miljoonaa euroa. 

Tänä vuonna Suomessa on sattunut yli sata klapi-, hake- ja pellettikattilatulipaloa. Biopolttoaineiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi paitsi asuntojen, myös maatalousrakennusten ja teollisuuskiinteistöjen lämmityksessä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) opastaa, miten voit vähentää paloriskejä ja välttää onnettomuudet lämmityskattilaa käyttäessäsi.