Vuosina 2009–2010 myönnetty suhdanneluonteinen korjausavustus vaikutti myönteisesti rakennusalan työtuntien määrään ja asuntokannan laatuun lisäämällä korjausrakentamista. Lyhyen aikavälin elvyttävästä luonteesta johtuen suhdanneavustus ei tukenut pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistöjen kehittämistä.
Suhdanneavustus vaikutti ennen kaikkea jo etukäteen suunniteltujen korjaushankkeiden toteutumiseen aikaistaen ja nopeuttaen niitä. Luonteeltaan elvyttävä, lyhytaikainen korjausavustusjärjestelmä ei kuitenkaan tukenut asuntoyhteisöjen pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistöjen kehittämistä, mikä on ristiriidassa pidemmän aikavälin korjausstrategian kanssa. Valtiontalouden kannalta olisi tehokkaampaa kohdentaa ohjauskeinoja korjaushankkeiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen.
Suhdanneavustuksen tavoitteena oli ylläpitää ja edistää rakennusalan työllisyyttä. Elvytystoimia kohdennettiin korjausrakentamiseen ajatellen, että työvoimaa siirtyisi uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Perusteet korjausrakentamisen tukemiselle olivat osittain epäjohdonmukaiset, sillä tarkastuksen perusteella korjaus- ja uudisrakentamisen työmarkkinat ovat pitkälti erilliset. Vaikka suhdanneavustus lisäsi lyhyellä aikavälillä jonkin verran korjausrakentamisen kysyntää, sen vaikutusta rakennusalan työpaikkojen määrään ei ole pystytty selvittämään.
Ympäristöministeriön tulisi jatkossa toteuttaa elvytyskeinojen käytöstä kattava vaikutusarviointi, joka auttaisi päätöksentekoa tulevissa elvytystilanteissa. Myös korjausrakentamisen tilastoinnin tasoa tulisi kehittää. Mahdollisissa tulevissa rakennusalan elvytystilanteissa ympäristöministeriön kannattaisi harkita tuen suuntaamista vahvemmin julkisen sektorin rakennuskannan korjauksiin. Lisäksi korjausavustusjärjestelmissä tulisi kiinnittää huomiota harmaan talouden ehkäisemiseen.
Taustaa:
- Suhdanneluonteista korjausavustusta myönnettiin osana hallituksen elvytyspakettia asuinyhteisöille vuosina 2009–2010 kahdessa eri muodossa: 10 prosentin suhdanneavustusta myönnettiin 5000 euroa ylittäviin asuinyhteisöjen parannus- ja korjaustoimenpiteisiin ja 15 prosentin suhdanneavustusta energiatehokkuutta edistäviin toimenpiteisiin.
- Energiapainotteisen suhdanneavustuksen vaikutus ei osoittautunut merkittäväksi. Sille varatusta määrärahasta jäi käyttämättä noin kolmasosa eli 12,3 miljoonaa euroa.
- Yhteensä suhdanneavustuksia maksettiin 259,9 miljoonaa euroa. Avustuksia maksettiin sekä valtion talousarviosta että sen ulkopuolisesta valtion asuntorahastosta.
